Markkinakatsaus kevät Asunnot Toimitilat
|
|
- Jarno Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Markkinakatsaus kevät 2005 Asunnot Toimitilat
2 Markkinakatsaus Huoneistokeskus 2005 Asiakkaat etsivät toimivia, yksilöllisiä tiloja 3 Asunnot Uudisrakentaminen ja palvelujen saatavuus ohjaavat asuntomarkkinoiden kehitystä 4 Pääkaupunkiseudulla uudet ja hyväkuntoiset asunnot kiinnostavat 5 Asuntokauppojen määrä kasvanut Pirkanmaalla 10 Taloyhtiöiden remontit vaikuttavat hintaeroihin Turun seudulla 10 Lahti liittyy pääkaupunkiseudun lähialueisiin 11 Jyvässeudulla uudisrakentaminen tasapainottaa alueellista kehitystä 12 Omakotitalojen suosio Kuopion alueella jatkuu 12 Oulussa uudisasuntoja ennätysmäärä 13 Kehyskuntien asukasmäärä kasvaa voimakkaasti 14 Yksilölliset loft-kodit valloittavat Suomea 15 Toimitilat Vuosaaren satama vapauttaa alueita uudisrakentamiseen kantakaupungissa 18 Jo kolmannes pääkaupunkiseudun kauppakeskuspinta-alasta ulkomaisessa omistuksessa 20 Tehokas toimisto voi olla myös väljä 21 Rahoitus Muut investoinnit lisääntyvät asuntorakentamisen kasvu taittuu 22 Vanhempi ekonomisti Reijo Heiskanen Pankinjohtaja Jussi Ala-Könni Nordea Julkaisija: Huoneistokeskus Oy Heikkiläntie 7, Helsinki, Y Puhelin (09) Päätoimittaja Irma Jokinen Jakelu: Huoneistokeskus Oy Markkinakatsauksen tietoja lainattaessa lähteeksi on mainittava Huoneistokeskus Oy
3 Risto Kyhälä Toimitusjohtaja Huoneistokeskus Asiakkaat etsivät toimivia, yksilöllisiä ja innovatiivisia asuntoja Rakentajia on moitittu asiakkaan huonosta kuuntelusta, laatuongelmista, viimeistelyn puutteesta ja suoranaisesta osaamattomuudesta. Kun katsoo nyt syntyvää uudistuotantoa, on sanottava, että moni asia on muuttunut perusteellisesti. Asiakkaat voivat vaikuttaa paljon lopputulokseen jo varhaisessa vaiheessa. Laatua valvotaan tehokkaasti, osaamisen merkitystä korostetaan ja asiakkaiden jälkihoitokin on parantunut. Olisiko aika katsoa toiseen suuntaan? Uudistuotannon ja niin kutsuttujen vanhojen asuntojen hintojen ero on päässyt repeämään rajusti. Uudisasuntojen neliöhinnat ovat keskimäärin euroa korkeammat vastaaviin vanhoihin huoneistoihin verrattuina. Tämä merkitsee sitä, että kasvavan perheen 25 m 2 :n lisähuoneesta maksama hinta kohoaa helposti euroon. Helsingissä on alueita, joissa vastaavan lisähuoneen hinta on jopa yli euroa. Tässä mennään kyllä sietokyvyn äärirajoilla. Missä syy? Rakennusliikkeiden jonkin verran parantuneet tulokset eivät ole vastaus kysymykseen. Ne ovat urakoinnin riskeihin nähden vieläkin varsin vaatimattomia. Pitäisikö vastausta hakea viranomaispäätöksistä ja kunnallisesta päätöksenteosta? Kaavoitus on hidasta ja sen yhteydessä tehtävät päätökset varsin yksityiskohtaisia. Kaavoituksen viivyttämisestä on tullut kansanhuvi. Uudisrakentamista koskevat rajoitukset ja määräykset lisääntyvät koko ajan. On tärkeää, että säädöksiä kehitetään jatkuvasti, mutta tämän tulisi tapahtua asiakkaiden ehdoilla. Metsää ei pitäisi kadottaa puilta. Suomalaiset asuvat eurooppalaisittain varsin ahtaasti. Korjausrakentamisen mahdollisuudet asumisväljyyden kasvattamisessa tulisi tarkoin tutkia. Voitaisiinko esimerkiksi peruskorjauskohteissa rakennusoikeuden määrää lisätä? Siirretään tekniikkaa vaikka talon kuorien ulkopuolelle ja aikaansaadaan muutamia lisäneliöitä. Asumisväljyyden lisäämistä peruskorjauskohteissa tulisi kannustaa viranomaispäätöksin ja sen tulisi saada kunnallisen päätöksenteon täysi tuki. Innovatiivinen loft-rakentaminen saa vielä varsin ristiriitaista vastaanottoa yhteiskunnallisilta päättäjiltä. Vanhojen toimitilojen muuntaminen asumiskäyttöön vaatii kovaa osaamista arkkitehdeiltä, tekniikan suunnittelijoilta ja rakentajilta ja Suomesta sitä löytyy. Mistä löytyisi rohkeutta päätöksentekijöiltä kannustaa asumisen uusiin innovaatioihin järkikustannuksin? kevät 2005 Markkinakatsaus 3
4 Uudisrakentaminen ja palvelujen saatavuus ohjaavat asuntomarkkinoiden kehitystä Asuntokauppa on alkuvuonna lähtenyt ripeästi käyntiin ja kysynnän uskotaan jatkuvan vilkkaana koko vuoden. Hinnat pysyvät keskimäärin viime vuoden tasolla, eikä myyntiaikoihin odoteta suuria muutoksia. Viime kuukausina tosin myyntiajat ovat keskimäärin hieman pidentyneet, sillä hintapyynnöt ylittävät usein ostotarjoukset. Alueen imago, asuntotyyppi sekä taloyhtiöiden tulevat isot remontit vaikuttavat myös hintoihin ja myyntiaikoihin huomattavasti. Asuntoesittelyissä käy runsaasti väkeä. Ensiasunnon ostajien määrä kasvaa. Nuoret ensiasunnon ostajat hankkivat yhä isompia asuntoja kuten kolmioita, rivitaloasuntoja tai jopa omakotitaloja. Vuokralta muutto omistusasuntoon lisääntyy. Esimerkiksi Kouvolan alueella vuosi 2004 oli ennätyksellinen asuntokauppavuosi. Siellä neljännes asunnoista myytiin ensiasunnon ostajille. Työpaikat ja palvelut muodostavat entistä suurempia keskittymiä hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Asuntomarkkinoiden kehitystä varsinkin suurissa kaupungeissa ja niiden kehyskunnissa ohjaa nykyisin uudistuotanto ja palveluiden saatavuus, joihin puolestaan kaavoituksella on ratkaiseva vaikutus. Tonttipulan vuoksi monilla alueilla uudiskohteiden rakentaminen on hidastunut, ja myös tarjonta hieman vähentynyt. Suuri joukko uutta asuntoa etsivistä arvostaa myös väljempää asumista, luonnonläheisyyttä, turvallista ja viihtyisää ympäristöä. Erityisen kysyttyjä ovat isohkot perheasunnot, rivitalot ja omakotitalot. Ikääntyvät ihmiset puolestaan muuttavat pientaloista ja hissittömistä kerrostaloista keskustaan uusiin tai uudehkoihin kerrostaloihin palvelujen tuntumaan. Kesämökkikauppaa tehdään nykyisin ympäri vuoden vilkkaasti varsinkin Suomen suurimmalla järvialueella Saimaalla. Eniten kysyntää on hyvin varustetuista kesämökeistä, jotka sijaitsevat noin 50 kilometrin säteellä kaupungista. Uusien ja vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat kunnittain Vanhat asunnot Uudet asunnot Järvenpää Vihti Nurmijärvi Tuusula Kerava Vantaa Sipoo Espoo Kauniainen Helsinki Kirkkonummi WM-data Utilities Oy, Hintaseurantapalvelu Genimap Oy, L Markkinakatsaus kevät 2005
5 Haaveista totta omaan asuntoon ja mielellään uudistaloon Myönteisen talouden ja reaalitulojen kehityksen, matalan korkotason sekä pitkien laina-aikojen ja lainaturvavakuutusten ansiosta yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus siirtyä omistusasumiseen. Moni nuori ottaa jo opiskeluaikana asuntolainaa ja hankkii oman asunnon vanhemmilta saadun alkupääoman turvin. Vuokralta ja usein myös osaomistus- ja asumisoikeusasunnosta muutto omaan asuntoon lisääntyy. Joillakin alueilla jopa puolet kaikista asunnonostajista on ollut aikaisemmin vuokralla asuneita. Kuukausittaiset asumiskustannukset omistusasunnossa usein ovat jopa edullisemmat kuin muissa asumismuodoissa. Uudisasuntojen suosio on ollut valtava. Suurin osa asunnoista on yleensä myyty jo ennakkomarkkinointivaiheessa. Suuri kysyntä yhdessä tonttipulan kanssa on nostanut uudisasuntojen hintoja reippaasti käytettyihin asuntoihin verrattuna. Nyt ostovoimaa ei enää riitä kaikilla alueilla, ja myyntiin tulee yhä enemmän valmiita asuntoja. Uudisasuntojen kysyntä on kuitenkin vielä säilynyt hyvänä, eikä mitään suuria varastoja ole päässyt syntymään. Uudisrakentamisessa ja uudiskohteiden kysynnässä tilanteet vaihtelevat alueittain. Mikkelissä uudisasuntojen kysyntä on suurta, mikä näkyy rakentajien rakentamispäätösten määrässä, kun taas Jyvässeudulla ja Tampereella uudisrakentaminen on jo pitkään jatkunut vilkkaana, ja nyt alueilla uudisrakentamisen kasvu on taittunut. Pääkaupunkiseudulla uudet ja hyväkuntoiset asunnot kiinnostavat euroa Kerrostalokaksioiden hintojen kehitys pääkaupunkiseudulla WM-data Utilities Oy, Hintaseurantapalvelu Hyväkuntoiset Huonokuntoiset Uudiskohteet Asiakkaiden laatuvaatimukset korostuvat entisestään, mikä lisää sekä alueiden välisiä että alueiden sisäisiä eroja. Uudet sekä hyväkuntoiset vanhat asunnot kiinnostavat ostajia. Erityisen suuri kysyntä on yksitasoisista rivi- tai paritalohuoneistoista. Taloyhtiössä toteutettavat mahdolliset suuret remontit sekä asunnon kunto ja sijainti vaikuttavat hintaan ja myyntiaikoihin. Esimerkiksi Espoossa 70-luvulla rakennettujen talojen kysyntä on selkeästi laskenut odotettavissa olevien suurten saneerausten vuoksi. Asiakaskunnasta varsinkin iältään vuotiaat arvostavat asumisväljyyttä ja vaivatonta asumista, kun taas vähän iäkkäämmille alueen imagolla on usein ensisijainen merkitys. Arvoasuntojen kauppa Helsingissä on käynyt hyvin jopa paremmin kuin edellisenä vuonna. Espoossa taas kalleimpien asuntojen kysyntä ei ole vastannut tarjontaa, mikä on pidentänyt myyntiaikoja. Arvoasuntojen hinnat ovat nousseet samassa suhteessa muiden hyvillä alueilla sijaitsevien asuntojen kanssa. Hinnoilla ei useimmiten ole ratkaisevaa merkitystä arvoasunnon ostossa, vaan hyviltä paikoilta hyvät kohteet ovat kysyttyjä aina. Pääasiassa arvoasunnon ostajat muuttavat itse asuntoon, mutta osa heistä hankkii asunnon muuttaakseen vasta myöhemmin siihen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi väliaikainen ulkomailla asuminen tai elämäntilanteen muutosten huomiointi ennakkoon. Hitas-asunnoista pyydetyt enimmäishinnat ovat nousseet niin korkeiksi, lainmuutoksen tultua voimaan vuonna 2003, että niitä harvoin nykyisillä markkinoilla saavutetaan. Hitas-omistusasuntojen keskineliöhinnat vaihtelevat eurosta euroon. Rakennusvuodella ja alkuperäisillä rakennuskustannuksilla on suuri vaikutus hintaan. Samalla kadulla vierekkäisissä Hitas-taloissa hintaerot saattavat tästä syystä olla huomattavia. Hitas-kaupoissa kaivataankin nyt usein kiinteistönvälittäjien apua hintalaskelmien tekemisessä ja oikean hinnan määrittelyssä. Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla runsas tarjonta Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana, ehkä hienoista piristymistä kuitenkin. Uusissa vuokrasopimuksissa hinnat ovat pysyneet samalla tasolla, vaikka vuokrat keskimäärin ovat nousseet 2,9 prosenttia edelliseen vuoteen nähden (Tilastokeskus). Vuokrien hinnat vaihtelevat kunnon ja sijainnin mukaan. Vuokralaiset ovat nykyisin hyvin hinta- ja kevät 2005 Markkinakatsaus 5
6 Euroa / m Vihti Nurmijärvi Tuusula Kerava Vantaa Sipoo Kauniainen Kirkkonummi Espoo Helsinki WM-data Utilities Oy, Hintaseurantapalvelu Genimap Oy, L6113 > 3 h + k rivi- ja paritalohuoneistojen keskimääräiset neliöhinnat 2004 euroa Huoneistokeskus Oy Vuokra-asuntojen keskivuokrat pääkaupunkiseudulla 2001 Huoneistokeskus Oy Myyntihintavertailu, vanhat kerrostalokaksiot euroa, 12 kuukauden liukuva keskiarvo Helsinki, kantakaupunki Espoo Itä-Helsinki Koko maa Keski-Uusimaa Lahti laatutietoisia. Asunnon varustetasolla on olennainen merkitys vuokralaisen päätöksenteossa. Vuokralaiset ovat pääasiassa vuotiaita nuoria aikuisia. Kysytyimmät asunnot ovat yksiöt ja kaksiot. Keskustan alueilla noin 30 m 2 :n yksiöiden vuokrat vaihtelevat 450: stä 500 euroon/kk ja noin 50 m 2 :n kaksioiden 650:stä 750 euroon/kk. Tarjontaa vuokramarkkinoilla on paljon, mikä on johtanut siihen, että vuokrausajat ovat noin 30 vuorokautta ja ylikin. Pääkaupunkiseutuun verrattuna vuokramarkkinat Tampereen seudulla ovat tasapainossa tarjonnan ja kysynnän suhteen. Keskustan yksiöt ja kaksiot vuokrataan keskimäärin yhdessä viikossa. Vuokrauksessa suurin asiakasryhmä on vuotiaat nuoret opiskelijat, joiden osuus on noin 60 %. Toiseksi suurin ryhmä on työn vuoksi niin sanottua kakkosasuntoa tarvitsevat. Keskivuokrat viime vuonna olivat noin 495 euroa/kk. Alueelliset erot kasvavat Alueen vetovoimaisuus, imago vaikuttaa oleellisesti kysyntään ja hintoihin. Kaupunkisuunnittelulla ja päättäjillä on tärkeä rooli ja vastuu asuinalueiden viihtyisyyden, turvallisuuden ja väestörakenteen muodostumisessa. Oivana esimerkkinä hyvästä kaupunkisuunnittelusta ja sen merkityksestä alueen imagolle ovat Vuosaaren alue, Vanhankaupungin ja Viikin alue sekä Vantaalla Kartanonkosken alue. Kanta-Helsinki ja merenranta-alueet ovat erittäin suosittuja ja arvokkaita asuinalueita, missä asuu pääosin varakasta väkeä. Ikäjakaumassa on paljon keski-ikäisiä ja eläkeläisiä sekä heidän jälkeläisiään. Alueen asuntokannassa on paljon perittyä omaisuutta. Myös nopeasti vaurastuneita niin sanottuja uusrikkaita muuttaa alueen arvoasuntoihin, joita on tullut muun muassa kuolinpesien kautta myyntiin. Munkkiniemi, Lehtisaari ja Kuusisaari kuin myös Lauttasaari, Töölö, 6 Markkinakatsaus kevät 2005
7 Muutos % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % Vihti Nurmijärvi Tuusula Kerava Vantaa Sipoo Kauniainen Kirkkonummi Espoo Helsinki WM-data Utilities Oy, Hintaseurantapalvelu Genimap Oy, L6113 > 3 h + k rivi- ja paritalohuoneistojen hinnanmuutos Oulunkylä ja Käpylä ovat vanhoja arvostettuja ja omaleimaisia alueita, joissa asuu perheitä useassa sukupolvessa. Monilla alueilla toimivat erittäin aktiivisesti asukasyhdistykset, joita myös päättäjät kuuntelevat ja joiden vaikutus asuinympäristön kehitykseen ja muutoksiin on merkittävä. Asukkaat harvoin haluavat muuttaa pois alueelta, siksi asuntomarkkinat näissä kaupunginosissa ovat aina olleet rajalliset. Ainoastaan perhekoon kasvu vaikuttaa alueelta muuttoon. Isoissa perintönä sukupolvelta toiselle siirtyneissä asunnoissa esimerkiksi Töölössä asuu myös yllättävän paljon lapsiperheitä. Alueella on hyviä kouluja ja harrastusmahdollisuudet ja palvelut ovat lähellä. Monet myös mielellään muuttavat takaisin juurilleen myöhemmin. Alueet ovat lähes täyteen rakennetut, eikä vapaata tonttimaata ole tarjolla. Uudisrakentaminen Lauttasaaressa on kuitenkin ollut viime aikoina ripeää, ja uudistuotanto jatkuu. Lehtisaaren vanhan ostokeskuksen tilalle rakennettaneen asuntoja. Alueilla on runsaasti vanhaa rakennuskantaa, joten saneerauskohteita on paljon, varsinkin putki- ja julkisivuremontit ovat ajankohtaisia monissa taloyhtiöissä. Poismuutto hissittömistä, vanhoista kerrostaloista on myös lisääntynyt. Länsi-Helsingin tyypillisin asunnonostaja on sinkku tai nuoripari, joka ostaa ensiasunnon 50-luvun lähiöstä. Pitäjänmäen teollisuusalue on muuttumassa vähitellen asuinalueeksi. Konalan alueella on samansuuntaisia suunnitelmia. Asunnot näillä alueilla ovat keskimäärin selvästi edullisempia kuin Kanta-Helsingissä. Kallion urbaanissa kaupunginosassa on runsaasti pieniä kerrostaloasuntoja. Alueen suosio on viime vuosina lisääntynyt, ja sinne muuttaa paljon nuoria ensiasunnon ostajia ja opiskelijoita. Sijoittajat ovat aktiivisia alueella ja etsivät pieniä noin 25 m 2 :n yksiöitä taloista, joissa isot remontit, kuten putki- ja ikkunaremontit on tehty, muilta osin nämä asunnot halutaan ostaa remontoimattomina. Piensijoittajat taas etsivät suoraan vuokrauskuntoista asuntoa. Hyvistä peruskunnostetuista taloista asunnot menevät erittäin nopeasti kaupaksi, ongelmana ovat korjaamattomat. Niiden hintapyynnöt ovat suhteessa liian korkeat ja myyntiajat venyvät useiksi kuukausiksi. Vuosaaren vetovoima on noussut viime vuosina uudisrakentamisen myötä, mikä näkyy myös hinnoissa. Alueelle on muuttanut nuoria perheitä, joita aikaisemmin Itä-Helsinki asuinpaikkana ei houkutellut. Aurinkolahti ja Ramsinniemi vetävät puoleensa hyvin toimeentulevia nuoria ja nuorehkoja perheitä sekä vakavaraisia keski-ikäisiä pariskuntia. Uudistuotanto on monipuolista ja viehättää kaikkia. Uusia, kohtuuhintaisia rivitaloja alueelle kaivattaisiin. Vuosaari on koettu loistavaksi asuinpaikaksi, sillä se tarjoaa myös erinomaiset palvelut, jotka lisääntyvät kauppakeskuksen laajentumisen myötä. Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia on monia, sillä alueella on uimahalli, kirjasto, Vuotalo sekä hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Itä- ja Pohjois-Helsingissä ja niiden lähialueilla Vantaan puolella asuu keskimääräistä enemmän pienituloisia asukkaita. Nämä tyypilliset luvuilla nopeasti syntyneet asumalähiöt eivät kilpaile vetovoimaisuudellaan. Tarjontaa kohtuuhintaisista asunnoista on runsaasti, ja asuntojen hinnat ovat pysyneet samalla tasolla. Monille asukkaille juuret, perhesiteet ja tuttu yhteisö tekevät alueesta viihtyisän ja mainettaan paremman asuinympäristön. Useimmille asunnon osto on kuitenkin tärkein sijoitus elämässään, ja sijoituksen arvon nousuun ja ainakin sen turvaamiseen asuinalueen maineella on suuri merkitys. Espoossa Westend, Haukilahti, Soukan rannat, Laurinlahti, Suvisaaristo ja koko rantaviiva ovat suosittua ja vaurasta aluetta samoin kuin Tapiola ja sen läheiset alueet, missä myös asuntojen hintataso on korkea. Uusia suosittuja alueita ovat esimerkiksi Saunalahti ja Nöykkiö. Espoon keskustassa, Iivisniemessä ja Karakalliossa hinnat ovat edullisemmat. Alueiden kevät 2005 Markkinakatsaus 7
8 sisäiset erot Espoossa ovat myös kasvaneet. Espoo vetää puoleensa erityisesti hyvätuloisia lapsiperheitä, mutta tarjontaa hyvistä isoista pientaloista tai tonteista ei ole kysyntää vastaavasti. Kaavoitus ja lukuisat pitkät valitusprosessit vaikeuttavat tilannetta entisestään, mikä nostaa hintoja ja aiheuttaa muuttopaineita lähikuntiin varsinkin Kirkkonummelle. Espoon ja Kauniaisten alueen palvelutarjonta lisääntyy koko ajan. Kauppakeskus Sellon ja Lippulaivan palveluja laajennetaan. Espoon kaupunki ei ole palveluissaan panostanut julkiseen liikenteeseen alueen hajanaisuudesta huolimatta. Vuosikaudet on kiistelty muun muassa metron rakentamisesta Espooseen. Kirkkonummi ei ole pystynyt samassa tahdissa voimakkaan muuttoaallon kanssa toteuttamaan palveluja, minkä vuoksi kunta on tarkoituksellisesti jarruttanut kaavoitusta ja uusien tonttien luovutusta. Kirkkonummen asukkaat käyvät nyt ostoksilla pääasiassa Espoossa, mutta tilannetta helpottaa, kun alueelle rakennettava Citymarket avataan, ja uusien pienkerrostalojen katutasoon valmistuu liiketiloja. Vantaa on imagotutkimuksissa edelleen peränpitäjä suurten kaupunkien joukossa, mutta kaupunkisuunnittelijat ovat jo havainneet brandin merkityksen asukkaiden viihtyvyyden ja muuttohalukkuuden lisääjänä. Kohottaakseen imagoaan kaupunki on ennakkoluulottomasti kaavoittanut omaleimaisia, tyyliltään eheitä aluekokonaisuuksia. Savisesta pellosta keskeltä ei mitään on kohonnut Kartanonkoski, joka on saanut julkista tunnustusta ja myös kiitosta asukkailta. Alueen onnistumisen taustalla on kaavoittajan määrätietoinen ote suunnittelussa. Läheisen kauppakeskus Jumbon laajennusosat avataan vuoden 2005 lopussa. Vuonna 2006 Vantaan Porttipuiston suuri, pinta-alaltaan noin m 2 : n, liikekeskus valmistuu. Vantaa on käyttänyt runsaasti varoja palvelujen rakentamiseksi uusille alueille. Kaupungin talous on kuitenkin joutunut koville, ja Vantaalla joudutaankin osittain hidastamaan uudiskohteiden ja asuinalueiden rakentamista, koska kaupunki ei pysty tarjoamaan riittäviä palveluita uusille asukkaille. Tonttien hinnat nousevat selvästi asuntojen hintoja nopeammin Kaavoituksen hitaus on aiheuttanut tonttipulan, mikä on johtanut tonttien hintojen huimaan nousuun. Itä-Helsingin alueella tonttimaan tarjonta on ollut erittäin niukkaa. Perinteisillä pientaloalueilla kuten Vartioharju, Vartiokylä, Mellunkylä, Laajasalo ja Jollas omakotitalotontit ovat suurehkoja, ja ne voitaisiin jakaa, mutta omistajat ovat haluttomia myymään. Pohjois-Helsingissä kysyntä ylittää myös tarjonnan reippaasti. Siellä neliön tontit maksavat keskimäärin euroa. Espoon ja Kauniaisten alueella kovat hintapyynnöt näkyvät myyntiaikojen pidentymisenä. Kirkkonummella tonttien hinnat kaksinkertaistuivat jo vuonna 2003 ja ovat pysyneet samalla tasolla siitä lähtien. Kirkkonummella tontit kävisivät hyvin kaupaksi, mutta kunta ei ole kaavoittanut vapailla markkinoilla myytäviä tontteja, eikä niitä ole ollut enää vuoteen tarjolla. Kunta tosin on myynyt omistamiaan tontteja, joiden hinnat ovat olleet noin 15 % vapaiden markkinoiden hintoja matalammat. Vantaan kaupunki pyrkii vuosittain myymään tai vuokraamaan omistamiaan tontteja. Hinnat ovat olleet kiinteitä, mutta viime aikoina on ryhdytty myymään tontteja tarjousten perusteella. Kartanonkoskella m 2 :n tonttien hinnat ovat vaihdelleet eurosta euroon. Länsi-Vantaalla tonttien hinnat ovat keskimäärin euroa. Pientalotonttien hinnat Vantaalla ovat suuren kysynnän vuoksi nousseet vuodessa noin 190 euroa/m 2. Keskimäärin pientalotontista saa Vantaalla maksaa noin 400 euroa/m 2. Monella on tavoitteena saada omakotitalo mahdollisimman läheltä palveluja. Kehyskunnissa pientalorakentaminen on edelleen vilkasta, mutta tonttitarjonta erityisesti kaava-alueilla on niukkaa. Hyvistä tonteista on koko ajan pulaa. Tonttien hinnat vaihtelevat hyvinkin paljon sijainnin ja rakennettavuuden mukaan. Mäntsälästä tontin voi saada noin eurolla, mutta Tuusulasta arvostetuimmilta alueilta, voi pientalotontista joutua maksamaan euroa. Uudisrakentaminen luo uusia kaupunginosia Helsingissä on mahdollisuus käynnistää tänä vuonna 2500: n ja ensi vuonna 4050 asunnon rakentaminen. Yksityisille maille tulisi lisäksi 600 asuntoa. Vuosien 2005 ja 2006 tuotantoedellytykset ovat asemakaavoituksen ja esirakentamisen osalta pääosin kunnossa. (Helsingin kaupunki/talous- ja suunnittelukeskus) Helsingissä uudisrakentaminen on viime aikoina keskittynyt, Vuosaaressa Aurinkolahteen ja Ramsinniemeen, Viikissä Vanhankaupungin ja Latokartanon alueisiin, Herttoniemen, Arabianrannan ja Lauttasaareen alueille sekä Kamppiin. Tänä vuonna ja tulevina vuosina aloitetaan rakennusprojekteja monilla uusilla alueilla. Eiranrannan asemakaava on saanut lainvoiman, ja asuntorakentaminen käynnistynee vuoden 2005 lopulla. Eiranrannasta tulee todennäköisesti houkuttelevan sijaintinsa ansiosta kaupungin kalleinta aluetta. Katajanokan Mastokadun tontit on myyty, ja rakennustyöt alkavat tänä vuonna. Lauttasaaren Merenkulkijanrannan kaavasta on valitettu, ja rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna Aurinkolahden itäosaan rakennettavan Uutelan kanavan varteen tulee uudistaloja, ja ensimmäisen urakkavaiheen on tarkoitus valmistua ensi kesänä. Kaupunki aikoo tänä vuonna myydä vielä alueelta kuusi uutta kerrostalotonttia rakentajille. Jollakseen rakennetaan uudistaloja, joiden keskineliöhinta on euroa/m 2. Herttoniemen rannan rakentaminen on pääosin valmis, vaikka asunto- ja toimitilarakentaminen siellä vielä jatkuu muutaman vuoden. Tänä vuonna kaavoitusohjelmassa on myös Herttoniemen vanhan ostoskeskuksen tontin kaavoittaminen asuntokäyttöön. Koko alue uusine liikennejärjestelyineen Sörnäisistä Herttoniemeen kokee muodonmuutoksen lähivuosina. Viikissä ja Arabiassa rakentaminen jatkuu. Arabianranta valmistunee vuonna Läheisen Etelä-Hermannin alueen asuntorakentaminen alkaa 8 Markkinakatsaus kevät 2005
9 Valmistumisvuosi Vantaa Kauniainen Espoo Helsinki Tiedot: YTV, kunnat 2003, Kaupunkimittausosasto, Helsinki 044/2005 Genimap Oy, L6113 Rakennuskannan keskimääräinen valmistumisvuosikymmen pienalueittain kaupungin maalla kolmella Hitas-omistusasuntotuotantoon varatulla tontilla tänä vuonna. Suuria tulevaisuuden hankkeita on Laajasalon öljysataman alue, joka suunnitellaan asuinalueeksi, ja jonne tulee myös asumisen yhteyteen sopivia työpaikkoja. Kruunuvuoren rannan alueelle arvioidaan rakennettavan asuntoja asukkaalle, ja rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuonna (Helsingin kaupunki/talous- ja suunnittelukeskus) Espoossa ja Kauniaisissa hintaero vanhojen ja uusien kerrostaloasuntojen välillä on noin euroa/m 2. Uudiskohteiden korkeat hinnat alkavat hidastaa kaupantekoa varsinkin perheasuntojen osalta. Aluesuunnittelu keskittyy Espoossa Kauklahden asuntomessualueelle ja Suurpellon kehityshankkeeseen. Molemmat ovat isoja hankkeita, yksin Suurpelto käsittää noin 350 hehtaarin alueen. Uudisasuntojen kova kysyntä Vantaalla on nostanut hintoja jyrkästi, mikä saa monen kodinvaihtoa suunnittelevan luopumaan haaveestaan. Omakotitalonsa myyntiä harkitsevat, uuteen kerrostaloon muuttoa suunnittelevat asiakkaat ovat usein joutuneet luopumaan suunnitelmistaan suuren hintaeron vuoksi. Tikkurilaan 16-kerroksisen tornitalon lisäksi valmistuu uudiskohteita myös Keravajoen varteen. Kartanonkosken rakentaminen jatkuu, ja Asolaan on 3 4 vuoden kuluessa tulossa parisataa kerrostaloasuntoa 500 asukkaalle. Myyrmäkeen valmistuu lähes tuhat uutta asuntoa vuoteen 2010 mennessä, ensimmäisten kohteiden rakentaminen alkaa jo tänä vuonna. Kilterinmäen alueelle rakennetaan kerros-, pienkerros- ja rivitaloasuntoja, ja alueen asuntokanta kattaa sekä omistus-, osaomistus-, asumisoikeus- että vuokra-asuntoja. Marja-rata parantaa ja nopeuttaa tulevaisuudessa liikenneyhteyksiä eri alueiden välillä. Se yhdistää Martinlaakson radan lentoaseman kautta päärataan, ja rataosuudelle on suunniteltu 7 uutta asemaa. Tulevaisuudessa radanvarren asukkaita samoin kuin työpaikkojakin olisi noin vain kilometrin säteellä asemista. Uusi asuinalue Leinelä, joka käsittäisi uutta asuntoa, on suunnitteilla Marja-radan varteen. Kivistön kaupunginosahanke liittyy myös Marja-rataan. Kehyskunnat kiinnostavat rakentajia ja uudistuotanto alueella on merkittävää. Kehyskunnissa ongelmana on kuitenkin valmiin kaavoitetun rakennusmaan ja tonttitarjonnan niukkuus. Keskeisesti kaupunkirakenteessa sijaitsevat uudiskohteet kiinnostavat asiakkaita hyvin, kun niiden sijainti on kaupunkirakenteessa keskeinen. Uusien kerrostalohuoneistojen neliöhinnat ovat euroa/m 2. Kalleimmat uudisasunnot kerrostaloissa ovat olleet ylimpien kerrosten terassihuoneistot keskustan palvelujen tuntumassa. Helsinki vastaa kehyskuntien haasteeseen uusilla pientaloalueilla Vuosaareen Omenamäkeen on suunnitteilla puurakenteinen kahdenkymmenen omakotitalon ja neljän paritalon asuinalue. Myllypuroon on suunniteltu rakennettavaksi lähivuosina asukkaalle puinen pientaloalue. Itä- Pakilaan nousee yhtenäinen 30 uutta erillispientalotonttia kattava asuinalue. Tattarisuon teollisuusalueen ja Lahden moottoritien väliseen metsikköön on suunniteltu uusi, tiivis pientaloalue nimeltään Alppikylä, hanke etenee tänä vuonna, ja tontinvarausten on tarkoitus alkaa lähiaikoina. Alppikylä-hanke toimii samalla koealueena mahdollisten myöhempien samantyyppisten alueiden toteuttamiseksi. Fallpakkaan Itäväylän pohjoispuolelle on suunniteltu rakennettavaksi pientaloja ja pienkerrostaloja. kevät 2005 Markkinakatsaus 9
10 Asuntokauppojen määrä kasvanut Pirkanmaalla Pirkanmaa on Suomen vahvimmin ja nopeimmin kasvava talousalue. Muuttoliike alueelle jatkuu positiivisena, ja väestön kasvu näkyy myös asuntokauppojen määrän oleellisena kasvuna. Asuntomarkkinanäkymät ovat valoisat ja kauppa käy hyvin. Tampereen saama erittäin myönteinen palaute imagotutkimuksissa, erinomaiset koulutusmahdollisuudet, työpaikat, urheilu- ja muut harrastusmahdollisuudet, kulttuurianti sekä viihtyisä asuinympäristö houkuttelevat asukkaita muuttamaan alueelle. Elintason nousun myötä kodinvaihtajat kiinnittävät yhä useammin huomiota asunnon sijaintiin, alueen imagoon, huoneiston tasoon ja laatuun. Asuntojen hinnat ovat nousseet tasaisesti ja hintojen nousu jatkuu. Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat nousseet vuodessa lähes 200 euroa, ja tänä vuonna hintojen nousun uskotaan olevan samaa luokkaa. Vanhojen kerrostalokaksioiden keskineliöhinnat ovat noin euroa, ja vanhojen rivitalojen neliöhinnat noin euroa. Tarjonta ei ole olennaisesti muuttunut viimeisen vuoden aikana. Kysytyimpiä ovat euroa maksavat pien-/omakotitalot. Tässä hintaluokassa kysyntä ylittää huomattavasti tarjonnan. Pienten keskustayksiöiden myyntiajat ovat erittäin lyhyitä, vain muutamia tunteja tai vuorokausia. Laadukkaiden omakotitalojen hintapyynnöt ovat osittain yliarvioituja, mikä näkyy muun muassa pitkinä myyntiaikoina. Tampereella, alueen sisäiset erot korostuvat yhä selvemmin. Keskusta, Tammela, Pyynikki, Amuri sekä Pispalan ja Petsamon-Käpylän alueet ovat kysyttyjä, ja siellä myös hintataso on korkeampi. Lännessä Lielahden ja Ylöjärven alueet kasvattavat osuuttaan muuttovirroista. Lähiöistä Hervanta, jossa asuu paljon opiskelijoita ja jossa on myös paljon sijoitusasuntoja, on muihin lähiöihin verrattuna kalliimpaa aluetta. Lähiöiden kuten Tesoma, Peltolampi ja Multisilta asuntomarkkinat ovat lähes täysin sisäisiä, ja niissä hintojen ja myyntiaikojen muutokset ovat hyvin pieniä. Pirkanmaalla, missä uudisrakentaminen on ollut voimakasta, on havaittavissa uudisasuntokaupan kasvun taittuneen ja hieman vähentyneen jo vuonna Uusien kerrostalokaksioiden keskineliöhinnat ovat noin 2600 euroa, eli noin 1000 euroa kalliimpia kuin vanhojen. Uusien kohteiden aloituksia harkitaan kauemmin, ja keskeytyneitä ennakkomarkkinointikohteitakin on viime vuonna ollut. Kaikenlaiset uudisasunnot menevät keskustan alueella ja sen välittömässä läheisyydessä edelleen erittäin hyvin kaupaksi. Suurimmat tulevaisuuden asuinaluehankkeet ovat Vuoreksessa ja Tasanteen länsipuolella Ojalan alueella. Taloyhtiöiden remontit vaikuttavat hintaeroihin Turun seudulla Turussa asunnot ovat käyneet hyvin kaupaksi, ja erityisesti keväällä odotetaan asuntokaupan käyvän vilkkaana, vaikka merkkejä jonkinasteisesta markkinoiden kyllästymisestä onkin jo havaittavissa. Turussa asuntojen hinnat nousivat vuodessa 7 11 % eli hieman enemmän kuin keskimäärin muualla maassa (5 6 %), ja myyntiajat pysyivät lyhyinä. Neliöhinnat vaihtelevat voimakkaasti alueesta jopa yksittäisestä taloyhtiöstä riippuen. Vanhojen kerrostalokaksioiden keskineliöhinnat ovat noin euroa. Turussa kuten monissa muissa Suomen kaupungeissa on hyvin paljon 60-luvun asuntotuotantoa. Taloyhtiöiden neliöhinnat vaihtelevat melkoisesti ja hintaerot voivat olla jopa yli 500 euroa/m 2 sen mukaan, onko peruskorjauksia tehty vai onko niiden teettäminen vielä edessä. Tulevina vuosina korjausrakentaminen on suurin työllistäjä Turun seudulla. Rivitalohuoneistojen tarjonta on ollut niukkaa suhteessa niiden kysyntään. Käytettyjen rivitalojen keskineliöhinnat ovat noin euroa. Kovan kysynnän vuoksi sijainniltaan hyvän ja hyväkuntoisen rivitalohuoneiston neliöhintaero uuteen rivitaloon verrattuna jää vähäiseksi, mikä on poikkeuksellista, kun yleisesti uudiskohteiden ja vanhojen asuntojen hintaero on huomattava. Rakennusliikkeet ja pienurakoitsijat ovat lähteneet rohkeasti liikkeelle, niin että uudistalotarjontaa on suhteellisen runsaasti koko talousalueella. Myös pientalorakentaminen kasvaa koko ajan. Tontteja on parhaiten tarjolla ympäristökunnissa edulliseen hintaan ostettavaksi tai vuokrattavaksi. Eräs kehitystä ohjaava tekijä onkin ympäristökuntien aktiivinen tonttipolitiikka, jolla houkutellaan erityisesti nuoria lapsiperheitä muuttamaan kuntaan. Kaupungin keskusta puolestaan viehättää ikääntyviä, aktiivisia ihmisiä runsailla ja monipuolisilla palveluillaan. Aivan kaupungin keskustan tuntumaan meren rannalle on nousemassa upea uudistaloalue, jonka uskotaan houkuttelevan asukkaita sitä mukaa, kun 10 Markkinakatsaus kevät 2005
Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012
Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi
LisätiedotMarkkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA
Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotREMAX Balloon Perspective Ammattilaisten näkemys alkuvuoden 2018 asuntomarkkinoista
REMAX Balloon Perspective Ammattilaisten näkemys alkuvuoden 2018 asuntomarkkinoista Pekka Ronkainen / kehitysjohtaja 30.1.2018 FINLAND Balloon Perspective - ennuste Miltä alkuvuoden 2018 asuntomarkkinat
LisätiedotVanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,
LisätiedotOsakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 984 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa
LisätiedotAsuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotOsakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 877 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 063 ja rivitaloasunnoissa 3 226 Asuntojen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotToimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotTilastokatsaus 15:2014
19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,
LisätiedotASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?
ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen
LisätiedotToimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen
Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2012
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 37 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 808 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 969 ja rivitaloasunnoissa 3 246 Asuntojen
LisätiedotTilastokatsaus 8:2013
Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan
LisätiedotOsakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 686 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 788 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 38 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 684 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 787 ja rivitaloasunnoissa 3 326 Asuntojen
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely
Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Kesä 2019 1. Yleiskuva Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon tämänvuotisista aloituksista ovat nousseet viime kyselyistä. Syynä tähän on sijoittajakysynnän
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy
Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2015
Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotAsuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015
euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2018
Asuntotuotantokysely 2/ Sami Pakarinen Kesäkuu Kesäkuun asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti vuodessa. Kyselyn
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004
Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 24 2005 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004 Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 675 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 2 694 /m 2 ja rivitaloasunnoissa
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 12 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-120-7 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169 3185,
LisätiedotTurun asukasluku
Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 6 2013 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 829 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 970 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 336
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2017
Asuntotuotantokysely 2/2017 Sami Pakarinen Kesäkuu 2017 1 (2) Kesäkuun 2017 asuntokatsaus Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa ennätys, omistusasuntojen kysyntä paikkaa kovan rahan vuokra-asuntojen
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2016
Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotOsakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370
LisätiedotGeodemografinen luokitus
Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja
LisätiedotKaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut 26.4.
LAPSIPERHEIDEN ASUMINEN TAMPEREELLA - ONKO KESKUSTA-ASUMINEN KASVUSSA? Kaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut 26.4.2019
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä. vuonna 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 /m 2
555555555 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 15 2004 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2003 Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 2 468 ja rivitaloasunnoissa
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 721 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 848 ja rivitaloasunnoissa 3 273 Asuntojen
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2005
Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 23 2006 Malminkartano Paloheinä Siltamäki Tapanila Malmi Suurmetsä Asuntojen keskihinta, /m2 1 600-2 200 2 201-2 749 Keskihinta 2 750 /m2 2 751-3 290
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen
LisätiedotKuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko
Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien
LisätiedotPOHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)
Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2009 Kannelmäki Etelä- Haaga Paloheinä Oulunkylä Patola Siltamäki Malmi Pihlajamäki Viikki Keskimääräiset neliöhinnat 2008 1 900-2 499 Suurmetsä 2 500-2 999
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen
LisätiedotOsakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Helsingissä 2018
Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Helsingissä 2018 Oskari Harjunen Tilastoja 2019:12 Tiedustelut Oskari Harjunen, p. 09 310 36398 etunimi.sukunimi(at)hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia,
LisätiedotAsuntomarkkinat tilastojen valossa
1 (9) Vastaanottaja Eduskunta Valtiovarainvaliokunta/Asunto-ja ympäristöjaosto PL 10 vav@eduskunta.fi Viite Asia Lausuntopyyntö Asuntomarkkinat tilastojen valossa Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan asunto-ja
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotOsakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1
LisätiedotTILASTOKATSAUS 18:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotKOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012
KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA
LisätiedotKuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 5 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 682 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 806 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 248
LisätiedotVäestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 13 Lassila Munkkiniemi Etelä- Haaga Länsi- Pakila Lauttasaari Ruoholahti Käpylä Kallio Kaivopuisto Tapanila Pihlajamäki Länsi- Herttoniemi Kulosaari Malmi Myllypuro
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,
LisätiedotPalvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet
Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin
LisätiedotMaan hinnan laskennallinen osuus asunnon hinnasta vuosina 1995, 2005 ja Risto Peltola, Maanmittauslaitos
Maan hinnan laskennallinen osuus asunnon hinnasta vuosina 1995, 2005 ja 2015 Risto Peltola, Maanmittauslaitos 28.11.2017 2 Miksi aihetta on tarpeen tutkia? Asuntojen hintojen nousu kasvavilla kaupunkiseuduilla
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotTONTTIBAROMETRI KASVAVAT KAUPUNKISEUDUT
TONTTIBAROMETRI 2017 - KASVAVAT KAUPUNKISEUDUT 9.3.2018 SISÄLTÖ Tutkimuksen taustaa Kiinteistömarkkinoiden kehittyminen Haastatellut kunnat Kerrostalotontit Rivitalotontit Omakotitontit Hoivatontit Toimitilatontit
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuonna 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotAsuntotuotantokysely kesäkuu 2019
Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 28.6.2019 Asuntotuotantokysely 2/2019 2 (3) Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely lähetetään Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenille. Kysely
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
Lisätiedotasumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine
Kohtuuhintaista ja laadukasta asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Ihminen käyttää asumiseen yhä suuremman osan tuloistaan Yhden neliön hinta on lähes 10% keskimäärin käytettävissä olevasta
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi
LisätiedotTilastokatsaus 13:2014
Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017
2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotTILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 3 2 0 1 0 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 Kuva: Petri Berglund
LisätiedotTILASTOKATSAUS 21:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä
LisätiedotAsuntotuotantokysely 1/2017
Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2015
Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN
ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvitys 3/2010 ARA-tuotanto 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 14.3.2010 ARA-tuotanto kääntyi kasvuun Asuntorakentaminen
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 8.11.2016 OPn Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat ja vuokrat 3. Asuntolainojen korot ja lainakannan kehitys 4. Asuntotuotanto
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
LisätiedotMONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009
MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO
Lisätiedot