Oraaliset diabeteslääkkeet missä mennään?
|
|
- Inkeri Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lääkevaaka Oraaliset diabeteslääkkeet missä mennään? Leo Niskanen Tyypin 2 diabeteksen hoidossa hyperglykemian hoito on vaikein osa. Tauti on luonteeltaan etenevä ja johtaa ainakin tavanomaisten hoitojen tehon ehtymiseen ja ajan myötä tarpeeseen tehostaa hoitoa. Varhaisvaiheessa on tärkeää panostaa sekä elämäntapa- että lääkehoitoon taudin etenemisen hidastamiseksi. Oraalisten diabeteslääkkeiden vaikutusmekanismit kohdistuvat ravinnon hiilihydraattien imeytymisen hidastukseen, insuliinin erityksen tehostamiseen (sulfonyyliureat, glinidit), maksan glukoosintuotantoon (metformiini) ja insuliinin vaikutuksen tehostumiseen (glitatsonit). Paras näyttö lääkehoidon vaikutuksista sairauden ennusteeseen on saatu metformiinista ja sitä voidaan pitää peruslääkkeenä, joka soveltuu myös kaikenlaiseen yhdistelmähoitoon. Sulfonyyliureat ovat hyvin siedettyjä ja tehokkaita, mutta niiden teho heikkenee hoidon jatkuessa. Uusia lääkeaineryhmiä ovat lyhytvaikutteiset ateriatabletit (glinidit), jotka soveltuvat yhdistelmähoidossa metformiinin kanssa erityisesti aterianjälkeisten glukoosiarvojen nopeaan korjaamiseen, ja aivan uudentyyppisen vaikutusmekanismin omaavat insuliiniherkisteet eli glitatsonit. T yypin 2 diabeteksen maailmanlaajuisen yleistyminen (Reunanen 2003) ja siihen liittyvä suuri sydän- ja verisuonitautitapahtumien vaara (Beckman ym. 2002) ovat nostaneet taudin hoidossa käytettävät lääkkeet suuren mielenkiinnon kohteeksi. Hyperglykemian hoito on kuitenkin vain yksi osa tämän tautikokonaisuuden hoidossa. Jos rakennuksen muut nurkat (lihavuus, dyslipidemiat, verenpaine, tromboosialttius) eivät ole kunnossa, ei hoidon perusta ole kestävä. Aktiivisen hoidon kohteista hyperglykemia on vaikein ja eniten päänvaivaa aiheuttava. Ongelmana on sen etenevä luonne, joka johtaa hoitojen ainakin tavanomaisten tehon ehtymiseen ja taudin keston myötä tarpeeseen tehostaa hoitoa. Käytössä olevassa portaittaisessa hoitomallissa aloitetaan yhdellä valmisteella, yhdistetään se seuraavaan ja sitten lisätään insuliini. Insuliinihoito jää tämän katsauksen ulkopuolelle, mutta siitä todettakoon, että insuliinin annostelu on kehittynyt ja hoitotulokset ovat ehkä tästä syystä parantuneet (Yki-Järvinen 2003). Vuosikymmeniä markkinoita hallinneet sulfonyyliureat ja metformiini ovat saaneet uusia kilpailijoita, ja lisää on tulossa kiihtyvällä vauhdilla. Sulfonyyliureoiden ja metformiinin vaikutus sairauden ennusteeseen oli epäselvä ennen UKPDS-tutkimuksen (UK Prospective Diabetes Group 1998 a,b) julkistamista. Kyseessä oli yksi kliinisen lääketieteen merkittävimpiä tutkimuksia, ja se päätti erään epävarmuuden aikakauden. UKPDS-tutkimus aloitettiin jo 1977, ja sen tarkoituksena oli selvittää hyperglykemian intensiivisen hoidon vaikutusta vastatodetussa tyypin 2 diabeteksessa. Tehostetun ja tavanomaisen hoidon välille saatiin vain noin 0,9 %:n ero HbA 1C :n pitoisuudessa, ja lisäksi alkuvaiheen hyvä vaste tehostetun hoidon ryhmässä hiipui ajan myötä (kuva 1). Kuitenkin jo tämä ero muutti ennustetta, joskin vähemmän kuin verenpaineen aktiivinen hoito. Shaughnessy ja Slawson (2003) ovat äsken arvioineet niitä UKPDS-tutkimuksen»POEMeja» (»patient oriented evidence that matters»), jotka ovat heidän näkemyksensä mukaan vali- Duodecim 2004;120:
2 HbA 1c (%) Vuosia satunnaistamisesta deinta, relevanteinta ja helpoimmin omaksuttavaa tietoa näyttöön pohjautuvasta hoidosta. Lisäksi he luokittelivat tuloksia tautikeskeisen näytön pohjalta ja samalla toivat esiin nykytiedon keskeiset puutteet. Taulukossa 1 on kuvattu UKPDS-tutkimuksen tuloksia ja katsausartikkeleissa esiintyneitä viittauksia niihin. Luvut kuvastavat lähinnä mittavaa määrää asioita, jotka pitää ottaa huomioon kyseisessä taudissa. Vanhat oraaliset lääkkeet Tavanomainen Intensiivihoito Hoidon tehostamisen tarve Kuva 1. UKPDS-tutkimuksessa vastatodettua tyypin 2 diabetesta sairastavat satunnaistettiin intensiiviseen (tavoite: plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo alle 6,0 mmol/l) ja tavanomaiseen hoitoon. Intensiivisen hoidon hyvä alkuvaste hiipui varsin nopeasti, eikä tehostettu yhdistelmälääkitys (metformiini, sulfonyyliurea ja insuliini) kyennyt estämään glukoositasapainon heikkenemistä (HbA 1C, pystyakseli) ajan myötä, ja ryhmien välinen ero HbA 1C :ssä oli keskimäärin 0,9 %. Täten hyperglykemian korjaaminen vaatii uusia hoitotapoja, mitä tässä kuvaa intensiivihoidon käyrän alle jäävä pinta-ala. Mukailtu artikkelista UK Prospective Diabetes Group 1998a. Tavanomaiset valmisteet. Tyypin 2 diabeteksen lääkityksen valinnasta aloitusaiheista ja lääkevalinnasta on ilmestynyt useita hyvin laadittuja suosituksia (mm. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma , Yki-Järvinen 2004). Niissä korostetaan hoidon varhaista aloittamista ja sen riittävää tehostamista yhdistelmiä käyttämällä. Lääkehoito suositellaan aloitettavaksi vaikeissa tapauksissa (plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo yli 17,3 mmol/l) heti tai 3 6 kuukauden elämäntapahoidon jälkeen, jos glukoosiarvo on edelleen yli 6,7mmol/l tai HbA 1C -arvo on yli 7,0 %. Näin tiukat rajat ovat paikallaan, sillä on todennäköistä, että hyperglykemian varhainen ja aktiivinen hoito hidastaa taudin luonnollista vaikeutumista. Potilaan kokonaistilanne on aina huomioitava. Iäkkäillä ja monisairailla joudutaan tinkimään hyvin tiukoista hoitotavoitteista. Näistä tavoitteista ollaan kuitenkin vielä kaukana, ja usein hoidon tehostamista harkitaan liian myöhään. Käytössä olevien oraalisten diabeteslääkeryhmien vaikutusmekanismit on esitetty kuvassa 2. Tutkimuksissa niiden HbA 1C -arvoa pienentävä teho lumelääkkeeseen nähden on ollut noin 1,5 2% maksimiannoksilla (guarkumia lukuun ottamatta). Metformiinia on käytetty diabeteksen hoitoon yli 40 vuoden ajan, ja sen vaikutukset diabeteksen ennusteeseen on dokumentoitu paremmin kuin minkään muun diabeteslääkkeen. Ylipainoisen tyypin 2 diabeetikon ensisijainen lääke on metformiini, sillä se ei lisää insuliinin eritystä eikä nosta painoa. Metformiini toimii myös normaalipainoisilla diabeetikoilla. Sen käytössä on syytä muistaa riittävä annos (2,0 2,5g/vrk tai suurin siedetty). Metformiini voidaan yhdistää muiden hoitojen kanssa, ja sillä on edullisia lipidi- ja painovaikutuksia, jotka ovat osin riippumattomia hyperglykemiaa korjaavasta vaikutuksesta. Yhdysvaltalaisessa Diabetes Prevention Program -tutkimuksessa (2002) metformiini vähensi diabeteksen puhkeamisen vaaraa 31%:lla verrokkeihin nähden. Vaikka kyseisessä tutkimuksessa elämäntapamuutokset olivat tehokkain sairastumisen vaaraa vähentävä hoito, tuloksen voidaan tulkita puoltavan metformiinihoidon varhaista aloittamista. Metformiinin vaikutusmekanismeja ei tunneta yksityiskohtaisesti. Lääke vähentää maksan glukoosintuotantoa estämällä glukoneogeneesiä, lisää kehon glukoosinottoa ja estää rasvakudoksen lipolyysiä ja maksan VLDL-tuotantoa (Leverve ym. 2003). Solutason vaikutuskohta näyttää olevan AMP:n aktivoima proteiinikinaasi AMPK (Musi ym. 2002). Metformiini voi lisätä maitohapon eli laktaatin kertymistä elimistöön ja johtaa laktaattiasidoosiin. Tämä harvinainen mutta vakava komplikaatio liittyy useimmiten metformiinin käyttöön sen vasta-aiheiden yhteydessä. Metformiinin imeytyminen on hitaam- 984 L. Niskanen
3 Taulukko 1. UKPDS-tutkimuksen tulokset ja niiden raportoiminen tyypin 2 diabeteksen hoitoa käsittelevissä katsausartikkeleissa (Shaughnessy ja Slawson 2003) Tulokset Raportteja, joissa mainittu n % Potilaan kannalta merkityksellinen näyttö Tiukka hoitotasapaino (glukoosin paastoarvo alle < 6,0 mmol/l) 6 17,1 ei vaikuttanut ennenaikaiseen kuolleisuuteen (17,9 vs 18,9 kuolemaa / potilasvuotta) Ylipainoisilla metformiini vähensi diabetekseen ja muuhun 7 20 syyhyn liittyvää kuolleisuutta (13,5 vs 20,6 tapahtumaa / potilasvuotta, p = 0,02, 141 NNT/v) Ylipainoisilla metformiini vähensi diabetekseen liittyviä päätetapahtumia (29,8 vs 43,3 tapahtumaa / potilasvuotta, p = 0,03, 74 NNT/v) Verenpaineen hoidolla oli suurempi vaikutus komplikaatioihin kuin 5 14,2 hyperglykemian hoidolla (24 % vs 12 % vähentynyt vaara saada diabeteskomplikaatioita) Ylipainoisten ryhmässä insuliini- tai sulfonyyliureahoidolla ei ollut 0 vaikutusta mikro- eikä makrovaskulaaristen tapahtumien ilmaantuvuuteen (36,8 vs 38,9 tapahtumaa / potilasvuotta) Elämänlaatu ei muuttunut suuntaan tai toiseen hyperglykemian 0 tiukalla hoidolla Tautilähtöinen näyttö Verenglukoosin tiukka hallinta vähensi todennäköisyyttä saada jokin :stä eri komplikaatiosta (40,9 vs 46,0 tapahtumaa / potilasvuotta, p = 0,03, 196 NNT/ v) Verenglukoosin hallinnalla ei ollut vaikutusta yksittäisten sydän- ja 10 28,6 verisuonitapahtumien estossa Hoidon suurin hyöty kohdistui silmänpohjien laserhoidon 1 2,9 vähentyneeseen tarpeeseen. Tämä vaikutus yksinään selittää hoidon hyödyt pääosin. Vaikka laserhoidon tarve väheni, hyperglykemian tiukka hallinta 1 2,9 ei vaikuttanut näöntarkkuuteen Painon nousua tapahtui hyperglykemian tiukan hallinnan ryhmissä, 18 51,4 pois luettuna metformiiniryhmä (keskimäärin 3,1 kg) Keskeisiä asioita, joista ei ole vielä tutkimusnäyttöä Eri lääkkeiden samanvertainen HbA 1C -arvoa pienentävä vaikutus merkitsee komplikaatioiden tai päätetapahtumien samankaltaista vähenemistä (UKPDS-tutkimuksessa ylipainoisilla vain metformiini vähensi kuolleisuutta tai sairastavuutta) Uudempien lääkeryhmien (glitatsonit, glinidit) vaikutuksesta ennusteeseen ei ole tutkimusnäyttöä NNT = potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi hyötyisi paa kuin eliminaatio. Munuaisten vajaatoiminta voi johtaa metformiinin kertymiseen. Lääkettä on saatavilla sekä nopeasti imeytyvässä että hitaasti imeytyvässä muodossa. Jälkimmäisen tyypin käyttö on Suomessa tavallista mutta muualla varsin vähäistä. Tällaista valmistetta käytettäessä imeytyminen voi olla paitsi hidasta myös epätäydellisempää ja maha-suolikanavan ärsytys samalla vähäisempää. Metformiini on vasta-aiheinen kaikissa akuuteissa tilanteissa ja sairailla potilailla, kuten vaikeissa infektioissa, leikkaushoitojen yhteydessä, munuaisten (kreatiniiniarvo yli 150 µ mol/l) tai maksan vajaatoiminnassa, alkoholismissa ja Oraaliset diabeteslääkkeet missä mennään? 985
4 Suolistoabsorptio (akarboosi) Hiilihydraatit Hajottavat entsyymit Glukoosi G l u k o o si Insuliinieritys (sulfonyyliureat, glinidit) Insuliini Maksan glukoosintuotanto (metformiini) Insuliiniherkkyys (Glitatsonit) Kuva 2. Oraalisten diabeteslääkkeiden keskeiset vaikutusmekanismit kohdistuvat ravinnon hiilihydraattien imeytymisen hidastamiseen (guarkumi, akarboosi), insuliinin erityksen tehostamiseen (sulfonyyliureat, glinidit), maksan glukoosintuotantoon (metformiini) tai insuliinin vaikutuksen tehostumiseen (glitatsonit). yleensäkin huonon yleistilan yhteydessä. Ikä sinänsä ei ole vasta-aihe vaan ikääntymiseen liittyvät sairaudet ja munuaisten toiminnan heikkeneminen. Metformiinihoidon keskeyttäminen 48 tuntia ennen suonensisäistä varjoainetutkimusta on suositeltavaa. Hoito aloitetaan uudestaan, kun munuaisten normaali toiminta on varmistettu seerumin kreatiniinipitoisuuden määrityksellä varjoainetutkimuksen jälkeen. Metformiinihoidon ongelmiin kuuluvat varsin tavalliset maha-suolikanavaan kohdistuvat haittavaikutukset, kuten ruokahaluttomuus, pahoinvointi, metallin maku suussa, ylävatsavaivat ja ripuli. Viime vuosina julkaistut metformiinia koskevat tutkimusnäytöt, pitkä käyttökokemus ja edullinen hinta ovat tekijöitä, joiden luulisi lisäävän metformiinin käyttöä oleellisesti, mutta näin ei jostain syystä ole käynyt. Sulfonyyliureat stimuloivat haiman beetasolujen insuliininerityksen ensimmäistä vaihetta sitoutumalla plasmamembraanin spesifiseen sulfonyyliureareseptoriin (SUR-reseptori). Tämän seurauksena ATP-sensitiiviset kaliumkanavat sulkeutuvat ja kalsiumionit virtaavat solun sisään. Solunsisäisen kalsiumpitoisuuden kasvu saa aikaan eksosytoosimekanismilla insuliinin erittymisen. Kaliumkanavia on myös verisuonten seinämässä, ja iskemian yhteydessä sulfonyyliureat saattavat lisätä niiden aktivaation kautta verisuonten supistumistaipumusta (Mocanu ym. 2001). Ilmiön kliininen merkitys on epäselvä. Uusimman polven sulfonyyliurea glimepiridi voi olla tässä suhteessa turvallisempi. Glimepiridi onkin kalliimmasta hinnastaan huolimatta syrjäyttänyt vanhemmat ns. toisen polven sulfonyyliureat glibenklamidin ja glipitsidin, jotka ovat selvästi halvempia. Kovin vahvaa tutkimusnäyttöä tämän tueksi ei kuitenkaan ole. Sulfonyyliureat ovat yleensä hyvin siedettyjä, ja haittavaikutukset käytännössä liittyvät painon nousuun ja hypoglykemiariskiin. Tehon hiipuminen pitkäaikaiskäytössä on myös sulfonyyliureahoidon ongelma. Hiilihydraattien imeytymiseen vaikuttavat valmisteet. Guarkumia ei juuri markkinoida, eikä nuorempi lääkäripolvi tunne sitä hyvin. 986 L. Niskanen
5 Valmiste tuli tyypin 2 diabeteksen ja hyperkolesterolemian hoitoon Suomessa vajaat parikymmentä vuotta sitten. Se on kasvikumi, joka geeliytyy vesiliuoksessa. Se hidastaa mahalaukun tyhjentymistä ja hiilihydraattien imeytymistä ohutsuolesta sekä tehostaa aterianjälkeistä glukoosimetaboliaa. Lisäetuna on hypokolesteroleeminen vaikutus: guarkumi sitoo suolessa sappihappoja ja pienentää kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksia. Guarkumi tehostaa statiinien vaikutusta. Maha-suolikanavaan kohdistuvien haittavaikutusten, heikohkon tehon ja markkinoinnin puutteen takia sen käyttö on jäänyt vähäiseksi, mutta lääke on hyvä muistaa muuta hoitoa täydentävänä turvallisena lisänä. Akarboosi on pseudotetrasakkaridi, joka vaikuttaa ohutsuolessa estämällä kompetitiivisesti ja reversiibelisti alfaglukosidaasientsyymien toimintaa. Suomessa akarboosia ei enää markkinoida. Uudet tulokkaat Hyperglykemian hoitoon tarvitaan uusia keinoja, sillä totunnaisilla hoidoilla ja niiden yhdistelmillä ei kyetä estämään taudin etenemistä (kuva 1). Tätä nykyä markkinoilla on kaksi uutta lääkeaineryhmää, joihin molempiin kuuluu kaksi keskenään samantyyppistä tuotetta. Ateriatablettien (glinidit) vaikutus kohdistuu insuliinineritykseen, ja glitatsonit ovat ensimmäisiä varsinaisia insuliiniherkisteitä. Kummankin ryhmän lääkkeitä käytetään ensisijaisesti yhdistelmähoidon osana. Hiljan glitatsonit hyväksyttiin myös monoterapiaan. Kummankin tulokasryhmän teho näyttää vanhempien lääkkeiden tavoin parhaalta taudin varhaisvaiheessa. Jos niiden käyttö aloitetaan vasta, kun yhdistelmähoito metformiinilla ja sulfonyyliurealla ei enää tehoa, pettymyksiä on odotettavissa. Ateriatabletit eli glinidit. Markkinoilla on kaksi tämän ryhmän lääkettä, repaglinidi ja nateglinidi, jotka vaikuttavat insuliinineritystä lisäävästi mutta eri tavalla kuin sulfonyyliureat. Nämä rakenteeltaan toisistaan poikkeavat valmisteet sitoutuvat SUR-reseptorin läheisyyteen aktivoiden insuliininerityksen nopeaa vaihetta. Niiden vaikutusaika on lyhyempi kuin sulfonyyliureoiden, ja siksi niitä otetaan aterian yhteydessä. Vaikutus kohdistuu erityisesti aterianjälkeisiin glukoosipitoisuuksien suurenemiin, mutta ne vaikuttavat jossain määrin myös paastoarvoihin. Vaikutukset glykohemoglobiiniin ovat yleensä pienempiä kuin sulfonyyliureoita käytettäessä. Todennäköisiä etuja sulfonyyliureoihin nähden ovat vähäisempi hypoglykemiariski ja painon nousu. Ateriatabletit soveltuvat yhdistelmäkäyttöön metformiinin kanssa potilailla, joilla erityisesti glukoosipitoisuuden huomattava kasvu aterian jälkeen on ongelmana. Teoriassa nämä voivat soveltua varsin hyvin eräiden erityisryhmien kuten ns. LADA-tyyppistä diabetesta (aikuisiällä alkava autoimmuunityyppinen diabetes), MODYa (nuoruusiällä alkava aikuistyypin diabetes) ja sekundaaridiabetesta potevien hoitoonkin, kun insuliinihoito ei ole tarpeen tai mahdollinen. Tiatsolidiinidionit eli glitatsonit. Insuliiniherkisteiden vaikutusmekanismi selvisi vasta, kun glitatsoneiksi nimetyn ryhmän ensimmäinen edustaja troglitatsoni oli jo kliinisessä käytössä. Kyseinen valmiste vedettiin kuitenkin pois markkinoilta mekanismiltaan epäselväksi jääneen maksatoksisuuden takia. Seuraavan polven edustajia rosiglitatsonia ja pioglitatsonia ei ole todettu maksatoksisiksi. Varotoimenpiteenä maksaentsyymiarvojen määritys kuuluu näidenkin hoitojen seurantaan. Glitatsonien vaikutusmekanismi on ainutlaatuinen, sillä nämä lääkkeet sitoutuvat tumareseptoriin PPARγ (peroxisome proliferator activated receptor gamma) ja heterodimerisoituessaan retinoidireseptorin kanssa lisäävät lukuisten geenien aktiivisuutta. PPARγ :aa ilmenee erityisesti rasvakudoksessa, jossa se aiheuttaa rasvasolujen dedifferentaation eli solujen muuttumisen varhaisemmiksi muodoiksi ja insuliinin vaikutuksen tehostumisen mekanismeilla, jotka tunnetaan puutteellisesti. Glitatsoneilla on tyypillisiä luokkavaikutuksia ja haittavaikutuksina esiintyy painon nousua, nesteretentiota ja hemoglobiinipitoisuuden lievää pienenemistä. Plasman glukoosia vähentävä teho tulee esiin hitaammin kuin sulfonyyliureoilla mutta on vastaavan suuruinen, ja hoidon teho näyttää säilyvän ainakin kahden vuoden ajan. Ellei glitatsonien teho todellakaan heikkene pitkäaikaiskäytössä, se tulee olemaan merkittävä valtti. Asia selvinnee, kun ADOPTtutkimus valmistuu. Siinä verrataan eri aloitus- Oraaliset diabeteslääkkeet missä mennään? 987
6 hoitoja (rosiglitatsoni, glibenklamidi ja metformiini) 3 600:ssa vastatodetussa diabetestapauksessa (Viberti ym. 2002). Glitatsoneja voidaan käyttää myös silloin, kun munuaisten toiminta on lievästi heikentynyt eikä kliinisesti merkitseviä interaktioita ole todettu. Kun otetaan huomioon glitatsonien vaikutusmekanismi, ei ole yllättävää, että niillä on kuvattu olevan paljon pleiotrooppisia vaikutuksia glukoosipitoisuuden pienentämisen ohella: rosiglitatsoni suurentaa kokonais- ja HDL-kolesterolipitoisuutta, kun taas pioglitatsoni lisää HDL-kolesterolipitoisuutta vaikuttamatta LDLkolesterolipitoisuuteen (Diamant ja Heine 2002, van Wijk ym. 2003). Glitatsonit vaikuttavat suotuisasti moniin kardiovaskulaarisiin vaaratekijöihin, kuten lipidien koostumukseen, tulehdusmerkkiaineisiin ja verenpaineeseenkin. Teoriassa jotkin glitatsonien vaikutukset voivat olla myös proaterogeenisia. Kriittinen kysymys onkin, voidaanko niillä vähentää sydän- ja verisuonitautitapahtumia ja mikrovaskulaarikomplikaatioita. Käynnistetyt ennustetutkimukset tuonevat aikanaan tähän vastauksen. Tulokset glitatsonien vaikutuksista mm. kaulavaltimon ateroskleroosia kuvaavaan intima-mediapaksuuteen ovat olleet lupaavia (Koshiyama ym. 2001). Hämmentävää on, että glitatsonien yhdistäminen insuliinihoitoon on Euroopassa vasta-aiheinen mutta Yhdysvalloissa ei. Euroopan käytännön perusteena ovat raportoidut sydämen vajaatoimintatapaukset insuliinihoidon yhteydessä. Yhdistelmäkäytöstä on kuitenkin myös positiivisia kokemuksia, joten asia saattaa tarkentua lähiaikoina. Monilla vaikean resistenssin omaavilla insuliiniannoksia on mahdollista YDINASIAT Tyypin 2 diabetekseen liittyvä hyperglykemia on etenevä tila. Etenemistä voidaan hidastaa aloittamalla siihen tähtäävä hoito mahdollisimman varhain ja tehostamalla sitä tarvittaessa. Metformiinia voidaan pitää tyypin 2 diabeteksen peruslääkkeenä, mutta sen käyttö on vasta-aiheista akuuteissa tilanteissa sekä leikkaushoitojen, suonensisäisten varjoainekuvausten ja maksan ja munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä vähentää niin, että hoitoa voidaan pitää kustannustehokkaana. Molemmilla tulokasryhmillä on alempi peruskorvattavuus. Maksasairaudet ja kaikenasteinen sydämen vajaatoiminta (Yhdysvalloissa tosin vain NYHA III IV-asteinen vajaatoiminta) ovat glitatsonien vasta-aiheita, ja maksaentsyymien seurantaa hoidon aikana suositellaan. Näin yleisluonteiset maksasairauden ja sydämen vajaatoiminnan määritelmät aiheuttavat kuitenkin kliinikolle päänvaivaa. Insuliiniresistenssipotilailla esiintyy usein maksan rasvoittumisesta johtuvaa maksaentsyymiarvojen kasvua, joka on pikemminkin hoidon aihe kuin vasta-aihe. Toisaalta ne herättävät kysymyksen sydämen oireettoman pumppausvajavuuden pois sulkemisesta ennen hoidon alkua riskipotilailla. Tuoreet suositukset (Nesto ym. 2003, Wang ym. 2003) korostavat, että riskipotilailla (aiempi sydänsairaus, vasemman kammion hypertrofia, iäkkäät, pitkäkestoinen diabetes, munuaisten vajaatoiminta, turvotustaipumus) hoito aloitetaan pienillä annoksilla ja niitä suurennetaan varovasti oireita (turvotus, hengenahdistus) tarkkaillen. Glitatsonien vaikutukset sydämen toimintaan ja hemodynamiikkaan voivat olla suotuisia, jos käyttö aloitetaan riittävän aikaisessa vaiheessa (Wang ym. 2003). Taulukossa 2 on tiivistelmä eri lääkeryhmien keskeisistä ominaisuuksista. Tulevaisuudennäkymiä Kuten kuvasta 1 ilmenee, totunnaisilla hoitomuodoilla ei kyetä vaikuttamaan tehokkaasti taudin luonnolliseen kulkuun ja tarvetta uusille konsteille on runsaasti. Näitä onkin tulossa, ja vaikka valtaosa jää matkalle, voimakas tutkimuspanostus laajentaa hoitovalikoimaa tulevaisuudessa. Periaatteessa mahdollisten tulevaisuuden hoitojen vaikutuskohdat voidaan jakaa samoin kuin aikaisempien (kuva 2). Insuliinineritykseen vaikuttaminen. Inkretiinit ovat maha-suolikanavan hormoneja, jotka tehostavat insuliinin vaikutusta ruokailun yhteydessä. Tärkeimmät inkre- 988 L. Niskanen
7 Taulukko 2. Oraalisten diabeteslääkkeiden käyttö eri tilanteissa lääkeaineryhmittäin. Lääke Erityisaiheet Haittavaikutukset Munuaisten Käyttö Erityistä vajaatoiminta yhdistelmissä (lieväasteinen) Metformiini Peruslääke, Maha-suolikanava Ei sovellu Yhdisteltävissä Edullinen, tutkimuserityisesti Maitohappo- kaikkien kanssa näyttö vahva ylipainoisille asidoosi (harvinainen) Sulfonyyliureat Normaalipainoisille Hypoglykemia Glibenklamidia Ei glinidien Tehon menetys ajan Painon nousu syytä välttää, glime- kanssa mittaan piridiä ja glipitsidiä voidaan käyttää Glinidit Suuret aterianjälkei- Hypoglykemia, Voidaan käyttää Metformiini, Pitkäaikaiskokemukset glukoosiarvot, painon nousu mahdollisesti set niukat mahdollisesti (ilmeisesti vähäi- glitatsonit MODY, LADA sempää kuin sulfonyyliureoilla) Glitatsonit Kun metformiini ei Painon nousu, Voidaan käyttää Soveltuu mutta ei Maksa-arvojen seusovi, insuliiniresis- turvotukset insuliinin kanssa ranta, ei sydämen tentit, myös vajaatoiminnassa monoterapiaan MODY = nuoruusiällä alkava aikuisiän diabetes, LADA = aikuisiällä alkava autoimmuunityyppinen diabetes tiinit ovat glukagonin kaltainen peptidi 1 (GLP- 1) ja mahan inhibitorinen polypeptidi 1 (gastric inhibitory polypeptide, GIP). Näiden annolla voidaan tehostaa insuliinin eritystä, mutta ongelmana on nopea hajoaminen dipeptidyylipeptidaasi IV -entsyymin (DP-IV) vaikutuksesta. Tämän vuoksi on etsitty analogeja, jotka olisivat resistenttejä DP-IV:n vaikutuksille. Näistä pisimmällä on kolmosvaiheen kliinissä kokeissa oleva ekstendiini 4, joka eristettiin Arizonan erämaassa asuvan Gilan hirviö -nimisen liskon sylkirauhasesta (Fimenan ym. 2003). Toinen pitkällä oleva GLP-analogi on liraglutidi. Kyseiset analogit ruiskutetaan ihon alle. Toinen tapa tehostaa inkretiinivaikutusta on estää DP-IV:n vaikutusta inhibiittoreilla; suun kautta otettavat valmisteet ovat jo kolmosvaiheen kokeissa. Inkretiinianalogeja on jo kutsuttu diabetologin unelmaksi, sillä ne tehostavat insuliinin vaikutuksia saamatta aikaan hypoglykemiaa, tehostavat insuliinin biosynteesiä ja vaikuttavat ilmeisen lupaavasti beetasolujen määrään ja toimintaan lisäämällä spesifisesti niiden mitogeenista aktiviivisuutta ja estävät apoptoosia. Ne vaikuttavat myös maksan glukoosintuotantoon hillitsemällä glukagonin eritystä. Ja ne vieläpä hillitsevät ruokahalua. Aika näyttää, kuinka pitkälle unelmat kantavat. Maksan glukoosintuotanto. Kuten kokemukset metformiinista osoittivat, maksan glukoosintuotantoon vaikuttaminen on tärkeä hoidon kohde. Metformiinin vaikutusmekanismia tutkitaan edelleen vilkkaasti, sillä sen tarkempi tunteminen mahdollistaisi tehokkaamman valmisteen kehittämisen. Muita potentiaalisia tapoja vaikuttaa maksan glukoosituotantoon ovat glukagonireseptoriantagonistit, jotka estävät glukoneogeneesiä ja glykogenolyysiä, ja jälkimmäiseen voidaan vaikuttaa myös maksan glykogeenifosforylaasin estolla (Wagner 2002). Cushingin oireyhtymään liittyy tunnetusti kliinisiä löydöksiä, jotka ovat ominaisia metaboliselle oireyhtymälle. Näitä ovat glukoosi-intoleranssi, keskivartalolihavuus ja hypertensio. Glukokortikoidien kudostason vaikutusten muokkaaminen voisi olla myös yksi hoidon kohde. Glukokortikoidit lisäävät maksan glukoosintuotantoa ja heikentävät insuliinin vaikutuksia luurankolihaksessa. Rasvakudos muodostaa paikallisesti inaktiivisesta kortisonista aktiivista kortisolia 11-beeta-dehydroksisteroididehydrogenaasin (tyypin 1 11-beeta-HSD) välityk- Oraaliset diabeteslääkkeet missä mennään? 989
8 sellä. Eläinkokeissa rasvakudoksen 11-beeta- HSD-geenin yliaktiivisuus lisäsi metabolisen oireyhtymän piirteitä. Toisen vaiheen kliiniset kokeet 11-beeta-HSD:n estäjillä ovat jo käynnissä (Stewart 2003) Insuliinin vaikutuksen tehostuminen. Edellä mainitut glitatsonit vaikuttavat PPARγ -reseptoriin, joka on osa tumareseptorien suurperhettä. PPAR-reseptorilla on kaksi muuta isoformia, alfa ja delta. Spesifisiä ja tehokkaita PPARα - agonisteja, jotka eivät ole rakenteeltaan tiatsolidiinidioneja, tutkitaan aktiivisesti. Seuraavan polven lääkkeet voivat olla myös yhdistettyjä gamma- ja alfa- ja ehkäpä delta-agonisteja. Fibraatit ovat PPARα -agonisteja, ja teoriassa yhdistämällä alfa- ja gamma-agonistit saataisiin aikaan tehokas antihyperglykeeminen ja -lipideeminen lääke. Insuliinisignalointiketju tarjoaa lukuisia potentiaalisia kohteita, eikä oraalinen insuliinikaan ole vielä täysin poissa laskuista. On myös olemassa aineita, jotka voivat aktivoida insuliinireseptoria tai estää reseptorin deaktivaation estämällä tyrosiinifosfataasien toimintaa (Wagner 2002). Lopuksi Hyperglykemian hoito on tyypin 2 diabeteksessa eittämättä tärkeää, mutta komplikaatioiden eston kannalta aivan keskeistä on, että lihavuus, dyslipidemia ja verenpaine ovat tehokkaassa hoidossa ja käytetään asetyylisalisyylihappoa, ellei sille ole esteitä. Näiden tekijöiden tehokas hoito toi parhaat tulokset tanskalaisessa interventiotutkimuksessa (Gaede ym. 2003). Oraalisten diabeteslääkkeiden (ja insuliininkin) mahdollisuudet ovat rajalliset, ja näistä metformiinin asema peruslääkkeenä on edelleen keskeinen. Uusia ja kalliimpia lääkkeitä on tullut kaksi ryhmää, ja lähitulevaisuudessa niitä vyöryy lisää. Myös uusi analogi glargiini-insuliini lisää hyperglykemian lääkehoidon kustannuksia. Lääkekorvauskäytäntöä uusittaessa erityisesti diabeteslääkkeiden asema on ollut esillä. Ne ovat olleet korkeammassa erityiskorvausluokassa omassa asemassaan. Olisiko ne pidettävä siinä? Rahoituspohja tuskin kestää sitä ainakaan tulevaisuudessa. Mielestäni keskeistä on, että ennusteen kannalta vahvan näytön omaavat statiinit ja verenpainelääkkeet olisivat samalla vii- valla oraalisten diabeteslääkkeiden kanssa taloudellisen saatavuuden suhteen. Kirjallisuutta LEO NISKANEN, professori leo.niskanen@kuh.fi Kuopion yliopiston sisätautien klinikka Niuvantie Kuopio Beckman JA, Creager MA, Libby P. Diabetes and atherosclerosis: epidemiology, pathophysiology, and management. JAMA 2002; 287: DEHKO. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Tampere 2000: Suomen Diabetesliitto ry., Diabetes Prevention Program Research Group. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. NEngl J Med 2002;346: Diamant M, Heine RJ. Thiazolidinediones in type 2 diabetes mellitus: current clinical evidence. Drugs 2003;63: Consensus Statement. Circulation 2003; 108 (täydennetään referenssi sen ilmestyttyä kunnolla) Fimenan MS, Bicsak TA, Shen LZ, ym. Effect on glycemic control of exenatide (synthetic exendin-4) additive to existing metformin and/or sulfonylurea treatment in patients with type 2 diabetes. Diabetes Care 2003;26: Gaede P, Vedel P, Larsen N, Jensen GV, Parving HH, Pedersen O. Multifactorial intervention and cardiovascular disease in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2003;348: Koshiyama H, Shimono D, Kuwamura N, Minamikawa J, Nakamura Y. Rapid communication: inhibitory effect of pioglitazone on carotid arterial wall thickness in type 2 diabetes. J Clin Endocrinol Metab 2001;86: Leverve X, Guigas B, Detaille D, ym. Mitochondrial metabolism and type-2 diabetes: a specific target of metformin. Diabetes Metab 2003;88 94 Mocanu MM, Maddock HL, Baxter GF, Lawrence CL, Standen NB, Yellon DM. Glimepiride, a novel sulfonylurea, does not abolish myocardial protection afforded by either ischemic preconditioning or diazoxide. Circulation 2001;103: Musi N, Hirshman MF, Nygren J ym. Metformin increases AMP-activated protein kinase activity in skeletal muscle of subjects with type 2 diabetes. Diabetes 2002;51: Nesto RW, Bell RO, Bonow RO, ym. Thiazolidinedione use, fluid retention, and congestive heart failure: a consensus statement from the American Heart Association and American Diabetes Association. October 7, Circulation 2003, 108(23): Reunanen A. Tyypin 2 diabetes uusi maailmanlaajuinen epidemia. Duodecim 2003;119: Shaughnessy AF, Slawson DC. What happened to the valid POEMs? A survey of review articles on the treatment of type 2 diabetes. BMJ 2003;327: UK Prospective Diabetes (UKPDS) Group. Intensive blood-glucose control with sulfonylureas or insulin compared with conventional treatment and risk of complications in patients with type 2 diabetes (UKPDS 33). Lancet 1998(a);352: UK Prospective Diabetes (UKPDS) Group. Effect of intensive bloodglucose control with metformin on complications in over-weight patients with type 2 diabetes (UKPDS 34). Lancet 1998(b); 352: Stewart PM. Tissue-specific Cushing s syndrome, 11b-hydroxysteroid dehydrogenases and the redefinition of corticosteroid hormone action. Eur J Endocrinol 2003;149: Van Wijk JP, De Koning EJ, Martens EP, Rabelink TJ. Thiazolidinediones and blood lipids in type 2 diabetes. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2003;23: Viberti G, Kahn SE, Greene DA, ym. A Diabetes Outcome Progression Trial (ADOPT): an international multicente study of the comparative efficacy of rosiglutazone, glyburide, and metformin in recently diagnosed type 2 diabetes. Diabetes Care 2002;25: Wagner JA. Early clinical development of pharmaceuticals for type 2 diabetes mellitus: from preclinical models to human investigation. J Clin End Metab 2002;87: Wang C-H, Weisel RD, Liu PP, Fedak PWM, Verma S. Glitazones and heart failure. Critical appraisal for the clinician. Circulation 2003; 107: Yki-Järvinen H. Pitkävaikutteinen insuliinianalogi uuden sukupolven insuliini diabeteksen hoitoon. Suom Lääkäril 2003(a);21: Yki-Järvinen H. Tyypin 2 diabeteksen hoito ja seuranta. Kirjassa: Yleislääkärin käsikirja. Jyväskylä, Kustannus Oy Duodecim 2004, s L. Niskanen
Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotDiabeteksen yleistymisen päivittely on perusasioita, Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA
LEO NISKANEN LKT, dosentti Sisätautien, endokrinologian ja geriatrian erikoislääkäri Yksikön päällikkö, Fimea Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA Vaikka uusia lääkkeitä on tullut tyypin 2 diabeteksen
LisätiedotVanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa
Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Sisältö Vanhuksen diabeteksen erityispiirteitä Näkökohtia insuliinianalogeista GLP-1-järjestelmä DPP4-estäjät ja GLP-1-analogit
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotLEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto
KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotHallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015
Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia
LisätiedotMiten valitsen diabeteslääkkeen?
Näin hoidan: Aikuisten diabetes Johan Eriksson Miten valitsen diabeteslääkkeen? Uudet diabeteslääkkeet herättävät optimismia. on edelleen ensisijainen lääke tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Varhain aloitettu
LisätiedotDiabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko
Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotLihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011
Lihavien diabetikoiden hoito Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Suomen 25-64-vuotiaiden lihavien (BMI>30) diabetesriski ja painonmuutoksen merkitys 610.000 lihavaa 25-64-vuotiasta
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä
LisätiedotDiabeteslääkkeet ja painonnousu
Johan Eriksson ja Merja Laine NÄIN HOIDAN Diabeteslääkkeet ja painonnousu Ylipaino ja lihavuus altistavat tyypin 2 diabetekselle, ja ne ovat myös ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Suomessa lähes 90 %
LisätiedotDiabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi
Diabetes sairautena El, diabetologi Suvi Hietaniemi Aiheita Kenellä on diabetes Diabeteksen ehkäisystä Diabeteksen yleisyys Diabetestyyppejä Diabeteksen patofysiologiaa Diabeteksen lisäsairaudet Diabeteksen
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotUudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016
Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotKatsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet
LisätiedotIKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine 4.4.2014
IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO Merja Laine 4.4.2014 IÄKÄS - 65v. henkilö ja jokin elinikää lyhentävä sairaus tai yli 75v. henkilö - Iäkkäillä diabeetikoilla sekä diabeetekseen että ikääntymiseen liittyviä ongelmia
LisätiedotMitä uutta diabeetikon sydämen vajaatoiminnasta. Juhani Airaksinen TYKS
Mitä uutta diabeetikon sydämen vajaatoiminnasta Juhani Airaksinen TYKS Diabetes ja sydämen vajaatoiminta Diabeetikolla moninkertainen riski sairastua sydämen vajaatoimintaan: miehet x 2, naiset x 5 (Kannel,
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotKäypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon?
Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Työterveyslaitos 23.5.2008 LL TIMO VALLE KANSANTERVEYSLAITOS & MEHILÄINEN DIABETESKLINIKKA Varusmiesten keskipaino Santtila et al. Med Sci
LisätiedotAikuistyypin diabetes on vuosikausia jatkuneen
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Hyperglykemian hoito aikuistyypin diabeteksessa Hannele Yki-Järvinen Hyperglykemian hoito on yksi osa aikuistyypin diabeteksen nelikohtaista täsmähoitoa, jolla voidaan
LisätiedotDiabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä
TIETEESSÄ SATU VEHKAVAARA LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, kliininen opettaja HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian pkl Helsingin yliopisto, kliininen laitos satu.vehkavaara@hus.fi
LisätiedotLääketietoa Lääkelaitokselta
5 2008 Lääketietoa Lääkelaitokselta Läkemedelsinformation från Läkemedelsverket, Finland Drug information from the National Agency for Medicines, Finland TABU 5.2008 16. vuosikerta Pääkirjoitus Uutta lääkkeistä
LisätiedotDiabeteksen lääkehoito
Diabeteksen lääkehoito Lääkehoidon uudet tuulet 1.2.2011 DEHKO-päivät Dosentti Olavi Ukkola Oulun yliopisto Haasteita Tyypin 2 diabeteksen lääkehoitoon Useat Taustamekanismit Sivuvaikutukset Paino Tyypin
Lisätiedot15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa
Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Sairaanhoitaja, Farmaseutti Susanna Hannikka Kohonnut verenpaine Kohonneet veren rasva-arvot Heikentynyt sokerinsieto
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Januvia 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotDiabeteslääkkeet. Insuliini. Diabetes. Alkuperä ja rakenne. 45. Diabeteslääkkeet
45. Diabeteslääkkeet Diabeteslääkkeet Diabetes WHO:n määritelmän mukaan sokeritaudilla eli diabetes mellituksella tarkoitetaan tilaa, johon hoitamattomana liittyy veren glukoosipitoisuuden pysyvä suurentuminen.
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotTrulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotAJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan
AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI NYRACTA 1 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää rosiglitatsonimaleaattia vastaten 1 mg rosiglitatsonia.
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotTyypin 2 diabetes ja keho
ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin
LisätiedotYksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TESAVEL 50 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia.
LisätiedotPuukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.
Puukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.2011 Lihavuus Suomessa 2 000 000 työikäisistä (18-64 v) BMI >25 kg/m 2 650
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotTIETOA POTILAALLE. Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys
Finska TIETOA POTILAALLE Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys Olemme kirjoittaneet tämän esitteen teille, joilla on diabetes ja joille lääkäri on määrännyt Suliqua-lääkityksen (glargiini-insuliini+liksisenatidi).
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotGLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi
GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotSGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS
SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS Figure 1 Schematic representation of the distribution of sodium glucose cotransporters along an unrolled
LisätiedotYksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia, sekä 850 mg metformiinihydrokloridia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ristfor 50 mg/850 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia,
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Januvia 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TESAVEL 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka
LisätiedotInsuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli
Näin hoidan Tero Kangas Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellinen tehtävä kaikille siihen osallistuville. Insuliinipuutosdiabeteksessa ylläpitohoidon avaimet ovat fysiologisen insuliiniertyksen
LisätiedotDIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015
DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa
LisätiedotMitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?
Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotDIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012
DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotYksi tabletti sisältää 2,5 mg linagliptiinia ja 1 000 mg metformiinihydrokloridia.
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.
LisätiedotLIITE VALMISTEYHTEENVETO
LIITE VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI GLUCOPHAGE 500 mg kalvopäällysteinen tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tabletti sisältää 500 mg metformiinihydrokloridia, joka vastaa 390
LisätiedotDiabeteksen lääkehoito munuaisten vajaatoiminnassa
Katsaus tieteessä Kaisa Laine LL, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri (diabeteksen hoidon erityispätevyys), osastonylilääkäri Satakunnan keskussairaala kaisa.laine@satshp.fi Heikki Saha dosentti,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
Lisätiedot1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Metformin Vitabalans 500 mg kalvopäällysteiset tabletit Metformin Vitabalans 1000 mg kalvopäällysteiset tabletit
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Metformin Vitabalans 500 mg kalvopäällysteiset tabletit Metformin Vitabalans 1000 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 500 mg: yksi kalvopäällysteinen
LisätiedotMiten tehokkaasti tyypin 2 diabeetikon hyperglykemiaa tulisi hoitaa?
Johan Eriksson KATSAUS Miten tehokkaasti tyypin 2 diabeetikon hyperglykemiaa tulisi hoitaa? Monet epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hyperglykemiaan liittyy lisääntynyt makro- ja mikrovaskulaarisairauksien
LisätiedotTulevaisuuden diabeteslääkkeet
Katsaus tieteessä Johan Eriksson professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUS johan.eriksson@helsinki.fi Merja Laine erikoislääkäri Vantaan kaupunki Kirjallisuutta 1 www.idf.org/diabetesatlas/5e/
LisätiedotMaha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes
Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi
LisätiedotDiabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS
Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS 27.1.2015 Sairaalapotilaiden hyperglykemia Hyperglykemian yleisyys Diagnostiset kriteerit Veren glukoosin vaikutus
LisätiedotPäihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015
Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole
LisätiedotIkäihmisen hypoglykemiat. Mikkeli
Ikäihmisen hypoglykemiat Mikkeli 21.3.2017 HOIDON YLEISET TAVOITTEET - Taata potilaan oireettomuus - Taata potilaan hyvä elämänlaatu - Ehkäistä diabeteksen komplikaatioita Diabetes Käypä hoito 22.3.2016
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. 500 mg depottabletti: Valkoinen tai melkein valkoinen, kalvopäällysteinen kapselinmuotoinen tabletti, koko noin 19 x 8,8 mm.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Metforem 500 mg depottabletti Metforem 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 500 mg tai 750 mg metformiinihydrokloridia.
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 780 mg metformiinia metformiinihydrokloridina (1000 mg).
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Metformin STADA 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 780 mg metformiinia metformiinihydrokloridina
LisätiedotYksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 500 mg metformiinihydrokloridia, joka vastaa 390 mg metformiinia
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Metformin Actavis 500 mg kalvopäällysteinen tabletti Metformin Actavis 850 mg kalvopäällysteinen tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotYksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 100 mg sitagliptiinia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Januvia 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 100 mg sitagliptiinia.
LisätiedotYksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Januvia 50 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia.
LisätiedotYksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 1000 mg metformiinihydrokloridia vastaten 780 mg metformiinia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Oramet-hexal 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 1000 mg metformiinihydrokloridia vastaten 780
LisätiedotLääkevalmisteella ei enää myyntilupaa
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TRAZEC 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 60 mg nateglinidia. Apuaineet:
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotDiabetes ja valtimotaudit
Diabetes ja valtimotaudit PIP 2013 KESKEISET KANSANSAIRAUTEMME JA NIIDEN EHKÄISY 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät Pirjo Ilanne-Parikka LT, Sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Ylilääkäri Diabetesliitto,
LisätiedotDiabetes mellitus, diagnostiikka
Diabetes mellitus, diagnostiikka Tiimiklubi 26.10.2013 Diabetes mellitus Paastoglukoosi tai 2-tunnin glukoosi* tai HbA1c Heikentynyt glukoosinsieto (IGT) 2-tunnin glukoosi* Onko tutkittavalla diabetes?
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotYksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia määrän, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia, sekä 1000 mg metformiinihydrokloridia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Janumet 50 mg/1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia määrän, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia,
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
Lisätiedot