SUHDANNEKUVA, Metsä- ja puutalous, PTT-katsaus 3/2006

Transkriptio

1 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa klo SUHDANNEKUVA, Metsä- ja puutalous, PTT-katsaus 3/2006 Paperiteollisuus uusiin tuotantoennätyksiin kannattavuus pysyy heikkona Paperin vienti kasvaa huomattavasti, kun vuoden 2005 kuoppa kurotaan kiinni. Vuonna 2007 kasvu jatkuu parin prosentin vauhdilla ja paperiteollisuus takoo jälleen uudet tuotantoennätykset. Paperin hinnan PTT arvioi nousevan edelleen hitaasti, sillä Euroopassa kapasiteettia on edelleen vapaana. Tilanne kuitenkin hiljalleen muuttuu ensi vuoden mittaan. Sahatuotanto kasvaa hintarallista huolimatta vain hiukan, kun puun hinnan nousu suitsii kasvuhaluja. Puumarkkinoilla onkin sahateollisuuden suotuisan hintakehityksen vedossa korkeasuhdanne: puukauppaa käydään lähes ennätysvilkkaasti ja puun hinta kohoaa selvästi. Ensi vuonna hintojen nousu taittuu, arvioi tutkimusjohtaja Ritva Toivonen. Paperin tuotanto ja vienti takaisin kasvu-uralle, hinnan nousu kiven alla Paperin kysyntä Suomen päävientialueella Euroopassa kasvaa hieman. Euroopassa on kuitenkin edelleen ylikapasiteettia. Tämä hidastaa kysynnän kasvun heijastumista paperin hintoihin. Ylikapasiteetin odotetaan kuitenkin vähenevän ensi vuoden mittaan ja kapasiteetin käyntiasteiden hiljalleen paranevan. Silti selvää hintakäännettä saataneen vielä odottaa. Selluteollisuudessa on kuitenkin hintaspurtti tänä vuonna: kysyntä on kasvanut ja varastot alentuneet. Ensi vuoden lopulla hinta kääntynee laskuun, kun markkinoille tulee reilusti uutta kapasiteettia Etelä-Amerikasta. PTT ennustaa, että Suomen paperin tuotanto ja vienti kasvavat noin 16 prosentilla tänä vuonna ja ensi vuonna pari prosenttia. Paperin vientihinnat eivät vielä yllä sanottavaan nousuun. Ensi vuonna keskimääräinen vientihinta kohoaa pari prosenttia. PTT arvioi, että viime vuoden työselkkauksen jälkeen markkinaosuuksista on ollut tavallistakin kovempi kisa. Tämä on jarruttanut suomalaisen paperin vientihinnan nousua. Kannattavuus nousee vain vähän Paperin tuotantokapasiteetin käyntiasteiden paraneminen ja hintojen loiva nousu merkitsevät Suomessa toimivan metsäteollisuuden kannattavuuden hienoista paranemista. Kannattavuus pysyy kuitenkin heikkona, sillä myös kustannukset nousevat. Selluteollisuudessa kannattavuus kohoaa selvemmin kuin paperin ja kartongin tuotannossa. Sahatavaramarkkinoilla vuosituhannen ensimmäinen boomi Sahatavaran kysyntä Euroopassa on vilkasta. Vienti Yhdysvaltoihin ja muualle Euroopan ulkopuolelle on myös vetänyt reippaasti. Viime vuosien ylituotanto on siten väliaikaisesti hellittänyt. Suomalaisen sahatavaran vientihinta nousee tänä vuonna selvästi ja sahojen kannattavuus paranee hieman. Reippaasti nousseet hinnat eivät kuitenkaan näy sahatavaran tuotannossa ja viennissä. Viime vuosina pienentynyt tuotantokapasiteetti ja tukin hinnan nousu hillitsevät tuotannon kasvua. Ensi vuonna hintakehitys taittuu laskuun, mutta vientihinta jää silti suunnilleen tämän vuoden keskimääräiselle tasolle. Myös tuotanto pysyy tämän vuoden lukemissa. Kotimaassa sahatavaran kulutus jatkaa tänä vuonna voimakasta kasvua. Ensi vuonna kysyntä kasvaa PTT:n arvion mukaan pari prosenttia. Tällöin miltei puolet sahatavaratuotannosta kulutetaan kotimaassa.

2 Puukauppa vahvassa vedossa, puun hinta nousee Puun käyttö kasvaa tänä vuonna noin kymmenyksen viime vuodesta. Kasvu on lähes kokonaan kuitupuuta ja haketta. Puun käytön kasvu ei kuitenkaan lisää hakkuita kotimaassa. Teollisuudelle karttui viime vuonna niin suuret hakatun puun varastot, että näillä voidaan kattaa jotakuinkin koko puun tarpeen kasvu. Hyvän sahasuhdanteen ansiosta teollisuus pystyy maksamaan tukista viime vuotta korkeampaa hintaa. Tämän PTT arvioi vilkastuttavan puukauppaa tuntuvasti ja yksityismetsistä ostetaan tänä vuonna lähinnä tukkileimikoita entiseen malliin. Tässä suhteessa metsäverotuksen siirtymävaiheen jääminen historiaan ei ainakaan vielä tuonut muutosta puumarkkinoille. Vuonna 2007 kasvu puumarkkinoilla tasoittuu. Puun käytön hienoinen kasvu lisää kuitupuun kysyntää yksityismetsistä. Hakkuut kääntyvät kasvuun, mikä lisää puunmyyntituloja ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Bioenergia ei lisää kilpailua puusta ainakaan lähitulevaisuudessa Bioenergian tuotannon jatkuva kasvu on näkynyt puun energiakäytön kasvuna sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Viime vuonna Suomessa metsähakkeen kulutus ja hinta nousivat, vaikka ainespuun hakkuut ja käyttö alenivat selvästi. Suomessa energiaksi käytettävä puu on hakkuutähdettä ja pienpuuta, joka ei kelpaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Hyödyntämättömiä reservejä on metsissä arvioiden mukaan vielä runsaasti. Siksi ei ole syytä olettaa puusta muodostuvan vakavaa kilpailua metsä- ja energiateollisuuden kesken ainakaan lähitulevaisuudessa. Keski-Euroopassa tilanne saattaa olla toinen, koska energiapuu on siellä lähinnä runkopuuta. Tällöin kilpailu teollisuuden ja energiakäytön kesken saattaa kiristyä, jos bioenergian tuotanto etenee edes osittain EU:n tavoitteiden mukaisesti. Metsäsektorin keskeiset ennusteluvut vuosina Vientimarkkinat Määrä Hinta Määrä Hinta Paperi ja kartonki Puumassa Sahatavara Puumarkkinat Puun tuonti Markkinahakkuut -3 5 Puukaupat Puun nimellishinta Nimelliset kantorahatulot Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Ritva Toivonen, puh: / sähköposti: ritva.toivonen@ptt.fi 2

3 Metsäteollisuuden ja puumarkkinoiden kehityssuuntia 12,0 milj. t PAPERIN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT /t 850 9,0 SAHATAVARAN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT milj. m 3 /m , , , , , , , , , , ,0 Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT 550 6,0 Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT KANTOHINTOJEN REAALINEN KEHITYS Ind. 1990= Kuusitukki Mäntytukki Kuusikuitu Mäntykuitu YKSITYISMETSÄTALOUDEN KANNATTAVUUS Euroa/ha 140 Puunmyyntitulot Nettotulos Lähde: METLA 0 Lähde:Metla, ennuste PTT 3

4 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa klo SUHDANNEKUVA, Maa- ja elintarviketalous, PTT-Katsaus 3/2006 Kuivuus ja panoshinnat verottavat maatalouden yrittäjätuloa Maataloustuotannon määrä alenee viimevuotista selvästi pienemmän vaikkakin hyvälaatuisen sadon takia, mutta tuottajahintojen vahvistuminen hillitsee tulojen laskua. Kustannukset kuitenkin nousevat, kun lähinnä öljyn hinnan nousu siivittää maatalouden panoshinnat lähes viiden prosentin nousuun. Niinpä lopputulos tulojen pienentymisenä on kuitenkin selvä. Yrittäjätulon arvioidaan siten Pellervon taloudellinen tutkimuslaitoksen (PTT) tuoreessa suhdannekuvassa pienentyvän tänä vuonna lähes 20 %, mutta palautuvan ensi vuonna runsaat 10 %. Kasvinviljelyssä roima pudotus, kotieläintuotanto liki ennallaan Suomeakin koetellut kuivuus pudottaa viljasadon viimevuotisesta yli 4 mrd. kilosta noin 3,4 mrd. kiloon. Myös nurmirehusato on huono, kun toinen sato jäi monin paikoin hyvin pieneksi. Kuiva kesä heijastuu siten myös kotieläintalouteen ja erityisesti nautakarjatalouteen. Maidontuottajien määrän PTT arvioikin vähenevän seuraavan vuoden aikana vielä totuttua nopeammin, kun myös cap-reformin myötä muuttunut politiikka osaltaan edesauttaa luopumista. Tämä näkyy myös maidontuotannon hienoisena laskuna. Lihamarkkinoilla pientä vipinää Lihamarkkinoilla oli vilkas vuosi, kun keväinen lintuinfluenssauhka heilutteli markkinoita. Loppujen lopuksi vaikutukset jäivät meillä melko vähäisiksi, kun tautia ei toistaiseksi Suomessa ole tavattu. Siipikarjanlihankulutus alentui tosin jonkin verran keväällä lyhytaikaisesti, mutta on kesän ja syksyn myötä kääntynyt takaisin kasvu-uralle. Kulutuksen laskun myötä myös tuotanto alentui. Kohun myötä sianlihan kulutus sen sijaan hieman kasvoi, mitä myös poikkeuksellisen pitkä grillauskausi edesauttoi. Naudanlihantuotanto on vähentynyt jo pitkään lehmämäärän vähentymisen takia. Tänä vuonna PTT arvioi kotimaisen naudanlihan määrän kuitenkin hieman lisääntyvän maidontuotannon nopeutuneen rakennemuutoksen ja rehutilanteen takia. Naudanlihan tuontitarve säilyy siten edelleen kovana ja kasvaakin hieman. Markkinoilta positiivisiakin signaaleja Maatalouden tuottajahintakehitys on polkenut pitkään paikallaan. Osin tämä on johtunut politiikkamuutoksista, joilla hallinnollisia hintoja on alennettu. Erityisesti tämä on näkynyt maitomarkkinoilla. Tämä politiikkamuutos ja siihen liittyneet ennakkoarviot huomioon ottaen Suomen maitomarkkinat ovat kuitenkin selvinneet erittäin hyvin. Kansainvälisillä maitomarkkinoilla tuotteille on ollut kysyntää, ja markkinahinnat ovat olleet suhteellisen hyviä. PTT arvioikin maidon tuottajahinnan putoavan ensi vuoden loppuun mennessä selvästi etukäteisarvioita vähemmän ja jäävän vain vajaat 10 % cap-reformia edeltäneestä vuoden 2003 hintatasosta. Myös lihan tuottajahinnat ovat nousussa lukuun ottamatta lintuinfluenssakohun alentamia siipikarjanlihan tuottajahintoja. Kuivuus on koetellut muutakin Eurooppaa, joten myös viljojen tuottajahinnat ovat nousseet Suomessa. Silti viljan samoin kuin lihan hinnat ovat meillä pääsääntöisesti muita EU-maita alhaisemmat. Ensi vuonna tuottajahintojen nousun odotetaan kuitenkin tasaantuvan. Maatalouspolitiikassa riittää haasteita EU:n maatalouspolitiikan uudistus konkretisoituu tilatasolla tänä vuonna, kun siirrytään uuteen tilatukeen. Sen vaikutukset viljelijöiden tuotantopäätöksiin näkyvät kuitenkin vasta pitemmän ajan kuluessa. Ensi vuoden suurin tulotukipolitiikkaan liittyvä kysymys on vakavien 4

5 vaikeuksien eli ns. 141-tuen jatko, jonka tarpeesta Suomen ja EU:n komission käsitykset poikkeavat selvästi. Pitkän aikavälin selviytymisedellytysten kannalta olisi PTT:nkin mielestä tärkeää selvittää, mistä rahat investointitukeen löytyvät jatkossa, kun maatilatalouden kehittämisrahasto Makera on ehtymässä. Maailman kaupan vapautumiseen tähtäävät WTOneuvottelut ovat toistaiseksi keskeytyksissä, joten näyttää siltä, että kaupan vapautuminen etenee toistaiseksi kauppablokkien kahdenvälisten neuvotteluiden ja sopimusten kautta. Elintarviketeollisuudessa vakaata Suhdanteet eivät juuri näy elintarviketeollisuuden tuotannossa, ja sen kasvu jäänee tänä vuonna puolen prosentin tienoille. Rationalisointitarve kuitenkin jatkuu edelleen, mutta investoinnit samoin kuin työllisyyskin vähenevät. Näyttää myös siltä, että suuria laajennuksia ei tehdä lähitulevaisuudessa, vaan investoinnit painottuvat korvausinvestointeihin. Kasvua haetaan tällä hetkellä niin Venäjältä kuin Baltiastakin. Elintarvikkeiden ulkomaan kauppa jatkaa kasvuaan. Ristikkäiskaupan PTT arvioi lisääntyvän, kun kuluttajien makutottumukset monipuolistuvat, ja EU:n sisämarkkinakauppa edelleen vilkastuu uusimpien jäsenmaiden myötä. Bioenergiasta mahdollisuuksia Hyviä uutisia maataloudelle on tuonut koko ajan kasvava kiinnostus bioenergian lisäämiseen. Se on myös yksi EU:n energiapolitiikan keskeisistä tavoitteista. Bioenergiaraaka-aineiden kasvanut kysyntä näkyy jo maailmanmarkkinahinnoissa. Kun bioenergia tarjoaa yhtäältä vaihtoehtoista kysyntää elintarvike- tai rehukäytölle sekä toisaalta antaa uusia mahdollisuuksia pellonkäyttöön, voidaan bioenergiaa ajatella eräänlaisena uutena tuotantosuuntana maatiloille. Varsinkin lämpöyrittäjyyteen ja metsäenergiaan liitettynä se tarjoaa PTT:n mukaan myös uusia työpaikkoja maaseudulle. Keskeiset maatalouden ennustemuuttujat vuosina Kokonaistuotos Arvo, milj. Muutos, % Muutos, % Muutos, % Kasvinviljely ,5-11,0 11,6 Kotieläintalous ,3-0,5 0,0 Muut 325 4,8 7,1 7,1 Yhteensä ,9-4,4 5,4 Välituotekäyttö ,7 2,2 1,5 Muut kustannukset ,9 1,9 0,9 Maatalouden tuet ,4 1,7-0,2 Yrittäjätulo ,6-19,0 13,2 1 PTT:n ennuste Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen puh: sähköposti: perttu.pyykkonen@ptt.fi 5

6 Maa- ja elintarviketalouden keskeisiä kehityssuuntia Mrd. 1,6 MAATALOUDEN YRITTÄJÄTULO 130 MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSTEN HINNAT Indeksi 2000 = 1,4 1,2 125 Koneet ja kalusto Rakentaminen Tarvikkeet ja palvelut Tuotantopanokset yhteensä 1, , , ,4 0,2 95 0,0 Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT Tilastoperusteet muuttuneet Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT Maatalouden hintakehitys 115 Panoshinnat Tuottajahinnat 90 Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 6