PTT-katsaus SUHDANNEKUVA. Metsä- ja puutalous

Transkriptio

1 PTT-katsaus SUHDANNEKUVA Metsä- ja puutalous Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Pellervo Ekonomiska Forskningsinstitut Pellervo Economic Research Institute

2 METSÄ- JA PUUTALOUS Ville Haltia Anna-Kaisa Rämö Niko Suhonen Tapio Tilli Erilliset osat: KANSANTALOUS JA ALUETALOUS Janne Huovari Kalle Laaksonen Markus Lahtinen Petri Mäki-Fränti Satu Nivalainen Raija Volk 29. vuosikerta Julkaisija Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Päätoimittaja Pasi Holm Toimitussihteeri Anneli Hopponen Tilaushinta 35 eroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset PTT:n osoitteella: Eerikinkatu 28 A, Helsinki puh. (09) faksi (09) Sähköposti: Painopaikka Punamusta Oy ISSN MAA- JA ELINTARVIKETALOUS Kyösti Arovuori Hanna-Maija Karikallio Terhi Latvala Perttu Pyykkönen Tapani Yrjölä Kansi: Petteri Kivekäs, Edita Prima Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT SUHDANNEKUVAN KUVIOT on saatavissa PTT:n kotisivuilta: kohdasta: Ennuste 2

3 METSÄ- JA PUUTALOUS SYKSY 2008 HEIKKENEVÄ TALOUSTILANNE VÄHENTÄÄ METSÄTEOLLISUUSTUOTTEIDEN KYSYNTÄÄ JA NOPEUTTAA ALAN RAKENNEMUUTOSTA Heikentyvä talouskehitys vähentää paperin kysyntää ja pitää edelleen yllä paperin ylitarjontaa Euroopassa. Tämä pakottaa teollisuuden leikkaamaan paperin tuotantoa sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Leikkauksista huolimatta paperin vientihinnat jatkavat hienoista laskuaan sekä tänä että ensi vuonna. Metsäteollisuuden kannattavuus säilyy heikkona. Myös sahateollisuudessa talouskehityksen heikentyminen on vähentänyt kysyntää. Metsäteollisuuden tuotannon supistuminen Suomessa vähentää teollisuuden puun käyttöä. Ensi vuonna Venäjän puutullit puolittavat puuntuonnin Suomeen, mikä lisää kotimaisen puun kysyntää. Puun tarjontaa vilkastuttaa valtiovallan määräaikainen veronkevennys. Paperiteollisuuden ongelmat jatkuvat Talouden näkymät ovat muuttuneet nopeasti synkemmiksi. Tämän vuoden kasvu jää sekä Euroopassa että USA:ssa keväällä ennustettua alhaisemmaksi. Ensi vuonnakaan ei nähdä talouden käännettä parempaan, vaan talouskasvun ennustetaan olevan vielä kuluvaakin vuotta alhaisempi. Lisäksi riskinä on, että taloustilanne synkkenee entisestään. Vuosina on PTT:n laskelmien perusteella suljettu noin 10 prosenttia Euroopan paperin tuotantokapasiteetista. Mikäli taloustilanne ei olisi heikentynyt, paperin hinnat olisivat tarjonnan vähenemisen seurauksena viimeistään ensi vuonna kääntyneet nousuun. Nyt PTT arvioi paperin hintojen jatkavan edelleen hienoista alenemista tänä ja ensi vuonna. Euroopassa on edelleen heikkenevään kysyntään nähden liian suuri paperin tuotanto. 3

4 Nopeaa helpotusta Euroopan paperiteollisuuden tilanteeseen voi tarjota ainoastaan dollarin vahvistuminen euroon nähden. Euron heikkeneminen nykyiseltä 1,4 tasolta 1,2 1,3 tasolle kääntäisi PTT:n arvion mukaan paperin hinnat nousuun. Suomessa paperin tuotantokapasiteetin purkuilmoitukset saivat jatkoa vuoden 2008 syyskuussa. Lakkautuslistalle joutuivat sekä Kajaanin paperitehdas kokonaisuudessaan että Imatralla ja Varkaudessa olevat kartonkikoneet. PTT arvioi koneiden sulkemisten vähentävän paperin- ja kartongin tuotantoa tänä vuonna viidellä prosentilla. Ensi vuonna tuotannon supistuminen jatkuu edelleen 3 6 prosentilla. Ennuste pitää sisällään myös mahdollisuuden uusista tuotannon leikkauksista. Paperiteollisuudesta kantautuvista synkistä uutisista huolimatta paperin valmistus ei ole Suomesta loppumassa. Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas rakennemuutos, jonka jälkeen ala on nykyistä elinvoimaisempi. Euroopassa tullaan myös jatkossa tuottamaan siellä kulutettava paperi. Eri maiden kilpailukyky ratkaisee, missä paperitehtaat sijaitsevat. Suomeen rakennemuutoksessa jäävien tehtaiden kilpailukyky on Euroopan alueella hyvä. Sahateollisuudessa on siirrytty nopeasti matalasuhdanteeseen Talouden kasvunäkymien heikentyminen ja korkojen nousu ovat kääntäneet sahatavaran kysynnän voimakkaaseen laskuun tänä vuonna. Kysyntä laskee sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella. Sahatavaran tuotanto näyttää reagoivan selvästi kysynnän heikentymiseen. Tuotanto on kuluvan vuoden alkupuoliskolla supistunut Saksaa lukuunottamatta kaikissa muissa keskeisissä sahatavaran tuotantomaissa. Kokonaisuutena tuotannon supistuminen vastaa vuositasolla noin 10 prosenttia maailman sahatavarantuotannosta. Sahatavaran tuotannon vähenemisestä huolimatta sahatavaran hinnat ovat olleet tänä vuonna voimakkaassa laskussa. Laskun taustalla ovat sekä sahatavaran tuottajien että ostajien varastot. PTT:n arvion mukaan sahatavaran hinnan lasku tasaantuu vuoden 2008 lopulla varastojen painuessa riittävän alas. Rakentamisen ennusteet eivät lupaa sahatavaran kysynnän kasvua ensi vuodelle. PTT:n arvion mukaan sahatavaramarkkinoilla tulee kuitenkin näkymään Venäjän raakapuun viennin loppuminen. Vaikutukset ovat suurimmat Aasiassa, erityisesti Kiinassa, jonka sahateollisuudelle muodostuu raaka-aineen niukkuudesta johtuvia tuotanto-ongelmia. Keskeiset ennusteluvut vuosina %-muutos %-muutos Vientimarkkinat Määrä Hinta Määrä Hinta Paperi ja kartonki Puumassa Sahatavara Puumarkkinat %-muutos %-muutos Puun tuonti Markkinahakkuut -4 8 Puukaupat Puun nimellishinta Nimelliset kantorahatulot

5 Hallituksen metsäveropäätös vilkastuttaa puukauppaa Metsäteollisuuden tuotannon supistuminen vähentää teollisuuden puun käyttöä PTT:n arvion mukaan kuudella miljoonalla kuutiometrillä vuosina Puunkäytön supistuminen kohdistuu pääosin vuoteen 2008, jolloin sekä tuontipuun että kotimaisen puun käyttö vähenevät edellisvuodesta. Kotimaisen puun käytön supistuminen vähentää myös yksityismetsiin kohdistuvaa puun kysyntää. Kysynnän väheneminen kohdistuu erityisesti havutukkiin, jonka nimellisen keskihinnan PTT ennakoi alenevan noin 15 prosentilla vuonna Venäjän puun vientimaksu nousee 50 euroon kuutiometriltä vuonna Tämä vähentää PTT:n arvion mukaan puun tuontia Venäjältä Suomeen noin kahdeksalla miljoonalla kuutiometrillä. Puun tuonnin väheneminen lisää kotimaassa hakkuita noin kymmenyksellä. Venäjän puutullien aiheuttama puun tuonnin väheneminen ei PTT:n laskelmien mukaan aiheuta metsäteollisuudelle puuhuolto-ongelmia. Tuotantolaitosten sulkemisen seurauksena puun käyttö on selvästi aiempia vuosia pienempi. Lisäksi hallituksen päätös laskea määräajaksi puun myyntitulosta maksettavaa veroa lisää PTT:n arvion mukaan puun tarjontaa. Puukauppa vilkastuu jo tänä syksynä ja jatkuu vilkkaana koko ensi vuoden. Kasvavan tarjonnan seurauksena puukauppaa tehdään ensi vuonna enemmän kuin vuonna Puun nimellinen keskihinta alenee ensi vuonna. Metsänomistukseen tarvitaan myös rakennemuutosta Valtiovallan päätös keventää määräajaksi puun myyntitulojen verotusta oli oikea ratkaisu. Päätöksellä turvataan metsäteollisuuden puun saantia tilanteessa, jossa teollisuudelta poistuu yksi keskeinen raaka-ainelähde. Verokevennyksen tulee olla määräaikainen, muuten sillä ei ole merkittävästi puun tarjontaa lisäävää vaikutusta. Ongelmaksi jää, miten yksityismetsänomistajia saataisiin pysyvästi lisäämään puun myyntejä. Suomessa toimiva metsäteollisuus käy tällä hetkellä läpi voimakasta rakennemuutosta. Tämä rakennemuutos tulisi saada ulotettua myös yksityismetsänomistukseen. Metsäpolitiikkaan kaivattaisiin keinoja, joilla metsänomistajia voidaan ohjata muodostamaan suurempia tilakokonaisuuksia. Yksi ohjauskeino voisi olla luovutusvoittoverovapaus metsätilan myyjälle. Tällöin tilan myynti tulisi nykyistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi omistusjärjestelyissä. Kiinteistökaupan vilkastuminen parantaisi pirstoutunutta kiinteistörakennetta ja kasvattaisi tilakokoa

6 METSÄTEOLLISUUDESSA ON KÄYNNISSÄ VOIMAKAS RAKENNEMUUTOS, JOTA NOPEUTTAVAT VENÄJÄN PUUTULLIT JA TALOUSKASVUN HEIKENTYMINEN. VALTIO- VALTA VARMISTAA TEOLLISUUDEN PUUN- SAANTIA VEROTUKSEN MÄÄRÄAIKAISELLA KEVENNYKSELLÄ 6 Talouskasvun nopea heikentyminen vähentää paperin kysyntää Talouden näkymät ovat muuttuneet keväästä selvästi synkemmiksi. Keväällä euroalueen kasvun oletettiin olevan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja kääntyvän ensi vuonna nousuun. USA:n talouskasvun arvioitiin olevan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja kääntyvän myös selvään nousuun ensi vuonna. Tällä hetkellä yleisesti arvioidaan tämän vuoden kasvun jäävän keväällä ennustettua alhaisemmaksi. Ensi vuonnakaan ei nähdä talouden käännettä parempaan, vaan talouskasvun ennustetaan olevan kuluvaa vuotta alhaisempi. Kokonaisuutena sekä tämän että ensi vuoden kasvu jää matalaksi. Lisäksi riskinä on, että talousnäkymät synkkenevät edelleen. Talouden heikkeneminen on alkanut heijastua paperin kysyntään. Cepiprintin tilastojen mukaan paperin toimitusvolyymit ovat laskeneet alkuvuonna. PTT arvioi kysynnän supistuvan myös koko vuonna. Paperin kysynnän väheneminen jatkuu ensi vuonnakin talouskasvun jäädessä kuluvaa vuotta alhaisemmaksi. Kapasiteetin leikkaukset eivät poista ylitarjontaa PTT:n laskelmien perusteella Euroopasta suljettiin paperin tuotantokapasiteettia vuosina yli kolme miljoonaa tonnia. Tuotantokapasiteetin purku on kiihtynyt tänä vuonna, jolloin kapasiteettia suljetaan nykyisillä päätöksillä noin kolmen miljoonan tonnin edestä. Vuosien sulkemispäätökset vastaavat noin 10 prosenttia Euroopan paperin tuotantokapasiteetista. Kapasiteetin purku ei ole kuitenkaan kääntänyt paperin hintoja nousuun, vaan hinnat ovat hienoisesti edelleen laskeneet. Yhtenä syynä tähän on ollut se, että Eurooppaan on samanaikaisesti rakennettu myös uutta paperin tuotantokapasiteettia ja vanhojen koneiden tuotantoa on nostettu. PTT arvioi paperin hintojen jatkavan hienoista alenemista tänä ja ensi vuonna. Euroopassa on edelleen heikkenevään kysyntään nähden liikaa paperin tuotantoa. Paperin tarjontaa Euroopassa nostaa lisäksi dollariin nähden vahvana säilyvä euro. Nopeaa helpotusta Euroopan paperiteollisuuden tilanteeseen voi tarjota ainoastaan dollarin vahvistuminen euroon nähden. Euron heikkeneminen nykyiseltä noin 1,4 tasolta 1,2 1,3 tasolle helpottaisi PTT:n arvion mukaan paperin ylitarjontatilannetta Euroopassa ja kääntäisi paperin hinnat nousuun. Paperin tuotantokapasiteetin purku Suomessa jatkuu Metsäyhtiöt ilmoittivat viime vuonna lakkauttavansa Suomesta paperintuotantokapasiteettia yli tonnin edestä. Lakkautettavien koneiden lisäksi Kajaanin paperitehtaan ilmoitettiin keskeyttävän tuotantonsa kymmeneksi kuukaudeksi. Viime vuoden ilmoitukset saivat jatkoa syyskuun alussa, kun lakkautuslistalle joutuivat sekä Kajaanin paperitehdas

7 PAPERIN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT 11,0 milj. tn /tn , , , , ,0 550 Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT MASSAN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT 3,2 milj. tn /tn 650 2, , , , , ,4 350 Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT KARTONGIN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT 3,0 milj. tn /tn 790 2, , , , , ,2 610 Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT kokonaisuudessaan että Imatralla ja Varkaudessa olevat kartonkikoneet. Paperin- ja kartonkikoneiden lakkautustoimien seurauksena PTT arvioi paperin tuotannon ja viennin vähenevän Suomessa tänä vuonna viidellä prosentilla. Tuotannon aleneminen on vähäisempää kuin toimintansa lopettavien koneiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti. PTT ennakoi metsäteollisuuden tehostavan jäljellejäävän kapasiteetin käyttöä. Ensi vuonna paperin tuotannon arvioidaan supistuvan Suomessa syyskuussa 2008 tehtyjen paperikoneiden lakkautusten seurauksena. Mikäli suljettavien koneiden kapasiteetti heijastuisi kokonaisuudessaan tuotantoon, vähenisi tuotanto neljällä prosentilla. PTT ennakoi paperin tuotannon vähenevän 3 6 prosentilla. Ennuste pitää sisällään myös mahdollisuuden uusista tuotannon supistuksista. mutta paperin hinta ei käänny nousuun Paperintuottajien hinnankorotusilmoituksista huolimatta keskimääräinen paperin vientihinta Suomesta jäi tammi-kesäkuussa 2008 edellisvuoden suuruiseksi. Kehitystä selittää osin euron vahvistuminen dollariin nähden alkuvuonna. Heikentyvän talouskehityksen seurauksena PTT arvioi paperin vientihinnan laskevan 1 3 prosentilla tänä vuonna. Ensi vuonna paperin markkinatilanne säilyy heikkona, ja ennakoimme paperin vientihintojen alenevan hiukan vuodesta Selluteollisuudessa korkeasuhdanne taittuu Sellun tuotanto on kasvanut maailmalla 5,4 prosenttia tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Tuotanto on kasvanut erityisesti Etelä-Amerikassa. Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa tuotanto on kasvanut hiukan. Muualla maailmassa sellun tuotanto on vähentynyt. Sellun kysyntä on kasvanut erityisesti Kiinassa. Kiinan kysynnän ansiosta sellumarkkinoilla on vallinnut noususuhdanne ja sellun hinnat ovat nousseet aina vuodesta 2002 alkaen. Kiina tuo sellua Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Muutaman viime kuukauden aikana talouskehityksen heikentyminen on alkanut heijastua myös sellumarkkinoille. Paperin kysynnän 7

8 väheneminen on supistanut sellun kysyntää ja sellun hinnannousu on pysähtynyt. PTT arvioi sellun hinnan olevan laskusuunnassa sekä tämän vuoden lopulla että ensi vuonna. Taustalla on matala talouskasvu ja sen seurauksena paperin kysynnän hiipuminen maailmalla. Suomessa selluntuotanto vähenee Metsäteollisuus on sulkenut Kemijärven sellutehtaan ja Lielahden massatehtaan tänä vuonna. Tehtaiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on noin tonnia. Tämän vuoden syyskuussa teollisuus ilmoitti sellukapasiteetin vähentämisestä Suomessa sulkemalla Tervasaaren sellutehtaan, jonka kapasiteetti on tonnia. Selluntuotannon lakkautustoimien ja paperitehtaiden sulkemisten seurauksena PTT arvioi massantuotannon vähenevän Suomessa tänä vuonna viidellä prosentilla. Tuotannon supistuminen jatkuu myös vuonna 2009 viidellä prosentilla. Myös markkinasellun vientimäärä vähenee vuosina Voimakkaampi viennin väheneminen kohdistuu vuoteen Sellun vientihinta nousee vielä tänä vuonna, mutta kääntyy laskuun ensi vuonna. Paperin tuotannon kannattavuus edelleen matala Paperin tuotannon kannattavuus on ollut heikkoa koko 2000-luvun. PTT:n ennakoiman markkinakehityksen valossa kannattavuus säilyy alhaisena myös vuosina Pientä valoa tilanteeseen tuo tälle ja ensi vuodelle ennakoitu puuraaka-ainekustannusten lasku. Energiakustannusten selvä nousu sen sijaan heikentää kannattavuutta. Uutena ongelmana on sellun tuotannon hyvänä pysyneen kannattavuuden kääntyminen laskuun. Heikon markkinakehityksen seurauksena metsäyhtiöt joutuvatkin jatkamaan toiminnan tehostamisohjelmia. Kapasiteetin käyntiaste pysyttelee paperiteollisuudessa yli 90 prosentin sekä tänä että ensi vuonna. PTT:n arvion mukaan kapasiteetin käyntiaste voi nousta jopa lähelle 95 prosenttia vuonna Selluteollisuudessa kapasiteetin käyntiaste jää ensi vuonna alle 90 prosentin. Selluteollisuudessa tuotannon supistuminen on suurempaa kuin kapasiteetin sulkeminen. Sahatavaran kysyntä on kääntynyt selvään laskuun Talouden kasvunäkymien heikentyminen ja korkojen nousu ovat kääntäneet sahatavaran kysynnän voimakkaaseen laskuun tänä vuonna. Euroconstruct-ennusteen mukaan rakentaminen kokonaisuudessaan pysyy Euroopassa likimain ennallaan vuosina Sen sijaan asuntorakentaminen vähenee voimakkaasti. Tänä vuonna asuntorakentamisen ennustetaan putoavan kahdeksalla prosentilla ja ensi vuonna noin viidellä prosentilla. Erityisen voimakasta rakentamisen väheneminen on Espanjassa ja Italiassa. Itä-Euroopassa rakentamisen näkymät ovat valoisammat. 9,0 SAHATAVARAN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT milj. m 3 /m ,5 VANERIN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT milj.m 3 /m ,5 8,0 7,5 7, ,3 1,1 0, , , , , ,5 Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT 110 0,3 Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT 400 8

9 Eurooppalaisen sahatavaran kysyntä Euroopan ulkopuolella on myös heikentynyt. Yhdysvaltain rakentaminen on supistunut 43 prosenttia vuodesta 2007 ja näkymät ensi vuodelle ovat myös heikot. Alkuvuonna 2008 Euroopasta vietiin sahatavaraa USA:n markkinoille 14 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Japanin sahatavaran tuonti Euroopasta puolittui tämän vuoden alkupuoliskolla. Kysynnän arvioidaan nousevan vuoden 2008 jälkipuoliskolla, mutta koko vuoden osalla sahatavaran vientimäärä jää edellisvuotta alhaisemmaksi. Ensi vuonna sahatavaran kysyntään Japanissa ei ole odotettavissa merkittävää paranemista alhaisen talouskasvun vuoksi. Pohjois-Afrikassa sahatavaran kysyntä on muista alueista poiketen vahvaa. Rakentaminen on alueella vilkasta osin öljyn hinnan nousun aiheuttaman talouskasvun ansiosta. Metsäteollisuuden tuotanto Paperi Massa Kartonki Sahatavara Vaneri 1 milj.t milj.t milj.t milj. m 3 milj. m ,76 11,92 2,75 13,32 1, ,90 11,17 2,60 12,67 1, ,04 11,73 2,74 13,28 1, ,35 11,95 2,71 13,65 1, ,18 12,62 2,86 13,47 1, ,84 11,13 2,55 12,20 1, ,17 13,07 2,98 12,15 1, ,28 12,81 3,08 12,39 1,41 % % % % % 2008e e Kokonaisuutena sahatavaran kysyntänäkymät ovat tänä vuonna heikot. Rakentamisen ennusteet eivät lupaa sahatavaran kysynnän kasvua myöskään ensi vuonna. Myös sahatavaran tuotanto on vähentynyt voimakkaasti Sahatavaran kysynnän heikentymisen lisäksi myös sahatavaran tuotanto on alkuvuonna 2008 supistunut merkittävästi. Suomessa sahatavaratuotanto väheni 21 prosenttia tammi-kesäkuussa Suomen tavoin tuotanto supistui myös Venäjällä, Baltian maissa, Itävallassa ja Ruotsissa. Ainoastaan Saksassa tuotanto kasvoi kahdella prosentilla kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tuotannon vähenemisestä huolimatta sahatavaran hinnat ovat olleet voimakkaassa laskussa vuonna Suomen ja Ruotsin vientihintojen laskun taustalla ovat sekä sahatavaran tuottajien että ostajien suuret varastot. PTT:n arvion mukaan tuotannon vähentyminen näkyy hintakehityksen käänteenä vasta, kun varastot ovat painuneet riittävän alas. Vuonna 2009 sahatavaramarkkinoihin tulee PTT:n arvion mukaan vaikuttamaan Venäjän ilmoittama puun vientimaksun korotus 50 euroon kuutiometriltä. Vientimaksu lopettaa käytännössä sahatukin viennin Venäjältä. Tällä on suurin merkitys Kiinalle, joka tuo suurimman osan sahateollisuutensa 1 Pelkkä havusahatavara Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT LIIKETULOS, Suomessa toimiva teollisuus % liikevaihdosta Massa- ja paperiteollisuus % KAPASITEETIN KÄYTTÖASTE Puutuoteteollisuus e 08e * Arvio perustuu suurten yritysten vuosikatsaustietoihin Lähteet: Tilastokeskus, teollisuuden tilinpäätöstilasto, ennuste PTT Sahateollisuus Selluteollisuus Paperi- ja kartonkiteollisuus Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT 9

10 käyttämästä tukista Venäjältä. Vuoden 2009 alusta Kiina joutuu ostamaan tukkia muualta maailmasta tai tuomaan sahatavaraa. Toinen vaihtoehto on, että Kiinan valtio tukee tukin tuojia, jolloin tuonti Venäjältä jatkuisi. PTT arvioi Kiinan raaka-ainelähtöisen sahatavaran tuotanto-ongelman heijastuvan maailman sahatavaramarkkinoille kysynnän kasvuna. Suomessa sahatavaran tuotanto laskee Suomen sahatavaratuotanto alenee PTT:n arvion mukaan kymmenyksellä tänä vuonna. Sahatavaran vienti alenee seitsemällä prosentilla ja sahatavaran kotimaan kulutus 12 prosentilla. Sahatavaran vientihinnat laskevat prosenttia. Tämä merkitsee sahateollisuuden kannattavuuden heikentymistä vuodesta Tänä vuonna sahateollisuuden kapasiteetin käyttöaste putoaa vuoden 2007 yli 90 prosentista hiukan yli 80 prosenttiin. Vuonna 2009 PTT ennakoi sahatavaran tuotannon kasvavan Suomessa kolmella prosentilla. Taustalla on Venäjän puutullien aiheuttama sahatavaran tuotanto-ongelma Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Tämän seurauksena sahatavaran vienti Suomesta kasvaa kymmenyksellä vuonna Sen sijaan sahatavaran kotimaan kulutus jatkaa alentumistaan. Sahatavaran vientihinnat nousevat hieman vuonna Talouskehityksen heikentyminen edelleen synkistäisi ennustetta Metsäteollisuuden suhdannenäkymiin sisältyvistä riskeistä merkittävin on yleiseen talouskehitykseen liittyvä epävarmuus. Riskinä on, että talouskehitys on ennustettuakin heikompaa. Tällöin paperin tuotanto ja vientihinta voivat laskea PTT:n ennustetta voimakkaammin. Ennustettua heikompi talouskehitys alentaisi myös rakentamista ja sahatavaran kysyntää. Merkittävä epävarmuustekijä on myös Venäjän puutullien vaikutus kansainvälisille sahatavaramarkkinoille. Mikäli Kiinan valtio maksaa puun vientitullin, ei tullilla ole PTT:n arvioimaa vaikutusta sahatavaramarkkinoihin. Dollarin vahvistuminen euroon nähden helpottaisi paperin ylitarjontatilannetta Euroopassa. Tämä mahdollistaisi paperin tuotannon ja vientihinnan nousun ennustejaksolla. Puun käyttö vähenee selvästi tänä vuonna Metsäteollisuuden puun käyttö laskee tänä vuonna noin viidellä miljoonalla kuutiometrillä vuodesta Tukin käyttö alenee kolmella ja kuitupuun käyttö kahdella miljoonalla kuutiometrillä. Puun käytön lasku kohdistuu sekä tuontipuuhun että kotimaiseen puuhun. Tuontipuun osuus teollisuuden puunkäytöstä muodostuu noin 22 prosentiksi vuonna Milj. m 3 Kotimainen Ulkomainen Lähde: Metla, ennuste PTT TEOLLISUUDEN PUUN KÄYTTÖ PYSTYPUUVARASTOJEN MUUTOS Milj. m 3 puolivuosittain /00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 Lähde: PTT:n laskennallinen arvio

11 Puun tuonti Suomeen oli tammi-kesäkuussa 2008 noin viidenneksen edellisvuotta suurempaa. Tuonnin kasvun taustalla on PTT:n arvion mukaan alkuvuonna heikosti käynyt puukauppa. Koko vuoden osalla arvioimme puun tuonnin jäävän kuitenkin vuoden 2007 tuontia alhaisemmaksi. Tähän on syynä tuontipuun heikko hintakilpailukyky kotimaiseen puuhun nähden. Tuontipuuta jää arviomme mukaan teollisuudelle varastoon tänä vuonna. mikä alentaa myös hakkuita Markkinahakkuut olivat vuoden 2008 tammielokuussa kahdeksan prosenttia pienemmät kuin vuonna 2007 samana ajanjaksona. Yksityismetsien hakkuut laskivat yhdeksän prosenttia. Hakkuut pystykaupoista laskivat 16 prosenttia, mutta hankintahakkuut kasvoivat viidenneksen. Yhtiöt ja metsähallitus hakkasivat puuta hieman vähemmän kuin edellisvuonna. PTT arvioi myös koko vuonna hakkuiden jäävän vuotta 2007 alhaisemmiksi. Tähän on syynä metsäteollisuuden tuotannon supistukset, jotka vähentävät kotimaisen puun käyttöä ja sen seurauksena myös hakkuita. Loppuvuoden hakkuutoiminta tulee kuitenkin olemaan PTT:n arvion mukaan alkuvuoteen nähden vilkkaampaa, mikäli sääolosuhteet ovat puunkorjuulle suotuisat. Loppuvuoden hakkuita lisää puukaupan vilkastuminen. Verohuojennus piristää puukauppaa loppuvuonna Puukauppaa tehtiin tammi-elokuussa 2008 noin 40 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tukkikauppa väheni 50 prosentilla ja kuitupuukauppa noin 30 prosentilla vuodesta Puukaupan laskun taustalla on alentunut puun hinta, joka on vähentänyt puun tarjontaa. Lisäksi koko alkuvuoden julkisuudessa käyty keskustelu metsätilojen sukupolvenvaihdosten verotuksesta ja puukaupan verohuojennuksista ovat sekoittaneet puumarkkinoita. Puun alentuneiden ostojen seurauksena metsäteollisuuden pystyvarastot alenivat PTT:n laskelmien mukaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla yli kahdeksalla miljoonalla kuutiometrillä. Hallitus ilmoitti heinäkuun lopulla 2008 keventävänsä puun myyntitulojen verotusta määräajaksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että aikana tehdyistä kaupoista saatavasta puun myyntitulosta olisi 50 prosenttia verovapaata tuloa, jos tulo saadaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Jos tulo saadaan vuoden 2011 aikana, olisi 25 prosenttia verovapaata tuloa. Ajanjaksolla tehdyistä kaupoista saadusta puun myyntitulosta olisi 25 prosenttia verovapaata, jos tulo saadaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hallitus ilmoitti keväällä voimaantulleen ensiharvennuspuun verovapauden olevan voimassa elokuun loppuun. PTT arvioi puun myyntitulon väliaikaisen ja osittaisen verovapauden lisäävän puun tarjontaa. Verohuojennuksen tarjontaa lisäävä vaikutus on samanlainen kuin puun hinnan nousun. Ennakoimme puukaupan vilkastuvan loppuvuonna 2008 ja kokonaisuutena yksityismetsien puukauppa jää tänä vuonna noin kymmenyksen edellisvuotta alhaisemmaksi. Puun nimellinen keskihinta alenee noin 10 MARKKINAHAKKUUT 2008e 2009e 2008e 2009e milj. m 3 milj. m 3 % % Yksityismetsät 44,2 49, Yhtiöt ja valtio 10,9 10, Kaikkiaan 55,1 59,4-4 8 Lähde: ennuste PTT VUOSITTAISET MARKKINAHAKKUUT Milj. m 3 Yksityismetsät Yhtiöt ja valtio 0 Lähde: Metla, ennuste PTT 11

12 prosentilla vuodesta Puun hintojen lasku kohdistuu erityisesti havutukkeihin, joiden nimelliset keskihinnat alenevat noin 15 prosentilla. Ensi vuonna puun tuonti puolittuu, mikä lisää kotimaisen puun tarvetta Vuonna 2009 metsäteollisuuden puun käyttö laskee edelleen tästä vuodesta. Tästä huolimatta kotimaisen puun käyttö kasvaa selvästi, koska puun tuonti Venäjältä supistuu voimakkaasti. PTT arvioi puun tuonnin Venäjältä vähenevän noin kahdeksalla miljoonalla kuutiometrillä vuodesta Venäjän tuonnin vähenemisen taustalla on vientitullien nousu vuoden 2009 alusta 50 euroon kuutiometriltä havupuun ja läpimitaltaan yli 15 cm koivupuun osalta. PTT:n arvion mukaan Venäjältä tuodaan edelleen ensi vuonna tullien ulkopuolelle jäävää haketta ja pieniläpimittaista koivua noin kolme miljoonaa kuutiometriä. Puun tuontimäärä Suomeen laskee tämän vuoden noin 17 miljoonasta kuutiometristä yhdeksään miljoonaan kuutiometriin ensi vuonna. Yksityismetsien puuta ostetaan ja hakataan vilkkaasti ensi vuonna Kotimaisen puun käytön kasvu lisää markkinahakkuita ensi vuonna. Hakkuiden kasvu kohdistuu erityisesti yksityismetsiin, joiden hakkuut nousevat 49 miljoonaan kuutiometriin. Tämä on viisi miljoonaa kuutiometriä eli yli 10 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Hakkuiden nousu lisää yksityismetsiin kohdistuvaa puun kysyntää. Kysynnän kasvu ei kuitenkaan PTT:n arvion mukaan nosta puun hintatasoa, koska vielä ensi vuoden voimassaoleva 50 prosentin verohuojennus lisää puun tarjontaa. Kokonaisuutena ennakoimme puukaupan nousevan noin kymmenyksellä vuodesta Tämä merkitsee puukauppamäärän nousua vuoden 2007 ennätystasolle. Vaikka arvioimme puun hintakehityksen ole- 1000m NIMELLISET KESKIKANTOHINNAT e 2008e 2009e euroa/m 3 % % Kuusitukki 67,3 57, Mäntytukki 65,6 57, Kuusikuitu 24,3 22, Mäntykuitu 16,3 16, Koivukuitu 15,4 15, Lähde: Metla, ennuste PTT PYSTYKAUPAT NELJÄNNESVUOSITTAIN I II III IV Lähde: Metla KANTOHINTOJEN REAALINEN KEHITYS 200 Ind. 1990= Kuusitukki Kuusikuitu Mäntytukki Mäntykuitu Inflaatiokorjaus tukkuhintaindeksillä, kotimaiset tavarat Lähde: Metla, Tilastokeskus PUUKAUPPAMÄÄRÄ JA PUUN KESKIHINTA milj. m 3 (1) /m 3 (2) 50 50, Määrä Hinta (1) Ostomäärä pystykaupoissa (2) Puutavaralajeittaisilla ostomäärillä painotettu nimellinen keskihinta Lähde: Metla, ennuste PTT 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 12

13 van ensi vuonna vakaata, alenee puun nimellinen keskihinta 2 4 prosentilla vuodesta Kantorahatulot laskevat tänä vuonna, ensi vuonna jälleen kasvua Puun ja erityisesti tukin hintojen voimakas lasku sekä alkuvuoden alhaiset hakkuumäärät pienentävät yksityismetsien puunmyyntituloja tänä vuonna PTT:n arvion mukaan noin 15 prosenttia. Bruttokantorahakertymä yksityismetsistä on tällöin runsaat 1,7 miljardia euroa. Metsänomistajien käyttöön jäävä osuus puunmyyntituloista ei kuitenkaan vähene samassa suhteessa kuin bruttokantorahatulot. Tänä vuonna puukauppaan sovellettavien verohuojennusten seurauksena metsänomistajien käteen jäävä osuus puunmyyntituloista on aiempia vuosia suurempi. Vuonna 2009 yksityismetsien nimelliset bruttokantorahatulot kääntyvät arviomme mukaan jälleen nousuun. Ensi vuonna puunmyyntituloja kasvattaa hakkuiden voimakas lisääntyminen. Yksityismetsien bruttokantorahatulot nousevat tällöin lähes 1,9 miljardiin euroon eli noin kahdeksalla prosentilla. Myös ensi vuonna verohuojennukset jättävät puunmyyntituloista metsänomistajien käyttöön aiempaa suuremman osuuden. Avohakkuualojen kasvu ja kustannustason nousu kasvattavat metsänhoidon kustannuksia Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannuskustannukset olivat 188 miljoonaa euroa vuonna Kustannukset nousivat noin viisi prosenttia edellisvuodesta. PTT arvioi kustannusten kohoavan tänä vuonna edelleen runsaaseen 200 miljoonaan euroon. Avohakkuiden pinta-ala kasvoi noin 14 prosenttia vuonna Tämä lisää metsänviljelyaloja ja uudistamiskustannuksia tänä vuonna. Lisäksi kustannuksia kasvattavat kohonneet polttoainekustannukset ja palkat. Vuonna 2009 arvioimme metsänhoidon kustannusten kasvavan yksityismetsissä edelleen hieman, vaikka hakkuiden väheneminen vuonna 2008 vähentääkin metsänuudistamisen tarvetta. Kustannuksia kasvattavat kohonneet työvoimakustannukset sekä yleinen kustannustason nousu, jonka on arvioitu jatkuvan ensi vuoden puolelle. Vuodelle 2008 puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi yksityismetsissä on varattu valtion rahoitusta lähes 64 miljoonaa euroa eli noin seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna Ensi vuonna rahoitus säilyy valtion talousarvioehdotuksen mukaan likimain tämän vuoden suuruisena. Nuoren metsän hoitotyöt ovat myös vuonna 2009 merkittävin rahoituskohde. Tämän vuoden alkupuolella ammattimainen työvoima metsien hakkuissa kasvoi tuntuvasti edelliseen vuoteen verrattuna. Keväällä kasvu pysähtyi ja työllisten määrät laskivat likimain vuoden 2007 lukemiin. Omatoimisesti metsänhoito- ja korjuutyötä tekevien määrät sen sijaan olivat edellisvuotta korkeammat koko alkuvuoden (tammi-toukokuu 2008). Vuoden alussa kasvua oli lähes viidennes ja toukokuussa noin 12 prosenttia vuoden 2007 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvun taustalla on hankintahakkuiden tuntuva lisääntyminen tänä vuonna. Vuonna 2009 arvioimme työllisten määrän ammattimaisessa puunkorjuussa jälleen kasvavan, mikäli hakkuut lisääntyvät ennustetusti. METSÄTALOUDEN MENOT %-muutos (reaalinen) e 2008e 2009e -3,4 7,3-7,5-1,8 0,6-2,8 2,5 2,1 4,5 2,6 VALTION RAHOITUKSEN KÄYTTÖ %-muutos (reaalinen) e 2008e 2009e -1,4 18,3 5,1 17,3-7,1-5,6-6,5-7,3 5,1 4,6 Lähde: Metla, Tapio, ennuste PTT 13

14 Metsätalouden kannattavuus säilyy hyvänä Vuosi 2007 jää ainakin toistaiseksi historiaan yksityismetsätalouden kannattavuuden suhteen poikkeuksellisen hyvänä vuotena. Tänä vuonna kannattavuus heikkenee viime vuodesta. Kannattavuuden laskun taustalla ovat sahateollisuuden suhdanteen heikentyminen ja paperi- ja sellukapasiteetin supistuminen Suomessa. Näiden seurauksena kotimaisen puun käyttö supistuu ja puun hinnat laskevat. PTT arvioi yksityismetsien hehtaarikohtaisen puunmyyntitulon laskevan 130 euroon ja nettotuloksen noin 111 euroon vuonna Vuonna 2009 yksityismetsätalouden kannattavuus hiukan paranee tästä vuodesta. Venäjän puuntuonnin supistuminen lisää kotimaisen puun hakkuita, mikä parantaa kannattavuutta huolimatta puun hinnan laskusta. PTT ennustaa hehtaarikohtaisen puunmyyntitulon nousevan 138 euroon ja nettotuloksen noin 118 euroon vuonna Vaikka vuosien kannattavuus jää alhaisemmaksi kuin vuonna 2007, on se selvästi parempi kuin keskimäärin 2000-luvulla. Puun hintojen lasku ei ole alentanut metsän hintaa Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan metsän hinta kohosi tämän vuoden ensimmäisellä puolivuotiskaudella neljällä prosentilla vuoden 2007 vastaavalta ajanjaksolta. Metsän mediaanihinta oli alkuvuonna euroa hehtaarilta, joka on myös enemmän kuin metsähehtaarin hinta keskimäärin koko viime vuonna. Puun hintojen kesällä 2007 alkanut alamäki ei ole siten heijastunut metsän hintaan. Tähän REAALISET BRUTTOKANTORAHATULOT YKSITYISMETSISTÄ Milj. euroa vuoden 2007 hinnoin (1) 0 (1) Inflaatiokorjaus kuluttajahintaindeksillä Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT METSÄNHOITO- JA PERUSPARANNUSTÖIDEN KUSTANNUKSET SEKÄ KÄYTETTY VALTION RAHOITUS Milj. euroa vuoden 2007 hinnoin (1) Valtion rahoitus Kustannukset yhteensä 0 (1) Inflaatiokorjaus tuottajahintaindeksillä Lähde: Metla, Tapio, ennuste PTT YKSITYISMETSÄTALOUDEN KANNATTAVUUS euroa/ha Puunmyyntitulot Nettotulos Lähde:Metla, ennuste PTT METSÄMAAN NIMELLINEN KESKIHINTA ERI ALUEILLA euroa/ha 3600 Etelä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: Maanmittauslaitos 14

15 voi olla yhtenä syynä se, että metsän ostajat odottavat Venäjän puutullien nostavan puun hintoja Suomessa ensi vuonna. Siten metsää ei ole hinnoiteltu alentuneen kantohintatason perusteella, vaan ensi vuoden hintaodotusten mukaan. PTT ennustaa puun nimellisen keskihinnan alenevan tänä vuonna 10 prosentilla. Vuonna 2009 ennakoimme nimellisten keskihintojen laskevan edelleen 2 4 prosentilla. Samanaikaisesti tulee voimaan kuitenkin sekä puun myyntitulojen määrä-aikainen ja osittainen verohuojennus että aikaisemmasta laajennettu metsävähennys. Näiden vaikutuksesta puun nimellishintojen lasku ei välttämättä johda metsän hinnan alenemiseen ensi vuonna. Metsähakkeen käyttötavoitteet haasteellisia Vuonna 2007 maamme energiantuotannossa käytettiin metsähaketta kaikkiaan hieman runsaat kolme miljoonaa kuutiometriä. Käyttö laski siten 0,4 miljoonaa kuutiometriä eli 12 prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttö laski ensimmäisen kerran käytön tilastointihistorian aikana eli vuoden 1999 jälkeen. Pääsyynä käytön vähenemiselle oli päästöoikeuksien hintojen voimakas lasku. Alhainen päästöoikeuksien hinta ohjasi käyttöä erityisesti turpeen polttoon, mutta myös öljyyn ja kivihiileen. Valtaosa metsähakkeesta eli 2,7 miljoonaa kuutiometriä käytettiin vuonna 2007 lämpöja voimalaitoksissa. Niissä metsähakkeen käyttö kokonaisuutena laski 13 prosenttia. Pelkästään lämmöntuotantoon keskittyneissä laitoksissa käyttö kuitenkin kasvoi 11 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käyttö laski 22 prosenttia. Alueellisesti metsähakkeen käyttö kasvoi ainoastaan Etelä-Rannikon, Kainuun ja Lapin metsäkeskusten alueilla. Suurinta metsähakkeen käyttö vuonna 2007 oli Keski-Suomessa. Käyttö oli siellä kuitenkin runsaan kymmenyksen pienempi kuin edellisenä vuonna. Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO 2015) metsähakkeen vuotuinen käyttötavoite on 8 12 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2015 mennessä. Jotta minimitavoitteeseen päästään määräajassa, olisi metsähakkeen käytön kasvun oltava tulevina vuosina noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa luvun alkupuolella käytön vuotuinen kasvu on ollut keskimäärin 0,5 miljoonaa kuutiometriä, joten tavoitteiden saavuttaminen asettaa alalle suuria haasteita. Ruotsissa tukin hintoihin kohdistuu laskupaineita, Virossa hinnat laskeneet jyrkästi Tänä vuonna Ruotsissa sahattiin vilkkaasti koko alkuvuoden ajan huolimatta heikentyneistä sahasuhdanteista. Vilkasta sahausta on pitänyt yllä erityisesti Etelä-Ruotsin runsaat myrskypuuvarastot. Myrskypuun kaatamaa tukkia on Danske Bankin tuoreen katsauksen mukaan vesivarastoissa vielä noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Havutukin hinnat pysyivät Ruotsissa tämän vuoden alkupuolella syksyllä 2007 kohonneella tasolla. Loppuvuonna tukin hintaan kohdistuu Danske Bankin analyysin mukaan paineita alaspäin, ja syksyllä hintojen arvellaan laskevan hieman. Hinnanlaskua hillitsee tarjonnan väheneminen Ruotsissa. Virossa sahojen toimintaa vaikeuttaa sahatavaran heikentynyt kysyntä ja alentunut hinta. Tilannetta hankaloittaa myös sahojen vaikeutunut puuhuolto Venäjän tuonnin vähentymisen myötä. Tämän seurauksena monet sahat ovat joutuneet supistamaan tuotantoaan. Virossa havutukin hinnat ovat vuoden 2007 vahvan nousun jälkeen laskeneet voimakkaasti koko alkuvuoden Vaikka puuhuolto tuottaakin vaikeuksia Viron sahoille, ovat tuotannon rajoitukset vaikuttaneet siten tukin hintoihin. Kesällä havutukin nimelliset hinnat olivat vuoden 2006 lopun tasolla. Sekä Virossa että muualla Baltiassa sahojen kannattavuutta koettelee yhä enemmän myös kiihtyvä inflaatio ja kustannusten nousu. Sahasuhdanteet ja myrskypuu ohjaavat Keski-Euroopan havutukkimarkkinoita Saksan sahatavaratuotanto jatkui vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla vahvana. Tuotanto kasvoi pari prosenttia vuoden 2007 vastaavasta ajankohdasta. Myös vienti kasvoi jonkin verran. Saksan kotimarkkinoilla sahatavaran kysyntää on vähentänyt rakentamisen hiipuminen. Markkinoilla on lisäksi runsaasti tarjolla edullista sahatavaraa viimekeväisen Emma-myrskyn jäljiltä. Saksalaisten markkinakatsausten mukaan 15

16 sahatavaran kysyntä Saksan tärkeimmissä eurooppalaisissa vientimaissa on heikkoa tänä syksynä. Rakentamisen ei myöskään ennusteta lisääntyvän Saksassa lähitulevaisuudessa. Heikkojen suhdanteiden seurauksena monet Saksan sahat ovat joutuneet vaikeuksiin. Osa sahoista on myös ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin. Esimerkiksi Euroopan toiseksi suurimman sahaajan, Klausner-konsernin, vaikeudet ovat ajaneet sen konkurssiuhan alle. Sahojen vaikeuksista huolimatta vahva sahaus nosti havutukin hintaa Saksassa vuoden alussa. Tukkien hinnat ovat pysyneet korkeana koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Loppuvuonna sahojen vaikeudet heijastuvat myös havutukkimarkkinoille kysynnän vähentymisenä ja hintojen laskupaineina. Itävallassa sahojen viime vuoden lopulla aloittamat tuotannonrajoitukset supistivat sahatuotantoa vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon aikana noin kymmenyksen edellisvuodesta. Samaan aikaan havusahatavaran vienti Itävallasta laski noin viisi prosenttia. Sahojen tuotannon väheneminen supisti havutukin kysyntää Itävallassa. Tukin tarjontaa puolestaan kasvatti Itävallan met- Ind. 2000= KUUSITUKIN HINTAKEHITYS (1) MÄNTYKUIDUN HINTAKEHITYS (1) Ind. 2000= Ind. 2000= MÄNTYTUKIN HINTAKEHITYS (1) Suomi Saksa Viro Ruotsi Itävalta KUUSIKUIDUN HINTAKEHITYS (1) Ind. 2000= (1) Aikasarjat perustuvat nimellishintoihin. Saksan tukkitilastot ja Viron tilastot kattavat vain myynnit valtion metsistä. Saksan havukuituhintoja edustavat Baijerin osavaltion hinnat. Ruotsin aikasarja perustuu neljännesvuosihintoihin. Suomen, Saksan, Itävallan ja Viron aikasarjat perustuvat kuukausihintoihin. Suomen hinnat ovat kantohintoja, muut tienvarsihintoja 16 Lähteet: Metla (Suomi), Skogsstyrelsen (Ruotsi), ZMP/Stat. Bundesamt (Saksa), Statistik Austria (Itävalta). State Forest Management Centre (Viro)

17 siä kaatanut Paula-myrsky vuoden alussa ja Emma-myrsky maaliskuussa Tämä laski havutukin hintoja tuntuvasti keväällä. Loppukesällä hinnat vakiintuivat alentuneelle tasolleen. Syksyn aikana sahasuhdanteisiin ei Itävallan metsäviranomaisten mukaan ole odotettavissa suuria muutoksia. Tämä on hiljentänyt hakkuutoiminnan Itävallan metsissä ja hakkuut keskittyvät pääasiassa hyönteistuhopuun korjuuseen. Havukuidun kysyntä ja hintakehitys vaihtelevat Euroopassa Viime vuoden vahva kuitupuun kysyntä Ruotsissa on jatkunut myös vuonna Korkean kysynnän taustalla on useita tekijöitä: sahahakkeen supistuva tarjonta, tuontipuun heikentynyt saatavuus sekä suomalaisten kasvaneet raakapuun ostot Ruotsista. Kilpailun kiristyessä metsäteollisuusyritykset haluavat myös varmistaa asemiaan puumarkkinoilla ja ovat sen vuoksi lisänneet aktiivisuuttaan puunhankinnassa. Havukuidun hinnat nousivat Ruotsissa voimakkaasti vuoden 2007 jälkipuoliskolla. Hintojen nousu jatkui tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kovan kysynnän seurauksena havukuidun hintoihin kohdistuu koko Ruotsissa edelleen korotuspaineita. Syksyn aikana uudet korotukset ovat siten mahdollisia Danske Bankin markkina-analyysin mukaan. Virossa havukuidun viime vuonna ennätyskorkeiksi kohonneet hinnat ovat laskeneet tuntuvasti tänä vuonna. Syynä kuitupuun hintojen laskuun Virossa on kysynnän hiipuminen. Jyrkästä laskusta huolimatta havukuidun hinnat ovat Virossa edelleen korkeat ja selvästi korkeammat kuin esimerkiksi vuoden 2007 alussa, jolloin hinta lähti jyrkkään nousuun. Saksassa havukuidun kysyntä on sikäläisten markkinakatsausten mukaan heikentynyt kesän aikana. Kysyntää on heikentänyt sahahakkeen runsas tarjonta. Saksalaisten metsäviranomaisten mukaan kuitupuun kysyntä nousee jälleen lievästi syksyllä. Kaikesta huolimatta havukuidun hintaan kohdistuu laskupaineita. Saksan kuitupuun hinnoista ei tällä hetkellä julkaista kattavia tilastoja, joten oheisessa kuviossa ei ole esitetty viimeaikaista hintakehitystä Saksassa. Itävallassa havukuidun kysyntä on kesän aikana hiipunut, kun teollisuuden raakapuuvarastot ovat täyttyneet. Sahauksen sivutuotteiden määrän laskukaan ei ole toistaiseksi kasvattanut kuitupuun kysyntää Itävallassa. Kysynnän supistuminen ei ole kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi havukuidun hintoihin, vaan ne ovat pysyneet Itävallassa melko vakaina. Kesällä havukuidun nimellishinnat olivat Itävallassa hyvin lähellä vuodentakaisia hintoja. Itävaltalaiset alan toimijat arvioivat tilanteen havukuitumarkkinoilla säilyvän ennallaan ainakin tämän vuoden loppuun. 17

18 18

19 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Pellervo Ekonomiska Forskninsginstitut Pellervo Economic Research Institute PTT:n henkilökunta Pasi Holm, toimitusjohtaja, VTT Sanni Vartiainen, johdon assistentti, tradenomi HSO Anneli Hopponen, tutkimusassistentti Jouni Karlsson, ATK-asiantuntija (osa-aik.) Kansantalouden tutkimusryhmä Raija Volk, tutkimusjohtaja, KTT Janne Huovari, ekonomisti, YM Kalle Laaksonen, ekonomisti, FM Markus Lahtinen, ekonomisti, KTT Petri Mäki-Fränti, ekonomisti, KTT Satu Nivalainen, ekonomisti, KTL Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä Perttu Pyykkönen, tutkimusjohtaja, MMT Kyösti Arovuori, maatalousekonomisti, MML Hanna-Maija Karikallio, ekonomisti, VTL Terhi Latvala, maatalousekonomisti, MMM Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti, MMM Metsä- ja puutalouden tutkimusryhmä Paula Horne, tutkimusjohtaja, M.Sc. Ville Haltia, metsäekonomisti, MMM, KTM Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT Anna-Kaisa Rämö, metsäekonomisti, MMM Tapio Tilli, metsäekonomisti, MML JULKAISUJA PTT-katsaus, suhdannekuva PTT-katsaus ilmestyy neljä kertaa vuodessa sisältäen kaksi artikkelinumeroa ja kaksi Suhdannekuva-numeroa. Artikkelinumeroiden kirjoittajat ovat sekä laitoksen henkilökuntaa, että ulkopuolisia asiantuntijoita. Suhdannekuvanumero ilmestyy keväisin ja syksyisin sisältäen laitoksen arvion taloudellisesta tilanteesta, kehitysnäkymistä ja talouspolitiikasta. Suhdannekuva sisältää yleiskatsauksen kansainväliseen ja kotimaiseen talouskehitykseen. Suomen taloutta tarkastellaan koko kansantalouden tason lisäksi myös eri alueiden näkökulmasta. Perusteellisemmin käsitellään maa- ja elintarviketalouden sekä metsäsektorin tilannetta ja kehitysnäkymiä. Esitystapa perustuu suureksi osaksi kuvioihin, joiden avulla taloudellisesta kehityksestä pyritään hahmottamaan mahdollisimman havainnollinen kokonaisnäkemys. Hinta 35 euroa/vuosikerta Julkaisuja-sarja Laitoksessa tehtävien tutkimusprojektien tulokset raportoidaan kahdessa julkaisusarjassa. Laajemmat ja perusteellisemmat tutkimukset julkaistaan Julkaisuja-sarjassa. Uusimmat julkaisut luettavissa PTT:n kotisivulta veloituksetta. Painettu julkaisu 20 euroa/kpl. Raportteja-sarja Pääosa laitoksen tutkimustuloksista esitetään tässä sarjassa. Uusimmat raportit luettavissa PTT:n kotisivulta veloituksetta. Painettu raportti 20 euroa/kpl. Työpapereita-sarja Pienemmät ja alustavat tutkimusselosteet. Tuoreimmat työpaperit luettavissa myös PTT:n kotisivulla veloituksetta. Painettu työpaperi 15 euroa/kpl. Tilaukset ja lisätietoja Julkaisut löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta: julkaisut. Luettelo uusimmista tutkimusselosteistamme julkaistaan säännöllisesti myös PTT-katsauksessa ja tutkimusselosteiden yhteydessä. Kaikkia edellä mainittuja julkaisuja on tilattavissa PTT:sta: Eerikinkatu 28 A, Helsinki, puh. (09) ,fax. (09) , sähköposti: 19

20 PELLERVON TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA, PUBLIKATIONER, PUBLICATIONS 19. Perttu Pyykkönen Factors affecting farmland prices in Finland 18. Vesa Silaskivi Tutkimus kilpailuoikeuden ja maatalouden sääntelyn yhteensovittamisesta. 17. Aki Kangasharju Regional Economic Differences in Finland: Variations in Income Growth and Firm Formation 16. Pertti Kukkonen Rahapolitiikka ja Suomen kriisi PELLERVON TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAPORTTEJA, FORSKNINGSRAPPORTER, REPORTS 207. The effects of a revision of the emission trading directive for the period starting in 2013 on the European pulp and paper industry Pasi Holm - Raija Volk - Satu Nivalainen Työvoiman alueellisen liikkuvuuden kannustavuus. Verkkojulkaisu: www. ptt.fi. Julkaisussa: Työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteet ja kannustimet., Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/ Terhi Latvala - Esa Aro-Heinilä - Ritva Toivonen- Erno Järvinen Bioenergian tuotanto ja markkinat vuonna 2007 sekä kehitysnäkymät vuoteen Anna-Kaisa Rämö - Tapio Tilli Metsänomistajien käsitykset metsien yhteisomistuksesta: Metsänomistajakysely 203. Anna-Kaisa Rämö - Ritva Toivonen Metsäja puukauppa-palveluiden laatu ja sen ulottuvuudet metsänomistajien näkökulmasta PELLERVON TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TYÖPAPEREITA, DISKUSSIONSUNDERLAG, WORKING PAPERS 110. Niko Suhonen - Marjo Maidell - Anna-Kaisa Rämö - Erno Järvinen - Terhi Latvala Tulevaisuuden kehityslinjat bioenergiamarkkinoilla EU:ssa ja Suomessa: Asiantuntijanäkemykset 109. Liisa Kähkönen Kuntien prosessit ja kokemukset vanhusten palveluasumisen ja kotipalvelujen kilpailuttamisesta Satu Nivalainen Työelämään astuvien, perheikäisten ja työelämästä irtautuvien muutto: Ketkä muuttavat maaseudulle? 106. Marjo Maidell - Perttu Pyykkönen - Ritva Toivonen Metsäenergiapotentiaalit Suomen maakunnissa 105. Janne Huovari - Hanna Karikallio - Petri Mäki-Fränti Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen Mika Maliranta - Petri Rouvinen Aineettomat investoinnit Suomen yrityksissä vuonna 2004: Kokeilu yritysaineistoilla