Uudenmaan väestö- ja asuntokuntaprojektiot sekä asumisväljyyden ja asuinkerrosalan vaihtoehdot

Transkriptio

1 Uudenmaan liitto Uusimaa-kaava 25 Asumisen sparrausryhmä Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Uudenmaan väestö- ja asuntokuntaprojektiot sekä asumisväljyyden ja asuinkerrosalan vaihtoehdot

2 Väestöprojektioiden vaihtoehdot Perustuvat vaihtoehtoisiin taustaskenaarioihin Projektiovaihtoehdot Projektiovaihtoehdot Vahva kasvu ytimeen (painottuu pääkaupunkiseudulle) Vahva kasvu kaikkiin keskuksiin (kasvu suuntautuu PK-seudulle, KUUMA-keskuksiin ja muihin seutukeskuksiin) MUTTA jos pääkaupunkiseudulla on kasvua rajoittavia pullonkauloja, suuntautuu myös seutukeskusten ulkopuolelle Keskittyvä kasvu (kohtalainen kasvu, joka painottuu pääkaupunkiseudulle) Hajautuva kasvu (kohtalainen kasvu painottuen KUUMA- ja seutukeskuksiin ja hajautuen niiden ulkopuolelle) Ei kasvua (kaikki alueet kasvavat hitaasti tai taantuvat)

3 Projektioiden laadinta Tavoite Tuottaa Uudenmaan liiton aluetta koskevia vaihtoehtoisia laskelmia väestö- ja työllisyyskehityksestä sekä asuntotuotantotarpeesta maakuntakaavan ja Uusimaa-ohjelman laadinnan taustaksi ja tueksi. Aikajänne vuosittain Alueet Uusimaa kunnittain Seutujaottelu: Pääkaupunkiseutu (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) Kuuma-seutu (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti) Lohjan seutu (Karkkila, Lohja, Siuntio) Loviisan seutu (Lapinjärvi, Loviisa) Porvoon seutu (Askola, Myrskylä, Porvoo, Pukkila) Raaseporin seutu (Hanko, Inkoo, Raasepori) Työssä käytettävä seutujaottelu maakunnan sisäisten alueellisten erojen tunnistamisen ja kuvaamisen väline Ei suunnittelun aluejako

4 Asukkaita 2 25 Väestökehityksen vaihtoehdot maakunnan tasolla Projektiovaihtoehdot vuoteen 25 Uudenmaan maakunta TK: toteutunut ja ennuste Nykyinen trendi jatkuu 1a Vahva kasvu koko alueelle 1b Vahva kasvu ulospäin 2 Keskittyvä kasvu 3 Hajautuva kasvu 4 Ei kasvua Vahvan kasvun vaihtoehdot noudattelevat nykyistä trendiä koko mk:n tasolla Väestö kasvaa noin 2,16 miljoonaan 25 (1,62 milj. v. 216) Kasvu 54 (15 / vuosi) Keskittyvän tai hajauttavan kasvun vaihtoehdoissa kasvu hidastuu nykyisestä trendistä Väestö kasvaa 2,7 2,13 miljoonaan 25 Hajautuva kasvu on hitaampaa kuin keskittyvä, koska pääkeskuksen kasvu rajoittuu pullonkaulojen vuoksi Ei kasvua -vaihtoehdossa maakunnan muuttovoitto supistuu hyvin pieneksi ja luonnollinen kasvu hiipuu, kasvu lähes pysähtyy 23-luvulla

5 Muutos, % v. 216 väestöstä Muutos, % v. 216 väestöstä Väestökehityksen vaihtoehdot Uudenmaan seudut nopea kasvu Nopean kasvun vaihtoehdot eroavat erittäin paljon seutujen tasolla Nykyinen trendi on UM:n sisäistä kehitystä eriyttävää Laaja kasvu kaikkiin keskuksiin: kaikkien seutujen väestö kasvaa keskuksiin painottuen Jos vahva kasvu mutta PKS:lla pullonkauloja: PKS:n kasvu hidastuu KUUMA-seudulle ja Porvooseen kova kasvupaine PKS-vetoinen nopea kasvu jatkuu Suhteellinen väestönmuutos Uusimaa Pk-seutu Kuuma Lohja Loviisa Porvoo Raasepori Vahva kasvu kaikkiin keskuksiin Suhteellinen väestönmuutos Uusimaa Pk-seutu Kuuma Lohja Loviisa Porvoo Raasepori

6 Muutos, % v. 216 väestöstä Väestökehityksen vaihtoehdot Uudenmaan seudut peruskasvu & ei kasvua Muutos, % v. 216 väestöstä Muutos, % v. 216 väestöstä Keskittyvä kasvu: vaikutukset kuten nykytrendin jatkuessa, mutta lievempinä Hajautuva kasvu: PK-seutu kasvaa hitaammin; kasvu painottuu KUUMA- ja seutukeskusten lisäksi niiden ulkopuolelle Ei kasvua: PKS:lla kasvu jatkuu vaimeana, muualla elinvoima heikkenee Keskittyvä kasvu Suhteellinen väestönmuutos Ei kasvua Suhteellinen väestönmuutos Hajautuva kasvu Suhteellinen väestönmuutos

7 Asuntokuntien määrä sekä ikä- ja kokojakauma määrittävät osaltaan asumisväljyyden kehitystä Asuntokunnan koko on sidoksissa ikään, elämäntapaan ja asumispreferensseihin Asumisen elinkaaret Asumisväljyyteen vaikuttavia tekijöitä Asuntokunnan koko Pienillä asuntokunnilla suurempi väljyys Mittakaavaetu Ikä Asumisväljyys kasvaa iän myötä kun asuntokunnan koko vakioidaan Iän ja asuntokuntakoon välinen yhteys: väestön ikääntyminen nostaa pienten asuntokuntien osuutta Ns. Mankiw-Weil ilmiö: alueen väestön ikääntyminen lisää asuntokysyntää Tulotaso Korkeampi tulotaso suurempi asumisväljyys Osa tulojen kasvusta kanavoidaan asumistason nostoon väljyys, laatu, sijainti Elämäntapa ja preferenssit Pientaloissa asutaan väljemmin kuin kerrostaloissa kun asuntokunnan koko vakioidaan Asumiskustannukset Korkeammat asumiskustannukset alempi väljyys Sijainnin, määrän ja laadun välinen tasapainoilu

8 m2/henkilö Asumisväljyys on vahvasti riippuvainen asuntokunnan koosta: väljyys alenee jyrkästi, kun henkilöluku kasvaa Väestön ikääntyminen johtaa pienten asuntokuntien osuuden kasvuun vaikutus asumisväljyyteen Asumisväljyys on noussut kaikissa kokoluokissa,3-,4 % vuodessa Tulotason nousu Asumismuotojen ja preferenssien muutokset Hgin seudulla reaalinen palkkasumma/henkilö kasvanut 1,7 %/v. (21-214) Asuinpinta-alan tulojousto: pinta-alan muutos (%) kun tulot muuttuvat 1 % Asumisen tulojousto jaksolla noin,15-, Asumisväljyys (h-m2/hlö) asuntokunnan henkilöluvun mukaan Uusimaa, v. 21 ja Henkilöluku

9 Väestö/asuntokunta-suhde (~asuntokunnan keskikoko) Huom. Tässä asuntoväestöön kuulumattomat sisältyvät väestöön Väestö/asuntokunta-suhde: Uusimaa alueittain 215 Vaihtelee välillä 1,95 2,3 Helsinki poikkeaa muusta maakunnasta Lapsivaltaisilla alueilla suurin asuntokunnan keskikoko Ikääntyneimmillä alueilla (Raasepori, Loviisa) muita alempi keskikoko KUUMA Espoo Porvoon seutukunta Lohjan seutu Vantaa Uusimaa Raaseporin seutukunta Loviisan seutukunta Helsinki 1,7 1,8 1,9 2, 2,1 2,2 2,3 2,4

10 Asuntokuntia/väestö -suhde eroaa erityisesti yhden hengen asuntokuntien osuuden suhteen Asuntokuntia/väestö asuntokunnan koon mukaan 215 Helsingissä yhden hengen asuntokuntia 48 % KUUMA-seudulla 31 % Yli 4 hengen asuntokuntien osuus käänteinen 1h asuntokuntiin verrattuna 2-3h erot melko pieniä KUUMA Espoo Porvoon seutukunta Lohjan seutu Vantaa Uusimaa Raaseporin seutukunta Loviisan seutukunta Helsinki,,1,2,3,4,5,6 Henk 1 Henk 2 Henk 3 Henk 4+

11 Asuntokunta/väestö-suhde asuntokunnan koon mukaan valituissa ikäryhmissä ja valituilla alueilla Raasepori KUUMA vuotiaat Ikäryhmittäin tarkasteltuna alueiden erot melko pieniä Helsinki poikkeaa muista alueista: kaikissa ikäryhmissä suhteellisesti enemmän 1h asuntokuntia 3h ja 4+h asuntokuntia on kaikilla alueilla suunnilleen saman verran suhteessa väestöön melkein kaikissa ikäryhmissä 4-44-vuotiaat Vantaa Helsinki,,1,2,3,4,5,6,7,8 Henk 1 Henk 2 Henk 3 Henk vuotiaat Raasepori Raasepori KUUMA KUUMA Vantaa Vantaa Helsinki Helsinki,,1,2,3,4,5,6,7,8 Henk 1 Henk 2 Henk 3 Henk 4+,,1,2,3,4,5,6,7,8 Henk 1 Henk 2 Henk 3 Henk 4+

12 18-19 vuotta 2-24 vuotta vuotta 3-34 vuotta vuotta 4-44 vuotta vuotta 5-54 vuotta vuotta 6-64 vuotta vuotta 7-74 vuotta vuotta 8-84 vuotta vuotta 9-94 vuotta Yli 95 vuotta vuotta 2-24 vuotta vuotta 3-34 vuotta vuotta 4-44 vuotta vuotta 5-54 vuotta vuotta 6-64 vuotta vuotta 7-74 vuotta vuotta 8-84 vuotta vuotta 9-94 vuotta Yli 95 vuotta Osuus (%) ikäryhmän väestöstä Osuus (%) ikäryhmän väestöstä vuotta 2-24 vuotta vuotta 3-34 vuotta vuotta 4-44 vuotta vuotta 5-54 vuotta vuotta 6-64 vuotta vuotta 7-74 vuotta vuotta 8-84 vuotta vuotta 9-94 vuotta Yli 95 vuotta vuotta 2-24 vuotta vuotta 3-34 vuotta vuotta 4-44 vuotta vuotta 5-54 vuotta vuotta 6-64 vuotta vuotta 7-74 vuotta vuotta 8-84 vuotta vuotta 9-94 vuotta Yli 95 vuotta Osuus (%) ikäryhmän väestöstä Osuus (%) ikäryhmän väestöstä Asuntokunnan vanhimpien osuus (%) ikäryhmän väestöstä asuntokunnan koon mukaan valituilla alueilla v. 215 Uusimaa yhteensä Helsinki,9,9,8,7,6,5,4,3,2,1, Henk 4+ Henk 3 Henk 2 Henk 1,8,7,6,5,4,3,2,1, Henk 4+ Henk 3 Henk 2 Henk 1,9,8,7,6,5,4,3,2,1, Vantaa Henk 4+ Henk 3 Henk 2 Henk 1,9,8,7,6,5,4,3,2,1, Raaseporin seutu Henk 4+ Henk 3 Henk 2 Henk 1

13 Asuntokuntien määrän projektiot voidaan laskea väestöprojektioista Asuntokunnanmuodostus suhteessa ikään muuttuu melko hitaasti Asuntokunnan viitehenkilömallilla voidaan ennustaa asuntokuntien määrän ja kokojakauman muutos väestön määrän ja ikäjakauman perusteella Lasketaan ikäryhmittäin asuntokuntien viitehenkilöiden (=asuntokunnan vanhin) osuus ikäryhmän väestöstä Käytetään nykyisiä (215) asuntokunta/väestö-suhteita asuntokunnan vanhimman iän mukaan yhdistettynä eri väestöprojektioihin alueittain (seutu / kunta)

14 Asuntokuntien määrä kasvaa suhteellisesti enemmän kuin väestö Väestö kasvaa 33 % (216-5) Asuntokunnat +42 % Yli 65: väestö +87%, asuntokunnat +92% Yli 65-v. osuus asuntokunnista: 25 % (216) 34 % (25) Nuorten aikuisten (18-29) määrä kasvaa melko vähän v Väestö 15 % Asuntokunnat 14 % Osuus väestöstä ja asuntokunnista supistuu Vaihtoehto Nopea kasvu kaikkiin keskuksiin (Ve11) Väestö Uusimaa i65_ 1 i3_64 8 i18_ Asuntokunnat Uusimaa Ikä

15 Osuus (%) asuntokunnista Asuntokuntien määrän kasvu painottuu pieniin asuntokuntiin Vaihtoehto Nopea kasvu kaikkiin keskuksiin (Ve11) 1 2 Asuntokunnat Uusimaa 1h asuntokunnat +3,5 %- yksikköä (216-5) Kaikkien muiden asuntokuntakokojen osuudet supistuvat henk. 3 henk. 2 henk. 1 henk. 1, Asuntokunnat Uusimaa 8, 6, 4, 2, 4+ henk. 3 henk. 2 henk. 1 henk.,

16 Asuntokuntien määrä viitehenkilön (vanhin) iän mukaan v. 216, 233, 25 Uusimaa ja seudut, Ve: nopea keskittyvä kasvu jatkuu Uusimaa Pääkaupunkiseutu KUUMA-seutu Ikä Ikä Ikä 3-64 Lohjan seutu Porvoon seutu Raaseporin seutu Ikä Ikä Ikä

17 Asuntokuntien määrä viitehenkilön (vanhin) iän mukaan v. 216, 233, 25 Uusimaa ja seudut, Ve11: nopea kasvu kaikkiin keskuksiin Uusimaa Pääkaupunkiseutu KUUMA-seutu Ikä Ikä Ikä Lohjan seutu Porvoon seutu Raaseporin seutu Ikä Ikä Ikä

18 kem2/henkilö Asumisväljyyden muutos koostuu useista tekijöistä demografinen väljyysmuutos Ikärakenteen muutos asuntokuntien kokojakauman muutos Tulojoustavuus Jos reaalitulot kasvavat, osa tulojen kasvusta kanavoidaan asuinpinta-alan kasvuun Pinta-alan tulojousto n.,2 jaksolla Asumismuotojen ja -preferenssien muutos Talotyyppivalinnat Määrä (pinta-ala) v.s. laatu Yhteisöasuminen Kakkosasunnot Kustannukset, kestävyys Lämmitys- ja hoitokulut Asumisen verotus Yhteiskunnan kannustimet pintaalakasvun hidastamiselle??? Vaihtoehto Nopea kasvu kaikkiin keskuksiin (Ve11) Asuinrakennusten bruttoväljyys (kem2/henk.), vaihtoehdot Uusimaa (Ve11: kasvu kaikkiin keskuksiin) Demogr. muutos Demogr.+taloud.muutos Laskelma ( suuri muutos ) Indikaattori: bruttoväljyys (kokonaiskerrosala/väestö) Demografinen väljyysmuutos n. 3,5kem2/hlö (216-25) Taloudellinen väljyysmuutos 5,5 kem2/hlö Reaalitulojen kasvu 2%/v. Tulojousto,2 Sisältää asumismuotojen ja preferenssien vaikutuksen Yhteensä 9 kem2/hlö Bruttoväljyys: kem2/henkilö

19 1 kem2 Asuinrakennuskannan kasvu (rakentaminen poistuma) Vaihtoehto Nopea kasvu kaikkiin keskuksiin (Ve11) Väestöprojektioon ja väljyyslaskelmaan perustuva laskelma (nopea kasvu) Uusimaa: Kannan muutos 46 milj. kem2 (216-25), keskim. 1,35 milj.kem/v. Väestönmuutoksen vaikutus 26 milj. kem2 (6 %) Demografinen väljyysmuutos 7,5 milj. kem2 (15 %) Taloudellinen väljyysmuutos 12,5 milj. kem2 (25 %) Vertailu: Valtion ja Helsingin seudun MAL-aiesopimus Asuntotonttien kaavoitus: Helsingin seutu kem 2 / vuosi. Asuntotuotanto: keskimäärin 15 asuntoa / vuosi) Asuinrakennuskanta (1 kem2) eri muutoskomponenttien mukaan Uusimaa (Ve11: kasvu kaikkiin keskuksiin) Väestön + Ikärak. muut. Väestön + Ikärak. + taloud.muut. Väestönmuutos

20 Uudenmaan alueiden väestökehitys johtopäätöksiä ja vaikutuksia Maakuntakaavoituksessa on perusteltua varautua nopean kasvun vaihtoehtoihin, jotta väestön ja työpaikkojen kestävälle kasvulle luodaan edellytykset Silti toteutuva kasvu voi olla pienempää Kasvuun varautuminen kaikissa keskuksissa - vaikka ei kaikissa toteutuisikaan Kaavoituksen epäonnistuminen voi hidastaa/estää kestävää kasvua Kaavoituksella voidaan luoda edellytyksiä, mutta varsinainen kasvu perustuu muihin tekijöihin (aluetalous) Väestörakenteen muutos Eläkeikäisten määrän kasvu kaikilla alueilla Asuntokunnat lisääntyvät nopeammin kuin asukkaat Kysynnän suuntautuminen asuntomarkkinoilla: alueet, asunnot Työikäisten ja lapsiperheasuntokuntien kasvun hidastuminen tai kääntyminen laskuun Vaikutus perheasuntojen kysyntään Nuorten aikuisten kasvun hidastuminen tai kääntyminen laskuun Pienten vuokra-asuntojen kysyntä Vieraskieliset Kasvun lähde jos ei maahanmuuttajia, niin ei väestönkasvua Vieraskieliset tuovat nuorta väestöä Kysyntä asuntomarkkinoille Asumisväljyys Keskeinen muuttuja kaavoitus- ja tuotantotarpeen arvioimisessa Demografinen väljyysmuutos voidaan ennakoida Taloudellinen väljyysmuutos on erittäin epävarma komponentti Tulokehitys heijastukset asumiseen Preferenssit Yhteiskunnan kannustimet