Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman taustamuuttujien tilastoanalyysit ja keskeiset kysymykset
|
|
- Jarmo Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö TAUSTASELVITYS 3 TILASTOANALYYSIT Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman taustamuuttujien tilastoanalyysit ja keskeiset kysymykset 1. asukaskehitys ja muuttoliike 2. maahanmuutto 3. asuntokanta ja rakentaminen 4. elinkeinot ja työssäkäynti VÄESTÖRA- KENTEEN IKÄÄN- TYMINEN Työvoimapula: MUUTTOLIIKE Terveys- ja hyvinvointipalvelukysynnän kasvu Muuttoliike Hallinnossa vuodesta 21 lähtien voimakas eläkkeelle jääminen, jo nyt havaittavissa keskustoihin tai kotiseudulle Kesämökkeilyn ympärivuotisuus ja 2-asuminen Miesvaltaisilla aloilla teollisuudessa, Maatalouden matalapalkkatyö Hoiva-ala ja sen lisääntyvä palvelutarve Muun Suomen valuminen Etelä- Suomen elinkeinoihin Työperäinen maahan-muutto Samaan aikaan rakenteellista työttömyyttä (perustyö siirtymässä halvempiin maihin) ja syrjäytymistä kantaväestössä: konfliktipintaa PKS:laisten muutto pendelirenkaalle Länsi-Uudenmaan MAL-yhteistyö / M.Vuorenpää Selvitys on suunniteltu herättämään tulevaisuuden kannalta olennaisia kysymyksiä ja käytettäväksi ryhmätöissä sekä kuntien tulevaisuustyöskentelyssä. Selvityksen ja tilastot on laatinut MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää 29 (päivitys 21). Kaksikielisen tilastografiikan on tuottanut suunnitteluavustaja Satu Taskinen 29. MALe nettisivu: > MALe
2 TILASTOANALYYSIT SISÄLLYSLUETTELO ASUKASKEHITYS... 3 LÄNSI-UUDENMAAN VÄESTÖPOHJAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 3 Liikennehankkeiden mahdollistama asukas- ja työpaikkamäärien lisäys... 6 Ikääntyminen muuttaa asumispreferenssejä... 7 Kestääkö palvelutaso tulevaisuudessa?... 8 Muuttoliike... 9 Kuntakohtainen muuttotarkastelu MAAHANMUUTTO MAAHANMUUTOSSA ON POTENTIAALIA Maahanmuuttoa kuvaavia tunnuslukuja Kasvavat maahanmuuttoryhmät Ulkomainen työvoima kunnan näkökulmasta Maahanmuutto Länsi-Uudenmaan näkökulmasta Kollaasikaupunki monikulttuurisuus voimavarana ASUMINEN JA RAKENTAMINEN ASUNTORAKENNUSKANNAN JA RAKENTAMISEN TUNNUSLUVUT Miksi asumisväljyys kasvaa vaikka väki vähenee? Noin 7% rakennuskannasta on pientaloissa TULEVAISUUDEN RAKENTAMIS- JA KAAVOITUSTARPEET Kaavallinen valmius Rakentamisen valinnat... 3 Kesämökit ovat osa tarjontaa ELINKEINOT JA TYÖSSÄKÄYNTI ELINKEINO- JA TYÖPAIKKAKEHITYSTÄ KUVAAVIA INDIKAATTOREITA MALe -alueen työpaikkakehitys on vakaata Toimipaikat ja työllisyys positiivisella uralla MAL -alueen ulospendelöinti = 28% työllisestä työvoimasta MAL-alueen sisäänpendelöinti on 13% alueen työpaikoista... 4 Muna ja kana: elinkeinokehitys ja muuttoliike LIIKENNEHANKKEIDEN ASUKAS- JA TYÖPAIKKAMÄÄRIEN KEHITYSMAHDOLLISUUDET Työmarkkinoille tarvitaan ja on tulossa uusia työntekijäryhmiä Jos taustaselvityksen taulukoita tai kuvia käytetään, on niiden yhteydessä mainittava lähteeksi aina Tilastokeskus 29 ja/tai LU-MALe 21 / Mariitta Vuorenpää versio: / MVu 2
3 ASUKASKEHITYS LÄNSI-UUDENMAAN VÄESTÖPOHJAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KOKO SUOMEN VÄESTÖENNUSTEET TRENDIENNUSTE OMAVARAISLASKELMA Omavaraislaskelma kasvattaa Suomen väkilukua vielä 117 asukkaalla, mutta ulkomaan muuttovoittotrendiä jatkamalla väkiluku kasvaa lisää Jatkuuko vai voimistuuko ulkomaanmuutto? Lähde: Tilastokeskus 29 Tilastokeskuksen laskelmat v. 27 perustuvat viimeisen viidenvuoden trendiin keskeisten väestökehitysmuuttujien osalta. Omavaraislaskelmassa muuttoliike on. Vuoden 29 trendilaskelma tuottaa 6 milj. as. 15 as./v. maahanmuutolla! Tilastokeskuksen väestölaskelmat eivät ole tavoitesuunnitelmia vaan laskelmia, joiden avulla voidaan tarkastella väestöpohjan kehitystekijöitä ja pohtia niihin vaikuttamisen keinoja ja edellytyksiä. Muuttoliike / muuttovoitto ei ole jollain tasolla säilyvä trendi vaan se voi muuttua nopeastikin ulkoisten tekijöiden seurauksena. Tällöin myös sen kehitykseen voidaan aktiivisesti vaikuttaa, MAL-työn tavoitteena on löytää nämä vaikuttavat tekijät ja toimenpiteet. Omavaraislaskelma kasvattaa Suomen väkilukua vielä 117 asukkaalla, mutta ulkomailta tulevaa muuttovoittotrendiä jatkamalla väkiluku kasvaa lisää 333 asukasta. Jatkuuko vai voimistuuko ulkomaanmuutto? Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jos sen halutaan jatkuvan tai voimistuvan? Kuinka aktiivisesti muuttoliikkeen rakenteeseen voidaan vaikuttaa? Potentiaalisia ulkomaalaisryhmiä ovat: 1. humanitäärisyyden kohteena tuleva ulkomaalaisväestö (ympäristöpakolaisuus voi yllättää) 2. palveluammatteihin hakeutuva / houkuteltu ulkomaalaisväestö (kuinka paljon, mistä maista?) 3. yrityksiin houkuteltu ulkomaalaisväestö suomalaisten ammattimiesten loppuessa (puolalaiset, kiinalaiset metallimiehet,???) 4. yrittämään hakeutuva / houkuteltu aktiiviväestö (Nokia, Google,????) 5. luovien alojen, harvaan asutusta maasta ja Suomen kulttuurielämästä viehättyneet toimijat (onko sellaisia?) Työperäinen maahanmuutto keskittyy tai valuu PKS:lle! Miten työvoiman pysyvyyttä ympäryskunnissa voitaisiin edistää? Mikä on kuntien yhteistyön rooli tässä? 3
4 MAL - alueen väestön ennusteet Nykyväestön lisäksi trendiennuste tarvitsee + 18 muuttovoittotrendiin perustuvaa asukasta (sis. muuttajien perhekehityksen). Keitä he ovat? Mistä muuttajat tulevat? TRENDIENNUSTE OMAVARAISLASKELMA Nykyväestön lisäksi trendiennuste tarvitsee + 18 muuttovoittoasukasta perhekehityksineen. - Keitä he ovat? - Mistä muuttajat tulevat? Lähde: Tilastokeskus 29 MAL-työssä mitoituksen ja asuntopolitiikan kohdentamiseksi on luotava näkemys seuraavista kehitystrendeistä: Kuinka suuri on luovan luokan ( Loviisailmiö : luovan luokan muutto PKS:lta + 2asuminen) muuttovoittomäärän potentiaali? Kuinka paljon eläkeläisiä voidaan ottaa omien eläkeläisten lisäksi vastaan muualta Suomesta? Onko se tavoite vai trendi johon on varauduttava? - Mitä ovat määrät? Miten Suomen työikäinen väestö muuttaa tulevaisuudessa? Onko mahdollista, että tulee joku isompi pienehköjen maaseutukuntien tyhjentymisrysäys, jolloin työ ja tekijät keskittyvät isoille kaupunkiseuduille ja Etelä-Suomeen? Länsi-Uusimaa olisi tällöin hyvin houkutteleva, koska hintataso on vielä edullinen / kohtuullinen ja liikenneyhteydet hyvät. Onko Länsi-Uusimaa houkutteleva ulkomaalaisten näkökulmasta? Mikä täällä olisi houkuttelevaa? Voisiko syntyä uusi ruotsia toisena kielenään puhuva vähemmistö, joka ei osaa ollenkaan suomea? PKS:n kuntien muuttovoitosta yhä merkittävämpi osa on ulkomaalaisia (tilasto!). Millaisia muuttosyklejä kasvava ulkomaalaisväestö voi saada aikaan ja suuntautuuko joku niistä Länsi- Uudellemaalle? - Millaisista volyymeistä voisi olla kysymys? 4
5 milj. as. SUOMEN VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYSTARKASTELU Jos Suomi 242: 6 milj. = + 27 as. eli yht ~6 (1%) ulkomaalaistaustaista = 15 sisään / v. 6, 5,73 5, 5,28 5, as as.,84 1,51 1, as. ulkomaalaisten muuttovoitto + perhekehitys nykytrendillä 4, 3, 2, 1,,,9 3,54 25%? Uusimaa: 1,4 milj. MAL: ,86 3,2 yli 65v. alle 15v aktiiviv. (15-64) NYT (26) OMAV (24) TRENDI (24),86 %? "luova luokka" 3,32 27%? %? maanhanmuuttajat %? eläkeläiset + 2 as. Suomen asukaskakusta Uusimaa: 1,63 milj. MAL: 122 as. = + 19 as. liikennehankkeet: max + 67 as. Lähde: Tilastokeskus 29 LU-MAL-alueen väestötarkastelu KEISTÄ MUUTTOVOITTO VOI SYNTYÄ? VAIHTOEHTOJA: 1) ulkomaalaisia yli trendin? 2) eläkeläisiä yli trendin muualta Suomesta? 3) suurempi osuus Uudenmaan trendinmukaisesta muuttovoitosta: 1: ulkomaalaisia tai 2: PKS:laisia, jolloin ulkomaalaisia enemmän PKS:lle = + 65% yli 65-v NYT (28) OMAV (22) OMAV (23) OMAV (24) TRENDI (21) TRENDI (22) TRENDI (24) LIIKENNEHANK. MAX Lähde: Tilastokeskus 29 Huom: - nuoliviiva kuvassa liikkunut alaspäin 5
6 Liikennehankkeiden mahdollistama asukas- ja työpaikkamäärien lisäys Asukasluvun lisäys: Länsirata + Lännentiet max 27 + as. Lohja 45 8 Hanko 2 4 Raasepori 7 6 Inkoo 3 Siuntio KEITÄ OVAT + 67 asukasta seuraavan 3v. aikana? ttt-analyysi: trendit toiveet toimenpiteet RYHMÄ % TOIMENPITEET josta kylä / haja Työpaikkamäärän lisäys Länsirata + Lännentiet max 27 + TP Lohja 17 Hanko 66 Raasepori 2 34 Inkoo 1 Siuntio Karkkila Nu-Pu Karjalohja Työpaikkoja 26 työpaikat % v. 27 työllinen työvoima työttömiä 2997 työvoima yht KUNTIEN ASUKASTAVOITTEET kasvutavoite / varaus KUNTA tavoitevuosiasukkaita % /v. "as. nyt" Hanko Raasepori , 28 8 vuoden 29 strategia Inkoo Siuntio , vuoden 23 kehityskuva Lohja , Taajamaosayleiskaavan tavoitteet 28 s. 24 Karjalohja Tilastokeskuksen Nu-Pu , 6 1 kuntastrategia 22 Karkkila ,7 9 1 vuoden 28 Maapoliittinen ohjelma nyt lisäys Kuntien nykyiset strategiat kattavat 4% raideliikenteen potentiaalista. 6
7 Ikääntyminen muuttaa asumispreferenssejä VÄESTÖOSIEN KASVU VUOTEEN 28 VERRATTUNA 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % SUOMI UUSIMAA MAL 1 % 5 % % % TRENDIENNUSTE 24 TUOTTAMAT VÄESTÖMUUTOKSET Lähde: Tilastokeskus 29 VÄESTÖRAKENNE 24 TRENDIENNUSTEEN MUKAAN 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % % 2 % 1 % % SUOMI UUSIMAA MAL Lähde: Tilastokeskus 29 Ikääntyminen on Länsi-Uudellamaalla väestön trendiennusteessakin Suomen keskiarvoa voimakkaampaa. Aktiivisia työihmisiä eli vuotiaita olisi vain puolet asukkaista. 7
8 Tulevaisuuden yli 65 -vuotias voi olla varsin erilainen tämän päivän tilanteeseen verrattuna, todennäköisesti: 1. terveempi ja liikkuvampi kuin nykyinen ikätoverinsa 2. työelämässä joko eläkeiän nousun tai vapaaehtoisuuden takia 3. tekee jotain kivaa mutta tuottavaa työtä eläkepäivien lomassa (esim. palveluammatteja, opetusta, kulttuuria, vapaaehtoistyötä esim. ulkomaalaisten kotouttamiseksi) Ovatko haasteet ympäristölle ja yhdyskuntarakenteelle samoja kuin hyvä ympäristö kaikille? Vanhenevan väestön haaste kohdistuu ennen kaikkea palvelurakenteeseen, lähialueen liikenneinfran toimivuuteen ja liikkumispalveluihin sekä asuntopolitiikkaan (esim. asuinympäristöjen esteettömyyden saneeraustarpeet, palveluasunnot köyhemmälle väestölle jne.)! MILLE ALUEILLE VANHENEVAN VÄESTÖN HAASTE KOHDISTUU AKUUTEIMMIN? MITÄ ALUEELLA PITÄISI TEHDÄ? Kestääkö palvelutaso tulevaisuudessa? Huoltosuhde voi muuttaa palvelujen hinnoittelua, koska kunnallistalous ei kestä nykyistä palvelutasoa. Kestääkö nykyisten palvelujen tasa-arvoisen saatavuuden tavoite hajallaan olevassa yhdyskuntarakenteessa? Tuleeko palveluihin mukaan kilometritaksa? Jos, niin kuinka se vaikuttaisi seniorien asumispreferensseihin ja tätä kautta rakennuskannan kiertoon? % HUOTOSUHTEEN KEHITYS TRENDIENNUSTEESSA = lapsia ja vanhuksia 1 työikäistä kohden Huoltosuhde on alle 15 vuotiaiden ja yli 65 vuotiaiden määrän suhde työikäiseen väestöön: vuotiaisiin. KOKO MAA - HELA LANDET Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjaa - Karis Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Pohja - Pojo Sammatti Siuntio - Sjundeå Tammisaari - Ekenäs Lähde: Tilastokeskus 29 8
9 Muuttoliike Muuttonetto suurimpien poismuuttokuntien mukaan Somero Forssa Kuopio Oulu - Uleåborg Kemiönsaari - Kimitoön Vaasa - Vasa Porvoo - Borgå Nurmijärvi Hyvinkää - Hyvinge Hämeenlinna - Tavastehus Jyväskylä Lahti - Lahtis Tampere - Tammerfors Salo Kirkkonummi - Kyrkslätt Vantaa - Vanda Turku - Åbo Vihti - Vichtis Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors Lähde: Tilastokeskus Suurimpien poismuuttokohteiden volyymit Vaasa - Vasa Porvoo - Borgå Nurmijärvi Hyvinkää - Hyvinge Hämeenlinna - Tavastehus Jyväskylä Lahti - Lahtis Tampere - Tammerfors Poismuuttokohde Muutettu MAL-alueelle Salo Kirkkonummi - Kyrkslätt Vantaa - Vanda Turku - Åbo Vihti - Vichtis Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors Lähde: Tilastokeskus 29 9
10 MAL-ALUEELTA LÄHTÖMUUTTO KOHDEKUNNAN MUKAAN (sis. Muutto poistettu) Kohdekunta/Inflyttningskommun Vuoden 29 aluerajat YHT Områdesindelningen år 29 8v. Yhteensä/Totalt Helsinki - Helsingfors 6174 Espoo - Esbo 363 MAL-sisäinen muutto: Vihti - Vichtis 1948 Raasepori - Raseborg 431 Turku - Åbo 179 Lohja - Lojo 2477 Vantaa - Vanda 1526 Nummi-Pusula 665 Kirkkonummi - Kyrkslätt 1482 Inkoo - Ingå 559 Salo 1251 Hanko - Hangö 587 Tampere - Tammerfors 721 Siuntio - Sjundeå 434 Lahti - Lahtis 394 Karkkila - Högfors 34 Jyväskylä 342 Karjalohja - Karislojo 334 Hämeenlinna - Tavastehus Hyvinkää - Hyvinge 338 Nurmijärvi 286 Porvoo - Borgå 284 PKS:lle Vaasa - Vasa 272 Helsinki % Kemiönsaari - Kimitoön 27 Espoo+Ka % Oulu - Uleåborg 233 Vantaa Kuopio % Forssa 199 Somero 182 Vihti % Länsi-Turunmaa - Väståboland 18 Knummi Pori - Björneborg % Lappeenranta - Villmanstrand 179 Riihimäki 177 Turku 1 79 Kerava - Kervo 174 Kemiönsaari - Kimitoön 27 Järvenpää - Träskända 171 Salo Joensuu 166 Nurmijärvi 286 Kauniainen - Grankulla 164 Hyvinkää 338 Tuusula - Tusby 159 Tuusula 159 Maarianhamina - Mariehamn 157 Järvenpää 171 Kotka 152 Kerava 174 Kouvola 147 Riihimäki 177 Rovaniemi 127 Sipoo 115 Loppi 124 Porvoo 284 Sipoo - Sibbo 115 Somero % Mikkeli - S:t Michel 11 Forssa Seinäjoki % Rauma - Raumo 94 Kaarina - S:t Karins 92 LÄHDE:Tilastokeskus 29 Äänekoski 92 Savonlinna - Nyslott 89 Kajaani - Kajana 78 Loviisa - Lovisa 7 Pietarsaari - Jakobstad 7 Heinola 69 Raisio - Reso 69 Tammela 69 Kokkola - Karleby 67 Mäntsälä 66 Imatra 62 Naantali - Nådendal 58 Loimaa 1 56 Jämsä 52 Valkeakoski 52
11 MAL-ALUEELLE TULOMUUTTO LÄHTÖKUNNAN MUKAAN (sis.muutto poistettu) Vuoden 29 aluerajat YHT. Lähtökunta/Utflyttningskommun 8 v. Yhteensä/Totalt Helsinki - Helsingfors 7 14 Espoo - Esbo 6 8 MAL-sisäinen muutto: Vihti - Vichtis Raasepori - Raseborg 4 75 Kirkkonummi - Kyrkslätt 2 39 Lohja - Lojo Vantaa - Vanda Nummi-Pusula 76 Turku - Åbo Inkoo - Ingå 684 Salo 737 Hanko - Hangö 636 Tampere - Tammerfors 441 Siuntio - Sjundeå 596 Nurmijärvi 381 Karkkila - Högfors 322 Jyväskylä 313 Karjalohja - Karislojo 311 Porvoo - Borgå Hyvinkää - Hyvinge 268 Kemiönsaari - Kimitoön 265 Oulu - Uleåborg 234 PKS:lta Lahti - Lahtis 229 Helsinki Vaasa - Vasa 222 Espoo+Ka Kauniainen - Grankulla 214 Vantaa Hämeenlinna - Tavastehus % Tuusula - Tusby 23 Järvenpää - Träskända 192 Vihti Pori - Björneborg 188 Knummi 2 39 Kerava - Kervo % Kuopio 182 Länsi-Turunmaa - Väståboland 182 Turku Kouvola 174 Länsi-Turunmaa - Väståboland 182 Rovaniemi 17 Salo 737 Joensuu 167 Nurmijärvi 381 Lappeenranta - Villmanstrand 156 Hyvinkää 268 Riihimäki 125 Tuusula 23 Sipoo - Sibbo 122 Järvenpää 192 Loppi 119 Kerava 187 Kotka 117 Riihimäki 125 Maarianhamina - Mariehamn 111 Sipoo 122 Somero 12 Porvoo % Forssa 11 Somero Rauma - Raumo 98 Forssa 11 Kaarina - S:t Karins % Mikkeli - S:t Michel 88 Savonlinna - Nyslott 85 lähde: Tilastokeskus 29 Kajaani - Kajana 82 Pietarsaari - Jakobstad 69 Seinäjoki 68 Loviisa - Lovisa 66 Raisio - Reso 65 Äänekoski 65 Kokkola - Karleby 58 Heinola 57 Kemi 55 Kuusamo 55 Ylöjärvi 55 Tammela 53 Mäntsälä 52 11
12 Kuntakohtainen muuttotarkastelu Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Hangossa In-, ut och nettoflyttning i Hangö Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Raaseporissa In-, ut- och nettoflyttning i Raseborg Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 12
13 Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Inkoossa In-, ut- och nettoflyttning i Ingå Vuosi / År Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Siuntiossa In-, ut- och nettoflyttning i Sjundeå Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Lohjalla In-, ut- och nettoflyttning i Lojo Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 13
14 Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Karjalohjalla In-, ut- och nettoflyttning i Karislojo Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Nummi-Pusulassa In-, ut- och nettoflyttning i Nummi-Pusula Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Karkkilassa In-, ut- och nettoflyttning i Högfors Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 14
15 MAAHANMUUTTO MAAHANMUUTOSSA ON POTENTIAALIA Katsaus maahanmuuttoon ja sen tuottamiin asunto- ja elinkeinopoliittisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin Länsi-Uudenmaan elinvoimaisuuden ja LU-MAL -työn näkökulmista. Lähteitä: Kuntaliitto: EU-asiainpäällikkö Erja Horttanainen, Maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immonen, Kollaasikaupunkiseminaari, Kuntalehti 11/9 artikkeli Länsi-Uudenmaan maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattssonista SUOMEN ULKOMAALAISVÄESTÖN KEHITYS yht. 143 v Ruotsi Muut Pohjoismaat Afrikka Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Tuntematon Baltia Venäjä EU-maat (pl. Suomi) Eurooppa (pl. Suomi) Aasia ja Oseania Maahanmuuttoa kuvaavia tunnuslukuja Ulkomaalaisia oli Suomessa v : v , joten kasvu on ollut 444%. Viimeisen 1 vuoden aikana ulkomaalaisväestö on kasvanut 68% (58 1). Eniten ulkomaalaisia on Venäjältä 19% (27 ) ja Virosta (22 5) 16%. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla = 44% Suomen ulkomaalaisista. Yli 5% kunnan väkiluvusta PKS:n lisäksi on Oravaisissa (7,9%), Korsnäsissä (6,8%) ja Närpiössä (6,3%), joissa ulkomaalaisia on rekrytoitu aktiivisesti mm. maatalouden palvelukseen. Tilastoksekuksen trendilaskelman mukaan Suomessa on vuonna 24 n. 6 miljoonaa asukasta, jos maahanmuutto jatkuu 15 as. / v. 15
16 Kasvavat maahanmuuttoryhmät 1. HUMANITAARISET Suomeen 75 kiintiöpakolaista / v. Turvapaikanhakijat kasvava ryhmä Entisen neuvostoliiton paluumuuttajat em. perheenjäsenet Potentiaali: Sisältää myös hyvin koulutettuja työkykyisiä ihmisiä, joiden mahdollisimman nopea työllistyminen parantaa kotoutumista ja keventää kunnan roolia. Voidaan helpottaa mm. kuntasektorin nopean eläköitymiskehityksen myötä syntyvää työvoimapulaa, joka koskee myös teknistä toimialaa ja hallintoa. 2. TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO Lyhytaikaisella pestillä (houkuttelu jäämään ja tuomaan myös perhe) Alihankintafirmojen keikkatyöläiset (?) Kansainvälisten firmojen erikoisosaajat Rekrytoidut: hoiva-alalle, maatalouteen, metalliteollisuuteen jne. Kannustimia: Hyvät palvelut mm. lapsille (englanninkielinen päiväkoti ja koulut), miellyttävä asuminen ja puolison työllistymismahdollisuudet houkuttelevat muuttamaan Suomeen pysyvästi. Myös pärjäämiskokemukset suomalaisessa työ- ja vapaa-ajanyhteisössä merkitsevät. Miten voitaisiin edistää? Kunnan rooli? Tavoitteena luonnollinen sosiaalinen integroituminen (esim. Närpiössä hyviä kokemuksia ystäväperhesysteemistä). Hyvä asumistaso (insinööriluokka kiinnostunut omakotiasumisesta, mutta PKS:lla liian kallista) Ulkomaalaisten sijoittumisesta eri kuntiin, ammatteihin, yrityksiin ja työpaikkoihin on vaikea saada tilastoja, koska asukkaita ei saa tilastoida etnisen taustan mukaan. 3. AVIOLIITON TAKIA MUUTTAJAT 1. Eniten ruotsalaisia, virolaisia, thaimaalaisia (?). Ulkomainen työvoima kunnan näkökulmasta Maahanmuutolla on ikärakenteen vanhenemisen takia jatkuvasti kasvava merkitys osana työvoiman saannin turvaamista niin kunnallisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kuka meitä hoitaa tulevaisuudessa? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa vuoteen 225 noin 6 hengellä olettaen, että tuottavuus pysyy nykyisellä tasolla ja samalla 55% kotimaisesta työvoimasta on siirtynyt eläkkeelle. (VATT) Monikulttuurisen asumisen toiveina viihtyvyys ja työllistymisen mahdollistama muutto paremmille asuinalueille. 16
17 KUNNAN OMA TARVE: 1. Kuntasektorilta poistuma eläkkeelle vuoteen 225 mennessä on 55%! 2. Työperusteisella maahanmuutolla voidaan helpottaa syntyvää työvoimapulaa mm. hoivaalalla, teknisen toimen ja hallinnon osalta. YRITYSELÄMÄ TARVITSEE TYÖVOIMAA (jota Suomessa ei ole tai se ei riitä): 1. nykyinen yritystoiminta tarvitsee ammattimiehiä esim. metalliteollisuuden puolalaiset ja kiinalaiset 2. maatalouden matalapalkkatyöntekijät uusi kasvava ryhmä 3. dynaamiset yritykset käyttävät ja tarvitsevat ulkomaista työvoimaa 4. ylikansalliset yritykset ovat yhä monikulttuurisempia työvoimaltaan (?) 5. huippuosaajat Suuret yritykset kuten Nokia järjestävät itse työtekijöilleen englanninkielisiä kouluja ja päiväkoteja. Näiden järjestäminen tai siinä auttaminen kunnan toimesta on yksi kilpailutekijä! KUNNALTA ODOTETAAN: humanitaarisen maahanmuuton likisääteiset kotouttamispalvelut palvelujärjestelmän kehittämistä myös työperäistä maahanmuuttoa palvelevaksi tasa-arvoiset palvelut kaikille kunnassa työskenteleville lakisääteiset palvelut omalla äidinkielellä (?) SITOUTTAJAN roolia kieleen ja kulttuuritaustaan liittyvä palveluosaaminen monikulttuurisuuteen valmentautuneet työyhteisöt Englanninkielisten palvelujen tarjonnasta syntyy kuntien ja alueiden uusi kilpailuvaltti ja houkutustekijä yrityksille ja focusoidulle työperäiselle maahanmuutolle! Yritystoimintaa tukeakseen tai houkutellakseen kunta voi tarjota englanninkielisiä palveluja (päiväkoti, koulu jne.). Kunta voi tarjota edullisia vuokra-asuntoja tai järjestää omakotitalojen välitystä. Edullinen valmiiden omakotitalojen tarjonta (vapautuu eläkeläisten hakeutuessa keskustoihin) on vahvuus esim. korkeaan asumistasoon tottuneelle insinööriluokalle. Haasteita asuntopolitiikalle: 1) yksipuolisten ulkomaalaistalojen ja alueiden syntymistä tulee välttää, 2) valmiiden, edullisten omakotitalojen tarjonta paremmin koulutetuille (kilpailuvaltti PKS:n suuntaan, jossa omakotitalojen hinnat ovat ulkomaalaisten tavoittamattomissa ulkomaalaiset eivät ole potentiaalisia talojen rakentajia) Hyvä elinympäristö: - millainen se voisi olla työperäisen maahanmuuttajan toiveissa? Elinympäristön sosiaalinen ulottuvuus tulee korostumaan uudella tavalla kilpailuvalttina! Kunta voi kehittää monikulttuurisiin työyhteisöihin valmennuspalveluja myös yrityksille. 17
18 Maahanmuutto Länsi-Uudenmaan näkökulmasta LÄNSI-UUDENMAAN MAL-ALUEEN ULKOMAALAISVÄESTÖN KEHITYS Ulkomaat Tuntematon Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Afrikka Muut Pohjoismaat Aasia ja Oseania Eurooppa (pl. Suomi) EU-maat (pl. Suomi) Baltia Lähtökohtia: 1. Onko trendiennusteen muuttovoitto (+ 17 as.) pääosin ulkomaalaisia? ainakin kuntasektori, hoiva-ala, edullinen maataloustyö ja metalliala tarvitsevat tulevaisuudessa ulkomaalaisia työntekijöitä myös Länsi-Uudellamaalla. 2. Raideliikenteen voimakkaan kehittämisen edellyttämä työikäinen väestöpotentiaali (+ 67 as.) on pääosin ulkomaalaisia. 3. Tulevatko ulkomaalaiset Länsi-Uudellemaalle vai hakeutuvatko mieluummin pääradan varteen tai Itä-Uudellemaalle se riippuu kuntien tarjoamista palveluista sekä sosiaalisesta ja fyysisestä ympäristöstä johon integroitua. Olennaisinta on tietysti työpaikan sopivuus, palkkataso (joka ei koskaan tule olemaan kilpailukykyinen Euroopan kanssa) ja lasten palvelut. 4. Tulevatko ulkomaalaisia palkkaavat yritykset Länsi-Uudellemaalle vai.? 18
19 MAL-alueen ulkomaalaisväestön kehitys kunnittain Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå Onko kaksikielisyys potentiaali vai rasite? 1. Kahden uuden kielen opettelu on maahanmuuttajalle mahdoton tai epämiellyttävä haaste. 2. Kumpi kieli valita ruotsinkielisissä kunnissa tai suomenruotsalaisissa yrityksissä? 3. Miten kielen valinta eriyttää tai integroi maahanmuuttajan tulevaa elämää paikallisyhteisössä tai Suomessa? 4. Minkälainen mielikuva alueesta lähtee leviämään? Syntyykö positiivisia kerrannaisvaikutuksia? SUOMEN YLEISET VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Alueiden kilpailukyky syntyy näiden vahvuuksien näkyväksi tekemisestä ja heikkouksien poistamisesta. Vetää Suomeen: - arvostetut yritykset tai organisaatiot - kiinnostavat työtehtävät - yhteistyökumppanit Sitouttaa Suomeen: - rauhallinen ympäristö - joustava, arvostava työkulttuuri - toimiva työkulttuuri organisaatiossa - perhe-elämän arvostus työelämässä ja (Mika Raunio , Tampereen yliopisto) Estää Suomeen tulon: - yleinen tuntemattomuus - korkeat verot ja matala palkkataso - lupien saamisen pitkä kesto Irrottaa Suomesta: - uramahdollisuuksien kapeus - palkkataso ja verotus - puolison heikot työllistymismahdollisuudet - sosiaalisten suhteiden niukkuus yhteiskunnassa - kommunikoimaton kulttuuri 19
20 MITÄ SIJOITTUMISKOHTEITA JA TARJONTAA (HOUKUTUKSIA) TYÖPERÄISELLE MAAHAN- MUUTOLLE LÖYTYY LÄNSI-UUDELLAMAALLA EM. NÄKÖKULMISTA? YLEISESTI 1. tarjolla edullista omakotirakennuskantaa esim. Hangossa ja Karkkilassa 2. elinkeinojen kehittämisvision lähiruoka- ja luomutuotannon tulevaisuuden työvoimaa 3. keskiasteen koulutusta käyttäviä yrityksiä runsaasti jne. ALUEELLISESTI alue tarjonta / sijoittujat tarvittavat toimenpiteet HAASTEET YHDYSKUNTASUUNNITTELULLE JA ASUNTOPOLITIIKALLE 1. Asuinalueiden ja ympäristöjen etnisen eriytymisen estäminen: asuntopolitiikassa ei kohdisteta maahanmuuttoa yhteen taloon, kohteeseen tai alueeseen (ghettoutumisen estäminen). 2. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjoaminen I vaiheen maahanmuuttajille. 3. Omakoti ym. asuntomarkkinointi potentiaaliselle ryhmälle. TARVITAAN YHTEINEN TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON STRATEGIA JA TOIMENPITEET - esim.? YHTEINEN MARKKINOINTI: rekrytointifirmat, ulkomaiset kohteet YHTEISTÄ MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN TOIMINTAKOULUTUSTA YHTEISEN ENGLANNINKIELISEN (TAI MONI-) PERUSPALVELUVERKOSTON LUO- MINEN YRITYSTEN SYNERGIA-ALUSTAT JA VERKOTTUMISEN KOORDINOINTI YHTEISET KOTOUTTAMISPALVELUEXTRAT esim. excursiot jne. 2
21 Kollaasikaupunki monikulttuurisuus voimavarana OTTEITA MAAHANMUUTTOA JA MONIKULTTUURISUUTTA KOSKEVASTA KESÄSEMINAARISTA / YTK ja Espoon kulttuuritoimi / Satu Taskinen HAASTEET LÄNSI-UDENMAAN NÄKÖ- KULMASTA - Suomen väestö ikääntyy ja väestönkasvu hidastuu -> ulkomailta saapuvat maahanmuuttovirrat tulisi nähdä voimavarana ja väestörakenteen paikkaajana pikemmin kuin taakkana yhteiskunnalle. - Pääkaupunkiseutu on ollut huonosti varautunut maahanmuuttovirtoihin ja nyt pelätäänkin maahanmuuttajaväestön keskittyvän tietyille alueille, joissa huono-osaisuus ja segregaatio lisääntyvät - Tulevaisuudessa tulee yhä tärkeämmäksi hyödyntää ulkomailta saapuva työvoimapotentiaali. Länsi-Uusimaa ei ole tässä suhteessa poikkeus -> pääkaupunkiseudun kehyskunnat tulevat yhä lisääntyvissä määrin olemaan kosketuksissa saman ilmiön kanssa kuin pääkaupunkiseutu on nyt - Länsi-Uudenmaan kunnilla on etulyöntiasema pääkaupunkiseudun kuntiin nähden, koska aikaa on vielä estää maahanmuuton aiheuttamat ei toivotut vaikutukset. - Länsi-Uudenmaan alueella tulisi aloittaa seudullinen yhteistyö myös maahanmuuton osalta ja maahanmuuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan ja työelämään. - Alueelle tulisi laatia yhteinen suunnitelma toivottujen maahanmuuttajien määrästä suhteessa tuleviin työvoiman tarpeisiin. - Tulee tiedostaa, millä keinoin ja mitä vahvuuksiaan korostaen seutu houkuttelee itselleen osaavia ja innovatiivisia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Erityiseksi haasteeksi Länsi-Uudenmaan kunnille voitaneen asettaa kysymys, miten kunnat mahdollisesti voisivat maahanmuuton avulla paikata syntyvää sosiaali- ja terveyshuollon vajetta. SUOMEN VÄESTÖNKASVU PERUSTUU MAAHANMUUTTOON - Ulkomaista alkuperää olevien määrä suomessa kaksinkertaistunee seuraavan 2 vuoden aikana. - Jo nyt noin 2/3 Suomen väestönkasvusta perustuu maahanmuuttoon -> muuttovoitto 15 5 henkeä vuonna 28. Suurin osa on tullut muun kuin työn vuoksi. - Maahanmuutto ei ole ainoastaan pääkaupunkiseutua käsittävä ilmiö -> erityisesti pääkaupunkiseudun kehyskuntien ja suurten kaupunkien tulisi varautua muutokseen ajoissa, jotta kielteiset vaikutukset voitaisiin välttää ja tarpeellinen työvoima saataisiin pysymään alueella ja Suomessa. (Pasi Saukkonen, , Cupore, Espoo) - Maahanmuuttajia tarvitaan keskiluokan ammattiryhmiin; suunnittelijoiksi, opettajiksi, edustajiksi jne. Maahanmuuttajien työllistymistä edistäneitä tekijöitä: - suomen kielen taito - verkostot, satunnainen hyvän ihmisen kohtaaminen - korkea koulutustaso ja vahva sosioekonominen tausta Työn rooli kotoutumiselle ja Suomeen jäämiselle on keskeinen: - Työssä ja työyhteisössä viihtyminen osa menestymisen kokemusta - Perheen ja uran yhteensovittamisen tärkeys ja niiden toisiaan tukeva ominaisuus - Suomen kieli sudenkuoppa -> mahdollisuuksia kielen opiskeluun työn ohessa tai jopa työajalla - Englannin kielen käyttömahdollisuus työssä ja palveluissa tärkeä - Yhdenvertaisuuden kehittäminen työyhteisöissä - Täydellisyyttä tavoittelemalla suljetaan pois päteviä työntekijöitä -> maahanmuuttajat ovat resurssi VETOVOIMAINEN KAUPUNKI JA TUHDIT TYÖMARKKINAT TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN - Aasiassa paljon toisen asteen koulutuksen saaneita osaajia - Aasian Innovaatiotalous - Kansainvälisesti liikkuvuus tulee olemaan hyvin voimakasta myös tulevaisuudessa 21
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:
TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MALe yhteistyö
Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotMuuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotTilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011
Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotMe-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.
Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotUusi toimialaluokitus TOL 2008
Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan
LisätiedotAUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012
AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2012 01/2011 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 14 263 13 788 3,4 89,9 joista matkailuautoja 105 87 20,7 0,7 joista
LisätiedotMillaisia tilastoja kunnat haluavat?
Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotAUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2011
Ensirekisteröinnit 11/2011 1.12.2011 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2011 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2011 11/2010 (%) (%) 1-11/2011 1-11/2010 (%) Henkilöautot yhteensä
LisätiedotTOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)
TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn
LisätiedotYT-TILASTOT Tytti Naukkarinen
YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.
LisätiedotLomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotOPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA
OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Laadukas ammatillinen koulutus syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa, ja yhteistyön merkitys kasvaa ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä. Tiiviillä
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotLähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011
2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan
LisätiedotKeskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry
Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
LisätiedotAUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011
Ensirekisteröinnit 12/2011 2.1.2012 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 12/2011 12/2010 (%) (%) 1-12/2011 1-12/2010 (%) Henkilöautot yhteensä
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019
Tilastoja 2019:6 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019 Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 31036300
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
Lisätiedot