Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman taustamuuttujien tilastoanalyysit ja keskeiset kysymykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman taustamuuttujien tilastoanalyysit ja keskeiset kysymykset"

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö TAUSTASELVITYS 3 TILASTOANALYYSIT Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman taustamuuttujien tilastoanalyysit ja keskeiset kysymykset 1. asukaskehitys ja muuttoliike 2. maahanmuutto 3. asuntokanta ja rakentaminen 4. elinkeinot ja työssäkäynti VÄESTÖRA- KENTEEN IKÄÄN- TYMINEN Työvoimapula: MUUTTOLIIKE Terveys- ja hyvinvointipalvelukysynnän kasvu Muuttoliike Hallinnossa vuodesta 21 lähtien voimakas eläkkeelle jääminen, jo nyt havaittavissa keskustoihin tai kotiseudulle Kesämökkeilyn ympärivuotisuus ja 2-asuminen Miesvaltaisilla aloilla teollisuudessa, Maatalouden matalapalkkatyö Hoiva-ala ja sen lisääntyvä palvelutarve Muun Suomen valuminen Etelä- Suomen elinkeinoihin Työperäinen maahan-muutto Samaan aikaan rakenteellista työttömyyttä (perustyö siirtymässä halvempiin maihin) ja syrjäytymistä kantaväestössä: konfliktipintaa PKS:laisten muutto pendelirenkaalle Länsi-Uudenmaan MAL-yhteistyö / M.Vuorenpää Selvitys on suunniteltu herättämään tulevaisuuden kannalta olennaisia kysymyksiä ja käytettäväksi ryhmätöissä sekä kuntien tulevaisuustyöskentelyssä. Selvityksen ja tilastot on laatinut MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää 29 (päivitys 21). Kaksikielisen tilastografiikan on tuottanut suunnitteluavustaja Satu Taskinen 29. MALe nettisivu: > MALe

2 TILASTOANALYYSIT SISÄLLYSLUETTELO ASUKASKEHITYS... 3 LÄNSI-UUDENMAAN VÄESTÖPOHJAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 3 Liikennehankkeiden mahdollistama asukas- ja työpaikkamäärien lisäys... 6 Ikääntyminen muuttaa asumispreferenssejä... 7 Kestääkö palvelutaso tulevaisuudessa?... 8 Muuttoliike... 9 Kuntakohtainen muuttotarkastelu MAAHANMUUTTO MAAHANMUUTOSSA ON POTENTIAALIA Maahanmuuttoa kuvaavia tunnuslukuja Kasvavat maahanmuuttoryhmät Ulkomainen työvoima kunnan näkökulmasta Maahanmuutto Länsi-Uudenmaan näkökulmasta Kollaasikaupunki monikulttuurisuus voimavarana ASUMINEN JA RAKENTAMINEN ASUNTORAKENNUSKANNAN JA RAKENTAMISEN TUNNUSLUVUT Miksi asumisväljyys kasvaa vaikka väki vähenee? Noin 7% rakennuskannasta on pientaloissa TULEVAISUUDEN RAKENTAMIS- JA KAAVOITUSTARPEET Kaavallinen valmius Rakentamisen valinnat... 3 Kesämökit ovat osa tarjontaa ELINKEINOT JA TYÖSSÄKÄYNTI ELINKEINO- JA TYÖPAIKKAKEHITYSTÄ KUVAAVIA INDIKAATTOREITA MALe -alueen työpaikkakehitys on vakaata Toimipaikat ja työllisyys positiivisella uralla MAL -alueen ulospendelöinti = 28% työllisestä työvoimasta MAL-alueen sisäänpendelöinti on 13% alueen työpaikoista... 4 Muna ja kana: elinkeinokehitys ja muuttoliike LIIKENNEHANKKEIDEN ASUKAS- JA TYÖPAIKKAMÄÄRIEN KEHITYSMAHDOLLISUUDET Työmarkkinoille tarvitaan ja on tulossa uusia työntekijäryhmiä Jos taustaselvityksen taulukoita tai kuvia käytetään, on niiden yhteydessä mainittava lähteeksi aina Tilastokeskus 29 ja/tai LU-MALe 21 / Mariitta Vuorenpää versio: / MVu 2

3 ASUKASKEHITYS LÄNSI-UUDENMAAN VÄESTÖPOHJAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KOKO SUOMEN VÄESTÖENNUSTEET TRENDIENNUSTE OMAVARAISLASKELMA Omavaraislaskelma kasvattaa Suomen väkilukua vielä 117 asukkaalla, mutta ulkomaan muuttovoittotrendiä jatkamalla väkiluku kasvaa lisää Jatkuuko vai voimistuuko ulkomaanmuutto? Lähde: Tilastokeskus 29 Tilastokeskuksen laskelmat v. 27 perustuvat viimeisen viidenvuoden trendiin keskeisten väestökehitysmuuttujien osalta. Omavaraislaskelmassa muuttoliike on. Vuoden 29 trendilaskelma tuottaa 6 milj. as. 15 as./v. maahanmuutolla! Tilastokeskuksen väestölaskelmat eivät ole tavoitesuunnitelmia vaan laskelmia, joiden avulla voidaan tarkastella väestöpohjan kehitystekijöitä ja pohtia niihin vaikuttamisen keinoja ja edellytyksiä. Muuttoliike / muuttovoitto ei ole jollain tasolla säilyvä trendi vaan se voi muuttua nopeastikin ulkoisten tekijöiden seurauksena. Tällöin myös sen kehitykseen voidaan aktiivisesti vaikuttaa, MAL-työn tavoitteena on löytää nämä vaikuttavat tekijät ja toimenpiteet. Omavaraislaskelma kasvattaa Suomen väkilukua vielä 117 asukkaalla, mutta ulkomailta tulevaa muuttovoittotrendiä jatkamalla väkiluku kasvaa lisää 333 asukasta. Jatkuuko vai voimistuuko ulkomaanmuutto? Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jos sen halutaan jatkuvan tai voimistuvan? Kuinka aktiivisesti muuttoliikkeen rakenteeseen voidaan vaikuttaa? Potentiaalisia ulkomaalaisryhmiä ovat: 1. humanitäärisyyden kohteena tuleva ulkomaalaisväestö (ympäristöpakolaisuus voi yllättää) 2. palveluammatteihin hakeutuva / houkuteltu ulkomaalaisväestö (kuinka paljon, mistä maista?) 3. yrityksiin houkuteltu ulkomaalaisväestö suomalaisten ammattimiesten loppuessa (puolalaiset, kiinalaiset metallimiehet,???) 4. yrittämään hakeutuva / houkuteltu aktiiviväestö (Nokia, Google,????) 5. luovien alojen, harvaan asutusta maasta ja Suomen kulttuurielämästä viehättyneet toimijat (onko sellaisia?) Työperäinen maahanmuutto keskittyy tai valuu PKS:lle! Miten työvoiman pysyvyyttä ympäryskunnissa voitaisiin edistää? Mikä on kuntien yhteistyön rooli tässä? 3

4 MAL - alueen väestön ennusteet Nykyväestön lisäksi trendiennuste tarvitsee + 18 muuttovoittotrendiin perustuvaa asukasta (sis. muuttajien perhekehityksen). Keitä he ovat? Mistä muuttajat tulevat? TRENDIENNUSTE OMAVARAISLASKELMA Nykyväestön lisäksi trendiennuste tarvitsee + 18 muuttovoittoasukasta perhekehityksineen. - Keitä he ovat? - Mistä muuttajat tulevat? Lähde: Tilastokeskus 29 MAL-työssä mitoituksen ja asuntopolitiikan kohdentamiseksi on luotava näkemys seuraavista kehitystrendeistä: Kuinka suuri on luovan luokan ( Loviisailmiö : luovan luokan muutto PKS:lta + 2asuminen) muuttovoittomäärän potentiaali? Kuinka paljon eläkeläisiä voidaan ottaa omien eläkeläisten lisäksi vastaan muualta Suomesta? Onko se tavoite vai trendi johon on varauduttava? - Mitä ovat määrät? Miten Suomen työikäinen väestö muuttaa tulevaisuudessa? Onko mahdollista, että tulee joku isompi pienehköjen maaseutukuntien tyhjentymisrysäys, jolloin työ ja tekijät keskittyvät isoille kaupunkiseuduille ja Etelä-Suomeen? Länsi-Uusimaa olisi tällöin hyvin houkutteleva, koska hintataso on vielä edullinen / kohtuullinen ja liikenneyhteydet hyvät. Onko Länsi-Uusimaa houkutteleva ulkomaalaisten näkökulmasta? Mikä täällä olisi houkuttelevaa? Voisiko syntyä uusi ruotsia toisena kielenään puhuva vähemmistö, joka ei osaa ollenkaan suomea? PKS:n kuntien muuttovoitosta yhä merkittävämpi osa on ulkomaalaisia (tilasto!). Millaisia muuttosyklejä kasvava ulkomaalaisväestö voi saada aikaan ja suuntautuuko joku niistä Länsi- Uudellemaalle? - Millaisista volyymeistä voisi olla kysymys? 4

5 milj. as. SUOMEN VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYSTARKASTELU Jos Suomi 242: 6 milj. = + 27 as. eli yht ~6 (1%) ulkomaalaistaustaista = 15 sisään / v. 6, 5,73 5, 5,28 5, as as.,84 1,51 1, as. ulkomaalaisten muuttovoitto + perhekehitys nykytrendillä 4, 3, 2, 1,,,9 3,54 25%? Uusimaa: 1,4 milj. MAL: ,86 3,2 yli 65v. alle 15v aktiiviv. (15-64) NYT (26) OMAV (24) TRENDI (24),86 %? "luova luokka" 3,32 27%? %? maanhanmuuttajat %? eläkeläiset + 2 as. Suomen asukaskakusta Uusimaa: 1,63 milj. MAL: 122 as. = + 19 as. liikennehankkeet: max + 67 as. Lähde: Tilastokeskus 29 LU-MAL-alueen väestötarkastelu KEISTÄ MUUTTOVOITTO VOI SYNTYÄ? VAIHTOEHTOJA: 1) ulkomaalaisia yli trendin? 2) eläkeläisiä yli trendin muualta Suomesta? 3) suurempi osuus Uudenmaan trendinmukaisesta muuttovoitosta: 1: ulkomaalaisia tai 2: PKS:laisia, jolloin ulkomaalaisia enemmän PKS:lle = + 65% yli 65-v NYT (28) OMAV (22) OMAV (23) OMAV (24) TRENDI (21) TRENDI (22) TRENDI (24) LIIKENNEHANK. MAX Lähde: Tilastokeskus 29 Huom: - nuoliviiva kuvassa liikkunut alaspäin 5

6 Liikennehankkeiden mahdollistama asukas- ja työpaikkamäärien lisäys Asukasluvun lisäys: Länsirata + Lännentiet max 27 + as. Lohja 45 8 Hanko 2 4 Raasepori 7 6 Inkoo 3 Siuntio KEITÄ OVAT + 67 asukasta seuraavan 3v. aikana? ttt-analyysi: trendit toiveet toimenpiteet RYHMÄ % TOIMENPITEET josta kylä / haja Työpaikkamäärän lisäys Länsirata + Lännentiet max 27 + TP Lohja 17 Hanko 66 Raasepori 2 34 Inkoo 1 Siuntio Karkkila Nu-Pu Karjalohja Työpaikkoja 26 työpaikat % v. 27 työllinen työvoima työttömiä 2997 työvoima yht KUNTIEN ASUKASTAVOITTEET kasvutavoite / varaus KUNTA tavoitevuosiasukkaita % /v. "as. nyt" Hanko Raasepori , 28 8 vuoden 29 strategia Inkoo Siuntio , vuoden 23 kehityskuva Lohja , Taajamaosayleiskaavan tavoitteet 28 s. 24 Karjalohja Tilastokeskuksen Nu-Pu , 6 1 kuntastrategia 22 Karkkila ,7 9 1 vuoden 28 Maapoliittinen ohjelma nyt lisäys Kuntien nykyiset strategiat kattavat 4% raideliikenteen potentiaalista. 6

7 Ikääntyminen muuttaa asumispreferenssejä VÄESTÖOSIEN KASVU VUOTEEN 28 VERRATTUNA 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % SUOMI UUSIMAA MAL 1 % 5 % % % TRENDIENNUSTE 24 TUOTTAMAT VÄESTÖMUUTOKSET Lähde: Tilastokeskus 29 VÄESTÖRAKENNE 24 TRENDIENNUSTEEN MUKAAN 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % % 2 % 1 % % SUOMI UUSIMAA MAL Lähde: Tilastokeskus 29 Ikääntyminen on Länsi-Uudellamaalla väestön trendiennusteessakin Suomen keskiarvoa voimakkaampaa. Aktiivisia työihmisiä eli vuotiaita olisi vain puolet asukkaista. 7

8 Tulevaisuuden yli 65 -vuotias voi olla varsin erilainen tämän päivän tilanteeseen verrattuna, todennäköisesti: 1. terveempi ja liikkuvampi kuin nykyinen ikätoverinsa 2. työelämässä joko eläkeiän nousun tai vapaaehtoisuuden takia 3. tekee jotain kivaa mutta tuottavaa työtä eläkepäivien lomassa (esim. palveluammatteja, opetusta, kulttuuria, vapaaehtoistyötä esim. ulkomaalaisten kotouttamiseksi) Ovatko haasteet ympäristölle ja yhdyskuntarakenteelle samoja kuin hyvä ympäristö kaikille? Vanhenevan väestön haaste kohdistuu ennen kaikkea palvelurakenteeseen, lähialueen liikenneinfran toimivuuteen ja liikkumispalveluihin sekä asuntopolitiikkaan (esim. asuinympäristöjen esteettömyyden saneeraustarpeet, palveluasunnot köyhemmälle väestölle jne.)! MILLE ALUEILLE VANHENEVAN VÄESTÖN HAASTE KOHDISTUU AKUUTEIMMIN? MITÄ ALUEELLA PITÄISI TEHDÄ? Kestääkö palvelutaso tulevaisuudessa? Huoltosuhde voi muuttaa palvelujen hinnoittelua, koska kunnallistalous ei kestä nykyistä palvelutasoa. Kestääkö nykyisten palvelujen tasa-arvoisen saatavuuden tavoite hajallaan olevassa yhdyskuntarakenteessa? Tuleeko palveluihin mukaan kilometritaksa? Jos, niin kuinka se vaikuttaisi seniorien asumispreferensseihin ja tätä kautta rakennuskannan kiertoon? % HUOTOSUHTEEN KEHITYS TRENDIENNUSTEESSA = lapsia ja vanhuksia 1 työikäistä kohden Huoltosuhde on alle 15 vuotiaiden ja yli 65 vuotiaiden määrän suhde työikäiseen väestöön: vuotiaisiin. KOKO MAA - HELA LANDET Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjaa - Karis Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Pohja - Pojo Sammatti Siuntio - Sjundeå Tammisaari - Ekenäs Lähde: Tilastokeskus 29 8

9 Muuttoliike Muuttonetto suurimpien poismuuttokuntien mukaan Somero Forssa Kuopio Oulu - Uleåborg Kemiönsaari - Kimitoön Vaasa - Vasa Porvoo - Borgå Nurmijärvi Hyvinkää - Hyvinge Hämeenlinna - Tavastehus Jyväskylä Lahti - Lahtis Tampere - Tammerfors Salo Kirkkonummi - Kyrkslätt Vantaa - Vanda Turku - Åbo Vihti - Vichtis Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors Lähde: Tilastokeskus Suurimpien poismuuttokohteiden volyymit Vaasa - Vasa Porvoo - Borgå Nurmijärvi Hyvinkää - Hyvinge Hämeenlinna - Tavastehus Jyväskylä Lahti - Lahtis Tampere - Tammerfors Poismuuttokohde Muutettu MAL-alueelle Salo Kirkkonummi - Kyrkslätt Vantaa - Vanda Turku - Åbo Vihti - Vichtis Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors Lähde: Tilastokeskus 29 9

10 MAL-ALUEELTA LÄHTÖMUUTTO KOHDEKUNNAN MUKAAN (sis. Muutto poistettu) Kohdekunta/Inflyttningskommun Vuoden 29 aluerajat YHT Områdesindelningen år 29 8v. Yhteensä/Totalt Helsinki - Helsingfors 6174 Espoo - Esbo 363 MAL-sisäinen muutto: Vihti - Vichtis 1948 Raasepori - Raseborg 431 Turku - Åbo 179 Lohja - Lojo 2477 Vantaa - Vanda 1526 Nummi-Pusula 665 Kirkkonummi - Kyrkslätt 1482 Inkoo - Ingå 559 Salo 1251 Hanko - Hangö 587 Tampere - Tammerfors 721 Siuntio - Sjundeå 434 Lahti - Lahtis 394 Karkkila - Högfors 34 Jyväskylä 342 Karjalohja - Karislojo 334 Hämeenlinna - Tavastehus Hyvinkää - Hyvinge 338 Nurmijärvi 286 Porvoo - Borgå 284 PKS:lle Vaasa - Vasa 272 Helsinki % Kemiönsaari - Kimitoön 27 Espoo+Ka % Oulu - Uleåborg 233 Vantaa Kuopio % Forssa 199 Somero 182 Vihti % Länsi-Turunmaa - Väståboland 18 Knummi Pori - Björneborg % Lappeenranta - Villmanstrand 179 Riihimäki 177 Turku 1 79 Kerava - Kervo 174 Kemiönsaari - Kimitoön 27 Järvenpää - Träskända 171 Salo Joensuu 166 Nurmijärvi 286 Kauniainen - Grankulla 164 Hyvinkää 338 Tuusula - Tusby 159 Tuusula 159 Maarianhamina - Mariehamn 157 Järvenpää 171 Kotka 152 Kerava 174 Kouvola 147 Riihimäki 177 Rovaniemi 127 Sipoo 115 Loppi 124 Porvoo 284 Sipoo - Sibbo 115 Somero % Mikkeli - S:t Michel 11 Forssa Seinäjoki % Rauma - Raumo 94 Kaarina - S:t Karins 92 LÄHDE:Tilastokeskus 29 Äänekoski 92 Savonlinna - Nyslott 89 Kajaani - Kajana 78 Loviisa - Lovisa 7 Pietarsaari - Jakobstad 7 Heinola 69 Raisio - Reso 69 Tammela 69 Kokkola - Karleby 67 Mäntsälä 66 Imatra 62 Naantali - Nådendal 58 Loimaa 1 56 Jämsä 52 Valkeakoski 52

11 MAL-ALUEELLE TULOMUUTTO LÄHTÖKUNNAN MUKAAN (sis.muutto poistettu) Vuoden 29 aluerajat YHT. Lähtökunta/Utflyttningskommun 8 v. Yhteensä/Totalt Helsinki - Helsingfors 7 14 Espoo - Esbo 6 8 MAL-sisäinen muutto: Vihti - Vichtis Raasepori - Raseborg 4 75 Kirkkonummi - Kyrkslätt 2 39 Lohja - Lojo Vantaa - Vanda Nummi-Pusula 76 Turku - Åbo Inkoo - Ingå 684 Salo 737 Hanko - Hangö 636 Tampere - Tammerfors 441 Siuntio - Sjundeå 596 Nurmijärvi 381 Karkkila - Högfors 322 Jyväskylä 313 Karjalohja - Karislojo 311 Porvoo - Borgå Hyvinkää - Hyvinge 268 Kemiönsaari - Kimitoön 265 Oulu - Uleåborg 234 PKS:lta Lahti - Lahtis 229 Helsinki Vaasa - Vasa 222 Espoo+Ka Kauniainen - Grankulla 214 Vantaa Hämeenlinna - Tavastehus % Tuusula - Tusby 23 Järvenpää - Träskända 192 Vihti Pori - Björneborg 188 Knummi 2 39 Kerava - Kervo % Kuopio 182 Länsi-Turunmaa - Väståboland 182 Turku Kouvola 174 Länsi-Turunmaa - Väståboland 182 Rovaniemi 17 Salo 737 Joensuu 167 Nurmijärvi 381 Lappeenranta - Villmanstrand 156 Hyvinkää 268 Riihimäki 125 Tuusula 23 Sipoo - Sibbo 122 Järvenpää 192 Loppi 119 Kerava 187 Kotka 117 Riihimäki 125 Maarianhamina - Mariehamn 111 Sipoo 122 Somero 12 Porvoo % Forssa 11 Somero Rauma - Raumo 98 Forssa 11 Kaarina - S:t Karins % Mikkeli - S:t Michel 88 Savonlinna - Nyslott 85 lähde: Tilastokeskus 29 Kajaani - Kajana 82 Pietarsaari - Jakobstad 69 Seinäjoki 68 Loviisa - Lovisa 66 Raisio - Reso 65 Äänekoski 65 Kokkola - Karleby 58 Heinola 57 Kemi 55 Kuusamo 55 Ylöjärvi 55 Tammela 53 Mäntsälä 52 11

12 Kuntakohtainen muuttotarkastelu Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Hangossa In-, ut och nettoflyttning i Hangö Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Raaseporissa In-, ut- och nettoflyttning i Raseborg Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 12

13 Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Inkoossa In-, ut- och nettoflyttning i Ingå Vuosi / År Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Siuntiossa In-, ut- och nettoflyttning i Sjundeå Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Lohjalla In-, ut- och nettoflyttning i Lojo Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 13

14 Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Karjalohjalla In-, ut- och nettoflyttning i Karislojo Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Nummi-Pusulassa In-, ut- och nettoflyttning i Nummi-Pusula Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Karkkilassa In-, ut- och nettoflyttning i Högfors Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 14

15 MAAHANMUUTTO MAAHANMUUTOSSA ON POTENTIAALIA Katsaus maahanmuuttoon ja sen tuottamiin asunto- ja elinkeinopoliittisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin Länsi-Uudenmaan elinvoimaisuuden ja LU-MAL -työn näkökulmista. Lähteitä: Kuntaliitto: EU-asiainpäällikkö Erja Horttanainen, Maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immonen, Kollaasikaupunkiseminaari, Kuntalehti 11/9 artikkeli Länsi-Uudenmaan maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattssonista SUOMEN ULKOMAALAISVÄESTÖN KEHITYS yht. 143 v Ruotsi Muut Pohjoismaat Afrikka Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Tuntematon Baltia Venäjä EU-maat (pl. Suomi) Eurooppa (pl. Suomi) Aasia ja Oseania Maahanmuuttoa kuvaavia tunnuslukuja Ulkomaalaisia oli Suomessa v : v , joten kasvu on ollut 444%. Viimeisen 1 vuoden aikana ulkomaalaisväestö on kasvanut 68% (58 1). Eniten ulkomaalaisia on Venäjältä 19% (27 ) ja Virosta (22 5) 16%. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla = 44% Suomen ulkomaalaisista. Yli 5% kunnan väkiluvusta PKS:n lisäksi on Oravaisissa (7,9%), Korsnäsissä (6,8%) ja Närpiössä (6,3%), joissa ulkomaalaisia on rekrytoitu aktiivisesti mm. maatalouden palvelukseen. Tilastoksekuksen trendilaskelman mukaan Suomessa on vuonna 24 n. 6 miljoonaa asukasta, jos maahanmuutto jatkuu 15 as. / v. 15

16 Kasvavat maahanmuuttoryhmät 1. HUMANITAARISET Suomeen 75 kiintiöpakolaista / v. Turvapaikanhakijat kasvava ryhmä Entisen neuvostoliiton paluumuuttajat em. perheenjäsenet Potentiaali: Sisältää myös hyvin koulutettuja työkykyisiä ihmisiä, joiden mahdollisimman nopea työllistyminen parantaa kotoutumista ja keventää kunnan roolia. Voidaan helpottaa mm. kuntasektorin nopean eläköitymiskehityksen myötä syntyvää työvoimapulaa, joka koskee myös teknistä toimialaa ja hallintoa. 2. TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO Lyhytaikaisella pestillä (houkuttelu jäämään ja tuomaan myös perhe) Alihankintafirmojen keikkatyöläiset (?) Kansainvälisten firmojen erikoisosaajat Rekrytoidut: hoiva-alalle, maatalouteen, metalliteollisuuteen jne. Kannustimia: Hyvät palvelut mm. lapsille (englanninkielinen päiväkoti ja koulut), miellyttävä asuminen ja puolison työllistymismahdollisuudet houkuttelevat muuttamaan Suomeen pysyvästi. Myös pärjäämiskokemukset suomalaisessa työ- ja vapaa-ajanyhteisössä merkitsevät. Miten voitaisiin edistää? Kunnan rooli? Tavoitteena luonnollinen sosiaalinen integroituminen (esim. Närpiössä hyviä kokemuksia ystäväperhesysteemistä). Hyvä asumistaso (insinööriluokka kiinnostunut omakotiasumisesta, mutta PKS:lla liian kallista) Ulkomaalaisten sijoittumisesta eri kuntiin, ammatteihin, yrityksiin ja työpaikkoihin on vaikea saada tilastoja, koska asukkaita ei saa tilastoida etnisen taustan mukaan. 3. AVIOLIITON TAKIA MUUTTAJAT 1. Eniten ruotsalaisia, virolaisia, thaimaalaisia (?). Ulkomainen työvoima kunnan näkökulmasta Maahanmuutolla on ikärakenteen vanhenemisen takia jatkuvasti kasvava merkitys osana työvoiman saannin turvaamista niin kunnallisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kuka meitä hoitaa tulevaisuudessa? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa vuoteen 225 noin 6 hengellä olettaen, että tuottavuus pysyy nykyisellä tasolla ja samalla 55% kotimaisesta työvoimasta on siirtynyt eläkkeelle. (VATT) Monikulttuurisen asumisen toiveina viihtyvyys ja työllistymisen mahdollistama muutto paremmille asuinalueille. 16

17 KUNNAN OMA TARVE: 1. Kuntasektorilta poistuma eläkkeelle vuoteen 225 mennessä on 55%! 2. Työperusteisella maahanmuutolla voidaan helpottaa syntyvää työvoimapulaa mm. hoivaalalla, teknisen toimen ja hallinnon osalta. YRITYSELÄMÄ TARVITSEE TYÖVOIMAA (jota Suomessa ei ole tai se ei riitä): 1. nykyinen yritystoiminta tarvitsee ammattimiehiä esim. metalliteollisuuden puolalaiset ja kiinalaiset 2. maatalouden matalapalkkatyöntekijät uusi kasvava ryhmä 3. dynaamiset yritykset käyttävät ja tarvitsevat ulkomaista työvoimaa 4. ylikansalliset yritykset ovat yhä monikulttuurisempia työvoimaltaan (?) 5. huippuosaajat Suuret yritykset kuten Nokia järjestävät itse työtekijöilleen englanninkielisiä kouluja ja päiväkoteja. Näiden järjestäminen tai siinä auttaminen kunnan toimesta on yksi kilpailutekijä! KUNNALTA ODOTETAAN: humanitaarisen maahanmuuton likisääteiset kotouttamispalvelut palvelujärjestelmän kehittämistä myös työperäistä maahanmuuttoa palvelevaksi tasa-arvoiset palvelut kaikille kunnassa työskenteleville lakisääteiset palvelut omalla äidinkielellä (?) SITOUTTAJAN roolia kieleen ja kulttuuritaustaan liittyvä palveluosaaminen monikulttuurisuuteen valmentautuneet työyhteisöt Englanninkielisten palvelujen tarjonnasta syntyy kuntien ja alueiden uusi kilpailuvaltti ja houkutustekijä yrityksille ja focusoidulle työperäiselle maahanmuutolle! Yritystoimintaa tukeakseen tai houkutellakseen kunta voi tarjota englanninkielisiä palveluja (päiväkoti, koulu jne.). Kunta voi tarjota edullisia vuokra-asuntoja tai järjestää omakotitalojen välitystä. Edullinen valmiiden omakotitalojen tarjonta (vapautuu eläkeläisten hakeutuessa keskustoihin) on vahvuus esim. korkeaan asumistasoon tottuneelle insinööriluokalle. Haasteita asuntopolitiikalle: 1) yksipuolisten ulkomaalaistalojen ja alueiden syntymistä tulee välttää, 2) valmiiden, edullisten omakotitalojen tarjonta paremmin koulutetuille (kilpailuvaltti PKS:n suuntaan, jossa omakotitalojen hinnat ovat ulkomaalaisten tavoittamattomissa ulkomaalaiset eivät ole potentiaalisia talojen rakentajia) Hyvä elinympäristö: - millainen se voisi olla työperäisen maahanmuuttajan toiveissa? Elinympäristön sosiaalinen ulottuvuus tulee korostumaan uudella tavalla kilpailuvalttina! Kunta voi kehittää monikulttuurisiin työyhteisöihin valmennuspalveluja myös yrityksille. 17

18 Maahanmuutto Länsi-Uudenmaan näkökulmasta LÄNSI-UUDENMAAN MAL-ALUEEN ULKOMAALAISVÄESTÖN KEHITYS Ulkomaat Tuntematon Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Afrikka Muut Pohjoismaat Aasia ja Oseania Eurooppa (pl. Suomi) EU-maat (pl. Suomi) Baltia Lähtökohtia: 1. Onko trendiennusteen muuttovoitto (+ 17 as.) pääosin ulkomaalaisia? ainakin kuntasektori, hoiva-ala, edullinen maataloustyö ja metalliala tarvitsevat tulevaisuudessa ulkomaalaisia työntekijöitä myös Länsi-Uudellamaalla. 2. Raideliikenteen voimakkaan kehittämisen edellyttämä työikäinen väestöpotentiaali (+ 67 as.) on pääosin ulkomaalaisia. 3. Tulevatko ulkomaalaiset Länsi-Uudellemaalle vai hakeutuvatko mieluummin pääradan varteen tai Itä-Uudellemaalle se riippuu kuntien tarjoamista palveluista sekä sosiaalisesta ja fyysisestä ympäristöstä johon integroitua. Olennaisinta on tietysti työpaikan sopivuus, palkkataso (joka ei koskaan tule olemaan kilpailukykyinen Euroopan kanssa) ja lasten palvelut. 4. Tulevatko ulkomaalaisia palkkaavat yritykset Länsi-Uudellemaalle vai.? 18

19 MAL-alueen ulkomaalaisväestön kehitys kunnittain Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå Onko kaksikielisyys potentiaali vai rasite? 1. Kahden uuden kielen opettelu on maahanmuuttajalle mahdoton tai epämiellyttävä haaste. 2. Kumpi kieli valita ruotsinkielisissä kunnissa tai suomenruotsalaisissa yrityksissä? 3. Miten kielen valinta eriyttää tai integroi maahanmuuttajan tulevaa elämää paikallisyhteisössä tai Suomessa? 4. Minkälainen mielikuva alueesta lähtee leviämään? Syntyykö positiivisia kerrannaisvaikutuksia? SUOMEN YLEISET VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Alueiden kilpailukyky syntyy näiden vahvuuksien näkyväksi tekemisestä ja heikkouksien poistamisesta. Vetää Suomeen: - arvostetut yritykset tai organisaatiot - kiinnostavat työtehtävät - yhteistyökumppanit Sitouttaa Suomeen: - rauhallinen ympäristö - joustava, arvostava työkulttuuri - toimiva työkulttuuri organisaatiossa - perhe-elämän arvostus työelämässä ja (Mika Raunio , Tampereen yliopisto) Estää Suomeen tulon: - yleinen tuntemattomuus - korkeat verot ja matala palkkataso - lupien saamisen pitkä kesto Irrottaa Suomesta: - uramahdollisuuksien kapeus - palkkataso ja verotus - puolison heikot työllistymismahdollisuudet - sosiaalisten suhteiden niukkuus yhteiskunnassa - kommunikoimaton kulttuuri 19

20 MITÄ SIJOITTUMISKOHTEITA JA TARJONTAA (HOUKUTUKSIA) TYÖPERÄISELLE MAAHAN- MUUTOLLE LÖYTYY LÄNSI-UUDELLAMAALLA EM. NÄKÖKULMISTA? YLEISESTI 1. tarjolla edullista omakotirakennuskantaa esim. Hangossa ja Karkkilassa 2. elinkeinojen kehittämisvision lähiruoka- ja luomutuotannon tulevaisuuden työvoimaa 3. keskiasteen koulutusta käyttäviä yrityksiä runsaasti jne. ALUEELLISESTI alue tarjonta / sijoittujat tarvittavat toimenpiteet HAASTEET YHDYSKUNTASUUNNITTELULLE JA ASUNTOPOLITIIKALLE 1. Asuinalueiden ja ympäristöjen etnisen eriytymisen estäminen: asuntopolitiikassa ei kohdisteta maahanmuuttoa yhteen taloon, kohteeseen tai alueeseen (ghettoutumisen estäminen). 2. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjoaminen I vaiheen maahanmuuttajille. 3. Omakoti ym. asuntomarkkinointi potentiaaliselle ryhmälle. TARVITAAN YHTEINEN TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON STRATEGIA JA TOIMENPITEET - esim.? YHTEINEN MARKKINOINTI: rekrytointifirmat, ulkomaiset kohteet YHTEISTÄ MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN TOIMINTAKOULUTUSTA YHTEISEN ENGLANNINKIELISEN (TAI MONI-) PERUSPALVELUVERKOSTON LUO- MINEN YRITYSTEN SYNERGIA-ALUSTAT JA VERKOTTUMISEN KOORDINOINTI YHTEISET KOTOUTTAMISPALVELUEXTRAT esim. excursiot jne. 2

21 Kollaasikaupunki monikulttuurisuus voimavarana OTTEITA MAAHANMUUTTOA JA MONIKULTTUURISUUTTA KOSKEVASTA KESÄSEMINAARISTA / YTK ja Espoon kulttuuritoimi / Satu Taskinen HAASTEET LÄNSI-UDENMAAN NÄKÖ- KULMASTA - Suomen väestö ikääntyy ja väestönkasvu hidastuu -> ulkomailta saapuvat maahanmuuttovirrat tulisi nähdä voimavarana ja väestörakenteen paikkaajana pikemmin kuin taakkana yhteiskunnalle. - Pääkaupunkiseutu on ollut huonosti varautunut maahanmuuttovirtoihin ja nyt pelätäänkin maahanmuuttajaväestön keskittyvän tietyille alueille, joissa huono-osaisuus ja segregaatio lisääntyvät - Tulevaisuudessa tulee yhä tärkeämmäksi hyödyntää ulkomailta saapuva työvoimapotentiaali. Länsi-Uusimaa ei ole tässä suhteessa poikkeus -> pääkaupunkiseudun kehyskunnat tulevat yhä lisääntyvissä määrin olemaan kosketuksissa saman ilmiön kanssa kuin pääkaupunkiseutu on nyt - Länsi-Uudenmaan kunnilla on etulyöntiasema pääkaupunkiseudun kuntiin nähden, koska aikaa on vielä estää maahanmuuton aiheuttamat ei toivotut vaikutukset. - Länsi-Uudenmaan alueella tulisi aloittaa seudullinen yhteistyö myös maahanmuuton osalta ja maahanmuuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan ja työelämään. - Alueelle tulisi laatia yhteinen suunnitelma toivottujen maahanmuuttajien määrästä suhteessa tuleviin työvoiman tarpeisiin. - Tulee tiedostaa, millä keinoin ja mitä vahvuuksiaan korostaen seutu houkuttelee itselleen osaavia ja innovatiivisia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Erityiseksi haasteeksi Länsi-Uudenmaan kunnille voitaneen asettaa kysymys, miten kunnat mahdollisesti voisivat maahanmuuton avulla paikata syntyvää sosiaali- ja terveyshuollon vajetta. SUOMEN VÄESTÖNKASVU PERUSTUU MAAHANMUUTTOON - Ulkomaista alkuperää olevien määrä suomessa kaksinkertaistunee seuraavan 2 vuoden aikana. - Jo nyt noin 2/3 Suomen väestönkasvusta perustuu maahanmuuttoon -> muuttovoitto 15 5 henkeä vuonna 28. Suurin osa on tullut muun kuin työn vuoksi. - Maahanmuutto ei ole ainoastaan pääkaupunkiseutua käsittävä ilmiö -> erityisesti pääkaupunkiseudun kehyskuntien ja suurten kaupunkien tulisi varautua muutokseen ajoissa, jotta kielteiset vaikutukset voitaisiin välttää ja tarpeellinen työvoima saataisiin pysymään alueella ja Suomessa. (Pasi Saukkonen, , Cupore, Espoo) - Maahanmuuttajia tarvitaan keskiluokan ammattiryhmiin; suunnittelijoiksi, opettajiksi, edustajiksi jne. Maahanmuuttajien työllistymistä edistäneitä tekijöitä: - suomen kielen taito - verkostot, satunnainen hyvän ihmisen kohtaaminen - korkea koulutustaso ja vahva sosioekonominen tausta Työn rooli kotoutumiselle ja Suomeen jäämiselle on keskeinen: - Työssä ja työyhteisössä viihtyminen osa menestymisen kokemusta - Perheen ja uran yhteensovittamisen tärkeys ja niiden toisiaan tukeva ominaisuus - Suomen kieli sudenkuoppa -> mahdollisuuksia kielen opiskeluun työn ohessa tai jopa työajalla - Englannin kielen käyttömahdollisuus työssä ja palveluissa tärkeä - Yhdenvertaisuuden kehittäminen työyhteisöissä - Täydellisyyttä tavoittelemalla suljetaan pois päteviä työntekijöitä -> maahanmuuttajat ovat resurssi VETOVOIMAINEN KAUPUNKI JA TUHDIT TYÖMARKKINAT TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN - Aasiassa paljon toisen asteen koulutuksen saaneita osaajia - Aasian Innovaatiotalous - Kansainvälisesti liikkuvuus tulee olemaan hyvin voimakasta myös tulevaisuudessa 21

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011 Ensirekisteröinnit 12/2011 2.1.2012 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 12/2011 12/2010 (%) (%) 1-12/2011 1-12/2010 (%) Henkilöautot yhteensä

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttostrategia 2017

Lapin maahanmuuttostrategia 2017 Lapin maahanmuuttostrategia 2017 Strategian tavoitteena on linjata alueen maahanmuutto- ja kotouttamistyön kehittämistä vuoteen 2017 edistää Lapissa asuvien maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Sipoon vahvuudet 4. Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat:

Sipoon vahvuudet 4. Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat: 1 Sisällysluettelo Sipoon vahvuudet 4 Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat: 1 Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 6 2 Kuntatalouden kehitystarkastelu 8 3 Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2003

Taku -tiedote I / 2003 13.1.2003 Taku -tiedote I / 2003 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot