Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman taustamuuttujien tilastoanalyysit ja keskeiset kysymykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman taustamuuttujien tilastoanalyysit ja keskeiset kysymykset"

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö TAUSTASELVITYS 3 TILASTOANALYYSIT Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman taustamuuttujien tilastoanalyysit ja keskeiset kysymykset 1. asukaskehitys ja muuttoliike 2. maahanmuutto 3. asuntokanta ja rakentaminen 4. elinkeinot ja työssäkäynti VÄESTÖRA- KENTEEN IKÄÄN- TYMINEN Työvoimapula: MUUTTOLIIKE Terveys- ja hyvinvointipalvelukysynnän kasvu Muuttoliike Hallinnossa vuodesta 21 lähtien voimakas eläkkeelle jääminen, jo nyt havaittavissa keskustoihin tai kotiseudulle Kesämökkeilyn ympärivuotisuus ja 2-asuminen Miesvaltaisilla aloilla teollisuudessa, Maatalouden matalapalkkatyö Hoiva-ala ja sen lisääntyvä palvelutarve Muun Suomen valuminen Etelä- Suomen elinkeinoihin Työperäinen maahan-muutto Samaan aikaan rakenteellista työttömyyttä (perustyö siirtymässä halvempiin maihin) ja syrjäytymistä kantaväestössä: konfliktipintaa PKS:laisten muutto pendelirenkaalle Länsi-Uudenmaan MAL-yhteistyö / M.Vuorenpää Selvitys on suunniteltu herättämään tulevaisuuden kannalta olennaisia kysymyksiä ja käytettäväksi ryhmätöissä sekä kuntien tulevaisuustyöskentelyssä. Selvityksen ja tilastot on laatinut MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää 29 (päivitys 21). Kaksikielisen tilastografiikan on tuottanut suunnitteluavustaja Satu Taskinen 29. MALe nettisivu: > MALe

2 TILASTOANALYYSIT SISÄLLYSLUETTELO ASUKASKEHITYS... 3 LÄNSI-UUDENMAAN VÄESTÖPOHJAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 3 Liikennehankkeiden mahdollistama asukas- ja työpaikkamäärien lisäys... 6 Ikääntyminen muuttaa asumispreferenssejä... 7 Kestääkö palvelutaso tulevaisuudessa?... 8 Muuttoliike... 9 Kuntakohtainen muuttotarkastelu MAAHANMUUTTO MAAHANMUUTOSSA ON POTENTIAALIA Maahanmuuttoa kuvaavia tunnuslukuja Kasvavat maahanmuuttoryhmät Ulkomainen työvoima kunnan näkökulmasta Maahanmuutto Länsi-Uudenmaan näkökulmasta Kollaasikaupunki monikulttuurisuus voimavarana ASUMINEN JA RAKENTAMINEN ASUNTORAKENNUSKANNAN JA RAKENTAMISEN TUNNUSLUVUT Miksi asumisväljyys kasvaa vaikka väki vähenee? Noin 7% rakennuskannasta on pientaloissa TULEVAISUUDEN RAKENTAMIS- JA KAAVOITUSTARPEET Kaavallinen valmius Rakentamisen valinnat... 3 Kesämökit ovat osa tarjontaa ELINKEINOT JA TYÖSSÄKÄYNTI ELINKEINO- JA TYÖPAIKKAKEHITYSTÄ KUVAAVIA INDIKAATTOREITA MALe -alueen työpaikkakehitys on vakaata Toimipaikat ja työllisyys positiivisella uralla MAL -alueen ulospendelöinti = 28% työllisestä työvoimasta MAL-alueen sisäänpendelöinti on 13% alueen työpaikoista... 4 Muna ja kana: elinkeinokehitys ja muuttoliike LIIKENNEHANKKEIDEN ASUKAS- JA TYÖPAIKKAMÄÄRIEN KEHITYSMAHDOLLISUUDET Työmarkkinoille tarvitaan ja on tulossa uusia työntekijäryhmiä Jos taustaselvityksen taulukoita tai kuvia käytetään, on niiden yhteydessä mainittava lähteeksi aina Tilastokeskus 29 ja/tai LU-MALe 21 / Mariitta Vuorenpää versio: / MVu 2

3 ASUKASKEHITYS LÄNSI-UUDENMAAN VÄESTÖPOHJAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KOKO SUOMEN VÄESTÖENNUSTEET TRENDIENNUSTE OMAVARAISLASKELMA Omavaraislaskelma kasvattaa Suomen väkilukua vielä 117 asukkaalla, mutta ulkomaan muuttovoittotrendiä jatkamalla väkiluku kasvaa lisää Jatkuuko vai voimistuuko ulkomaanmuutto? Lähde: Tilastokeskus 29 Tilastokeskuksen laskelmat v. 27 perustuvat viimeisen viidenvuoden trendiin keskeisten väestökehitysmuuttujien osalta. Omavaraislaskelmassa muuttoliike on. Vuoden 29 trendilaskelma tuottaa 6 milj. as. 15 as./v. maahanmuutolla! Tilastokeskuksen väestölaskelmat eivät ole tavoitesuunnitelmia vaan laskelmia, joiden avulla voidaan tarkastella väestöpohjan kehitystekijöitä ja pohtia niihin vaikuttamisen keinoja ja edellytyksiä. Muuttoliike / muuttovoitto ei ole jollain tasolla säilyvä trendi vaan se voi muuttua nopeastikin ulkoisten tekijöiden seurauksena. Tällöin myös sen kehitykseen voidaan aktiivisesti vaikuttaa, MAL-työn tavoitteena on löytää nämä vaikuttavat tekijät ja toimenpiteet. Omavaraislaskelma kasvattaa Suomen väkilukua vielä 117 asukkaalla, mutta ulkomailta tulevaa muuttovoittotrendiä jatkamalla väkiluku kasvaa lisää 333 asukasta. Jatkuuko vai voimistuuko ulkomaanmuutto? Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jos sen halutaan jatkuvan tai voimistuvan? Kuinka aktiivisesti muuttoliikkeen rakenteeseen voidaan vaikuttaa? Potentiaalisia ulkomaalaisryhmiä ovat: 1. humanitäärisyyden kohteena tuleva ulkomaalaisväestö (ympäristöpakolaisuus voi yllättää) 2. palveluammatteihin hakeutuva / houkuteltu ulkomaalaisväestö (kuinka paljon, mistä maista?) 3. yrityksiin houkuteltu ulkomaalaisväestö suomalaisten ammattimiesten loppuessa (puolalaiset, kiinalaiset metallimiehet,???) 4. yrittämään hakeutuva / houkuteltu aktiiviväestö (Nokia, Google,????) 5. luovien alojen, harvaan asutusta maasta ja Suomen kulttuurielämästä viehättyneet toimijat (onko sellaisia?) Työperäinen maahanmuutto keskittyy tai valuu PKS:lle! Miten työvoiman pysyvyyttä ympäryskunnissa voitaisiin edistää? Mikä on kuntien yhteistyön rooli tässä? 3

4 MAL - alueen väestön ennusteet Nykyväestön lisäksi trendiennuste tarvitsee + 18 muuttovoittotrendiin perustuvaa asukasta (sis. muuttajien perhekehityksen). Keitä he ovat? Mistä muuttajat tulevat? TRENDIENNUSTE OMAVARAISLASKELMA Nykyväestön lisäksi trendiennuste tarvitsee + 18 muuttovoittoasukasta perhekehityksineen. - Keitä he ovat? - Mistä muuttajat tulevat? Lähde: Tilastokeskus 29 MAL-työssä mitoituksen ja asuntopolitiikan kohdentamiseksi on luotava näkemys seuraavista kehitystrendeistä: Kuinka suuri on luovan luokan ( Loviisailmiö : luovan luokan muutto PKS:lta + 2asuminen) muuttovoittomäärän potentiaali? Kuinka paljon eläkeläisiä voidaan ottaa omien eläkeläisten lisäksi vastaan muualta Suomesta? Onko se tavoite vai trendi johon on varauduttava? - Mitä ovat määrät? Miten Suomen työikäinen väestö muuttaa tulevaisuudessa? Onko mahdollista, että tulee joku isompi pienehköjen maaseutukuntien tyhjentymisrysäys, jolloin työ ja tekijät keskittyvät isoille kaupunkiseuduille ja Etelä-Suomeen? Länsi-Uusimaa olisi tällöin hyvin houkutteleva, koska hintataso on vielä edullinen / kohtuullinen ja liikenneyhteydet hyvät. Onko Länsi-Uusimaa houkutteleva ulkomaalaisten näkökulmasta? Mikä täällä olisi houkuttelevaa? Voisiko syntyä uusi ruotsia toisena kielenään puhuva vähemmistö, joka ei osaa ollenkaan suomea? PKS:n kuntien muuttovoitosta yhä merkittävämpi osa on ulkomaalaisia (tilasto!). Millaisia muuttosyklejä kasvava ulkomaalaisväestö voi saada aikaan ja suuntautuuko joku niistä Länsi- Uudellemaalle? - Millaisista volyymeistä voisi olla kysymys? 4

5 milj. as. SUOMEN VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYSTARKASTELU Jos Suomi 242: 6 milj. = + 27 as. eli yht ~6 (1%) ulkomaalaistaustaista = 15 sisään / v. 6, 5,73 5, 5,28 5, as as.,84 1,51 1, as. ulkomaalaisten muuttovoitto + perhekehitys nykytrendillä 4, 3, 2, 1,,,9 3,54 25%? Uusimaa: 1,4 milj. MAL: ,86 3,2 yli 65v. alle 15v aktiiviv. (15-64) NYT (26) OMAV (24) TRENDI (24),86 %? "luova luokka" 3,32 27%? %? maanhanmuuttajat %? eläkeläiset + 2 as. Suomen asukaskakusta Uusimaa: 1,63 milj. MAL: 122 as. = + 19 as. liikennehankkeet: max + 67 as. Lähde: Tilastokeskus 29 LU-MAL-alueen väestötarkastelu KEISTÄ MUUTTOVOITTO VOI SYNTYÄ? VAIHTOEHTOJA: 1) ulkomaalaisia yli trendin? 2) eläkeläisiä yli trendin muualta Suomesta? 3) suurempi osuus Uudenmaan trendinmukaisesta muuttovoitosta: 1: ulkomaalaisia tai 2: PKS:laisia, jolloin ulkomaalaisia enemmän PKS:lle = + 65% yli 65-v NYT (28) OMAV (22) OMAV (23) OMAV (24) TRENDI (21) TRENDI (22) TRENDI (24) LIIKENNEHANK. MAX Lähde: Tilastokeskus 29 Huom: - nuoliviiva kuvassa liikkunut alaspäin 5

6 Liikennehankkeiden mahdollistama asukas- ja työpaikkamäärien lisäys Asukasluvun lisäys: Länsirata + Lännentiet max 27 + as. Lohja 45 8 Hanko 2 4 Raasepori 7 6 Inkoo 3 Siuntio KEITÄ OVAT + 67 asukasta seuraavan 3v. aikana? ttt-analyysi: trendit toiveet toimenpiteet RYHMÄ % TOIMENPITEET josta kylä / haja Työpaikkamäärän lisäys Länsirata + Lännentiet max 27 + TP Lohja 17 Hanko 66 Raasepori 2 34 Inkoo 1 Siuntio Karkkila Nu-Pu Karjalohja Työpaikkoja 26 työpaikat % v. 27 työllinen työvoima työttömiä 2997 työvoima yht KUNTIEN ASUKASTAVOITTEET kasvutavoite / varaus KUNTA tavoitevuosiasukkaita % /v. "as. nyt" Hanko Raasepori , 28 8 vuoden 29 strategia Inkoo Siuntio , vuoden 23 kehityskuva Lohja , Taajamaosayleiskaavan tavoitteet 28 s. 24 Karjalohja Tilastokeskuksen Nu-Pu , 6 1 kuntastrategia 22 Karkkila ,7 9 1 vuoden 28 Maapoliittinen ohjelma nyt lisäys Kuntien nykyiset strategiat kattavat 4% raideliikenteen potentiaalista. 6

7 Ikääntyminen muuttaa asumispreferenssejä VÄESTÖOSIEN KASVU VUOTEEN 28 VERRATTUNA 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % SUOMI UUSIMAA MAL 1 % 5 % % % TRENDIENNUSTE 24 TUOTTAMAT VÄESTÖMUUTOKSET Lähde: Tilastokeskus 29 VÄESTÖRAKENNE 24 TRENDIENNUSTEEN MUKAAN 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % % 2 % 1 % % SUOMI UUSIMAA MAL Lähde: Tilastokeskus 29 Ikääntyminen on Länsi-Uudellamaalla väestön trendiennusteessakin Suomen keskiarvoa voimakkaampaa. Aktiivisia työihmisiä eli vuotiaita olisi vain puolet asukkaista. 7

8 Tulevaisuuden yli 65 -vuotias voi olla varsin erilainen tämän päivän tilanteeseen verrattuna, todennäköisesti: 1. terveempi ja liikkuvampi kuin nykyinen ikätoverinsa 2. työelämässä joko eläkeiän nousun tai vapaaehtoisuuden takia 3. tekee jotain kivaa mutta tuottavaa työtä eläkepäivien lomassa (esim. palveluammatteja, opetusta, kulttuuria, vapaaehtoistyötä esim. ulkomaalaisten kotouttamiseksi) Ovatko haasteet ympäristölle ja yhdyskuntarakenteelle samoja kuin hyvä ympäristö kaikille? Vanhenevan väestön haaste kohdistuu ennen kaikkea palvelurakenteeseen, lähialueen liikenneinfran toimivuuteen ja liikkumispalveluihin sekä asuntopolitiikkaan (esim. asuinympäristöjen esteettömyyden saneeraustarpeet, palveluasunnot köyhemmälle väestölle jne.)! MILLE ALUEILLE VANHENEVAN VÄESTÖN HAASTE KOHDISTUU AKUUTEIMMIN? MITÄ ALUEELLA PITÄISI TEHDÄ? Kestääkö palvelutaso tulevaisuudessa? Huoltosuhde voi muuttaa palvelujen hinnoittelua, koska kunnallistalous ei kestä nykyistä palvelutasoa. Kestääkö nykyisten palvelujen tasa-arvoisen saatavuuden tavoite hajallaan olevassa yhdyskuntarakenteessa? Tuleeko palveluihin mukaan kilometritaksa? Jos, niin kuinka se vaikuttaisi seniorien asumispreferensseihin ja tätä kautta rakennuskannan kiertoon? % HUOTOSUHTEEN KEHITYS TRENDIENNUSTEESSA = lapsia ja vanhuksia 1 työikäistä kohden Huoltosuhde on alle 15 vuotiaiden ja yli 65 vuotiaiden määrän suhde työikäiseen väestöön: vuotiaisiin. KOKO MAA - HELA LANDET Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjaa - Karis Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Pohja - Pojo Sammatti Siuntio - Sjundeå Tammisaari - Ekenäs Lähde: Tilastokeskus 29 8

9 Muuttoliike Muuttonetto suurimpien poismuuttokuntien mukaan Somero Forssa Kuopio Oulu - Uleåborg Kemiönsaari - Kimitoön Vaasa - Vasa Porvoo - Borgå Nurmijärvi Hyvinkää - Hyvinge Hämeenlinna - Tavastehus Jyväskylä Lahti - Lahtis Tampere - Tammerfors Salo Kirkkonummi - Kyrkslätt Vantaa - Vanda Turku - Åbo Vihti - Vichtis Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors Lähde: Tilastokeskus Suurimpien poismuuttokohteiden volyymit Vaasa - Vasa Porvoo - Borgå Nurmijärvi Hyvinkää - Hyvinge Hämeenlinna - Tavastehus Jyväskylä Lahti - Lahtis Tampere - Tammerfors Poismuuttokohde Muutettu MAL-alueelle Salo Kirkkonummi - Kyrkslätt Vantaa - Vanda Turku - Åbo Vihti - Vichtis Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors Lähde: Tilastokeskus 29 9

10 MAL-ALUEELTA LÄHTÖMUUTTO KOHDEKUNNAN MUKAAN (sis. Muutto poistettu) Kohdekunta/Inflyttningskommun Vuoden 29 aluerajat YHT Områdesindelningen år 29 8v. Yhteensä/Totalt Helsinki - Helsingfors 6174 Espoo - Esbo 363 MAL-sisäinen muutto: Vihti - Vichtis 1948 Raasepori - Raseborg 431 Turku - Åbo 179 Lohja - Lojo 2477 Vantaa - Vanda 1526 Nummi-Pusula 665 Kirkkonummi - Kyrkslätt 1482 Inkoo - Ingå 559 Salo 1251 Hanko - Hangö 587 Tampere - Tammerfors 721 Siuntio - Sjundeå 434 Lahti - Lahtis 394 Karkkila - Högfors 34 Jyväskylä 342 Karjalohja - Karislojo 334 Hämeenlinna - Tavastehus Hyvinkää - Hyvinge 338 Nurmijärvi 286 Porvoo - Borgå 284 PKS:lle Vaasa - Vasa 272 Helsinki % Kemiönsaari - Kimitoön 27 Espoo+Ka % Oulu - Uleåborg 233 Vantaa Kuopio % Forssa 199 Somero 182 Vihti % Länsi-Turunmaa - Väståboland 18 Knummi Pori - Björneborg % Lappeenranta - Villmanstrand 179 Riihimäki 177 Turku 1 79 Kerava - Kervo 174 Kemiönsaari - Kimitoön 27 Järvenpää - Träskända 171 Salo Joensuu 166 Nurmijärvi 286 Kauniainen - Grankulla 164 Hyvinkää 338 Tuusula - Tusby 159 Tuusula 159 Maarianhamina - Mariehamn 157 Järvenpää 171 Kotka 152 Kerava 174 Kouvola 147 Riihimäki 177 Rovaniemi 127 Sipoo 115 Loppi 124 Porvoo 284 Sipoo - Sibbo 115 Somero % Mikkeli - S:t Michel 11 Forssa Seinäjoki % Rauma - Raumo 94 Kaarina - S:t Karins 92 LÄHDE:Tilastokeskus 29 Äänekoski 92 Savonlinna - Nyslott 89 Kajaani - Kajana 78 Loviisa - Lovisa 7 Pietarsaari - Jakobstad 7 Heinola 69 Raisio - Reso 69 Tammela 69 Kokkola - Karleby 67 Mäntsälä 66 Imatra 62 Naantali - Nådendal 58 Loimaa 1 56 Jämsä 52 Valkeakoski 52

11 MAL-ALUEELLE TULOMUUTTO LÄHTÖKUNNAN MUKAAN (sis.muutto poistettu) Vuoden 29 aluerajat YHT. Lähtökunta/Utflyttningskommun 8 v. Yhteensä/Totalt Helsinki - Helsingfors 7 14 Espoo - Esbo 6 8 MAL-sisäinen muutto: Vihti - Vichtis Raasepori - Raseborg 4 75 Kirkkonummi - Kyrkslätt 2 39 Lohja - Lojo Vantaa - Vanda Nummi-Pusula 76 Turku - Åbo Inkoo - Ingå 684 Salo 737 Hanko - Hangö 636 Tampere - Tammerfors 441 Siuntio - Sjundeå 596 Nurmijärvi 381 Karkkila - Högfors 322 Jyväskylä 313 Karjalohja - Karislojo 311 Porvoo - Borgå Hyvinkää - Hyvinge 268 Kemiönsaari - Kimitoön 265 Oulu - Uleåborg 234 PKS:lta Lahti - Lahtis 229 Helsinki Vaasa - Vasa 222 Espoo+Ka Kauniainen - Grankulla 214 Vantaa Hämeenlinna - Tavastehus % Tuusula - Tusby 23 Järvenpää - Träskända 192 Vihti Pori - Björneborg 188 Knummi 2 39 Kerava - Kervo % Kuopio 182 Länsi-Turunmaa - Väståboland 182 Turku Kouvola 174 Länsi-Turunmaa - Väståboland 182 Rovaniemi 17 Salo 737 Joensuu 167 Nurmijärvi 381 Lappeenranta - Villmanstrand 156 Hyvinkää 268 Riihimäki 125 Tuusula 23 Sipoo - Sibbo 122 Järvenpää 192 Loppi 119 Kerava 187 Kotka 117 Riihimäki 125 Maarianhamina - Mariehamn 111 Sipoo 122 Somero 12 Porvoo % Forssa 11 Somero Rauma - Raumo 98 Forssa 11 Kaarina - S:t Karins % Mikkeli - S:t Michel 88 Savonlinna - Nyslott 85 lähde: Tilastokeskus 29 Kajaani - Kajana 82 Pietarsaari - Jakobstad 69 Seinäjoki 68 Loviisa - Lovisa 66 Raisio - Reso 65 Äänekoski 65 Kokkola - Karleby 58 Heinola 57 Kemi 55 Kuusamo 55 Ylöjärvi 55 Tammela 53 Mäntsälä 52 11

12 Kuntakohtainen muuttotarkastelu Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Hangossa In-, ut och nettoflyttning i Hangö Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Raaseporissa In-, ut- och nettoflyttning i Raseborg Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 12

13 Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Inkoossa In-, ut- och nettoflyttning i Ingå Vuosi / År Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Siuntiossa In-, ut- och nettoflyttning i Sjundeå Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Lohjalla In-, ut- och nettoflyttning i Lojo Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 13

14 Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Karjalohjalla In-, ut- och nettoflyttning i Karislojo Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Nummi-Pusulassa In-, ut- och nettoflyttning i Nummi-Pusula Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Karkkilassa In-, ut- och nettoflyttning i Högfors Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 14

15 MAAHANMUUTTO MAAHANMUUTOSSA ON POTENTIAALIA Katsaus maahanmuuttoon ja sen tuottamiin asunto- ja elinkeinopoliittisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin Länsi-Uudenmaan elinvoimaisuuden ja LU-MAL -työn näkökulmista. Lähteitä: Kuntaliitto: EU-asiainpäällikkö Erja Horttanainen, Maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immonen, Kollaasikaupunkiseminaari, Kuntalehti 11/9 artikkeli Länsi-Uudenmaan maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattssonista SUOMEN ULKOMAALAISVÄESTÖN KEHITYS yht. 143 v Ruotsi Muut Pohjoismaat Afrikka Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Tuntematon Baltia Venäjä EU-maat (pl. Suomi) Eurooppa (pl. Suomi) Aasia ja Oseania Maahanmuuttoa kuvaavia tunnuslukuja Ulkomaalaisia oli Suomessa v : v , joten kasvu on ollut 444%. Viimeisen 1 vuoden aikana ulkomaalaisväestö on kasvanut 68% (58 1). Eniten ulkomaalaisia on Venäjältä 19% (27 ) ja Virosta (22 5) 16%. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla = 44% Suomen ulkomaalaisista. Yli 5% kunnan väkiluvusta PKS:n lisäksi on Oravaisissa (7,9%), Korsnäsissä (6,8%) ja Närpiössä (6,3%), joissa ulkomaalaisia on rekrytoitu aktiivisesti mm. maatalouden palvelukseen. Tilastoksekuksen trendilaskelman mukaan Suomessa on vuonna 24 n. 6 miljoonaa asukasta, jos maahanmuutto jatkuu 15 as. / v. 15

16 Kasvavat maahanmuuttoryhmät 1. HUMANITAARISET Suomeen 75 kiintiöpakolaista / v. Turvapaikanhakijat kasvava ryhmä Entisen neuvostoliiton paluumuuttajat em. perheenjäsenet Potentiaali: Sisältää myös hyvin koulutettuja työkykyisiä ihmisiä, joiden mahdollisimman nopea työllistyminen parantaa kotoutumista ja keventää kunnan roolia. Voidaan helpottaa mm. kuntasektorin nopean eläköitymiskehityksen myötä syntyvää työvoimapulaa, joka koskee myös teknistä toimialaa ja hallintoa. 2. TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO Lyhytaikaisella pestillä (houkuttelu jäämään ja tuomaan myös perhe) Alihankintafirmojen keikkatyöläiset (?) Kansainvälisten firmojen erikoisosaajat Rekrytoidut: hoiva-alalle, maatalouteen, metalliteollisuuteen jne. Kannustimia: Hyvät palvelut mm. lapsille (englanninkielinen päiväkoti ja koulut), miellyttävä asuminen ja puolison työllistymismahdollisuudet houkuttelevat muuttamaan Suomeen pysyvästi. Myös pärjäämiskokemukset suomalaisessa työ- ja vapaa-ajanyhteisössä merkitsevät. Miten voitaisiin edistää? Kunnan rooli? Tavoitteena luonnollinen sosiaalinen integroituminen (esim. Närpiössä hyviä kokemuksia ystäväperhesysteemistä). Hyvä asumistaso (insinööriluokka kiinnostunut omakotiasumisesta, mutta PKS:lla liian kallista) Ulkomaalaisten sijoittumisesta eri kuntiin, ammatteihin, yrityksiin ja työpaikkoihin on vaikea saada tilastoja, koska asukkaita ei saa tilastoida etnisen taustan mukaan. 3. AVIOLIITON TAKIA MUUTTAJAT 1. Eniten ruotsalaisia, virolaisia, thaimaalaisia (?). Ulkomainen työvoima kunnan näkökulmasta Maahanmuutolla on ikärakenteen vanhenemisen takia jatkuvasti kasvava merkitys osana työvoiman saannin turvaamista niin kunnallisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kuka meitä hoitaa tulevaisuudessa? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa vuoteen 225 noin 6 hengellä olettaen, että tuottavuus pysyy nykyisellä tasolla ja samalla 55% kotimaisesta työvoimasta on siirtynyt eläkkeelle. (VATT) Monikulttuurisen asumisen toiveina viihtyvyys ja työllistymisen mahdollistama muutto paremmille asuinalueille. 16

17 KUNNAN OMA TARVE: 1. Kuntasektorilta poistuma eläkkeelle vuoteen 225 mennessä on 55%! 2. Työperusteisella maahanmuutolla voidaan helpottaa syntyvää työvoimapulaa mm. hoivaalalla, teknisen toimen ja hallinnon osalta. YRITYSELÄMÄ TARVITSEE TYÖVOIMAA (jota Suomessa ei ole tai se ei riitä): 1. nykyinen yritystoiminta tarvitsee ammattimiehiä esim. metalliteollisuuden puolalaiset ja kiinalaiset 2. maatalouden matalapalkkatyöntekijät uusi kasvava ryhmä 3. dynaamiset yritykset käyttävät ja tarvitsevat ulkomaista työvoimaa 4. ylikansalliset yritykset ovat yhä monikulttuurisempia työvoimaltaan (?) 5. huippuosaajat Suuret yritykset kuten Nokia järjestävät itse työtekijöilleen englanninkielisiä kouluja ja päiväkoteja. Näiden järjestäminen tai siinä auttaminen kunnan toimesta on yksi kilpailutekijä! KUNNALTA ODOTETAAN: humanitaarisen maahanmuuton likisääteiset kotouttamispalvelut palvelujärjestelmän kehittämistä myös työperäistä maahanmuuttoa palvelevaksi tasa-arvoiset palvelut kaikille kunnassa työskenteleville lakisääteiset palvelut omalla äidinkielellä (?) SITOUTTAJAN roolia kieleen ja kulttuuritaustaan liittyvä palveluosaaminen monikulttuurisuuteen valmentautuneet työyhteisöt Englanninkielisten palvelujen tarjonnasta syntyy kuntien ja alueiden uusi kilpailuvaltti ja houkutustekijä yrityksille ja focusoidulle työperäiselle maahanmuutolle! Yritystoimintaa tukeakseen tai houkutellakseen kunta voi tarjota englanninkielisiä palveluja (päiväkoti, koulu jne.). Kunta voi tarjota edullisia vuokra-asuntoja tai järjestää omakotitalojen välitystä. Edullinen valmiiden omakotitalojen tarjonta (vapautuu eläkeläisten hakeutuessa keskustoihin) on vahvuus esim. korkeaan asumistasoon tottuneelle insinööriluokalle. Haasteita asuntopolitiikalle: 1) yksipuolisten ulkomaalaistalojen ja alueiden syntymistä tulee välttää, 2) valmiiden, edullisten omakotitalojen tarjonta paremmin koulutetuille (kilpailuvaltti PKS:n suuntaan, jossa omakotitalojen hinnat ovat ulkomaalaisten tavoittamattomissa ulkomaalaiset eivät ole potentiaalisia talojen rakentajia) Hyvä elinympäristö: - millainen se voisi olla työperäisen maahanmuuttajan toiveissa? Elinympäristön sosiaalinen ulottuvuus tulee korostumaan uudella tavalla kilpailuvalttina! Kunta voi kehittää monikulttuurisiin työyhteisöihin valmennuspalveluja myös yrityksille. 17

18 Maahanmuutto Länsi-Uudenmaan näkökulmasta LÄNSI-UUDENMAAN MAL-ALUEEN ULKOMAALAISVÄESTÖN KEHITYS Ulkomaat Tuntematon Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Afrikka Muut Pohjoismaat Aasia ja Oseania Eurooppa (pl. Suomi) EU-maat (pl. Suomi) Baltia Lähtökohtia: 1. Onko trendiennusteen muuttovoitto (+ 17 as.) pääosin ulkomaalaisia? ainakin kuntasektori, hoiva-ala, edullinen maataloustyö ja metalliala tarvitsevat tulevaisuudessa ulkomaalaisia työntekijöitä myös Länsi-Uudellamaalla. 2. Raideliikenteen voimakkaan kehittämisen edellyttämä työikäinen väestöpotentiaali (+ 67 as.) on pääosin ulkomaalaisia. 3. Tulevatko ulkomaalaiset Länsi-Uudellemaalle vai hakeutuvatko mieluummin pääradan varteen tai Itä-Uudellemaalle se riippuu kuntien tarjoamista palveluista sekä sosiaalisesta ja fyysisestä ympäristöstä johon integroitua. Olennaisinta on tietysti työpaikan sopivuus, palkkataso (joka ei koskaan tule olemaan kilpailukykyinen Euroopan kanssa) ja lasten palvelut. 4. Tulevatko ulkomaalaisia palkkaavat yritykset Länsi-Uudellemaalle vai.? 18

19 MAL-alueen ulkomaalaisväestön kehitys kunnittain Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå Onko kaksikielisyys potentiaali vai rasite? 1. Kahden uuden kielen opettelu on maahanmuuttajalle mahdoton tai epämiellyttävä haaste. 2. Kumpi kieli valita ruotsinkielisissä kunnissa tai suomenruotsalaisissa yrityksissä? 3. Miten kielen valinta eriyttää tai integroi maahanmuuttajan tulevaa elämää paikallisyhteisössä tai Suomessa? 4. Minkälainen mielikuva alueesta lähtee leviämään? Syntyykö positiivisia kerrannaisvaikutuksia? SUOMEN YLEISET VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Alueiden kilpailukyky syntyy näiden vahvuuksien näkyväksi tekemisestä ja heikkouksien poistamisesta. Vetää Suomeen: - arvostetut yritykset tai organisaatiot - kiinnostavat työtehtävät - yhteistyökumppanit Sitouttaa Suomeen: - rauhallinen ympäristö - joustava, arvostava työkulttuuri - toimiva työkulttuuri organisaatiossa - perhe-elämän arvostus työelämässä ja (Mika Raunio , Tampereen yliopisto) Estää Suomeen tulon: - yleinen tuntemattomuus - korkeat verot ja matala palkkataso - lupien saamisen pitkä kesto Irrottaa Suomesta: - uramahdollisuuksien kapeus - palkkataso ja verotus - puolison heikot työllistymismahdollisuudet - sosiaalisten suhteiden niukkuus yhteiskunnassa - kommunikoimaton kulttuuri 19

20 MITÄ SIJOITTUMISKOHTEITA JA TARJONTAA (HOUKUTUKSIA) TYÖPERÄISELLE MAAHAN- MUUTOLLE LÖYTYY LÄNSI-UUDELLAMAALLA EM. NÄKÖKULMISTA? YLEISESTI 1. tarjolla edullista omakotirakennuskantaa esim. Hangossa ja Karkkilassa 2. elinkeinojen kehittämisvision lähiruoka- ja luomutuotannon tulevaisuuden työvoimaa 3. keskiasteen koulutusta käyttäviä yrityksiä runsaasti jne. ALUEELLISESTI alue tarjonta / sijoittujat tarvittavat toimenpiteet HAASTEET YHDYSKUNTASUUNNITTELULLE JA ASUNTOPOLITIIKALLE 1. Asuinalueiden ja ympäristöjen etnisen eriytymisen estäminen: asuntopolitiikassa ei kohdisteta maahanmuuttoa yhteen taloon, kohteeseen tai alueeseen (ghettoutumisen estäminen). 2. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjoaminen I vaiheen maahanmuuttajille. 3. Omakoti ym. asuntomarkkinointi potentiaaliselle ryhmälle. TARVITAAN YHTEINEN TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON STRATEGIA JA TOIMENPITEET - esim.? YHTEINEN MARKKINOINTI: rekrytointifirmat, ulkomaiset kohteet YHTEISTÄ MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN TOIMINTAKOULUTUSTA YHTEISEN ENGLANNINKIELISEN (TAI MONI-) PERUSPALVELUVERKOSTON LUO- MINEN YRITYSTEN SYNERGIA-ALUSTAT JA VERKOTTUMISEN KOORDINOINTI YHTEISET KOTOUTTAMISPALVELUEXTRAT esim. excursiot jne. 2

21 Kollaasikaupunki monikulttuurisuus voimavarana OTTEITA MAAHANMUUTTOA JA MONIKULTTUURISUUTTA KOSKEVASTA KESÄSEMINAARISTA / YTK ja Espoon kulttuuritoimi / Satu Taskinen HAASTEET LÄNSI-UDENMAAN NÄKÖ- KULMASTA - Suomen väestö ikääntyy ja väestönkasvu hidastuu -> ulkomailta saapuvat maahanmuuttovirrat tulisi nähdä voimavarana ja väestörakenteen paikkaajana pikemmin kuin taakkana yhteiskunnalle. - Pääkaupunkiseutu on ollut huonosti varautunut maahanmuuttovirtoihin ja nyt pelätäänkin maahanmuuttajaväestön keskittyvän tietyille alueille, joissa huono-osaisuus ja segregaatio lisääntyvät - Tulevaisuudessa tulee yhä tärkeämmäksi hyödyntää ulkomailta saapuva työvoimapotentiaali. Länsi-Uusimaa ei ole tässä suhteessa poikkeus -> pääkaupunkiseudun kehyskunnat tulevat yhä lisääntyvissä määrin olemaan kosketuksissa saman ilmiön kanssa kuin pääkaupunkiseutu on nyt - Länsi-Uudenmaan kunnilla on etulyöntiasema pääkaupunkiseudun kuntiin nähden, koska aikaa on vielä estää maahanmuuton aiheuttamat ei toivotut vaikutukset. - Länsi-Uudenmaan alueella tulisi aloittaa seudullinen yhteistyö myös maahanmuuton osalta ja maahanmuuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan ja työelämään. - Alueelle tulisi laatia yhteinen suunnitelma toivottujen maahanmuuttajien määrästä suhteessa tuleviin työvoiman tarpeisiin. - Tulee tiedostaa, millä keinoin ja mitä vahvuuksiaan korostaen seutu houkuttelee itselleen osaavia ja innovatiivisia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Erityiseksi haasteeksi Länsi-Uudenmaan kunnille voitaneen asettaa kysymys, miten kunnat mahdollisesti voisivat maahanmuuton avulla paikata syntyvää sosiaali- ja terveyshuollon vajetta. SUOMEN VÄESTÖNKASVU PERUSTUU MAAHANMUUTTOON - Ulkomaista alkuperää olevien määrä suomessa kaksinkertaistunee seuraavan 2 vuoden aikana. - Jo nyt noin 2/3 Suomen väestönkasvusta perustuu maahanmuuttoon -> muuttovoitto 15 5 henkeä vuonna 28. Suurin osa on tullut muun kuin työn vuoksi. - Maahanmuutto ei ole ainoastaan pääkaupunkiseutua käsittävä ilmiö -> erityisesti pääkaupunkiseudun kehyskuntien ja suurten kaupunkien tulisi varautua muutokseen ajoissa, jotta kielteiset vaikutukset voitaisiin välttää ja tarpeellinen työvoima saataisiin pysymään alueella ja Suomessa. (Pasi Saukkonen, , Cupore, Espoo) - Maahanmuuttajia tarvitaan keskiluokan ammattiryhmiin; suunnittelijoiksi, opettajiksi, edustajiksi jne. Maahanmuuttajien työllistymistä edistäneitä tekijöitä: - suomen kielen taito - verkostot, satunnainen hyvän ihmisen kohtaaminen - korkea koulutustaso ja vahva sosioekonominen tausta Työn rooli kotoutumiselle ja Suomeen jäämiselle on keskeinen: - Työssä ja työyhteisössä viihtyminen osa menestymisen kokemusta - Perheen ja uran yhteensovittamisen tärkeys ja niiden toisiaan tukeva ominaisuus - Suomen kieli sudenkuoppa -> mahdollisuuksia kielen opiskeluun työn ohessa tai jopa työajalla - Englannin kielen käyttömahdollisuus työssä ja palveluissa tärkeä - Yhdenvertaisuuden kehittäminen työyhteisöissä - Täydellisyyttä tavoittelemalla suljetaan pois päteviä työntekijöitä -> maahanmuuttajat ovat resurssi VETOVOIMAINEN KAUPUNKI JA TUHDIT TYÖMARKKINAT TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN - Aasiassa paljon toisen asteen koulutuksen saaneita osaajia - Aasian Innovaatiotalous - Kansainvälisesti liikkuvuus tulee olemaan hyvin voimakasta myös tulevaisuudessa 21

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2012 01/2011 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 14 263 13 788 3,4 89,9 joista matkailuautoja 105 87 20,7 0,7 joista

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2004

Taku -tiedote I / 2004 8.2.2004 Taku -tiedote I / 2004 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy Tilastokooste 2014 Kehittämisyhtiö Keulink Oy Sisältö: 1. Työpaikat 2. Osaava työvoima 3. Väkiluvun kehitys 4. Huoltosuhde 5. Yritysten määrän kehitys 6. Myönnetyt yritystuet 7. Teollisuuden kehitys 8.

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN SISÄLTÖÄ. 12.4.2010 MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN SISÄLTÖÄ. 12.4.2010 MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN SISÄLTÖÄ 12.4.2010 MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Asuntotuotannon haaste nro 1 Energiatehokkuus ja päästöttömyys Talojen rakenteet, ikkunat, ilmastointi ym. Talojen sijoittaminen,

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot