Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö 2010 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA
|
|
- Ville-Veikko Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö 2010 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA k-m2 UUTTA ASUNTORAKENTAMISTA ERI VÄESTÖNKASVU- JA RAKENNEVAIHTOEHDOISSA T= tiivistävä, H=hajaantuva/harva AS1 = trendiennuste 2040, AS2 = kuntien nykyiset strategiat, AS3 = raideliikenne as. Miljoonat 5,50 5,00 4,50 4,00 Nykyinen asuntorakennuskanta 5,5 milj. k-m as. Nykyhetken MAL-kaavoitusvalmius 2,4 milj. k-m2 UL:n huomioima kaavoitusvisio 4,2 milj. k-m2 (sisältää myös asemanseudut) 3,50 3,00 2,50 2, as as. korkeat korttelit pienkerrostalot "vanhat kaupungit" tiivis okt väljä okt "kylät" 1,50 1,00 0,50 0,00 T:AS1 T:AS2 T: AS3 H: AS1 H: AS2 H: AS3 TIIVISTÄVÄ JA HARVA PP raportti OHRY (korj. s ) Koonnut ja toimittanut MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää 1
2 Taustaa 1 MALe SELVITYS- JA OHJELMAKOKONAISUUS MALe ohjelmakokonaisuus 2010 Raportit MALe esite Kehityskuva, rakennemalli ja MALe strategia Asuntopoliittinen ohjelma Maankäyttöpoliittinen ohjelma Taustaselvitykset 1. Kuntien lähtökohdat ja tavoitteet MALe teemoittain 2. Paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysit 3. Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman tilastoanalyysit 4. Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu - kyselytutkimus 5. Kuntakuvailut ja muuttajaikkunat (vain netissä) Kaikki raportit, kartat, taustaselvitykset ja aikataulut nettisivulla: > MALe Nettisivulta löytyy myös runsaasti työhön liittyvää esittelymateriaalia. Mikä MALe? MALe lyhenteellä tarkoitetaan kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinojen elinvoimaa luovaan yhteensovittamiseen tähtäävää kaupunkiseutujen yhteistyötä. Kaupunkiseutuyhteistyö on osa PARAS -lain velvoittamaa yhteistyötä (VN 2007), joka pääkaupunkiseudun lisäksi koskettaa 16 pakollista ja kahta vapaaehtoista kaupunkiseutua Suomessa. Länsi-Uusimaa on mukana vapaaehtoisena kaupunkiseutuna. Kaupunkiseutusuunnitelmia arvioiva, eri ministeriöiden edustajista koostuva työryhmä vieraili Länsi- Uudellamaalla Vuodesta 2010 kaupunkiseutuyhteistyön rahoitus on siirtynyt osaksi KOKO ohjelmaa (Työ- ja elinkeinoministeriön Koheesio- ja kilpailukykyohjelma). Kuntarahoitukselle on saanut 50% Makera- ja aluekehitysohjelmatukea Uudenmaanliiton kautta. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö kuuluu myös vuonna 2010 perustettuun Valtakunnalliseen MAL -verkostoon. Länsi- Uusimaa on ollut mukana kahdessa teemaryhmässä: 1. Hajarakentamisen seudullinen hallinta / maankäyttöpolitiikka 2. Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko Valtakunnallisen MAL -verkoston tiedotussivu löytyy Tampereen kaupunkiseudun nettisivulta > MAL-verkosto Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö on ollut erityisen tärkeää yhteisen näkemyksen luomisessa seudun kehitystavoitteista suhteessa Uudenmaanliitossa käynnissä olevaan Maakuntakaavan uudistukseen. MALe -työssä laadittiin mm. yhteinen lausuntomuistio kuntien käyttöön. 2
3 Taustaa 2 MALe TYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTUSTAPA Työn tavoitteet Uusimman tiedon ja Suomen tavoitteiden tuominen Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyön käyttöön Kehitystekijöiden näkyväksi tekeminen Valmisteluaineiston tuottaminen Yhteisten tavoitteista ja periaatteista sopiminen Yhteistyön ja hankkeiden käynnistäminen Kuntien lähtökohdat ja tavoitteet: Kuntakierrokset I ja II, Aloitus- ja työseminaari Kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja VAT:ien tavoitteet UL:n maakuntakaavan uudistustyö Uusin tieto, analyysit ja kokemukset Virkamiesryhmätyöt, luottamushenkilöiden työseminaarit, työryhmä, pienryhmä Ohjelmien tavoitteet, keinot, periaatteet, linjaukset sekä toimenpide-ehdotukset ja suositukset Raportointi MALe nettisivu on elävä raportti Selvitykset, kartat, muistiot ja esitykset käytettäväksi heti nettiin Valmiit pp -esitysmateriaalit Raportointi aihekortteina Nostetaan esille vain olennaiset ja ajankohtaiset asiat Vuorovaikutuskokemus Vuorovaikutukseen olisi tarvittu enemmän aikaa: 1. Perusselvitysten tulosten esittelylle ei varattu tarpeeksi aikaa ja tilaisuuksia 2. Ryhmätyösessioita pidettiin liian vähän 3. Neljän tason ohjaustyöryhmät tuottivat esittely- ja hallintopainotteisen prosessin Yhteistyö vaatii paljon yhteistä aikaa, jota juuri nyt uudelleenjärjestäytyvissä kunnissa on niukalti. Perusselvityksiin ja kyselyihin vastaaminen vaatii paljon myös kuntien omaa panosta. 3
4 Taustaa 3 MALe YHTEISTYÖN OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön organisoituminen ja ohjaus MALe työn toteutus MALe työ koostuu yhteisen tulevaisuuskuvan, rakennemallin ja Male - strategian työstämisestä, sekä sitä toteuttavan Maankäyttöpoliittisen ohjelman ja Asuntopoliittisen ohjelman laadinnasta. MALe yhteistyötä varten palkattiin vuoden 2009 alusta kaksivuotinen koordinaattori, joka on valmistellut kokonaisuuden ja siinä tuotetut raportit yhteistyössä ohjausryhmän, pienryhmän ja teemakohtaisiin ryhmätöihin kutsuttujen kuntien asiantuntijoiden kanssa. Poliittisella tasolla työtä on seurannut ja ohjannut KOKO ohjausryhmä (OHRY) sekä kaupunginjohtajista koostuva toimintaryhmä (TORY). Luottamushenkilöille ja ohjausryhmälle (OHRY) on järjestetty kolme työseminaaria. Työn selkärangan muodostaa kaksi kuntakierrosta, joissa kuntien avainhenkilöiden kanssa on kerätty aineisto kuntien lähtökohdista ja tavoitteista MALe -ohjelmatyön ja -yhteistyön näkökulmista. Vuorovaikutus tilastoina: Katso työohjelmat, aikataulut, ryhmien jäsenet, seminaarit, raportit ja isot kartat sekä MALe -työtä sivuavat liikennehankkeet nettisivulta: > MALe 9 työryhmän kokousta 7 pienryhmän kokousta esitys 5 ohjausryhmän kokouksessa (OHRY) ja 2 toimintaryhmän kokouksessa (TORY) 6 virkamiesryhmätyötä 3 luottamushenkilöille suunnattua työseminaaria 1 excursio (Hiilineutraaliin Uuteenkaupunkiin) 2 kuntakierrosta = 18 kuntatapaamista 4
5 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010 Sisällys 1. Miksi yhteinen asuntopoliittinen ohjelma? 6 2. Asuntopolitiikan haasteet 8 3. Kenelle rakennamme? Asuntorakentamisen tunnuspiirteet Asumisen mitoitus mikä skenaario on realistinen? Miten ikääntyvien asukkaiden haasteeseen vastataan? Hajarakentamisen suuntaaminen Kovat energiatehokkuustavoitteet Yhteiset hankkeet 33 LIITE: 34 Aluetehokkuusesimerkkejä ja asumisen kehittämisvisioita 5
6 1. Miksi yhteinen asuntopoliittinen ohjelma? KEHITYS NÄKYVÄKSI ENNAKOINTI TUOTTAA SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ 1. Länsi-Uudenmaan kunnista yhdelläkään ei ole asuntopoliittista ohjelmaa. - Miten silloin voidaan varautua esimerkiksi vanhenevan ikärakenteen hyvinvointia ja pärjäämistä edistäviin asuinympäristöihin ja asuntotuotantoon? Varautumattomuus tuottaa kerrannaisvaikutuksia, jotka näkyvät muuttoliikkeessä ja palvelumenoissa. 2. Yhteinen asuntopoliittinen ohjelma tekee ensin näkyväksi koko alueen kehityksen tunnusluvut ja eri kuntien roolit kehitysmahdollisuuksissa. Näin luodaan ensimmäinen pohja yhteisen keskustelun syntymiselle asumisen kaikkia koskettavista haasteista. HAASTEIDEN KANSSA EI TARVITSE OLLA YKSIN 1. Länsi-Uudellemaalle kohdistuva haja-rakentamispaine erityisesti taajamien lievealueilla varaa alueita ja vaikeuttaa taajamien laajentumista tulevaisuudessa. Kehityksen ohjaamiseen tarvitaan yhteisiä ponnistuksia kuten kilpailukykyistä asuntotarjontaa mielenkiintoisissa kohteissa sekä suunnittelu- ja päätöksenteko-ohjeita. YHDESSÄ ENEMMÄN 1. Energiatehokkaaseen rakentamiseen ja peruskorjaukseen sekä aluekokonaisuuksien lähielämän suunnitteluun voidaan vastata innovatiivisella rakentamisella ja elinkeinotoiminnalla. Asuntopoliittisella ohjelmalla nostetaan esille näitä tarpeita ja kohteita, joihin kuntien toimijat voivat yhdessä tarttua. 2. Haasteisiin vastaamisessa ja kehityksen ohjaamisessa voivat pienet kunnat säästää mutta myös hakea resursseja yhteisiin selvityksiin, ohjeistuksiin ja kehityshankkeisiin. 6
7 1. Lähtötilanne on huono: Yhdelläkään kunnalla ei ole asuntopoliittista ohjelmaa TAVOITE: Kunnat päättävät laatia asuntopoliittiset ohjelmat, joissa 1. lisätään houkuttelevaa keskusta-asumista senioreille, perheille ja nuorille aikuisille parantamalla uustuotannon hintahallintaa, lisäämällä vuokra-asuntoja ja monipuolistamalla asuntotuotantoa. 2. suunnitellaan toimet erityisesti ikääntyvän väestönosan asumistarpeisiin vastaamiseen. 3. suunnitellaan energiatehokkaan rakentamisen tarvitsemat keinot tiedotuksessa, rakennusvalvonnassa ja rakentamistapaohjeissa. Seuraavissa kappaleissa perustellaan asuntopoliittisen ohjelman sisällön painopisteet sekä annetaan lähtötietoja, ratkaisuesimerkkejä ja tavoitteita asuntopoliittisen ohjelman laadintaan. 7
8 2. Asuntopolitiikan haasteet ja tavoitteet Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteet VAT:tien ja kestävän kehityksen näkökulmista: 1. työpaikkaomavaraisuutta lisäävä ja pendelöintiä vähentävä asuntorakentaminen 2. joukkoliikennettä, erityisesti raideliikennettä tukeva asuntorakentaminen 3. haja-asumisen kanssa kilpailukykyisen taajama-asumisen kehittäminen ja lisääminen 4. ikääntyvän väestön asumiskierron helpottaminen ja elinkaariasumiskokonaisuuksien tarjoaminen 5. lähielämää tukeva asuntoalueiden ja kortteleiden lähiympäristön ja tilojen kehittäminen 6. rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 8
9 2. Asuntopolitiikan haastesalkku: 1. Lähielämän eli joukkoliikenteen ja kevyiden kulkumuotojen edistäminen onnistuu parhaiten taajamissa Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden I haaste yhdyskuntiemme kehitykselle on elämäntapamme autoriippuvuuden vähentäminen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien lisääminen. Tämä koskettaa asunto-ohjelmaa erityisesti tuotantojakauman ja sen sijoittumisen kohdalla. Millaisella asumisella kunnat kilpailevat? 2. Muuttajille on tarjottava kunnallistaloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja Länsi-Uudellemaalle muutetaan entistä enemmän PKS:lta väljempään asuntoon ja ympäristöön. Miten laadukkaiden asuntojen ja tonttien tarjontaa lisätään niin, että muuttoliike voi jatkua vaarantamatta taajamien kasvusuuntia ja lisäämättä kunnallistaloudellista rasitusta. 3. Kilpailu asukkaiden muuttuessa edellyttää uudenlaista asuntotarjontaa ja joustavuutta Seniorien, maahanmuuttajien ja nuorten aikuisten uudet elämäntavat edellyttävät uusia muotoja ja joustavuutta asuntojen hallintamuodoilta, tilajärjestelyiltä, varustelulta ja rahoitusmahdollisuuksilta. Myös ns. tavallisten perheiden arvot ja elämänlaatutavoitteet ovat muutoksessa. Esimerkiksi tonttien täydennysrakentamisen helpottaminen tuo uusia asumismahdollisuuksia ja asukkaita vanhoille alueille. 4. Iäkkäiden asukkaiden elinvoiman ylläpito tarvitsee uusia, sosiaalisempia asumismalleja Erityisesti iäkkäiden asukkaiden lisääntyminen tuottaa kysyntää aluekokonaisuuksien tasolla. Palveluasuntojen ja senioriasuntojen muodostamat kokonaisuudet, esteetön ympäristö ja päivittäisten palvelujen kävelyetäisyys ovat uusia tavoitteita. Keskustojen kerrostaloasunnoista on jo pulaa. 5. Rakennusvalvonnalla ja rakentamisen ohjauksella on keskeinen rooli CO 2 päästötalkoissa Rakennusten energiankulutus vastaa 40% CO 2 päästöistä. Vuonna 2010 voimaantulleisiin ja 2012 tiukentuviin rakennusten energiatehokkuusnormeihin vastaaminen uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on valtava haaste, joka koskettaa kaikkea rakentamista ja sen ohjausta kunnissa: erityisesti rakennusvalvonnan resurssit ja asiantuntemus ovat koetuksella. 9
10 3. Kenelle rakennamme? Katso erillinen tilastoanalyysiraportti väestön, muuttoliikkeen, maahanmuuton ja pendelöinnin ilmiöistä Länsi-Uudenmaan VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYS Tilastokeskuksen trendiennuste Kuntien varautuminen n as. vuoden 2030 tienoilla Omavaraislaskelma pitää väestön nykyisenä: Trendiennusteen asukasta merkitsee n asukasta muuttovoittoa JAKAUMA?: > yli 65 v. > keski-ikäisiä ja nuoria aikuisia JOISTA?: > luovaa luokkaa > white movea > ulkomaalaista Liikennehankkeiden max mitoitus as. merkitsee *3 - ketä? LISÄKSI: keskimääräisen asumisväljyyden on ennustettu kasvavan vielä 20%, joten uuden asunnon tarvitsee n nykykannassa asuvaa asukasta 10
11 Miten trendi pidetään yllä? Ketä ratahankkeiden maksimivisiossa asuisi? VÄESTÖENNUSTEITA (Tilastokeskus 2009) TRENDIENNUSTE OMAVARAISKEHITYS VÄKI Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå 11
12 Työvoimapula ja palvelutarpeen kasvu - Mistä muuttajat? ASUKAS- JA TYÖNTEKIJÄPOHJAN KEHITYS Työvoimapula: MUUTTOLIIKE PKS:laisten muutto pendelirenkaalle Terveys- ja ja hyvinvointipalvelukysynnän kasvu Muuttoliike keskustoihin tai tai kotiseudulle Kesämökkeilyn ympärivuotisuus ja ja 2-asuminen Hallinnossa vuodesta lähtien voimakas eläkkeelle jääminen, jo jo nyt nyt havaittavissa Miesvaltaisilla aloilla teollisuudessa Maatalouden matalapalkkatyö Hoiva-ala ja ja sen sen lisääntyvä palvelutarve? Samaan aikaan rakenteellista työttömyyttä (perustyö siirtymässä halvempiin maihin) ja syrjäytymistä kantaväestössä: konfliktipintaa VÄESTÖRA- KENTEEN IKÄÄNTYMINEN Muun Suomen valuminen Etelä- Suomen elinkeinoihin Työperäinen maahanmuutto 12 Länsi-Uudenmaan MAL-yhteistyö / M.Vuorenpää
13 Luovaa luokkaa ja vaihtoehtoehtoihmisiä houkuttelevat kohteet ovat Länsi-Uudenmaan olennainen potentiaali Nykyinen rakennuskanta: Vanhat ruukkimiljööt ja muu teollisuushistorian rakennuskanta: Fiskars, Billnäs, Tammisaari, Mustio, Hanko, Lohjan Virkkala,, Kalkkipetterin alue, Karkkila Myös Karjalohjan kulttuuritaustat ja Nummi-Pusulan maalaismiljööt Sammatin Steiner-filosofiapalvelujen vetovoima Karkkila aikamme aleksiskiven kotipaikkana Ikääntyvän väestönosan asumiskierron mahdollistaminen tuo markkinoille vanhaa rakennuskantaa näillä alueilla Uusi rakentaminen: Ryhmärakentamista Lähelle juna-asemia pienellä pihalla varustettua mutta tiivistä, yhteisöllistä Digiajan teknologian, yksityisyrittäjien ja etätyön tarvitseman infran, tilojen ja kohtauspaikkojen tarjoaminen: kohteiden markkinointi! Identiteetit osana asumisvalintaa puitteet on aktivointi koko alueen profiilin kohoaminen Maalla mutta ei niin maalla että pelottaa. Vanhat identiteetit joihin sijoittua / rakennettu ympäristö identiteetin luojana: vanhat kartanokeskukset ja linnat, vanhat työläisasuntoalueet, Kalkkipetterin alue (myös yrityksille) Nummen kirkonkylä valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Kosketus maaseutuun elämystasolla Ruokapiirit ja tuottajien läheisyys / luomu Esimerkkejä: Linnanniityn ekokylän yhteisöllinen konsepti: yhteistilat, viljelypalstat Svarvarsin 85ha OYK: useamman sukupolven perheyritys luomua, hevosia, terapiaa, tukityöllistämisen hyödyntäminen Sammatin ekokylä 13
14 4. Asuntorakentamisen tunnuspiirteet ASUNTORAKENNUSKANNAN KEHITYS Siuntio Raasepori Nu-Pu Lohja Karkkila Karjalohja - Karislojo Inkoo - Ingå Hanko - Hangö
15 RAKENNUSKANNAN VUOTUINEN KASVU (rakentaminen) 2000-luvulla LU-MAL-alueella k-m Asuntorakennuskannan kasvu on ollut k-m2/v luvulla Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot 0 1 k-m 2 / v. 4 Milj. k-m 2 ERILLISPIENTALOKANNAN KEHITYS KUNNITTAIN 3,5 3 2,5 2 1,5 Raasepori Nummi-Pusula Lohja Siuntio Karkkila Karjalohja Inkoo Hanko 1 0,
16 Keskeinen kysymys: Keskimääräisen asumisväljyyden kasvuun vaikuttavat useat taustamuuttujat, joihin suunnittelulla ei voida vaikuttaa oikein suunnattu tarjonta hillitsee hintakehitystä ja houkuttelee hyviä muuttajia KESKIMÄÄRÄISEN ASUMISVÄLJYYDEN KASVUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT: 1. Väestörakenteen vanheneminen 70,0 60,0 ASUMISVÄLJYYDEN KEHITYS lapset muuttaneet pois, mutta asutaan yhä hankitussa kodissa yksin asuvien ikäihmisten määrän kasvu: suuri osa omakotitaloissa, mutta keskustoissa ja palvelutalossakin asumisväljyys tulee kovaksi / as. k-m2 / as. 50,0 40,0 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå 2. Kauemmin ja useammin yksin asuminen nuorilla aikuisilla 3. Lasten hankkiminen myöhemmin 4. Elintason yleinen nousu (ml. lainapolitiikka) ja perijäsukupolven asuntovarallisuus 5. Omakotiasuminen kerrostaloon verrattuna 30, Etätyöskentely 7. Asuntotuotannon kokojakauma ja tarjonta vaikuttaa aika vähän, koska rakennuskannan vuotuinen lisäys on niin vähäinen: sen sijaan vääränlainen tuotanto synnyttää kysyntäpiikkejä, hinnannousua ja hakeutumista kehyskuntiin 16
17 Rakennuskannan lisäyksen jakautuminen vanhoille ja uusille asukkaille keskimääräisellä asumisväljyydellä laskettuna k-m uusille asukkaille välyyden kasvuun sisältää myös tyhjäksi ja kakkosasunnoiksi muuttuvan asuntokannan: vaihetelee kunnittain 0 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi- Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå Rakennuskannan lisäys = 18v. 17
18 Kaavavarantoinventaario - perustuu päivitettävään excel -taulukkoon ja kuntakohtaisiin karttoihin (MALe nettisivulla) - tutustu tarkemmin mitoituslaskentaan Tilastoanalyysiraportissa HYVÄN KAAVALLISEN VALMIUDEN ALUEILLA AS.POT. k-m2 HANKO RAASEPORI INKOO SIUNTIO LOHJA KARJALOHJA NUMMI-PUSULA KARKKILA YHT: KAAVAVARANTOMALe - karttainventaario ja UL:n kaavavarantoselvitys ASUMINEN UUSI MAL-pot M ALe - VALM IUS KARTOISSA 2010 korjattuna UL:n AK-ilmoituksilla KAAVAKOHTEET: AK+YK VAHVISTETUT MUUT SUUNNITELMAT MALe -valmius AK-Iilmoittamatta MALe-valmiuteen UL:n koko pot-mal-e pot vahvistetut ja vireillä olevat ASEMAKAAVAT / UL 2009 ILM. UUDENMAAN LIITOLLE- UL asemakaavapot VISIOT arvio asukkaita k-m 2 /as. yht. k-m 2 arvio asukkaita h-m 2 /as. v yht. k-m 2 arvio asukkaita yht. k-m 2 HANKO RAASEPORI Tammisaari Pohja Karjaa SIUNTIO INKOO NUMMI-PUSULA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA Kaavavarannon huomiointi asumisen mitoitusskenaarioissa: 1: vahvistetut asemakaavat (UL 2009): 1,6 milj. k-m 2 2: lähiajan muu valmius (MALe): 0,8 milj. k-m 2 3: visiot (UL 2009 yht. MALe): 1,8 milj. k-m 2 yht: 4,2 milj. k-m 2, josta lähiajan kaavallinen valmius 1,93 milj. k-m 2 YHTEENSÄ: lähiajan valmius 18
19 5. Asumisen mitoitus mikä skenaario on realistinen? Asumisen mitoituksessa tarkastellaan rakentamistarpeita kolmessa eri väestönkasvuvaihtoehdossa: 1. tilastokeskuksen trendiennuste as. 2. Kuntien strategiat yht. (eri toteutusvuodet) as. 3. ratahankkeiden maksimipotentiaali asukasta Loppuun on koottu hyviä mitoitusesimerkkejä ja miljöitä havainnollistamaan eri tyyppisiä alueita, aluetehokkuuksia ja laadukkaan asumisen erityyppisiä mahdollisuuksia. Mitoitustaulukkoa voidaan käyttää myös yksittäisen kunnan kaavalaskentaan muuttamalla lähtöarvot kuntakohtaisiksi, jonka jälkeen skenaarioita voi muodostaa punaisia muuttuja-arvoja vaihtamalla. ASUMISEN MITOITUS koko Länsi-Uusimaa = 8 kuntaa LU-MAL-yhtesityö suunnittelujakso 32 vuotta LÄHTÖTILANNE KAAVAVARANTO asuntokantväljyys asumis- 3: visioita 2: + lähiajan (mm.asem toteutus- k-m 2 asukkaita rak./v. 1: vahv. Ak* valmius at) aste % YHT: AO AK YHT % nyk. yht: % 90 % ASUKASLISÄYS + AS1 %/v. + AS2 %/v. + AS3 %/v. AS1 AS2 AS , , , % nyk. 15 % % % YHT: 2040 RAKENTAMISTARVE asumisvälj yyden kasvu% k-m 2 asuntorakennuskanta k-m 2 uutta rakentamis ta uutta kaavoitettavaa asumisväljyys k-m 2 % nyky- k-m 2 asukkaita rak./v. kannasta AS % = tilastokeskuksen trendiennuste AS % = kuntien strategiat (vaihtelevia tavoitevuosia) AS % = ratahankkeiden maksimipotentiaali 19
20 Tiivistävällä tuotantojakaumalla kaikkien ratahankkeissa osoitettujen asemanseutujen mukanaolo tarkoittaisi ha uutta maata asuntokaavoitukseen. Jos pitäydytään tilastokeskuksen asukastrendiin 170 ha riittää ja kuntien strategiat toteutetaan 700 ha:lla uutta kaavaa. TUOTANTOTAVOITTEET JA MAA-ALUETARPEET TIIVISTÄVÄ ASUNTOALUETYYPPIEN MITOITUS - UUTTA RAKENNUSKANTAA JA MAATA Esim. (sis. myös toimitilat) Hangon taajama on n ha "vanhat pienkerros korkeat TAVOITE "kylät" väljä okt tiivis okt kaupungit" talot korttelit e a 0,03 0,07 0,15 0,22 0,3 1 % % T:AS k-m 2 T1: sis.kv ha uutta rakentamista T1: kaavoitus ha uutta kaavaa T:AS k-m 2 T2: sis.kv ha uutta rakentamista T2: kaavoitus ha uutta kaavaa T: AS k-m 2 T3: sis.kv ha uutta rakentamista T3: kaavoitus ha uutta kaavaa KAAVAVARANNON LAADUN VERTAUS TAVOITTEESEEN arvio laadusta 70% AO 30% AO 100% AK Lohjan taajama on n ha Tuotantojakauma-tiivistävä: Kylämäistä 10% Väljää okt 20% Tiivistä okt 30% Vanhaan malliin 20% Pienkerrostaloalueita 15% Korkeita kortteleita 5% varanto k-m 2 AS k-m 2 + jää yli AS k-m 2 - liian vähän AS k-m 2 ASUNTOINA asuntotuotannon keskikoko YHT k-m 2 AS kpl AS kpl AS kpl TONTTIKOKO 25 % yleisiin alueisiin talokoko: huoneistoa / talo AS m 2 Nykyinen rakentamistahti on ollut k-m 2 / v. Raideliikenteen maksimivisio edellyttäisi k-m 2 / v. rakentamista. 20
21 Esimerkki väljemmästä tuotantojakaumasta Väljempi tuotantojakauma mukailee nykytrendiä, maaseudulle suuntautuu 30% uudisrakentamisesta. Uuden kaavan tarpeet lähes kaksinkertaistuisivat. TUOTANTOTAVOITTEET JA MAA-ALUETARPEET HARVA ASUNTOALUETYYPPIEN MITOITUS - UUTTA RAKENNUSKANTAA JA MAATA TAVOITE "kylät" väljä okt tiivis okt "vanhat kaupungit" pienkerros talot korkeat korttelit ea 0,03 0,07 0,15 0,22 0,3 1 Esim. (sis. myös toimitilat) % % Hangon taajama on n ha Lohjan taajama on n ha H: AS k-m 2 H1: sis.kv ha uutta rakentamista H1: kaavoitus ha uutta kaavaa H: AS k-m 2 H2: sis.kv ha uutta rakentamista H2: kaavoitus ha uutta kaavaa H: AS k-m 2 H3: sis.kv ha uutta rakentamista H3: kaavoitus ha uutta kaavaa KAAVAVARANNON LAADUN VERTAUS TAVOITTEESEEN arvio laadusta 70% AO 30% AO 100% AK varanto k-m 2 AS k-m 2 + jää yli AS k-m 2 - liian vähän AS k-m 2 ASUNTOINA asuntotuotannon keskikoko YHT k-m 2 AS kpl AS kpl AS kpl TONTTIKOKO 25 % yleisiin alueisiin talokoko: huoneistoa / talo m 2 Tuotantojakauma-väljä: Kylämäistä 30% Väljää okt 30% Tiivistä okt 20% Vanhaan malliin 10% Pienkerrostaloalueita 9% Korkeita kortteleita 1% 21
22 Raideliikennehankkeiden maksimipotentiaalin hyödyntäminen merkitsisi toisen Länsi-Uudenmaan rakentamista seuraavan 30 vuoden aikana. k-m2 UUTTA ASUNTORAKENTAMISTA ERI VÄESTÖNKASVU- JA RAKENNEVAIHTOEHDOISSA T= tiivistävä, H=hajaantuva/harva AS1 = trendiennuste 2040, AS2 = kuntien nykyiset strategiat, AS3 = raideliikenne as. Miljoonat 5,50 5,00 4,50 4,00 Nykyinen asuntorakennuskanta 5,5 milj. k-m as. Nykyhetken MAL-kaavoitusvalmius 2,4 milj. k-m2 UL:n huomioima kaavoitusvisio 4,2 milj. k-m2 (sisältää myös asemanseudut) 3,50 3,00 2,50 2, as as. korkeat korttelit pienkerrostalot "vanhat kaupungit" tiivis okt väljä okt "kylät" 1,50 1,00 0,50 0,00 T:AS1 T:AS2 T: AS3 H: AS1 H: AS2 H: AS3 TIIVISTÄVÄ JA HARVA 22
23 Kyliin tai hajalleen sijoittuvan asuntorakentamisen nykytrendin jatkaminen (10% 30% vie 70% maa-aluetarpeesta vaikka asukkaita ja kerrosalaa sijoittuu alle 30%. Lisäksi joukkoliikenteen kehittämisen väestöpohja jää saavuttamatta. ha UUDEN ASUNTOMAAN KAAVOITUSTARVE TIIVISTÄVÄSSÄ JA HARVASSA VAIHTOEHDOSSA T= tiivistävä, H=hajaantuva/harva AS1 = trendiennuste 2040, AS2 = kuntien nykyiset strategiat, AS3 = raideliikenne as Hangon taajama noin ha Lohjan taajama noin ha as. korkeat korttelit pienkerrostalot "vanhat kaupungit" tiivis okt väljä okt "kylät" as as. 0 T1: kaavoitus T2: kaavoitus T3: kaavoitus H1: kaavoitus H2: kaavoitus H3: kaavoitus 23
24 6. Miten ikääntyvien asukkaiden haasteeseen ja muuttoliikkeeseen vastataan? 24
25 Yli 75-vuotiaiden määrä kolminkertaistuu: Miten rakennetulla ympäristöllä ja asuntotarjonnalla tuetaan terveyttä, vireyttä ja omaehtoista pärjäämistä? LÄNSI-UUDENMAAN PALVELUASUMIS- JA RYHMÄKOTIPAIKKOJEN TARVE YLI 75-VUOTIALLE (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus) trendiennuste n. 90% kotona tehostettu palveluasuminen n. 5-6% ikär. = avohoidon ympärivuorkautinen tukiasuminen muistisairaiden ryhmäkodeissa (vanhainkodeissa) ja laitohoidossa n. 3% ikär
26 Noin 8000 nykyisessä rakennuskannassa asuvan asukkaan ikääntymishaaste asuntokierto Suuri osa ikääntyy omakotitaloissa ja haja-asutusalueella (katso paikkatietoanalyysikartta aiheesta MALe -nettisivulta). Nyt lähes puolet ikääntyy yksin, erityisesti miehistä. entä 20-vuoden kuluttua? Kaksi tavoitetta: 1. Asumisen mahdollistaminen keski-iän kodissa mahdollisimman pitkään 2. Mahdollisuus muuttaa läheiseen kylään tai keskustaan: pienempään asuntoon, helppohoitoisempaan asumiseen, lähemmäksi palveluja ja muita asukkaita TARVITAAN: edullisia vuokra-asuntoja ja muuta edullista asuntotuotantoa asunnonvaihtoon ja muuttamaan auttamispalveluja, vanhan asunnon tyhjennyspalveluja tiedotusta uusista asumismahdollisuuksista 26
27 Yli 65-vuotiaiden määrän kasvun vaikutuksia v Kaupunkikuva elävöityy: Kasvanut seniorien määrä lisää asukasryhmiä, joilla on enemmän vapaa-aikaa, jolloin kaupunkimaisten palvelujen (kahvilat, kauneushoitolat, kuntosalit ym.) kysyntä kasvaa samalla kun senioriväestöä on muuttanut keskustoihin Golfin kysyntä kasvaa: Seniorien asuntokysyntä kohdistuu lähelle harrastusmahdollisuuksia, esim. Pohjan kirkonkylään Kakkosasuntoja muuttuu pysyviksi asunnoksi: esim. Hangossa ja Tammisaaressa Mahdollisuus eheyttämiseen ja tiivistämiseen: Pihapiirien uudisrakennusten kysyntä kasvaa, kun halutaan muuttaa lähelle lastenlapsia. Markkinoille pitäisi kehittää pienten, senioreille soveltuvien omakotitalojen malleja, jopa siirrettäviä. Toteutumisen edistäminen edellyttää MUUTOKSIA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN (esim. Lohjalla) ja kaavallista uusajattelua (esim. rintamamiestalotontit). Vantaan Itä- Hakkila on hyvä esimerkki kehityksestä. Yhteisöllisyys, monipuolisuus ja palvelujen saavutettavuus korostuvat: Palvelujen, päivittäistavaroiden, apteekin ja terveyskeskuksen läheisyys korostuvat sijoittumisessa asukkaan itsenäisyyden ja kunnan palvelukysynnän odotusarvon kannalta Hyvät liikkumismahdollisuudet myös joukkoliikenteellä Sijoittuminen taajamiin lisää mahdollisuutta liikkua jalan ja pysyä omatoimisena pidempään Tiivis ja matala rakentaminen (max 2 kerrosta), esim. Kiviniemen ranta. Yhteisöllisiä taloja, jolloin saadaan synergiaa palveluihin ei yksipuolisesti vain asumista ja senioreille suunnattua. Potentiaalisia kohteita senioreille suunnatun elinkaariasumisen uudisrakentamiseen: Lohjan keskusta Lohjan Moisionpellon reservipotentiaali: asukasrakenteeltaan sekoittunut alue Taajamaradan asemien seudut: pääsee hyvin liikkumaan ja matkustelemaan Yleisesti taajama-alueille, ei erillisiin kohteisiin Siuntion hyvinvointikeskuksen yhteyteen, esim. yksityisiä vanhuspalveluja 27
28 Vanheneva väestönosan asumistarpeisiin varautumislaskelmat Vanhenevan väestön asumishaaste tulee olemaan mittava investointi, mutta myös olennainen kilpailutekijä Oheen on laskettu erityisryhmien asumisen tarpeita valtakunnallisten mitoitustavoitteiden mukaisesti seuraavien 30 vuoden aikajänteellä. Nykytilanne ei kuvaa nykytilanteen tarjontaa vaan laskennallista tarvetta. Asuntotuotantosuunnittelun lähtökohta ja varautuminen Länsi-Uudellamaalla vuoteen 2040: Yli 65-vuotiaita 30% asukkaista väestön trendiennusteessa Tehostetun palveluasumisen piirissä: asukasta Muistisairaiden ryhmäkodeissa: 640 asukasta Muistihäiriöisiä kotona: ja näistä noin 50% asuu yksin nykytrendin mukaan Asumiskiertoa 20%:lle yli 65-vuotiaista = ikäihmiselle uusi asunto keskustaan Erityisasumisen tarpeet ovat niin mittavat, että ne tulisi ottaa yhteisen kehitystyön kohteeksi Länsi-Uudellamaalla. Miksi keksiä samaa pyörää joka kunnassa erikseen? Toinen haaste on asumiskierron edistäminen keskustoihin, lähelle palveluja, kolmas erityisesti yksin elävien vanhusten itsenäisen pärjäämisen ylläpito. Rakennetun ympäristön merkitys terveyttä ylläpitävänä laatutekijänä tulee konkreettisesti esille ja sillä on hinta, joka tulisi laskea esim. erilaisille palveluverkostovaihtoehdoille. 28
29 Vuonna 2040 ainakin asukasta tarvitsee tehostettua palveluasumista ja 640 asuu muistisairaiden ryhmäkodeissa. - Millaisia kokonaisuuksia rakennetaan? Laskentataulukko on saatavilla myös kuntien omaan käyttöön. 29
30 Karjalohjalla, Nummi-Pusulassa, Hangossa ja Raaseporissa yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa yli kolmannekseen asukkaista. Suomen sisäisellä muuttoliikkeellä ei trendiä voi muuttua, koska väestö vanhenee myös metropolialueella ja vielä voimakkaammin muualla Suomessa. Liiteosan asumismalleissa on esimerkkikortti Hämeenlinnassa positiivisen vastaanototon saaneesta Keinusaaren loppukaaren korttelista. 30
31 7. Hajarakentamisen suuntaaminen Hajarakentamisen ohjaustarvetta ja keinoja on tarkasteltu Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa. Rakentamisen leviämistä ja nykyisten asukkaiden sijaintia kuvataan useassa paikkatietoanalyysissä Teemakarttojen analysointiraportissa. Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu tutkimus kiteyttää, mitä haetaan: 1. PKS:n omakotitarjontaa halvempia neliöitä 2. Luontoa, rauhaa ja turvallista ympäristöä lapsille 3. Isoa tonttia ja paljon erilaisia neliöitä 4. Myös luksusta, jota muualta ei saa 5. Maaseutuasuminen myös yllätti pimeydellään, työläydellään ja palvelujen kaukaisuudella 6. Jotkut olivat erittäin tyytyväisiä ja halusivat jopa vielä enemmän maalle Muuttajat olivat huomattavasti perusväestöä korkeammin koulutettuja siis haluttuja muuttajia. Asuntopoliittisin keinoin haja-rakentamisen suosioon vaikutetaan laadukkaalla ja kilpailukykyisellä asuntorakentamisella taajamissa, lähellä palveluja ja joukkoliikennettä. Asuntopoliittisen ohjelman liitteenä on MALe - ryhmätyöskentelyyn osallistuneiden näkemys hyvistä asuntoalueiden kehitysvaihtoehdoista ja malleista. Hyviä malleja on esitelty urbaanista merenrantavisiosta maaseututaajamien täydennysrakentamiseen sekä keskustan loft-tiivistämisestä ekokyliin. Asumiskierron tukeminen keskustoihin on myös yksi tapa hillitä uusien hajaasumispaikkojen kysyntää: tällöin vanhenevan pariskunnan / asukkaan kiinteistö vapautuu maaseutuasumista haluaville nuorille perheille tai vireille eläkeläisille. Katso pp -tiivistelmä tutkimuksesta MALe nettisivulla. 31
32 8. Energiatehokkuustavoitteet Rakennukset kuluttavat n. 40% energiasta ja aiheuttavat n. 30% hiilidioksidipäästöistä. EU-energiatehokkuusdirektiivi: Kaikkien uudisrakennusten on oltava lähes 0-energiarakennuksia vuoteen 2020 mennessä. Suomessa uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräykset kiristyvät lisää 20% vuoden 2012 alussa. Uudessa tavoitteessa rakennuksen energiantuotantomuoto otetaan mukaan energiatehokkuuslaskelmiin. Rakennuksen energiatehokkuuteen eli E-lukuun lasketaan: lämmöneristys sisäilmasto ja ilmanvaihto energiankulutus primäärienergialähteen vaikutukset Rakennuksen energiankulutuksesta vähintään 25% on tuotettava uusiutuvilla energiamuodoilla kuten aurinkokeräimillä, tuulella tai maalämmöllä, jos rakennus ei ole kaukolämmön piirissä. Haasteena päästövähennystavoitteet Katso ERA 17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 tavoitteisto MALe -nettisivulta tai ERA17 -tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi nollaenergiarakentamiseen siirtymistä HETI! Asiantuntijoiden mukaan energiainvestoinnit maksavat jo nyt itsensä takaisin 3-5 vuodessa. Energiatehokkuusrakentaminen on innovatiivinen ala, jossa edelläkävijät voivat houkutella tiedostavia asukkaita, yrittäjiä ja luoda uutta elinkeinotoimintaa. Energiatehokkuusvelvoite koskee niin uudisrakentamista kuin peruskorjaustakin. Kuntia peräänkuulutetaan energiasaneeraukseen omissa kiinteistöissään (myös hyvä esimerkkivaikutus). Muutoksiin varautuminen säästää: Erityisesti rakennusten energiatuotantomuotoa valitessa tulee valita vaihtoehto, jossa energiatuotantomuotoa pystytään vaihtamaan 50 vuoden käyttöaikana (esim. vesikiertoisen lattialämmitykseen vaihdettava energialähde) Lisää aiheesta: 32
33 9. Yhteiset hankkeet ehdotuksia haasteiden näkökulmasta H4: Elämän loppukaaren korttelit ja kylät (mukana palvelutuottajia ja tulevia asukkaita) H5: Energiatehokkaan peruskorjauksen ohjeistus (esimerkkikohde, josta opetusvideo rakennusvalvonnan tarpeisiin ja ehkä koko Suomeen) H3, H1: Loft tiivistäminen omakotialueilla vaikutukset, arkkitehtuuri, mallit, case kohteet, prototyyppi ja tuotanto - löytyykö paikallisia yrittäjiä mukaan? syntyykö uusia yrityksiä? H3, H1, H2: Vanhojen teollisuusrakennusten/alueiden ekologinen ja toiminnallinen saneeraus eli uusien, (kansainvälisten) monitoimijaympäristöjen synnyttäminen (tulevia yrittäjiä ja asukkaita mukana suunnittelussa, ekotehtaat vrt. ekokylät) H1: Asumisen lähiympäristö ja yhteydet: taajaman jalankulun- ja pyöräilyn sujuvuusanalyysi, tulevaisuuden visio ja perusparannussuunnitelma (mukana erityisesti koululaisia ja eläkeläisiä, näyttely) H1, H2: Uuden (vanhan) asemanseudun elämä, toiminnalliset yhteydet ja energiaomavaraisuus, juuri Länsi-Uudellamaalla H3, H5: Ekokylien tai energiaomavaraisten asuntoalueiden kehitys ja aluerakentamiskohteet H5: Energiatehokkuutta parantaviin innovaatioihin ja muutoksiin erikoistuneen yritysneuvojan ja avustushakemusavustajan palkkaaminen MUU? KOHDE OSALLISTUJAT RAHOITUS KÄYNNISTYS 33
34 LIITE: ALUETEHOKKUUSESIMERKKEJÄ JA ASUMISEN KEHITTÄMISVISIOITA Aluetehokkuusesimerkkejä: Länsi-Uudenmaan urbaaneimmat ympäristöt 1. LOFT -tiloja nykyisille AO -tonteille 2. Hämeenlinnan keinusaari: Yhteinen kortteli elinkaaren loppumetreille 3. Arktinen megapolis Oulussa 4. Nummen kirkonkylän täydennysrakentaminen 5. Siuntion asemanseutu 800 uudelle asukkaalle 6. Vihdin ekokylä Linnanniittu 7. Kruunuvuorenrannan aluerakentamiskohde valloittaa rantaa yhteiseen kaupunkielämään 34
35 Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA LIITE: ALUETEHOKKUUSESIMERKKEJÄ JA ASUMISEN KEHITTÄMISVISIOITA MAL -asumisen ryhmätyö ja MAL koordinaattori VAIN PP- ESITYKSIIN!
36 ALUETEHOKKUUSESIMERKKEJÄ Länsi-Uudenmaan urbaaneimmat ympäristöt 36
37 1 LOFT-tiloja nykyisille AO -tonteille LOFT -tyyppinen pieni rakennus, yksiö tontin takaosaan, vanhaan talousrakennukseen tai sen katolle. Elämänkaaren ja tarpeiden mukana muuttuvaa tilaa: studioita tai työtiloja, aikuistuvien nuorten sivuasuntoja, eläkkeelle siirtyneet vanhemmat samaan pihapiiriin jne. Lisää tiiviyttä olevilla OKT-alueilla, joilla on paljon käyttämätöntä rakennusoikeutta tai sitä voidaan lisätä. Sopii myös maatalouden pihapiireihin. MIKÄ LOFT? Suomessa LOFT -asuntoidea on lähtenyt liikkeelle halusta saada markkinoille erikoisempia asuntoja, koska yhä suurempi osa asukkaista elää muuta kuin ydinperhevaihetta, jolle nykyinen asuntotuotanto on suunnattu. LOFT -ratkaisut sopivat erityisen hyvin vanhojen tehdasrakennusten muuttamiseen asumiskäyttöön, kuten Tikkurilan vanha silkkitehdas ja Talin radiotehdas, mutta myös uusia kerrostaloja on rakennettu LOFTeiksi mm. Arabianrantaan ja Sörnäisiin. LOFT -asunnoissa omistaja itse viimeistelee tilaratkaisun, rakentaa haluamansa väliseinät ja hankkii keittiökalusteet. Usein vain märkätilat on tehty valmiiksi. Tilat ovat yleensä korkeita, 5m, mikä mahdollistaa erilaiset parviratkaisut. Myös ikkunat ovat suuria. Näin rakennetut asunnot ovat olleet neliöhinnaltaan edullisempia. Kiinteistömaailman mukaan kyseessä on suoranainen villitys, ja asunnot menevät kaupaksi nopeammin kuin muut. 37
38 38
39 2 Hämeenlinnan Keinusaari: Yhteinen kortteli elinkaaren loppumetreille Päivi Saloranta, Hämeenlinnan kaupunki Palvelukeskus Keinukamari Keinuhovi ja Keinukorento Asuintalo Keinutuoli As Oy Keinukulma Keinusaaressa palvelutalon kanssa samaan kortteliin sijoitettiin myös senioriväestölle suunnattua asuntotuotantoa, jolloin toisen puolison siirryttyä palvelutaloon toinen voi asua lähellä omassa kodissa. Yhteinen korttelipiha on ollut oletettua vilkkaammassa käytössä ja saanut kehuja asukkaiden kohtauspaikkana. Myös vanhainkoti olisi sopinut samaan kokonaisuuteen. 39
40 3 ARKTINEN MEGAPOLIS OULUSSA Aalto yliopisto, TKK, YKS ammattikurssi Uuden, erittäin tiiviin asukkaan kaupunginosan yleiskaava ja toiminnallinen visio avaa uusia näkökulmia myös nykyisten kaupunkien tiivistämiseen sekä viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kehittämiseen Alueen suunnittelussa käytettiin Problem - based Learning -skenaariosyklimenetelmää Lähtökohdat: Verkottunut ja nauhamainen liittyminen muuhun rakenteeseen, ei pistemäinen lähiö Ekologinen ote, uudet energialähteet, kl- ja jl-reitistöt ja parkit, pikaraitiotie, kauppa kävelyetäisyydellä, lähipalvelut ja katutason elävyys, liikuntaesteettömyys Tavoitteena työpaikkaomavaraisuus ja työpaikan sijainti kävelyetäisyydellä merinäköala, veden tuominen lähelle taloja, vaihtelevat puistot massiivisten kerrostalojen välissä, vihertävät talot Merenrannat yleistä puistoa jonka virkistysreitit, kahvilat, ravintolat ja muut palvelut ovat myös alueen ulkopuolisille Asuntotuotannossa sosiaalinen ja hallintamuotoon perustuva kirjo VAIN PP- ESITYKSIIN! 40
41 Alue on liitetty kattavalla kevyen liikenteen verkostolla Oulussa 60-luvulta saakka pitkäjänteisesti rakennettuun kyven liikenteen verkostoon. Arktisesta korkeudesta huolimatta Oulussa on Suomen korkeimmat pyöräilymäärät. Toinen pääliikkumismuoto on pikaraitiotie, joka keskusta-alueella kulkee myös kauppakeskusten ja rakennusten sisällä. VAIN PP- ESITYKSIIN! MITOITUS: Alue = 136 ha Rakennettu alue = 35 ha Rakennuskanta = 3,1 milj. k-m 2 Rakennusten keskimääräinen korkeus 10 kerrosta e=2,13 Keskustan e=7,3 41
42 4 Nummen kirkonkylän täydennysrakentaminen - Kihintöyryyn 7 uutta AO tonttia Tonttikoko m 2, rakennusoikeus 300 k-m k-m 2 Monipuoliset lähipalvelut ja hallinnon palvelut kävelyetäisyydellä = arkiliikkuminen jalkaisin mahdollista Täydennysrakentaminen lisää kirkonkylän palvelujen kannattavuutta Haaste ja vetovoima - Nummen kirkonkylän korkea rakennushistoriallinen status: viehättävä, kumpuileva, puistomainen miljöö ja peltoaukean kulttuurimaisema Uusi rakentaminen täydentää ja vahvistaa maisemarakenteessa kirkonkylän rakennettua ympäristöä e = 0,13 42
43 5 Siuntion asemanseutu 800 uudelle asukkaalle 17 ha, k-m 2, e=0,32, 2-4 kerroksisia asuintaloja ja palveluja Asemakaava tehty asukasyhteistyönä Energiaohjelma tekeillä (Motiva) Rakentamisen ja ympäristön laadusta pidetään huolta: Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje, Siuntion kuntakeskuksen ulkoympäristön laatuohjeistus Rakennuttajana Asuntosäätiö, tontinluovutuskilpailu Tarvitaan uusia keinoja joukkoliikenteen mahdollistamiseksi uusilla alueilla: ennakoiva joukkoliikennemaksu (lippu joukkoliikennemahdollisuuteen) tai infran kehitysmaksu yhteistyö palveluliikenteen kanssa 43
44 Alue vastaa VATtien hengessä hyvin voimistuvaan muuttovirtaan PKS:lta - se tarjoaa pendelöijille raideliikennevaihtoehdon ja lapsiperheille lähellä sijaitsevat palvelut 44
45 6 Vihdin ekokylä Linnanniittu Tutustu myös Sammatin ekokylään Lohjalla. Linnanniitun suunnittelu on aloitettu yli 10 vuotta sitten Osuuskuntavetoisesti eli tulevat asukkaat ovat mukana alusta asti. Osuuskuntaan liittyvän on hyväksyttävä rakentamistapaohjeet, joissa ekologisia kriteereitä. Osuuskunnan jäsenet ovat olleet laatimassa ohjeita. Tavoitteena tontit, joita voi jakaa monella tavalla asukkaiden elinkaaren tarpeiden mukaan. Rakennusoikeuden lisäksi 40 m 2 on varattu viherhuoneille ja talousrakennuksille. Ryhmä- ja kimpparakentamisella hankitaan massaetuja rakennuskustannuksiin. Yhteisöllisyyttä lisäävien tilojen ja meidän kylä tunteen kehittäminen on tärkein tavoite. Se lisää ekologista motivaatiota, oppimista ja toimintaa. Yhteisöllisyydelle tärkeä tila on KYLÄTALO (joka toimii myös senioritalona). Tontin hinnan yhteydessä kerätään alkupääomaa kylätalon rakentamiseen. Yhteisö aikoo tuottaa myös PERUSPALVELUJA, joita se voi tarjota kunnalle. Toinen ekologisuuden painopiste on rakennusten energiapihiyden lisäksi pyrkimys vähähiiliseen ja omavaraiseen energiantuotantoon. Aiheesta on tehty erillinen selvitys ja omalle lämmöntuotannolle on varattu tontti. Osuuskunnalla on ollut oma puuhamies ja alueen kehittämisellä osa-aikainen projektipäällikkö. Ongelmana omakotialueen asukasvetoisessa kehittämisessä on ollut alkurahoituksen löytyminen asukkaiden vuorovaikutuksen järjestämiseen ja energiatehokkaiden rakentamisratkaisujen keräämiseen. 28 ha k-m 2 e = 0,09 noin 500 asukasta Linnanniittu sijaitsee 2 km:n päässä Nummelan keskustasta. Lohjan rata parantaisi alueen ekotasetta ja saavutettavuutta erinomaisesti. Alueelle on sallittu, mutta ei pakko, rakentaa jopa 3 kerroksisia omakotitaloja. 45
46 7 Kruunuvuorenrannan aluerakentamiskohde valloittaa rantaa yhteiselle kaupunkielämälle VAIN PP- ESITYKSIIN! Lähde: Kruunuvuorenranta, Osayleiskaavaehdotuksen selostus, Hki, KSV Laajasalon öljysatama muuttuu noin asukkaan ja 700 työpaikan kaupunginosaksi, josta suora ratikkayhteys Helsingin keskustaan. 143 ha maata, e=0, k-m 2 asumista, as.välj. 50 k-m 2 /as k-m 2 toimitilaa 46
47 Veden läheisyys tekee tehokkaastakin rakentamisesta haluttua ja mielenkiintoista - se tuo arvostetun maiseman lisäksi virkistäviä kulkureittejä ja toimintamahdollisuuksia kodin välittömään läheisyyteen, myös talvella VAIN PP- ESITYK- SIIN! VAIN PP- ESITYK- SIIN! 47
48 Rantaviivaa mukailee yhtenäinen kevyen liikenteen reitistö, jonka varressa on laitureita, puistoja, ravintoloita, uimarantoja, vuokrasaunoja ja kulttuuripalveluja raitiovaunulla ja vesibussilla saavutettavissa VAIN PP- ESITYKSIIN! Vastaavanlaiseen rakentamiseen löytyy hyviä potentiaaleja Länsi-Uudeltamaalta ja erityisesti Lohjanjärven rannoilta läheltä palveluja. Toinen hyvä esimerkki on Kuopion asukkaan uusi Saaristokaupunginosa Kallaveden rannalla. Yli 10 kerroksiset pistetalot rakennetaan aivan kanavan 48 rantaan, mutta muu rakentaminen on pientalovaltaista.
Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA
Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA LIITE: ALUETEHOKKUUSESIMERKKEJÄ JA ASUMISEN KEHITTÄMISVISIOITA 3.6.2010 viranhaltijoiden MAL-ryhmätyö ja MAL koordinaattori Julkaisuluvat tarkennetaan.
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MALe yhteistyö
Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka
LisätiedotASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN SISÄLTÖÄ. 12.4.2010 MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää
ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN SISÄLTÖÄ 12.4.2010 MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Asuntotuotannon haaste nro 1 Energiatehokkuus ja päästöttömyys Talojen rakenteet, ikkunat, ilmastointi ym. Talojen sijoittaminen,
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotMALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010
MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010 OHRY 30.9.2010, Hanko MAL -koordinaattori Mariitta Vuorenpää MAAKUNTAKAAVAN UUDISTUS ETENEE VAUHDILLA HUOM! Tervetuloa Länsi-Uudenmaan kuntaseminaariin! Tilaisuudessa
LisätiedotMAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE
MAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE (MAL-rakennemallityön puiteohjelman kohdat V ja VI) Esitelty ja hyväksytty tarkentuneeksi sisällöksi AKO-
LisätiedotLähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus
Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotIkääntyneiden asumisen näkymiä
Ikääntyneiden asumisen näkymiä Kotona asumisen arki ja tulevaisuus Hyvän Iän Foorumi 3.10.2018 Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotMillaisia tilastoja kunnat haluavat?
Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotHämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013
Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotEnergiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014
Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotAsuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki
Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,
Lisätiedot14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011
Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa
LisätiedotKASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa
KASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus SYKE Tulevaisuuden asuntotuotannon suunnittelu -seminaari 13.12.2017 KASSU2-työkalun kehittämishanke
LisätiedotTesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo
Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotIkääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä Aalto 21.9.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016
LisätiedotKaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.
Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa. MAL4-sopimus Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman päivitys Kaisu Kuusela, Tampereen kaupunkiseutu
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotIisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA. Janne Antikainen
SELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA Janne Antikainen 1.11.2018 Sähköinen kommentointi ja työskentely https://mdi.screen.io/jkl Selvityksen
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotUudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo
Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille
LisätiedotKARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.9.2018 MIKSI KARHULAAN TARVITAAN UUSI YLEISKAAVA? Karhulan keskustan osayleiskaavalla tarkastellaan Karhulan keskeisiä alueita
LisätiedotRajaton seutu työpaja Synteesi- ja ohjelmointipaja
Rajaton seutu työpaja 4 30.5.2018 Synteesi- ja ohjelmointipaja Pajassa 30.5. 10-10:45 1. Edellisessä työpajassa sovittua ja pajojen välissä esiin noussutta asiaa 2. Tiivistelmä analyyseistä sekä niistä
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotPalveluasumisen tarve ja kehittäminen
Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotIkäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta
Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta Mikko Autio asumisen asiantuntija Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Oulun kaupunki 27.9.2018 1. Ikääntyneiden asumisen nykytila ja tulevaisuus Oulussa
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotKaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen
LisätiedotCase Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014
Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin
LisätiedotHYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET
HYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET 2019-2027 ASUMISEN VISIO KASVAVA JA KEHITTYVÄ KAUPUNKI TARJOAA JOKAISEN ELÄMÄNTILANTEESEEN SOPIVIA ASUMISVAIHTOEHTOJA TURVALLISESSA JA VIIHTYISÄSSÄ ASUINYMPÄRISTÖSSÄ 2 ALKUSANAT
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MALe 2009 2010 ohjelmakokonaisuus myös netissä: www.länsi.fi/koko > MALe
Länsi-Uudenmaan MALe 2009 2010 ohjelmakokonaisuus myös netissä: www.länsi.fi/koko > MALe Esittely 27.1.2011 Valtakunnallinen MAL-verkosto DI Mariitta Vuorenpää, MAL koordinaattori 2009-2010 Taustaa 1 MALe
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotIlmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne
LisätiedotRESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotMaankäytön rakenne Seuranta
Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.
LisätiedotKasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.
MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja
LisätiedotKeskustavisio 2035 Työpaja 1 Tavoiteasettelu Raatihuoneen juhlasali Ke klo 18:30-21
Keskustavisio 2035 Työpaja 1 Tavoiteasettelu Raatihuoneen juhlasali Ke klo 18:30-21 Keskustavision tarkoitus Kaupungin keskusta on koko kaupungin käyntikortti ja se määrittää identiteettiä ja mielikuvaa
LisätiedotIlmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 18.1.2018 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä tai jo aiemmin? Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan
LisätiedotValtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotLOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA
LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2017-19 Seminaari 17.11.2017 klo 15-17 Muistio keskustelusta Leena Iso-Markku 1 LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2017-19 Seminaari 17.11.2017 klo 15-17 Muistio keskustelusta
LisätiedotKymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija
Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla
Lisätiedotprojektipäällikkö Tero Piippo
SEUDULLISEN ASUNTOPOLITIIKAN MAHDOLLISUUDET? Asuntopoliittinen seminaari kunnille, kaupunkiseuduille ja valtiolle ke 21.10.2015 Ympäristöministeriö, Pankkisali, Aleksanterinkatu 7, Helsinki projektipäällikkö
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotKAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA
KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA SARI NIEMI IISALMEN KAUPUNKI 8.5.2012 Safa-palkinto 2011 Omaleimaisuutta ja perinteitä vaalivasta yhdyskuntasuunnittelusta IISALMI KUOPIO 85
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotPalveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00
Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotIisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet
Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
Lisätiedoteriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>
eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 1 eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> 2 eriksnäs*vision 2010-2018 Kansainvälinen arkkit.kilpailu 2007 1 palk. EMERALDA Kansainvälinen arkkitehtikilpailu
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT
Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,
Lisätiedot