ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN SISÄLTÖÄ MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Transkriptio

1 ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN SISÄLTÖÄ MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

2

3 Asuntotuotannon haaste nro 1 Energiatehokkuus ja päästöttömyys Talojen rakenteet, ikkunat, ilmastointi ym. Talojen sijoittaminen, suuntaaminen Lämmitysjärjestelmä Liikkumistarpeet Ympäristön ja palvelujen toimivuus Community, polis, sosiaaliset verkostot, kulmakunta, kyläyhteisö, yhteisöllisyys Rakennusmääräykset, tontinluovutusehdot, opastus ja ohjaus Koskee myös olevaa rakennuskantaa ja peruskorjausta!

4 Valtakunnalliset normit kovia Rakennettu ympäristö vastaa 40% energiankulutuksesta ja päästöistä Passiivitalot, 0-energiatalot, energiaa tuottavat talot (seinäpaksuudet, ikkunoiden suuntaus, pienilmasto, ilmastoinnin lämmön talteenotto, primäärienergiaratkaisut) Investoinnit halpenevat koko ajan (2-5% kalliimpaa) ja takaisinmaksuaika lyhenee energianhinnan mukaan (5-10v.)

5

6

7 Vaasan asuntomessualue hyödynsi sedimenttilämpöä ja vanhaa kaatopaikkaa

8 Tarvitaan tiiviin rakentamisen malleja, jotka ovat kilpailukykyisiä haja-asumisen kanssa.

9

10 Ekokortteleita lähiöiden sijaan

11

12 Haaste 2: hajarakentamisen hillitseminen Hajarakentamisen työntövoimat?

13 Mikä on kaupungin viehätys? Mikä pikkukaupungin? Miksi kyliä ihannoidaan? Kuinka monelle maaseudun rauhaa riittää?

14 ASUMISEN HAASTE nro 3 ikääntyminen Tilastokeskuksen pitkän aikavälin trendiennusteen mukaan Suomessa on 40 vuoden kuluttua 1,6 miljoonaa yli 65-vuotiasta (nyt 0,9 milj.) Ikäihmisten määrä kasvaa aina 30-luvun puoleenväliin asti 12% yli 80-vuotiaista on dementikkoja, jotka eivät enää pärjää kotona Lähes puolet ikäimisistä asuu yksin! ja suurin osa taajaman ulkopuolella omakotitalossa! ja miehiä! Mistä omaishoitajat? Miten kuntien talous kestää kotipalvelun? Miten muuttokiertoa taajamiin voidaan edistää? Kyläyhteisöt ovat nykyisin vanhusystävällisempiä kuin kaupungit entä tulevaisuudessa? Onko VANHUSTAAJAMA hyvä profiili? (esim. Ristijärven kunta) Kotkailmiö: eläkkeelle jääneitä muuttaa halvempiin asuntoihin keskustaan ja samalla jää rahaa matkusteluun Samalla ulkomaalaisväestön osuus kasvaa (mm. hoivatyö!): netto / v. = sisään, koska suomalaista muuttaa vuosittain ulkomaille 10% suomalaisista on ulkomaalaisia v. 2040

15 ASUMISEN HAASTE nro 3 ikääntyminen Hämeenlinnan uusi palvelukeskus ja vanhusasumisen konsepti Sekoittava esimerkki otettu hyvin vastaan: vanhusten palvelukeskus yhdistettiin kotihoitoasuntoihin ja vanheneville pariskunnille tarjottuihin omistusasuntoihin: pariskunnat muuttivat, jolloin toinen voi jatkaa asumista kotona, jos toinen joutuu palvelukeskukseen Korkeatasoinen, esteetön ja suojaisa piha saanut kiitosta kohtauspaikkana oleskeluun, tuttujen ja muiden vanhusten tapaamiseen Vanhusten asuntojen esteettömyys ja turvallisuusremontoinnit käynnistymässä (katetut sisäänkäynnit, rappuset, kylpyhuoneet jne.), -vähävaraisille tukea tarjolla, virkamiehet ei osaa hakea Ns. palveluasunnossa asunto = 500 /kk ja palvelu 3000 /kk >>> ennaltaehkäisyn tärkeys, mutta miten se hoituu yksin, hajallaan asuvan ikäpolven kanssa? ARA:n rahoituksessa etusijalla KUNTAYHTEISÖT

16 ASUMISEN HAASTE nro 3 ikääntyminen Kuntaliitto tutkinut ulkomaisia esimerkkejä: eristämistä vai keskittämistä vai hajauttamista Palvelu- / laitoslähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen ja omatoimisuuteen voimavarana Hollannissa korostuu YHTEISÖLLISYYS ja YHDESSÄ ARKISTEN ASKAREIDEN TEKEMINEN HOITOMUOTONA (pieniä yksityisiä hoitokoteja) Kodinomaisuus, arvokkuus, kohtauspaikat ja kosketus ulkomaailmaan: esim. vanhainkodin keskellä vihreä puutarha, jossa voi seurata vuodenaikojen vaihtumista, jos ei enää itse kykene ulos Ydinkysymys: Missä ja miten te haluaisitte viettää vanhuutenne?, -sillä kohderyhmä on täällä tänään!

17 Kenelle rakennamme? LÄNSI-UUDENMAAN PALVELUASUMIS- JA RYHMÄKOTIPAIKKOJEN TARVE YLI 75-VUOTIALLE (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus) trendiennuste n. 90% kotona tehostettu palveluasuminen n. 5-6% ikär. = avohoidon ympärivuorkautinen tukiasuminen muistisairaiden ryhmäkodeissa (vanhainkodeissa) ja laitohoidossa n. 3% ikär

18 Kenelle rakennamme? MUISTIHÄIRIÖISTEN OSUUS ~30% YLI 85 -VUOTIAISATA -näistä noin puolet asuu yksin! muistihäiriöisiä yli 85-vuotiaita joista lähes 50% asuu yksin!

19 Miten trendi pidetään yllä? Miten trendi käännetään? VÄESTÖENNUSTEITA (Tilastokeskus 2009) TRENDIENNUSTE OMAVARAISKEHITYS VÄKI Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå

20 Väestörakenne ja muuttoliike Länsi-Uudenmaan VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYS trendiennuste Omavaraislaskelma pitää väestön nykyisenä: Trendiennuste merkitsee n asukasta muuttovoittoa JAKAUMA?: > yli 65 v. > keski-ikäisiä ja nuoria aikuisia JOISTA?: > luovaa luokkaa > white movea > ulkomaalaista Liikennehankkeiden max mitoitus as. merkitsee *3 - ketä? LISÄKSI: keskimääräisen asumisväljyyden on ennustettu kasvavan vielä 20%, joten uuden asunnon tarvitsee n nykykannassa asuvaa asukasta

21 ASUNTORAKENNUSKANNAN KEHITYS Siuntio Raasepori Nu-Pu Lohja Karkkila Karjalohja - Karislojo Inkoo - Ingå Hanko - Hangö

22 ASUNTORAKENNUSKANNAN LISÄYS = 18v. - Asuntokannan lisäys kuvaa likimain rakentamisvauhtia KASVU KASVU/v Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila Lohja Nu-Pu Raasepori Siuntio 0

23 RAKENNUSKANNAN KASVU/v. ( ) PER asukas vuonna ,040 0,035 0,030 0,025 k-m2 0,020 0,015 0,010 0,005 0,000 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila Lohja Nu-Pu Raasepori Siuntio

24 Rakennuskannan lisäyksen jakautuminen vanhoille ja uusille asukkaille keskimääräisellä asumisväljyydellä laskettuna k-m uusille asukkaille välyyden kasvuun sisältää myös tyhjäksi ja kakkosasunnoiksi muuttuvan asuntokannan: vaihetelee kunnittain 0 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi- Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå Rakennuskannan lisäys = 18v.

25 ASUMISVÄLJYYDEN KEHITYS 70,0 60,0 k-m2 / as. 50,0 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå 40,0 30,

26 Asuminen ja vapaa-ajan asuminen AKO Länsi-Uudenmaan kunnissa 2008 / Boende och fritidsboende i AKO Västra Nylands kommuner Määrä (kpl) / Antal (st.) Pientalo / Småhus Rivitalo / Radhus Kerrostalo / Höghus Vapaa-ajan rakennus / Fritidsbostad Hanko / Hangö Inkoo / Ingå Karjalohja / Karislojo Karkkila / Högfors Lohja / Lojo Kunta / Kommun Siuntio / Sjundeå Nummi-Pusula Raasepori / Raseborg

27 Rakennetaanko 30 vuodessa toinen Länsi- Uusimaa?! Asumisen kaavavaranto 2008: 2,8 milj.k-m 2 (~50% kannasta) Keskimääräisen asumisväljyyden on oletettu kasvavan vuoteen 2040 vielä 20% (52 > 62 k- m 2 / as.) Asumisväljyys ja trendiennusteen uutta asukasta tarvitsee 2,1 milj. k-m 2 eli kaavavaranto riittää mutta se sijaitsee osin väärissä kunnissa ja paikoissa Liikennehankkeiden asukasta ( lisää ed.) tarvitsee lisää 3,2 milj. k-m 2 Teoreettinen lisäkaavoitustarve = 2,5 milj. k-m 2 = 50% rakennuskannasta, jos kaikki kaavavaranto käytetään ensin Liikennehankkeiden* tuottama max rakennuskannan lisäys = 5,3 milj. k-mk 2 eli ~nykyinen asuntorakennuskanta! LU-MAL alueella myös kakkosasuntokanta ja tyhjilleen jäävä asuntokanta on paikoin huomattava (Hanko, Pohja, Tammisaari?) Tulossa kaavavarannon käyttöönoton ja kaavoitustarpeen vaiheittainrakentamistarkastelu aluetyypeittäin ja kunnittain * (Lännentiet ja Länsirata)

28 Mistä matkustajat raideliikenteeseen? Kaikkien raideliikennehankkeiden väestö- ja työpaikkapohja Liikennehankkeiden, Lännentiet ja Länsirata, mahdollistama / edellyttämä kasvu vuoteen 2040: Asukkaita: (+ 64%) Mikä osuus voi olla kotimaan muuttoa? PKS:n muuttoliike: pendelöijät, yrittäjät, luovaluokka Hgin kantakaupungin läpiajoliikenteen rasittamien kaupunginosien asukkaita n Eläkeläiset (?) Keitä ovat työntekijät? Työperäinen maahanmuutto? Mitä positiivinen avautuminen edellyttää? Työpaikkoja: (+ 60%) Mitä nämä työpaikat ovat??!! Mitä jos LU:n teollisuustyöpaikkaa lopettavat? Yhteiskunnan palvelusektoria ei voida merkittävästi kasvattaa? Suomen alueiden työpaikkakehitys ei voi perustua kaupan työpaikkojen lisääntymiseen Kaupan orastavat, uudet muodot voivat romahduttaa kaupan työpaikat?

29 RYHMÄTYÖSKENTELY 1. Sijoitetaan trendiennusteen muuttovoitto uutta asukasta seudulle 2. Vanhassa kannassa asumisväljyyden kasvu 20%:lla merkitsee uutta rakentamista noin asukkaalle: -millaista? 3. Visioidaan ja sijoitetaan enemmän apua tarvitsevien seniorien asuminen 4. Lisätään liikennehankkeiden asukasmääriä maun mukaan: maksimimitoitus asukasta merkitsee lisää asuntoja asukkaalle

30 Sijoitettavat väestönosat yli 65 vuotiasta pariskuntaa (1000 erityisasumiseen, alla) luovan luokan edustajaa PKS:lta as. lapsellisissa pariskunnissa (white mowe) ulkomaalaista asukasta uusiin asuntoihin nykykannasta: yli 65 vuotiasta asukasta lapsellisissa pariskunnissa nuorta aikuista 6. Lisäksi erityishoivaa- ja asumista tarvitsevat seniorit: 650 tehostettuun palveluasumiseen 400 muistihäiriöisten ryhmäkoteihin Miten järjestätte muiden 1000:n yli 85-vuotiaan muistihäiriöisen asumisen? (puolet asuu yksin omakotitalossa) Keitä olisivat liikennehakkeiden max -mitoitusasukasta? sijoittakaa mielenne mukaan mutta perustelkaa muuttajan motiivi (elinkeino), alueen houkuttelevuus ja lähtöpaikan realistisuus!

31 Asukastyyppi kohde kartalla: 1. Millaista asumista tarjotaan? Kuvaile aluetta? 2. Kuka rakentaa? Ja millä rahalla? 3. Mikä tekee houkuttelevaksi ja hyväksi juuri tälle asukastyypille? 4. Miten liikkumistarpeet on minimoitu? 5. Miten alue liittyy muihin taajamiin ja keskustoihin? 6. Miten yhteisöllisyyden ja sosiaalisten verkostojen toimivuus on ajateltu? 7. Miten kaavaratkaisun ja rakenteiden energiatehokkuus ja päästöt on minimoitu?

32 Ehdotetaan yhteisiä hankkeita ja kehityskohdeverkostoja: Senioriasuminen Energiatehokkaat alueet Ekologiset koealueet Energiasaneeraus

33 Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen, Pekka Puistosalo, Leena Iso-Markku, Katariina Haigh, Risto Kärkkäinen, Kukka-Maaria Luukkonen, Elina Pekkarinen, Iiris Koivula

34 I: Yli 65-vuotiaiden määrän kasvun vaikutuksia v Kaupunkikuva elävöityy: Kasvanut seniorien määrä lisää asukasryhmiä, joilla on enemmän vapaaaikaa, jolloin kaupunkimaisten palvelujen (kahvilat, kauneushoitolat, kuntosalit ym.) kysyntä kasvaa samalla kun senioriväestöä on muuttanut keskustoihin Golfin kysyntä kasvaa: Seniorien asuntokysyntä kohdistuu lähelle harrastusmahdollisuuksia, esim. Pohjan kirkonkylään Kakkosasuntoja muuttuu pysyviksi asunnoksi: esim. Hangossa ja Tammisaaressa Mahdollisuus eheyttämiseen ja tiivistämiseen: Pihapiirien uudisrakennusten kysyntä kasvaa, kun halutaan muuttaa lähelle lastenlapsia. Markkinoille pitäisi kehittää pienten, senioreille soveltuvien omakotitalojen malleja, jopa siirrettäviä. Toteutumisen edistäminen edellyttää MUUTOKSIA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN (esim. Lohjalla) ja kaavallista uusajattelua (esim. rintamamiestalotontit). Vantaan Itä-Hakkila on hyvä esimerkki kehityksestä.

35 Mihin? Millaista? Palvelujen, päivittäistavaroiden, apteekin ja terveyskeskuksen läheisyys korostuvat sijoittumisessa asukkaan itsenäisyyden ja kunnan palvelukysynnän odotusarvon kannalta Hyvät liikkumismahdollisuudet myös joukkoliikenteellä Sijoittuminen taajamiin lisää mahdollisuutta liikkua jalan ja pysyä omatoimisena pidempään Tiivis ja matala rakentaminen (max 2 kerrosta), esim. Kiviniemen ranta Yhteisöllisiä taloja, jolloin saadaan synergiaa palveluihin ei yksipuolisesti vain asumista ja senioreille suunnattua

36 Potentiaalisia kohteita senioreille suunnatun elinkaariasumisen uudisrakentamiseen Lohjan keskusta Lohjan Moisionpellon reservipotentiaali: asukasrakenteeltaan sekoittunut alue Taajamaradan asemien seudut: pääsee hyvin liikkumaan ja matkustelemaan Yleisesti taajama-alueille, ei erillisiin kohteisiin Siuntion hyvinvointikeskuksen yhteyteen, esim. yksityisiä vanhuspalveluja

37 Noin 8000 nykyisessä rakennuskannassa asuvan asukkaan ikääntymishaaste asuntokierto Suuri osa (tehdään YKR analyysi) ikääntyy omakotitaloissa ja haja-asutusalueella. Nyt lähes puolet ikääntyy yksin, erityisesti miehistä. entä 20-vuoden kuluttua? Kaksi tavoitetta: 1. Asumisen mahdollistaminen keski-iän kodissa mahdollisimman pitkään 2. Mahdollisuus muuttaa läheiseen kylään tai keskustaan: pienempään asuntoon, helppohoitoisempaan asumiseen, lähemmäksi palveluja ja muita asukkaita TARVITAAN: edullisia vuokra-asuntoja ja muuta edullista asuntotuotantoa asunnonvaihtoon ja muuttamaan auttamispalveluja, vanhan asunnon tyhjennyspalveluja tiedotusta uusista asumismahdollisuuksista

38 II: Luovaa luokkaa ja vaihtoehtoehtoihmisiä houkuttelevat kohteet Nykyinen rakennuskanta: Vanhat ruukkimiljööt ja muu teollisuushistorian rakennuskanta: Fiskars, Billnäs, Tammisaari, Bromarv, Hanko, Lohjan Virkkala, Karkkila Myös Karjalohjan kulttuuritaustat ja Nummi-Pusulan maalaismiljööt Sammatin Steiner-filosofiapalvelujen vetovoima Karkkila aikamme aleksiskiven kotipaikkana Esim. Mustion ruukin osayleiskaava Ikääntyvän väestönosan asumiskierron mahdollistaminen tuo markkinoille vanhaa rakennuskantaa näillä alueilla Uusi rakentaminen: Ryhmärakentamista Lähelle juna-asemia pienellä pihalla varustettua mutta tiivistä, yhteisöllistä Digiajan teknologian, yksityisyrittäjien ja etätyön tarvitseman infran, tilojen ja kohtauspaikkojen tarjoaminen: kohteiden markkinointi!

39 Identiteetit osana asumisvalintaa puitteet on aktivointi koko alueen profiilin kohoaminen Maalla mutta ei niin maalla että pelottaa. Vanhat identiteetit joihin sijoittua / rakennettu ympäristö identiteetin luojana: vanhat kartanokeskukset ja linnat, vanhat työläisasuntoalueet, Kalkkipetterin alue (myös yrityksille) Nummen kirkonkylä virallisesti valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Kosketus maaseutuun elämystasolla Ruokapiirit ja tuottajien läheisyys / luomu Esimerkkejä: Linnanniityn ekokylän yhteisöllinen konsepti: yhteistilat, viljelypalstat (tutustutaan lähemmin) Svarvarsin 85ha OYK: useamman sukupolven perheyritys luomua, hevosia, terapiaa, tukityöllistämisen hyödyntäminen

40 III: KOOTAAN ESIMERKKIPANKKI Etsitään hyviä esimerkkejä tiiviistä, viihtyisistä asuinalueista ja rakennuksista tai konsepteista eri kohderyhmille Kerätään tähän lähde-, kuva- ja linkkilistaa

41 IV: KERÄTÄÄN TAULUKKO Kuntien ja eri taajamatyyppien väestötavoitteet sekä vanhemmille väestönosille suunnatun rakentamisen volyymi kuntien strategioissa Lähettäkää tiedot sähköpostilla MAL - koordinaattorille

42 V: MITOITUSTARKASTELU - esimerkkinä ikääntyvien asumistarpeet Lähetetään kuntiin ennen toista ryhmätyötä