Henkilöstökoulutus Koulutusta juuri Sinulle!

Transkriptio

1 Henkilöstökoulutus 2016 Koulutusta juuri Sinulle!

2 Sisältö 2 SAK:N KEHITTÄMISKESKUS... 4 kursseille ilmoittautuminen... 4 poissaolot ja peruutukset... 4 koulutuksen hinnoittelu... 5 AY-TOIMIHENKILÖTUTKINTO ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille... 7 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEESSÄ TYÖNTEKIJÄNÄ perehdytyskoulutus uusille ay-työntekijöille EDUNVALVONTA Työoikeus Työoikeuden koulutussarja: Työoikeuden perusteet Työsuhdeturva Työaikalaki ja vuosilomalaki Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu työyhteisössä Paikallinen sopiminen Työoikeuden ajankohtaispäivä SOPU-VALMENNUS Työyhteisön ristiriidat voimavaraksi ESIMIESKOULUTUS Esimiehen mahdollisuudet arjen haasteissa Työhyvinvoinnin johtaminen Mentorointi Työnohjaus JÄRJESTÖJOHTAMINEN Liittohallinnon koulutus KIELIKOULUTUS Ruotsinkielen ay-terminologiaa ja puheharjoituksia Sujuvuutta ruotsinkieliseen asiakaspalveluun Ruotsin opiskelua etänä (Lync) Jäsenhankintaa englanniksi KOULUTTAJAKOULUTUS Tietoiskuista oppimiseen n työkalupakki NEUVOTTELUTAITO Vakuuta vaativassa neuvottelussa PSKJ-KOULUTUS Ammattiliitot yhteiskunnallisina vaikuttajina (ent. PSKJ-toimitsijakoulutus) TYÖNOHJAUS Työnohjausta tilauksesta TYÖYHTEISÖSOVITTELU SOPU-valmennus Työyhteisön ristiriidat voimavaraksi VIESTINTÄKOULUTUS Jäsenpalveluvalmennus Näin selvität hankalat jäsenpalvelutilanteet Persoona peliin esiintymistaidon kurssi SAK:n mediaesiintymisen koulutus Vaikuttavuutta viestintään ja kielenhuollon päivitys Asiakirjoittamisen ABC sujuvaan kirjoittamiseen Iloista äänenhuoltoa TOIMIVA TYÖYHTEIS Tarinatohtori-työyhteisökoulutus Työnohjaus KANSANVÄLINEN AY-TOIMINTA ETUI (European Trade Union Institute) HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU pääkaupunkiseudun alueyksikkö, Nurmijärven kampus HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT KURSSIHAKEMUSLOMAKEET Ilmoittautuminen henkilöstökoulutukseen Illmoittautuminen Mentorointikoulutukseen Työsuojelu Toimitsijoiden työsuojelukoulutus Työtapaturmat ja oikeuskäytäntö MENTOROINTI ammatillisen kehittymisen tukena Mentorointi SAK:laisessa ay-liikkeessä yhteinen ohjelma Mentoriparin yksilöohjaus Mitä mentorointi on? VOIMAVARAT TYÖSSÄ Mentorointi SAK:laisessa ay-liikkeessä Työnohjaus työhyvinvoinnin tukena... 38

3 SAK:n Kehittämiskeskus Kädessäsi on SAK:n Kehittämiskeskuksen koulutustarjonta vuodelle Opiston nettisivuilta kohdasta Kehittämiskeskus, löydät tarjontamme ja ilmoittautumislomakkeemme. Jokainen päivä pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu, lukea hyvä runo, nähdä jokin oivallinen maalaus ja jos mahdollista, puhua muutamia järkeviä sanoja. Coethe 4 Kehittämiskeskus tarjoaa keskusjärjestölle, ammattiliitoille ja työttömyyskassoille henkilöstön ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Tarjonnassamme on yksittäisiä kursseja ja koulutuskokonaisuuksia, ja pitempikestoista koulutusta kuten Ay-toimihenkilötutkinto ja PSKJ-toimitsijakoulutus. Perustarjontamme lisäksi teemme aina ns. räätälöityä koulutusta tilaajan tarpeiden mukaan. Sisällysluettelosta näet nopeasti perustarjontamme. Jos haluat tehdä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), ota yhteyttä meihin. Kaikissa koulutukseen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä Kehittämiskeskuksen koulutussuunnittelijaan ja kurssisihteeriin: Marja-Liisa Marjamäki marja-liisa.marjamaki@kio.f i koulutussuunnittelija kehittämisyksikön päällikkö puh , gsm Riitta Karjalainen riitta.karjalainen@kio.f i kurssisihteeri puh SAK:n Kehittämiskeskuksen kurssit järjestetään joko Helsingissä tai Kiljavanrannassa, jossa toimii myös Kiljavan opisto. Kiljavanranta sijaitsee Nurmijärvellä Rajamäen ja Röykän välisen tien varrella Sääksjärven rannalla osoitteessa Kotorannantie 49, KILJAVA. Matka Helsingistä Kiljavalle on vajaa 50 km. Opistolle on linja-autoyhteydet Helsingistä ja Hyvinkäältä. Ajo-ohjeet lähetetään kurssikutsun mukana ja linja-autojen aikataulut löytyvät osoitteesta i tai Matkahuollon sivuilta i. Tervetuloa opiskelemaan! KURSSEILLE ILMOITTAUTUMINEN Kiljavalla pidettäville kursseille ilmoittaudutaan viimeistään kolme viikkoa ennen kurssin alkua ja Helsingissä pidettäville kursseille tilavarausten vuoksi viimeistään neljä viikkoa ennen kurssia. Ilmoittautumiset toimitetaan kurssisihteeri Riitta Karjalaiselle. Tämän esitteen lopussa on ilmoittautumislomake, jota voi kopioida. Koulutukseen voi ilmoittautua myös netissä osoitteessa i > Kehittämiskeskus > Ilmoittaudu henkilöstökoulutukseen. POISSAOLOT JA PERUUTUKSET Jos koulutuskokonaisuuteen tai yksittäiselle kurssille ilmoittautunut ei ole ilmoittanut poissaolostaan tai hänellä ei ole pätevää syytä (sairastuminen), peritään koko kurssimaksu. Jos osallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kymmenen työpäivää ennen kurssin/ koulutuskokonaisuuden alkua, peritään kurssimaksusta 50 %. Peruutusmaksua ei kuitenkaan laskuteta, jos poissaolija hankkii tilalleen uuden kurssilaisen. Kun koulutuskokonaisuus (sisältää useampia yksittäisiä kurssiosioita) on alkanut, niin osanottajan poissaolon vuoksi yksittäisten koulutuskokonaisuuteen liittyvien osioiden maksuja ei hyvitetä ilman pätevää syytä (sairastuminen). KOULUTUKSEN HINNOITTELU Helsingissä järjestettävien kurssien hinta sisältää pääsääntöisesti opetuksen, perusmateriaalin, kahvit ja lounaan. Kiljavan opistossa järjestettävien kurssien hinta sisältää opetuksen, perusmateriaalin sekä kahvit ja ruokailut kurssin aikana. Majoittuminen Kiljavalla maksaa 2 hengen huoneessa 41 euroa/yö/henkilö. 5

4 Ay-toimihenkilötutkinto ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille Ay-toimihenkilöiden täydennyskoulutus tutkinnon rakenne (22,5 pistettä) Tutkinto-opiskelu on suunnattu kaikille uusille ja uudehkoille SAK:n ja STTK:n ja niiden alaisten liittojen työntekijöille. Tavoitteet Opiskelun tavoitteena on osanottajan ammatillinen kehittyminen. Tutkinto-opiskelu antaa osallistujalle mahdollisuuden laajentaa ja syventää ammattitaitoaan ja kehittää omaa työtään. Tutkinto-opiskelu synnyttää myös foorumin liittorajat ylittävälle vuorovaikutukselle ja ajatusten vaihdolle. ORIENTAATIO-OPINNOT 4,5 pistettä (yhteiset opinnot) Orientaatiokurssi (2 pv) Työtieteen perusteet (2 + 2 pv) Ay-liike muuttuvassa maailmassa I-osa: Hyvän yhteiskunnan jäljillä (2 pv) Orientaatio-opinnot + yleiset ammatillisen kehittymisen opinnot yht. 10,5 pistettä H O P S 6 Tutkinto-opiskelu käynnistyi kesäkuussa Seuraavan kerran opiskelu käynnistyy elokuussa YLEISET AMMATILLISEN KEHITTYMISEN OPINNOT 6 pistettä (yhteiset opinnot) Ay-liike muuttuvassa maailmassa II-osa: Näkökulmia muuttuvaan työelämään (2 pv) L O P P 7 Tietoiskusta oppimiseen (2 pv) U T Talouspolitiikka ja yritystalous (2 pv) Y Ö SYVENTÄVÄT AMMATILLISEN KEHITTYMISEN OPINNOT 4,5 9 pistettä (valinnaiset) 3 7,5 pistettä Opiskelija valitsee ammatillisen kehittymisensä kannalta tärkeitä opintoja esim. Neuvottelutaito Työoikeus kaksi seminaaripäivää Järjestöjohtaminen ym.

5 8 Ay-toimihenkilötutkinnon koulutuspäiviä vuoden 2016 aikana: Ay-liike muuttuvassa maailmassa I-osa: Hyvän yhteiskunnan jäljillä Osiossa pohditaan sitä, miten hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu ja mitä se on nyt? Minkälaisia asioita ja minkälaisilla perusteilla ay-liike puolustaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Ay-liike muuttuvassa maailmassa II-osa: Näkökulmia muuttuvaan työelämään Tällä osiolla on useita näkökulmia työelämään: mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miltä eri toimialojen kehitys näyttää, työllisyys, työttömyys, miten työt kehittyvät ja muuttuvat, mikä on johtamisen ja työhyvinvoinnin tila vuonna 2016? Miten olemme lähestyneet hyvä työelämä tavoitteita? Tietoiskuista oppimiseen Tietoiskusta oppimiseen -jaksolla käsittelemme oppimista ja opettamista/ohjaamista. Käsittelemme sitä, miten monilla erilasilla toiminnallisilla menetelmillä voi edesauttaa oppimista. Vahvistamme jokaisen ohjaamisen taitoja. Talouspolitiikka ja yritystalous Talouspolitiikka-päivässä tutkitaan Suomen talouden pitkää linjaa: kuinka suhdanteet ovat vaihdelleet ja miten ne ovat vaikuttaneet työntekijöihin, heidän asioihinsa sekä tuloihinsa. Suhdanteiden yhteydessä käydään läpi harjoitettua talouspolitiikkaa, samalla arvioidaan sitä, miten eri talouspoliittiset toimet ovat vaikuttaneet suomalaisen hyvinvoinnin rakentumiseen. Yritystalous-päivässä opetellaan tulkitsemaan yrityksen talouden tilaa ja asemaa. Niistä lasketaan tunnuslukuja, joilla voidaan arvioida palkkauksen oikeudenmukaisuutta sekä parantaa valmiuksia muutostilanteissa. 9 Opiskelu tapahtuu työn ohessa ja kaikille yhteiset kurssit pidetään Kiljavan opistolla.

6 Ammattiyhdistysliikkeessä työntekijänä perehdytyskoulutus uusille ay-työntekijöille Vahvistuu syksyn aikana (3 päivää) Perehdytyskoulutuksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva SAK:laisesta ay-liikkeestä, sen rakenteista, tavoitteista ja toimintatavoista antaa näkökulmia muutokseen ja tulevaisuuteen jäsentää omaa työtä osana ay-työn kokonaisuutta. 13:00 Houkutteleva ay-liike: keiden edunvalvontaa (jäsenkunta-analyysi) luottamushenkilörakenteet aktiivisuus järjestäytyminen 14:30 Kahvi 15:00 Edellinen aihe jatkuu 16:00 Ylös, ulos ja lenkille 2. päivä 9:00 Päivän avaus Miten ay-liikkeeseen kiinnitytään? 12:00 Lounas 13:00 Mikä ay-liikkeessä kiinnostaa vai kiinnostaako? Mitä nuoret ajattelevat ay-liikkeestä ja järjestäytymisestä? 14:30 Kahvi 14:45 Järjestäminen, jäsenhankinta 10 Ohjelma (alustava) 1. päivä 9:30 Avaus Koulutuskokonaisuuden esittely, sisältö ja työskentelytapa Tutustuminen 10:00 Tervetuloa taloon puheenvuoro: Ay-työn haasteet nyt ja tulevaisuudessa 11:00 Miten toteutamme perustehtäväämme? ydintehtävämme rakenteet, joissa toimimme päätöksenteon tavat, prosessit yksin vai yhdessä liitot ja kassat verkostot ja yhteistyötahot 12:00 Lounas 3. päivä 9:00 Päivän avaus Täyttääkö työni hyvän työn kriteerit työnsuunnittelu, ajanhallinta, osaaminen 11:00 Edunvalvonta 12:00 Päätöskeskustelu Kiljavan opisto 670 euroa/hlö (sisältää kahvi ja ruokailut; yöpymisestä laskutetaan erikseen) 11

7 Edunvalvonta Työoikeus 12 Työoikeuden koulutussarja Tavoite Lähtökohtana on työoikeuden yleinen teoreettinen tuntemus, jonka perusteella opiskelija voi tunnistaa oikeusturvan tarpeet työelämässä, pelkistää tosiasioista oikeudellisesti merkittävät seikat, perustella ratkaisuja oikeudellisin normein ja tunnistaa työelämän oikeusturvan kehittämistarpeita. 1. jakso: Työoikeuden perusteet Marjaana Liehu-Törrö, työoikeuden opettaja, Kiljavan opisto Sisältöjä Työoikeuden luonne ja periaatteet Individuaalinen ja kollektiivinen työoikeus Työsuhteen tunnusmerkistö Työsuhteen ehtojen määräytyminen Työsuhteen ehtojen muuttaminen Erilaiset työsuhteet (ns. normaalityösuhde ja epätyypillinen työ) Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Yt-menettely Oikeuskäytäntöä 2. jakso: Työsuhdeturva Kohderyhmä Liittojen sopimusosastojen ja aluetoimistojen henkilöstö, ay-toimihenkilötutkintoa suorittavat sekä kaikki, jotka haluavat perehtyä työoikeuteen tai päivittää työoikeuden osaamistaan. Koulutus sopii myös esimiehille. Annika Rönni-Sällinen, työehtoasioiden päällikkö, SAK ry Sisältöjä Yksilöperusteinen irtisanomissuoja työsopimuslain säännökset katsaus oikeuskäytäntöön Kollekgiivinen työsuhdeturva lomauttaminen ja ulkoistaminen (liikkeen luovutus, alihankinta, vuokratyö) erityisryhmät (luottamusmiehet, vanhempainvapaat) 3. jakso: Työaikalaki ja vuosilomalaki t Päivi Ahonen, lakimies, JHL ry Juha Jakonen, varatuomari, kokenut ay-lakimies Sisältöjä Työaikasuojelun kehitys Työaikalain luonne Työaikalain pakottavuudesta ja sopimuksenvaraisuudesta Työajaksi luettava aika Säännöllinen työaika (laki, tes) Paikallisesti sovittu säännöllinen työaika (järjestäytynyt yritys, järjestäytymätön) Yö- ja vuorotyö, sunnuntaityö Lepoajat Ylityö Työaika-asiakirjat, valvonta ja erimielisyyksien ratkaiseminen Vuosilomalaki vuosilomalain ansaintasäännöt vuosilomapalkka ja lomakorvaus vuosiloman antaminen vuosiloman erinäiset säännökset 4. jakso: Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu työyhteisössä Anu-Tuija Lehto, lakimies, SAK ry Sisältöjä Mitä on tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu? Milloin työntekijöitä voidaan laittaa eri asemaan toistensa kanssa? Miten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu on otettava huomioon työntekomuodoissa (pätkätyöt, vuokratyö)? Miten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja tasapuolista kohtelua voidaan konkreettisesti edistää ja valvoa työpaikalla? Millaista oikeuskäytäntöä asiasta on? Miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait ovat muuttuneet lain tultua voimaan ? Aivan kuten korkean moraalin tueksi tarvitaan lakeja, tarvitaan lakien noudattamiseksi korkeata moraalia. Machiavelli 5. jakso: Paikallinen sopiminen Minna Tanska, lakimies, SAK ry Sisältöjä Paikallista sopimista koskevia tutkimustuloksia Katsaus alan kirjallisuuteen Suomessa tehty tutkimus Paikallinen sopiminen ja soveltamisongelmat Paikallisen sopimisen juridiikkaa Mitä on paikallinen sopiminen? Mihin sopiminen perustuu? Paikallisen sopimisen ulottuvuus ja sisältö Luottamushenkilön valta ja vastuu Kaikki koulutuspäivät pidetään Helsingissä 340 euroa/jakso/hlö tai euroa koko koulutussarja/hlö (sisältää opetuksen, materiaalit, kahvit ja lounaan/jakso) Työoikeuden ajankohtaispäivä Kohderyhmä Liittojen sopimusosastojen ja aluetoimistojen henkilöstö sekä kaikki työoikeudellisen osaamisen täydentäjät Helsinki 340 euroa/hlö (sisältää opetuksen, materiaalit, kahvit ja lounaan) 13

8 14 Työsuojelu Toimitsijoiden työsuojelukoulutus Koulutuksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva työsuojelutoiminnasta. Osanottaja tuntee työsuojelutoimintaa ohjaavan lainsäädännön tietää, miten työnantajan työturvallisuusvastuu jakautuu työpaikalla, ketkä ovat työsuojelutoimijat ja mitkä ovat eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet tietää työsuojeluviranomaiset ja tuntee heidän toimintansa tietää työterveyshuollon ja työterveysyhteistyön periaatteet saa kokonaiskuvan työn ja työympäristön vaaroista ja vaarojen arvioinnista tietää, mitkä ovat juridisesti oikeat menettelytavat tapaturma- ja ammattitautitilanteissa tietää menettelytavat ja eri tahojen vastuut epäasiallisen kohtelun tilanteissa ymmärtää, miten sopimustoiminnan kautta voidaan kehittää työsuojelumääräyksiä ja työsuojelutoimintaa. Koulutus on suunnattu ay-toimitsijoille. I-OSA Koulutuskokonaisuuden avaus tavoitteet, sisältö, työskentelytapa ja aikataulu tutustuminen Työsuojelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö yleiskuva ohjaavasta lainsäädännöstä omat yhteistoimintasopimukset Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta työpaikkatason toimijat, oikeudet ja velvollisuudet (työsuojeluvaltuutetun valinta, asema, ajankäyttö, korvaukset ja koulutusoikeus) yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutettu (asema, valtuudet) viranomaisvalvonta (ketkä, miten) Työturvallisuuslaki työsuojelun toimintaohjelma vaaran arviointi (pääkategoriat ja niiden sisältö) Työsuojelulla työhyvinvointia miten työsuojelu käsitteenä (sisältö ja toiminta) on muuttunut vuosien varrella ja mitä työhyvinvointi käsitteellä tarkoitetaan tänä päivänä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, epäasiallinen kohtelu toimintatavat ja eteneminen näissä tilanteissa, milloin kannattaa ohjata työsuojelupiiriin asioita hoidettavaksi tasa-arvo- ja koulutussuunnitelma Työterveyshuolto lakisääteisen työterveyshuollon sisältö, ennakoiva työterveyshuolto (työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma) hyvä työterveyshuoltokäytäntö vapaaehtoisen työterveyshuollon osuus sairaudenhoito (tasapuolisen kohtelun vaatimus) työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö varhainen tukeminen (työkyvyn arviointi) yksityisyyden suoja terveystietojen osalta (miten hoidetaan: kuka käsittelee sairaspoissaoloasioita, missä poissaolotietoja säilytetään yrityksen sisällä, työterveyshuollossa) II OSA Työtapaturmat ja toimenpideohjeet Työtapaturma, sen tutkiminen ja vastuiden määrittely (viranomaistoiminta) Välitehtävät Työtapaturmat, ammattitaudit ja korvauskäytännöt (sosiaaliturva) Vakava tapaturma ja vahinkojen korvaus Kiljavan opisto t Sari Jokinen JHL ry Erika Kähärä PAM ry Marjut Lumijärvi Metallityöväen Liitto ry Raili Perimäki SAK ry euroa (sisältää kahvit ja ruokailut; yöpymisestä laskutetaan erikseen) 15

9 Työtapaturmat ja oikeuskäytäntö Kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu ay-lakimiehille ja toimitsijoille, jotka hoitavat työtapaturma-asioita tai haluavat saada uutta tietoa tästä ajankohtaisesta teemasta. Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tulee voimaan Sisältö Koulutuksessa käsitellään oikeuskäytäntöä vuosilta Samalla arvioidaan muuttuneen oikeuskäytännön merkitystä ja uuden lain vaikutusta työntekijän oikeusturvan kannalta. Juha Jakonen, varatuomari, kokenut ay-lakimies Helsinki SOPU-VALMENNUS Työyhteisön ristiriidat voimavaraksi Mitä sovittelu on? Työyhteisösovittelussa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään heidän omassa hallussaan olevan tiedon ja voiman ratkaista konf liktitilanteita. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai suurempi ryhmä. Sovittelija ei ratkaise erimielisyyttä osapuolten puolesta, vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Hän ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset löytävät itse ratkaisun. Sovittelijan tehtävänä on varmistaa, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi sekä luoda ilmapiiri, joka sallii tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovitteluprosessin aikana ihmisille avautuu uusia näkökulmia ja sitä kautta lisääntyy eri osapuolten ymmärrys toisen tilanteesta. Sovittelu on siihen osallistuville henkilöille vahva oppimisprosessi. Keskustelut perustuvat vastuuseen omista tunteista ja käyttäytymisestä. Prosessin aikana opitaan pois olettamuksista ja tulkinnoista. Sovitteluprosessissa saadaan aikaan keskustelujen kautta sopimus, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät ja allekirjoittavat. Sovittelun jälkeen suunnataan katse tulevaisuuteen. Sopu-valmennus antaa valmiuksia toimia uudella tavalla erilaisissa ristiriitatilanteissa. Katso lisää sivulta euroa (sisältää kahvit ja lounaan) Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla.

10 ESIMIESKOULUTUS 18 Esimiehen mahdollisuudet arjen haasteissa 3 x 1 päivä Koulutuksen pilotti järjestettiin syksyllä Vuoden 2016 ajankohdista ilmoitetaan erikseen. Esimiestyöstä puhutaan, että se on hyvin haasteellista, mutta myös antoisaa. Koulutuksessa autamme sinua oivaltamaan esimiestyössäsi ne vielä hyödyntämättömät mahdollisuudet sekä havaitsemaan ajattelun ja toiminnan esteiksi muodostuneet uskomukset. Koulutuksessa hyödynnetään osallistujien tuottamaa keskustelua, ajattelua, reaktioita ja toimintaa oivalluksien ja reflektoinnin välineenä. Oppiminen tapahtuu parhaiten kokemuksien kautta prosessinomaisesti. Siksi koulutus on kokemusperäinen ja sisältää sekä harjoituksia että tehtäviä. Keskitymme myös niihin teemoihin, joita ryhmä nostaa esille koulutuksen aikana. Viisasta miestä ei tunne siitä, että hän ei tee virheitä, vaan siitä, että hän ei tee samaa virhettä uudestaan. Churchil Sisältö Päivä 1 Minä esimiesroolissa Mitä kuuluu rooliin? Historian/kulttuurin/oman toimintaympäristön vaikutus Päätösten tekeminen ja läpivieminen johtajana Roolien erilaisuus Tavoitteet Sisäistät syvemmin oman roolisi esimiehenä ja esimiehenä olon mahdollisuudet. Päivä 2 Tiimitoiminnan sudenkuopat Ristiriitojen kehitysmekanismit Sitoutuneisuuden merkitys Kuinka kuunnella ja kohdata Ongelmat ristiriitojen taustalla Vaikeiden asioiden esille ottaminen Tavoitteet Saat ymmärrystä ja toimiviksi todettuja työkaluja ristiriitojen syntyyn, käsittelyyn ja niiden ennaltaehkäisyyn. Kotitehtävä Oman työnantajan pelisääntöihin tutustuminen (esimerkiksi lait, työsuojelu, yhteistoiminta, henkilöstökyselyt, rekrytointi, johtaminen, työajat). Tavoitteet: Ymmärrät oman työnantajasi antaman viitekehyksen esimiestyöhösi. Päivä 3 Toimintatapoja Kotitehtävän läpikäynti Koulutuksen aikana nousseiden teemojen syventäminen Johtajuuden työkaluja: kokouskäytännöt, muutosjohtaminen, kehityskeskustelut, strategian jalkauttaminen jne. Tavoitteet Saat käyttöösi lisää toimintamalleja, jotka auttavat sinua ja tiimiäsi saavuttamaan asetetut tavoitteet. t Seppo Mäki ja Tapio Sirén Helsinki euroa (sis. kahvit ja lounaan / jakso) Työhyvinvoinnin johtaminen ja Tavoite Ohjelman tavoitteena on kouluttaa ja valmentaa työpaikoille työhyvinvoinnin asiantuntijoita ja siten kasvattaa organisaatioiden omaa työhyvinvointiosaamista ja suunnitelmallisuutta luoda välineistöä osallistujien oman organisaation työhyvinvoinnin arvioimiseen, antaa tietoja, taitoja ja keinoja tunnistaa oman organisaation ja sen henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa ja mahdollisia uhkia antaa osallistujille valmiuksia toimia työhyvinvoinnin kehittäjinä omilla työpaikoillaan. Rakenne ja sisältö Valmennusohjelma toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin kanssa. Sisältö muokataan ay-liikkeeseen sopivaksi. 1. Työhyvinvointi strategisena menestystekijänä työhyvinvoinnin käsite ja merkitys työhyvinvointivalmentajan rooli työhyvinvointivalmentajan kehittämis osaaminen työhyvinvointisuunnitelmien tekemisen käynnistäminen 2. Tämän päivän työ ja työelämä uhka vai mahdollisuus hyvinvoinnille? työelämän muutos ja kehitystrendit työn organisointi tulevaisuuden osaamistarpeet vaikuttamismahdollisuudet työhön 3. Organisaatio ja yhteiskunta työhyvinvoinnin tekijöinä organisaation rakenteet osaamisen kehittäminen organisaatiokulttuuri työhyvinvointia ohjaava lainsäädäntö 4. Voimaa yhteisöstä sosiaalinen pääoma työyhteisötaidot vuorovaikutustaidot työyhteisön haasteelliset tilanteet 5. Miten johdan työhyvinvointia? johtamisen lähestymistavat ikäjohtaminen työhyvinvoinnin mittaaminen 6. Yksilönä yhteisössä henkilökohtainen hyvinvointi positiivinen psykologia ja psykologinen pääoma tunteet työssä palautuminen ja stressi motivaatio terveys ja toimintakyky 7. Koulutuksen päätös projektitöiden käsittely työhyvinvointivalmentaja -todistusten jako Jaksot 1 5 Tampereen Yliopisto, jaksot 6 7 Kiljavan opisto euroa (sis. valmennuksen, projektityön ohjauksen, Marja-Liisa Mankan Työn Iloa -kirjan, työhyvinvoinnin eri teemoihin liittyviä opaskirjoja, luentomonisteet sekä lähiopetuspäivien kahvitarjoilut) 19

11 Mentorointi SAK:n Kehittämiskeskuksen tarjonnassa on mentorointiohjelma ja yksittäisten mentorointiparien ohjaus (ks. sivu 26). Mentorointi on erinomainen tapa päästä keskustelemaan kokeneen esimiehen kanssa siitä, mitä erityisyyttä järjestön esimiestyössä on, miten yhdistää asiantuntijatyö ja esimiestyö. Mentoroinnilla tuetaan ammatillista kehittymistä, verkottumista ja työssä jaksamista. Työnohjaus Työnohjausta esimiehille järjestetään tilauksesta. Työnohjaus voidaan toteuttaa yksilöohjauksena tai ryhmätyönohjauksena. Työnohjauksen tavoitteet nousevat osanottajalta/osanottajilta itseltään. Työnohjauksen kesto sovitaan aina aloitettaessa ohjaus. JÄRJESTÖJOHTAMINEN Liittohallinnon koulutusta SAK:n Kehittämiskeskus toteuttaa liittokohtaista hallinnon koulutusta tilauksesta. Olemme toteuttaneet sekä uuden liittovaltuuston että liittohallituksen koulutuksia ja pitempikestoisia koulutuskokonaisuuksia. Hallinnon koulutusta suunnitellessasi ota yhteyttä: Marja-Liisa Marjamäki, i puh Kun työnohjaus työmuotona ajankohtaistuu, tulen mielelläni esittelemään mahdollisuuksia. Ota yhteyttä: Marja-Liisa Marjamäki, i puh

12 22 Kielikoulutus Ruotsinkielen ay-terminologiaa ja puheharjoituksia ke to Opetus järjestetään pienryhmissä kerran viikossa kaksi oppituntia kerrallaan yhteensä 20 oppituntia. Kohderyhmä SAK:n ja liittojen henkilökunta Tavoitteet Kurssin tavoitteena on rohkaista osallistujia käyttämään ruotsinkieltä omassa työssään ja täydentää työhön liittyvää sanastoa. Osallistujat jaetaan ryhmiin osaamiskartoituksen pohjalta. Sisältöinä mm. työmarkkinoihin liittyvän sanaston vahvistaminen keskusteluharjoituksia ja sosiaalisten tilanteiden läpikäyntiä Helsinki Maria Julin-Anderson, Delingua Oy Ryhmän koko 5 8 hlöä: 400 euroa/hlö viikkotunnit (10 kertaa /2x45min.) Ryhmän koko 4 hlöä: 495 euroa/hlö viikkotunnit (10 kertaa /2x45min.) Sujuvuutta ruotsinkieliseen asiakaspalveluun (3 x 4 oppituntia) Ajat ti klo ti klo ti klo Sisältö 1. kokoontuminen: kertaaminen: asiakaspalvelu, puhelinkeskustelut, sähköpostiviestit oma työ ja työtehtävät ajan ilmaisut, aikaprepositioita, päivämäärät yleisen sanaston ja sujuvuuden kehittäminen 2. kokoontuminen: yleisiä opiskeluun ja työhön liittyviä sanoja ja ilmaisuja jäsenpalvelu (liitot, työttömyyskassat): asiakkaat, lomakkeet, yleiset kysymykset ja vastaukset verbien taivutukset keskusteluja ajankohtaisista aiheista 3. kokoontuminen oma ammattiliitto ja jäsenien hyödyt työmarkkinatilanne, eläkeikä, nuorten tulevaisuus sanajärjestys yhteenveto Ryhmän koko 5 8 osanottajaa Helsinki 560 euroa/hlö Ruotsin opiskelua etänä (Lync) , tiistaisin klo Oman tietokoneen välityksellä Kesto 10 tuntia à 60 min Ryhmän koko 3 8 osanottajaa Heini Utriainen-Karjalainen, Delingua Oy 350 euroa/hlö Jäsenhankintaa englanniksi (3 x 4 oppituntia) ma klo ke klo ti klo Tavoite Osanottaja osaa esitellä suomalaista työmarkkinatoimintaa englanninkielellä, osaa kertoa siitä, mitä järjestäytyminen tarkoittaa ja miten ammattiliitot toimivat ja minkälainen suomalainen työelämä on. Sisältö Miksi kannattaa järjestäytyä? Miten ammattiliittoon ja työttömyyskassaan liitytään? Mitä työpaikkatason toiminta on, mikä on ammattiosasto, mikä on luottamusmies? Millainen suomalainen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä on? Mikä on työsopimus, mikä on työehtosopimus? Alan erikoissanaston tuntemuksen lisääminen Koulutukseen liittyy ennakkovalmistautumista ja välitehtävä. Ryhmän koko 5 8 osanottajaa John Chance, Delingua Oy Helsinki 560 euroa/hlö 23

13 koulutus 24 Tietoiskuista oppimiseen Koulutus vastaa kysymykseen, miten suunnitellaan ja toteutetaan onnistunut ja innostava koulutustapahtuma hyödyntäen toiminnallisia menetelmiä? Koulutuksen tavoitteena on, että osallistujat saavat kokemuksia ja esimerkkejä toiminnallisten menetelmien käytöstä, löytävät luovia ideoita, saavat uusia ajatuksia ja toimintamalleja koulutustapahtumien järjestämiseen. Koulutus on juuri Sinulle, toimitsija, kouluttaja, opettaja, joka koulutat paljon ja haluat virkistää rutiinejasi joka olet aloitteleva kouluttaja ja haluat saada hyviä käytäntöjä itsellesi joka kaipaat vahvistusta omille kouluttajataidoillesi joka kaipaat vuoropuhelua toisien kouluttavien ay-työntekijöiden kanssa. Sisältö Onnistuneen koulutustapahtuman sisällön peruselementit Toiminnalliset menetelmät ja niiden vahvuus koulutuksessa Ryhmän johtaminen ja erilaiset ryhmät koulutuksessa n viestintä- ja palautetaidot Pirjo Kiiskilä, psykologi (PsM), työnohjaaja, coach Kiljava 800 euroa/hlö (sisältää kahvit ja ruokailut, yöpymisestä laskutetaan erikseen) n työkalupakki Miten menestyä ryhmän vetäjänä? na joutuu pohtimaan, miten saada osallistujat ymmärtämään ja oppimaan, kehittäjänä miettii, miten ammattiosaston tai työyhteisön toimintaan löytyy uusia tuulia. Sekä kouluttaja että kehittäjä toimii usein fasilitaattorina, mahdollistajana, prosessin eteenpäin viejänä. Onnistuakseen siinä pitää tuntea monenlaisia, niin kouluttamiseen kuin kehittämiseenkin soveltuvia menetelmiä. Tavoite Osanottaja tutustuu kattavasti työmenetelmiin ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti kouluttamisessa ja kehittämisessä. Sisältö Mitä fasilitointi on ja miten toimin fasilitaattorina? Menetelmiä ryhmän ohjaamisessa, toiminnan eri vaiheissa: Yhteisen ymmärryksen luominen Ydinkysymysten selkiyttäminen Menetelmiä asioiden esille nostamiseen ja priorisointiin Toiminnan konkretisointi ja visualisointi Piritta Kantojärvi, Grape People Kiljavan opisto 900 euroa/henkilö (sisältää kahvit ja ruokailut; yöpymisestä laskutetaan erikseen) 25

14 Mentorointi ammatillisen kehittymisen tukena 26 Mentorointi SAK:laisessa ay-liikkeessä yhteinen ohjelma Yhteisten koulutuspäivien rakenne ja sisältö: Mitä mentorointi on? mentorointi ammatillisen kehittymisen apuna mentorin ja aktorin roolit ohjaaminen ja oppiminen mentorointisopimus Oppiminen oman oppimistavan tunnistaminen yhdessä oppiminen keskustelu oppimisen tukena oppimisen ohjaaminen Ammatillisuus Työhyvinvointi Helsinki (sisältää kahvit ja lounaat) 870 euroa/hlö (pareja 2 4) 650 euroa/hlö (pareja 5 tai enemmän) Mentoriparin yksilöohjaus Jos aikatauluusi ei sovi yhteiset koulutuspäivät, mutta haluat lähteä kehittymään mentoroinnin avulla, voidaan mentorointiparille sopia henkilökohtainen ohjaus. Mentoriparin kanssa suunnitellaan yhdessä mentorointiprosessi, johon tulee ohjaajan kanssa aloitustapaaminen parin kanssa sopien 2 ohjaustapaamista mentorointiparin omat tapaamiset. Ohjausistunto on kestoltaan aina kaksi tunti. Ohjausistunnon hinta on 240 euroa /pari. Pariohjauksen voi aloittaa milloin vain, ole yhteydessä! Lisätietoja Marja-Liisa Marjamäki marja-liisa.marjamaki@kio.f ifi puh Mitä mentorointi on? Mentoroinnin osapuolina ovat oppija/aktori ja oppimisen auttaja, tukija/mentori. Aktori (oppija) uudet ja uudehkot työntekijät kokeneemmat työntekijät työtehtävien muuttuessa (uudet tehtävät, työn laajentuminen/ syventyminen) Mentori (oppimisen tukija, ohjaaja) vahva ay-työn osaaja Työskentelytapa on kehittävä keskustelu Keskeinen ydin on yhteisessä keskustelussa, asioiden yhteisessä pohdinnassa, asioiden tutkimisessa Mentoripari käynnistää työskentelyn aktorin oppimis- ja kehittymistarpeiden määrittelyllä (oman työn analyysi, kehittymiskohteiden tunnistaminen). Määriteltyjen tavoitteiden jälkeen yhdessä etsitään keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Mentorin ja aktorin väliset tavoitteelliset keskustelut auttava oppimaan, mutta sen lisäksi mentori voi koota aktorille luettavaa, voidaan verkostoitua ja osallistua tarpeen mukaan erilliseen koulutukseen. Kaikki tämä laitetaan aktorin oppimissuunnitelmaan / mentorointisopimukseen. Mentorointisopimus Mentorointisopimukseen kirjataan osapuolet ja aktorin oppimistavoitteet aikataulu oppimisprosessille; tapaamisaika ja tapaamisen kesto yhteisen työskentelyn pelisäännöt. Tärkeää on muistaa, että parin tapaamiset ovat tavoitteellisia ja kumpikin osapuoli valmistautuu tapaamisiin. Kuka voi osallistua mentorointiin? Aktoriksi sopii henkilö, joka haluaa olla oman oppimisensa tekijä, henkilö, joka ajattelee, että asioista keskusteleminen ja pohtiminen auttaa oppimaan. Mentoriksi sopii henkilö, joka on kiinnostunut jakamaan omaa osaamistaan ja joka on valmis antamaan aikaansa oppijalle. Mentorointiprosessit ovat aina kulkijoidensa näköisiä. Tervetuloa omalle huikealle oppimismatkalle! 27

15 Neuvottelutaito PSKJ-toimitsijakoulutus Työnohjaus 28 Vakuuta vaativassa neuvottelussa kello 9-16 Vaativissa neuvottelutehtävissä toimivalta henkilöltä vaaditaan tilanneherkkyyttä ja taitoa tehdä havaintoja. Tähän pystyäkseen hänen tulee tiedostaa oman mielensä liikkeet ja toimia tavoitteellisesti paineenkin alla. Neuvottelijalle tärkeitä ominaisuuksia ovat kyky kuunnella ja toimia rakentavasti. Hänen tulee pystyä myymään ajatuksensa neuvottelukumppaneille ja perustelemaan sen hyödyt. Tavoitteena valmennuksessa on löytää monipuolisia viestinnän työkaluja kokeneiden neuvottelijoiden tueksi. Osallistuja tunnistaa tapansa olla vuorovaikutuksessa, ajatella ja reagoida neuvottelutilanteessa saa ohjeita kehittää yhteistyötaitojaan kehittyy suunnittelu- ja ennakointitaidoissaan saa tietoa ja harjoittelee vaikuttamisen, perustelun ja kysymisen keinoja hioo kuuntelun ja läsnäolon hallintaansa saa palautetta sanattomasta viestinnästään saa välineitä toimia ongelmatilanteissa ja saavuttaa tuloksellisia päätöksiä. Sisältö Minä neuvottelijana Tavoitteellinen neuvotteluprosessi Vaikuttamisen, kuuntelemisen, kysymisen ja argumentoinnin taidot neuvottelussa Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu Harjoittelu Valmennus sisältää tietoiskuja neuvottelusta sekä käytännön harjoituksia. Ennen valmennusta osallistujat vastaavat sähköiseen kartoitukseen ja tekevät ennakkotehtävän. Vastausten avulla kouluttaja suunnittelee valmennuksen sisällön vastaamaan ryhmän tarpeita. Koulutukseen otetaan enintään 18 henkilöä. Soile Rusanen, neuvottelutaidon valmentaja, Suomen Puheopisto Oy Helsinki 800 euroa/hlö (sis. kahvit ja lounaat) Ammattiliitot yhteiskunnallisina vaikuttajina ent. PSKJ-toimitsijakoulutus Kohderyhmä Koulutus on suunnattu vasta vähän aikaa liitossa työskennelleille toimitsijoille/asiantuntijoille, jotka ovat jo ehtineet tutustua oman liittonsa toimintaympäristöön ja hahmottaneet liittonsa ja keskusjärjestönsä toiminnan perustan. Koulutus on jatkoa oman liiton ja keskusjärjestön perehdytyskoulutukselle. Tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva palkansaajajärjestöjen toiminnasta. Ymmärrät, miten palkansaajajärjestöt asettavat tavoitteitaan ja miten prosessit ja toimintatavat tukevat tavoitteisiin pääsemistä. Hahmotat järjestöjen erilaisia toimintatapoja ja pääset vertailemaan niitä. Koulutuksen myötä työntekijän rooli ay-toiminnan kokonaisuudessa kirkastuu ja verkostoidut muiden osallistujien kanssa. Koulutus toteutetaan uudistettuna. Päivämäärät ja muu koulutukseen liittyvä tarkempi tieto julkaistaan alkusyksyllä Kesto päivää (helmi-, maalis- ja toukokuu) lähipäivien välissä asiantuntijawebinaarit 1800 euroa/hlö (sis. opetuksen, materiaalin ja täysihoidon 1 hh) Sinä huudat niin kovin sitä, mitä olet ja mihin pyrit, että en tahdo oikein kuulla mitä sanot. Ralph Waldo Emerson Työnohjausta tilauksesta Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjauksessa ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä. Ohjaaja ja mahdolliset muut osanottajat auttavat ohjattavaa näkemään itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin. (Suomen työnohjaajat ry) Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä. Työnohjausta voidaan (tarpeen mukaan) järjestää yksilö-, ryhmä- ja työyhteisötyönohjauksena. Työnohjausta aloitettaessa aina käydään keskustelu siitä, a) onko työnohjaus oikea kehittämisen väline juuri kyseiseen tilanteeseen/tarpeeseen? b) mitä tavoitteita työskentelylle asetetaan? Alkukeskustelujen kautta tarkentuu se, minkälaisesta työnohjauksesta on kyse. Sen jälkeen sovitaan työnohjauksen toteutustapa ja kesto. Tiedustelut Kehittämisyksikön päällikkö, työnohjaaja Marja-Liisa Marjamäki marja-liisa.marjamaki@kio.fif i, puh

16 Työyhteisösovittelu 30 SOPU-VALMENNUS Työyhteisön ristiriidat voimavaraksi Mitä sovittelu on? Työyhteisösovittelussa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään heidän omassa hallussaan olevan tiedon ja voiman ratkaista konf liktitilanteita. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai suurempi ryhmä. Sovittelija ei ratkaise erimielisyyttä osapuolten puolesta, vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Hän ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset löytävät itse ratkaisun. Sovittelijan tehtävänä on varmistaa, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi sekä luoda ilmapiiri, joka sallii tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovitteluprosessin aikana ihmisille avautuu uusia näkökulmia ja sitä kautta lisääntyy eri osapuolten ymmärrys toisen tilanteesta. Sovittelu on siihen osallistuville henkilöille vahva oppimisprosessi. Keskustelut perustuvat vastuuseen omista tunteista ja käyttäytymisestä. Prosessin aikana opitaan pois olettamuksista ja tulkinnoista. Sovitteluprosessissa saadaan aikaan keskustelujen kautta sopimus, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät ja allekirjoittavat. Sovittelun jälkeen suunnataan katse tulevaisuuteen SOPU-valmennuksen sisältö ja toteutus perustuvat niin sanottuun sovittelumenetelmään. Valmennuksen aikana harjoitellaan sovittelumenetelmää työpaikan olosuhteisiin soveltaen. Valmennuksen osaamistavoitteina ovat: 1. ymmärryksen lisääminen konf liktin syntymisen ja kasvamisen syistä sekä sovittelusta konf liktien ratkaisukeinona 2. valmiuden lisääminen ihmisten välisten ristiriitojen sovitteluun työyhteisössä korostamalla ihmiskeskeistä lähestymistapaa 3. ymmärryksen lisääminen ihmisten erilaisuuden ja erilaisen ajattelun vaikutuksista yhteistyöhön 4. ymmärryksen lisääminen sovitteluprosessin eri vaiheista ja sovittelussa käytettävien menetelmien sisällöistä 5. työyhteisösovittelussa tarvittavien havainnointi- ja ohjaustaitojen tunnistaminen 6. tiedon ja ymmärryksen lisääminen siitä, millaisiin tilanteisiin sovitteluprosessi sopii 7. sovittelun hengen ymmärtäminen ja sisäistäminen osaksi arkipäivän toimintaa, vaikkei toimisikaan varsinaisen sovittelijan roolissa. Valmennuksen päätyttyä osallistujilla on perusvalmiudet toimia työyhteisösovittelijana ja he saavat Suomen sovittelufoorumin myöntämän Sopu-sovittelijan kurssitodistuksen. Timo Pehrman, FT Kiljavan opisto 1180 euroa/henkilö (sisältää valmennuksen, materiaalit, ruokailut ja kahvit; yöpymisestä laskutetaan erikseen) I Moduuli Työyhteisösovittelun lähtökohdat 1. päivä Kurssin avaus ja osallistujien esittäytyminen/odotukset Konfliktin synty, kasvaminen ja eläminen työyhteisössä Sovittelumenetelmän synty ja taustat Restoratiivinen sovittelu Sovittelu ja oppiminen Lounas Sovitteluharjoitusten arviointia Iltapäiväkahvi Sovitteluharjoitusten arviointia 2. päivä Sovitteluharjoitusten arviointia Sovittelun merkitys ja soveltuvuus, sovittelun ohjaus Sovittelun toteutustavat ja sovittelijan rooli Lounas Vuorovaikutuksen haasteet ja merkitys konf liktitilanteissa Kielen ja puheen vaikutus todellisuuden muuttamisessa Konf likteja ratkaisevan yrityskulttuurin edistäminen Tutkimustuloksia, yhteenveto, valmennuksen päätös II Moduuli Sovittelijana kasvaminen ja sovittelun edistäminen 3. päivä Sovittelijan roolin haasteet Sovittelija itse; oman persoonan hyödyntäminen Oman ahdistuksen ja erilaisten tunteiden käsittely Lounas Toisten tunteiden vastaanottaminen ja herättely Sovittelijan työkalupakki 4. päivä Välitehtävien käsittelyä Lounas Sovittelua edistävä johtajuus Sovittelijana kasvaminen ja sovittelijan vastuut Vertaistuen ja työnohjauksen merkitys 31

17 Viestintäkoulutus 32 Jäsenpalveluvalmennus Näin selvität hankalat jäsenpalvelutilanteet Tavoite Osanottajat omaksuvat menetelmiä, miten selvitä pulmallisista jäsenpalvelutilanteista puhelimessa ja sähköpostivaihdossa saavat tietoja tehokkaasta viestinnästä oppivat vahvistamaan omia jäsenpalvelutaitojaan. Sisältö Puhelinkontaktin ja sähköpostiviestin lähtökohta Mitä jäsen oikein tarkoittaa? Jäsenen tunteet ja aikaisemmat kokemukset Mikä ratkaisee: asiantuntemus vai ihmistuntemus? Hierarkian ja auktoriteettien käyttö palvelutilanteessa Näin kommunikoit puhelimessa Vuorovaikutustaidot hallussa: keskeytys vai kuuntelu? Kiihtynyt jäsen: reklamaation rakentava käsittely Hiljaisuuden voima ja vaarat puhelimessa Tehokkaat sähköpostiviestit Rakenne, tyyli ja piilomerkitykset Selkeys on kaiken perusta Kiitos ja kohteliaisuus Miten jaksan ja innostun? Oma persoona: tunteiden käsittely ja hallinta Menetelmät Aktivoiva luento Keskusteleva ja kyselevä osallistuminen Osanottajat vastaavat ennen valmennusta tarvekartoitukseen, jonka perusteella sisältö ja esimerkit täsmentyvät. Marjut Nieminen, Delingua Oy Helsinki 620 euroa/hlö (sisältää kahvit ja lounaan) Voi, jospa pisaralla runoutta ja rakkautta voisimme sammuttaa maailman vihan, mutta sen voi sammuttaa ainoastaan taistelu ja päättäväinen sydän. Pablo Neruda Persoona peliin esiintymistaidon kurssi Tavoite Osanottaja tunnistaa oman tapansa esiintyä erilaisissa viestintätilanteissa. Tavoitteena on vahvistaa osanottajan esiintymisvarmuutta ja omasta persoonasta lähtevää esiintymistyyliä. Sisältö Vaikuttava esiintyminen omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen kuinka esiinnyn vakuuttavasti ja innostuneesti viestintätyylit kehonkieli ja sanaton viestintä Esityksiin valmistautuminen statusilmaisut aito kohtaaminen esiintymisjännityksen hallinta puheen tarkoitus ja tavoite Edellinen teema jatkuu rakenne ja sisältö aloituksen ja lopetuksen merkitys tilan- ja ajanhallinta havainnollistaminen ja havaintovälineiden käyttö toiminnallisten menetelmien käyttö Valmisteltujen puheiden esittäminen ja purkaminen itsearviointi ryhmän palaute kouluttajan palaute Omat kehitystavoitteet esiintymisessä Pirjo Kiiskilä, psykologi (PsM), työnohjaaja, valmentaja, organisaatiokonsultti Kiljavan opisto 850 euroa/ henkilö (sisältää opetuksen, materiaalit, kahvit ja ruokailut, yöpymisestä laskutetaan erikseen) SAK:n mediaesiintymisen koulutus Esiintyjän uskottavuus ja oman viestin perillemeno riippuu siitä, miten hän pystyy vetoamaan lukijoihin, kuulijoihin ja katsojiin. Sen lisäksi hänen on tunnettava viestintätilanteiden erityisvaatimukset: mitä hänen on otettava huomioon esiintyessään läsnä olevalle yleisölle tai televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Esiintyjän on myös tiedettävä, mistä hänen järjestönsä ja itsensä julkinen kuva muodostuu ja miten hän voi sitä kehittää. Kurssilla käydään läpi eri viestintätilanteita korostaen, miten esiinnytään (viestitään) perinteisessä mediassa ja sosiaalisessa mediassa ja miten perinteisessä mediassa esiintyminen eroaa viestinnästä sosiaalisessa mediassa? Tavoitteet Koulutuksen tarkoituksena on kehittää osanottajan taitoa esiintyä haastateltavana sähköisessä mediassa. Osanottajat saavat koulutuspäivien aikana harjoituksistaan kouluttajilta henkilökohtaiset arvioinnit. t Toimittajat Jyrki Koulumies, Arto Nieminen ja Kari Klemm sekä puheviestinnän ja esiintymisen opettaja Marja-Liisa Marjamäki Kohderyhmä SAK:n ja jäsenliittojen henkilöstö sekä aktiivit, mm. liittohallinnon jäsenet. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat vahvistaa esiintymisvalmiuksiaan, rohkaista itseään ja saada esiintymistottumusta televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa esiintymiseen. Koulutustasot Koulutus koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä erillisestä koulutuspäivästä. Tasoilla 1 3 kurssimaksu on yhden koulutuspäivän osalta 7 hengen kurssilla 680 euroa/ osallistuja, 6 hengen kurssilla 760 euroa/osallistuja, 5 hengen kurssilla 810 euroa/osallistuja. 33

18 Taso 1 Taso 2 Taso 3 34 Sanomisen taito, esiintymisen uskallus klo Helsinki Sisältöjä Keskitytään henkilökohtaiseen viestintään, tavoitteena rohkaista kutakin osanottajaa tilannelähtöiseen, ymmärrettävään ja omasta persoonasta kimpoavaan esiintymisuskallukseen. Mediahaastattelu haastateltavan näkökulmasta Vastaanottajalle kohdennettu puhe Puheen ymmärrettävyys ja havainnollisuus Haastateltavana esiintyminen Päivän aikana kuvanauhoitetaan kaksi harjoitusta: puheenvuoro ja haastattelu. Tavoitteellinen sanoma klo Helsinki Sisältöjä Tarkennetaan henkilökohtaista viestintätaitoa tavoitteena sanoman rajaaminen ja tiivistäminen, sekä kohdeyleisölähtöistä viestintätaitoa. Työmarkkinauutisoinnin periaatteet Sanoman rajaus ja tiivistäminen Haastateltavapersoonan läsnäolo Päivän aikana kuvanauhoitetaan kolme harjoitusta: valmisteltu lausunto + haastattelu, tiivistetty lausunto ja kommentti sekä keskusteluharjoitus toimittajan johdolla. Vakuuttava viestintä somessa klo Helsinki Sisältöjä Tarkennetaan henkilökohtaista viestintätaitoa tavoitteena kohdeyleisölähtöinen ja nopea viestintä sosiaalisessa mediassa. Saman viestin kohdentaminen eri kohdeyleisölle eri välineellä Persoonalliseen ilmaisuun tukeutuva uskottavuus Välineen erityisvaatimukset huomioiva viestintä Päivän aikana harjoitellaan viestintää eri sosiaalisen median välineillä. 35 Ryhmän koko Mediaesiintymisen koulutukseen otetaan seitsemän osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalla ilmoittautuneista ovat ne, jotka osallistuvat kaikkiin 1 3 -tasoon, mutta jos paikkoja jää, voi osallistua myös yksittäiseen koulutustasoon.

19 36 Vaikuttavuutta viestintään ja kielenhuollon päivitys Tavoite Kieli muuttuu ja kirjoittamisessa sallitaan paljon sellaista, mikä oli aikaisemmin ehdottomasti kiellettyä. Ymmärrettävä, elävä ja vaikuttava kieli vaatii kuitenkin hiomista. Koulutuksen tavoitteena on lisätä vaikuttavuutta ja tehokkuutta osallistujien kirjalliseen viestintään sekä kerrata suomen kielen oikeakielisyyttä, oikeinkirjoitusta ja tyyliseikkoja. Sisältö Kielenhuolto yhdyssanat ja yhdysmerkit lauserakenne ja pilkut muut välimerkit lyhenteet ja niiden taivuttaminen numeroilmaukset pronominit rinnastaminen kongruenssi (yksikkö vai monikko) Tekstin selkeys ja ymmärrettävyys virkakieli lauserakenteet, sanajärjestys tekstin jäsentäminen ja rakenne Asiakirjojen laatiminen kirjoitetun tekstin ulkoasustandardit ja tyyliseikat eri tekstilajit, niiden rakenne, ulkoasu ja viestinnän haasteet Sähköpostiviestintä sähköpostin tekniset ja viestinnälliset edut ja rajoitukset viestin rakenne ja sävy tervehdykset, aloitukset, sisällön rakentaminen ja lopetus Saara Kallio, Delingua Oy Helsinki 610 euro/hlö (sisältää kahvit ja lounaat) Asiakirjoittamisen ABC sujuvaan kirjoittamiseen Tavoite Kirjoittaminen on käsityötä, jonka oppii tekemällä. Tavoitteena on, että osallistuja hallitsee työssä tarvittavat tekstilajit ja kirjoittaa selkeitä, mielenkiintoisia sekä lukijoita palvelevia tekstejä. Koulutuksessa hiotaan kirjoittamisprosessia toimivaksi, jolloin se tuo tyytyväisyyttä ja iloa työhön. Sisältö Millainen on hyvä artikkeli, lausunto, tutkimusraportti, blogiteksti? Otsikot ja kappalejako Viittaaminen Aloitus ja lopetus Kieliopin lyhyt oppimäärä (tarpeen mukaan) Millainen teksti tavoittaa lukijan? Mikä tekee tekstistä kiinnostavan? Koulutuksen sisältyy ennakkotehtävä. Linnea Alho, kirjoittajakouluttaja, VTM Kiljavan opisto 710 euroa/hlö (sisältää kahvit ja ruokailut; yöpymisestä laskutetaan erikseen) Iloista äänenhuoltoa (Tämä on vielä kesken, tarkentuu elokussa!) klo Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja saa tietoa äänenkäytön perusteista tiedostaa äänen vaikutuksen omaan hyvinvointiin tajuaa äänen merkityksen mielikuvan luojana ymmärtää, kuinka itse voi vaikuttaa äänensä jaksamiseen harjoittelee käyttämään ääntään paremmin. Sisältö miten ääni toimii äänenkäytön perusteet ääneen vaikuttavat tekijät äänen viholliset äänenkäytön harjoituksia Valmennus sisältää tietoiskuja äänenkäytöstä ja käytännön harjoituksia. Koulutukseen otetaan enintään 10 osanottajaa. Soile Rusanen, Suomen Puheopisto Oy Helsinki 300 euroa/hlö 37

20 38 Voimavarat työssä Mentorointi SAK:laisessa ay-liikkeessä Mentorointi on menetelmä oman ammatillisen kehittymisen apuna. Mentorointiprosessin aikana keskustellaan laajasti työstä, osaamisesta ja ajanhallinnasta, jolloin tuki on myös merkittävä omalle jaksamiselle ja työhyvinvoinnille. Katso tarkempi esittely sivulta 26. Toimiva työyhteisö Tarinatohtori -työyhteisökoulutus Tarinatohtori-koulutus on työelämän kehittämisen työkalu, joka soveltuu monenlaisiin tilanteisiin. Se on käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen menetelmä, joka auttaa luomaan uusia, parempia toimintamalleja. Koulutus lisää työntekijöiden voimavaroja ja parantaa työpaikan vuorovaikutusta. Koulutuksessa kirjoitetaan tarinoita työstä. Kirjoittamisen avulla osallistujat pystyvät tarkastelemaan toimintaansa rakentavassa ja myönteisessä hengessä. Työnohjaus Työyhteisössä tärkeiden asioiden käsittelyyn on yhteisiä foorumeita, kuten kehityskeskustelut ja toiminnan suunnittelu ja arviointitilaisuudet. Työyhteisön jäsenillä on mahdollisuus keskustella yhdessä ja/tai henkilökohtaisesti esimiehensä kanssa työhön liittyvistä asioista. Työyhteisön toimivuutta voi ylläpitää myös yhteisön yhteisellä työnohjauksella. Yhteisöllinen työnohjaus on yksikön (esimiehen ja hänen alaistensa) yhteinen istunto/ yhteinen aika, jossa on mahdollisuus nostaa käsittelyyn työstä ja työyhteisöstä nousevia akuutteja asioita. 39 Kirjoittaminen on loistava keino ottaa etäisyyttä asioihin, tarkastella niitä vailla paineita ja kiirettä. Erityisiä kirjoittajanlahjoja ei tarvita, perustaidot riittävät. Koulutuksen voi tilata omalle ryhmälle/tiimille (työyhteisökohtainen) oman toiminnan kehittämisen apuvälineeksi. Linnea Alho, kirjoittajakouluttaja, VTM Työnohjauksen kokonaiskesto sovitaan aina ennen aloitusta. Se voi olla esimerkiksi viisi yhteistä työnohjausistuntoa. Yhden istunnon kesto, ryhmän koosta riippuen, on 1,5 3 tuntia. Työnohjauksen hinta sovitaan aina ohjauksen kokonaiskeston ja ryhmäkoon mukaan. Tiedustelut kehittämisyksikön päällikkö Marja-Liisa Marjamäki marja-liisa.marjamaki@kio.fi puh

21 Kansainvälinen ay-toiminta ETUI (European Trade Union Institute) humanistinen ammattikorkeakoulu humak 40 ETUI jatkaa eurooppalaisen ay-liikkeen henkilöstön koulutusta entiseen tapaan. EAY:n (Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön) hallituksessa hyväksyttävän suunnitelman mukaisesti ETUI suunnittelee ja toteuttaa koulutuksen vuosittain parin EAY:n jäsenjärjestön kanssa. Kurssien kohderyhmänä ovat EAY:n jäsenjärjestöjen ja niihin kuuluvien liittojen henkilökunta sekä jossakin tapauksissa ylikansallisten yritysten luottamusmiehet. Osa kursseista on tarkoitettu erityisesti ay-kouluttajille. Työkielenä on aina englanti sekä vaihdellen myös saksa, ranska sekä kurssin isäntäjärjestön maan kieli. Kurssit ovat joko yleisiä (intersectoral) tai alakohtaisia (sectoral). Ilmoittautuminen yleisille kursseille hoidetaan SAK:n kautta (Auli Keskinen) ja alakohtaisille kursseille oman ammattisihteeristön kautta. ETUI- kurssiesite on luettavissa osoitteesta: Kursseille voi ilmoittautua ennakkoon SAK:hon Auli Keskiselle i puh gsm Kiljavan opiston tiloissa toimii Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humakin) Nurmijärven kampus, joka on osa Humakin pääkaupunkiseudun yksikköä ja jossa opiskellaan järjestöja nuorisotyötä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa. Yhteisöpedagogin (AMK) tutkintoon johtavan nuorten koulutuksen laajuus on 210 opintopistettä. Päätoiminen opiskelu kestää 3,5 vuotta. Tutkinnon voi opiskella myös aikuiskoulutuksessa, jolloin soveltuvan aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen hyväksi luvun jälkeen suoritettavien opintojen määrä vaihtelee opintopisteen välillä; opintojen kesto aikuisilla on 1 3 vuotta. Humak tarjoaa myös avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, joissa kuka tahansa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintojaksoja. Opiskelu Humakin avoimessa ammattikorkeakoulussa voi olla myös polku tutkinto-opintoihin. Lisätietoja koulutuspäällikkö Juha Makkonen puh , juha.makkonen@humak.fi fi tai opintosihteeri Inka Tähtinen puh , inka.tahtinen@humak.fi 41