Henkilöstökoulutus Koulutusta juuri Sinulle!

Transkriptio

1 Henkilöstökoulutus 2017 Koulutusta juuri Sinulle!

2 Koulutustatarjonta vuonna SAK:N KEHITTÄMISKESKUS... 4 kursseille ilmoittautuminen... 4 poissaolot ja peruutukset... 4 koulutuksen hinnoittelu... 5 AY-TOIMIHENKILÖTUTKINTO ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille... 7 EDUNVALVONTA Sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikka tavoitteita ja toimintaa Työoikeus Työoikeuden koulutussarja: Työoikeuden perusteet Työsuhdeturva Työaikalaki Vuosilomalaki Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu työyhteisössä Paikallinen sopiminen Työoikeuden ajankohtaispäivä Työsuojelu Toimitsijoiden työsuojelukoulutus SOPU-valmennus sovittelu työyhteisötaitona ESIMIESTYÖ Mentorointi Työnohjaus JÄRJESTÖJOHTAMINEN Muutosjohtamisen tehovalmennus Muutosketteryyttä työhön workshopit KIELIKOULUTUS Diskutera på svenska E-post på svenska Jäsenhankintaa englanniksi Socializing in english KOULUTTAJAKOULUTUS Fasilitointi täydennystä kouluttajan ja kehittäjän työkalupakkiin Tietoiskuista oppimiseen MENTOROINTI ammatillisen kehittymisen tukena Mentorointi SAK:laisessa ay-liikkeessä yhteinen ohjelma Mentoriparin yksilöohjaus MUUTOS PROSESSINA Miten selviät muutoksissa työelämässä ja elämässä? TYÖNOHJAUS Työnohjausta tilauksesta Työnohjaus työmuotona TYÖYHTEISÖSOVITTELU SOPU-valmennus sovittelu työyhteisötaitona VIESTINTÄKOULUTUS Asiakirjoittamisen ABC sujuvaan kirjoittamiseen Asiantuntija esiintyjänä vaikuttavuutta hyvillä PowerPointeilla Persoona peliin esiintymistaidon kurssi SAK:n mediaesiintymisen koulutus Äänenkäyttö Iloista äänenhuoltoa SOSIAALINEN MEDIA Sosiaalinen media työvälineenä Puolen päivän työpajat: Twitter Facebook Instagram Bloggaaminen ja blogit VOIMAVARAT TYÖSSÄ Boostia tietotyöhön Mentorointi SAK:laisessa ay-liikkeessä Yksilö- ja ryhmätyönohjaus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA KANSANVÄLINEN AY-TOIMINTA ETUI (European Trade Union Institute) HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU pääkaupunkiseudun alueyksikkö, Nurmijärven kampus HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT KURSSIHAKEMUSLOMAKEET Ilmoittautuminen henkilöstökoulutukseen Illmoittautuminen Mentorointikoulutukseen

3 SAK:n Kehittämiskeskus Kädessäsi on SAK:n Kehittämiskeskuksen koulutustarjonta vuodelle Opiston nettisivuilta kohdasta Kehittämiskeskus, löydät tarjontamme ja ilmoittautumislomakkeemme. 4 Kehittämiskeskus tarjoaa keskusjärjestölle, ammattiliitoille ja työttömyyskassoille henkilöstön ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Perustarjontamme lisäksi teemme aina ns. räätälöityä koulutusta tilaajan tarpeiden mukaan. Sisällysluettelosta näet nopeasti perustarjontamme. Jos haluat tehdä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), ota yhteyttä meihin. Kaikissa koulutukseen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä Kehittämiskeskuksen koulutussuunnittelijaan ja kurssisihteeriin: Marja-Liisa Marjamäki marja-liisa.marjamaki@kio.f i koulutussuunnittelija kehittämisyksikön päällikkö puh , Riitta Karjalainen riitta.karjalainen@kio.f i kurssisihteeri puh SAK:n Kehittämiskeskuksen kurssit järjestetään joko Helsingissä tai Kiljavanrannassa, jossa toimii myös Kiljavan opisto. Kiljavanranta sijaitsee Nurmijärvellä Rajamäen ja Röykän välisen tien varrella Sääksjärven rannalla osoitteessa Kotorannantie 49, KILJAVA. Matka Helsingistä Kiljavalle on vajaa 50 km. Opistolle on linja-autoyhteydet Helsingistä ja Hyvinkäältä. Ajo-ohjeet lähetetään kurssikutsun mukana ja linja-autojen aikataulut löytyvät osoitteesta tai Matkahuollon sivuilta Perustarjontamme lisäksi teemme aina ns. räätälöityä koulutusta tilaajan tarpeiden mukaan. KURSSEILLE ILMOITTAUTUMINEN Kiljavalla pidettäville kursseille ilmoittaudutaan viimeistään kolme viikkoa ennen kurssin alkua ja Helsingissä pidettäville kursseille tilavarausten vuoksi viimeistään neljä viikkoa ennen kurssia. Ilmoittautumiset toimitetaan kurssisihteeri Riitta Karjalaiselle. Tämän esitteen lopussa on ilmoittautumislomake, jota voi kopioida. Koulutukseen voi ilmoittautua myös netissä osoitteessa > Kehittämiskeskus > Ilmoittaudu henkilöstökoulutukseen. POISSAOLOT JA PERUUTUKSET Jos koulutuskokonaisuuteen tai yksittäiselle kurssille ilmoittautunut ei ole ilmoittanut poissaolostaan tai hänellä ei ole pätevää syytä (sairastuminen), peritään koko kurssimaksu. Jos osallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kymmenen työpäivää ennen kurssin/ koulutuskokonaisuuden alkua, peritään kurssimaksusta 50 %. Peruutusmaksua ei kuitenkaan laskuteta, jos poissaolija hankkii tilalleen uuden kurssilaisen. Kun koulutuskokonaisuus (sisältää useampia yksittäisiä kurssiosioita) on alkanut, niin osanottajan poissaolon vuoksi yksittäisten koulutuskokonaisuuteen liittyvien osioiden maksuja ei hyvitetä ilman pätevää syytä (sairastuminen). KOULUTUKSEN HINNOITTELU Helsingissä järjestettävien kurssien hinta sisältää pääsääntöisesti opetuksen, perusmateriaalin, kahvit ja lounaan. Kiljavan opistossa järjestettävien kurssien hinta sisältää opetuksen, perusmateriaalin sekä kahvit ja ruokailut kurssin aikana. Majoittuminen Kiljavalla maksaa 2 hengen huoneessa 41 euroa/yö/henkilö. Tervetuloa opiskelemaan! 5

4 Ay-toimihenkilötutkinto ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille Ay-toimihenkilöiden täydennyskoulutus tutkinnon rakenne (22,5 pistettä) Tutkinto-opiskelu on suunnattu kaikille SAK:n ja STTK:n ja niiden alaisten liitto- ORIENTAATIO-OPINNOT 4,5 pistettä (yhteiset opinnot) jen ja työttömyyskassojen työntekijöille. Orientaatiokurssi H O 6 Tavoitteet Opiskelun tavoitteena on osanottajan ammatillinen kehittyminen. Tutkinto-opiskelu antaa osallistujalle mahdollisuuden laajentaa ja syventää ammattitaitoaan ja kehittää omaa työtään. Tutkinto-opiskelu synnyttää myös foorumin liittorajat ylittävälle vuorovaikutukselle ja ajatusten vaihdolle. valinnaiset opinnot, suoritustavasta riippuen, maksavat erikseen. Tutkinto sisältää Humanistisen ammattikorkeakoulun väyläopintoja (eivät sisälly kurssimaksuun). Työtieteen perusteet Ay-liike muuttuvassa maailmassa I-osa: Hyvän yhteiskunnan jäljillä YLEISET AMMATILLISEN KEHITTYMISEN OPINNOT 6 pistettä (yhteiset opinnot) P S 7 Tutkinto on laajuudeltaan 22,5 opintopistettä ja opiskelun kesto on 3 vuotta. Opiskeluun liittyy myös verkko-opiskeluosuuksia. Tutkinto-opiskelu käynnistyy orientaatio-osuudella. Ay-toimihenkilötutkinnon hinta on euroa ja se sisältää 18 koulutuspäivää (opetus, materiaalit, ruokailut) sekä välitehtävät ja lopputyön ohjauksen. Koulutus laskutetaan kolmessa erässä siten, että ensimmäinen erä euroa laskutetaan opintojen alettua, toinen erä euroa laskutetaan vuoden 2018 alussa ja kolmas erä euroa laskutetaan elokuun alussa Vapaa- Ay-liike muuttuvassa maailmassa II-osa: Näkökulmia muuttuvaan työelämään Tietoiskusta oppimiseen Asiakirjoittamisen ABC Talouspolitiikka ja yritystalous SYVENTÄVÄT AMMATILLISEN KEHITTYMISEN OPINNOT 4,5 9 pistettä (valinnaiset) Opiskelija valitsee ammatillisen kehittymisensä kannalta tärkeitä opintoja esim. Neuvottelutaito Työoikeus Järjestöjohtaminen ym. L O P P U T Y Ö 3 7,5 pistettä

5 Ay-toimihenkilötutkinnon sisältö: 8 Orientaatio-opinnot Orientaatio-opinnot Ay-toimihenkilötutkinto käynnistyy orientaatio-opinnoilla. Koulutuspäivien aikana opiskelija saa kokonaiskuvan tutkinnon rakenteesta, sisällöistä ja aikatauluista. inä tutkinnon rakenne, aikataulut aikuinen oppijana, työn ohessa opiskelu yhteinen verkossa työskentely opiskelutekniikka ja kirjoittamisen taito HOPS Työtieteen perusteet Työtieteen osioissa käsitellään työn kehittämistä työprosessiteorian ja kehittävän työntutkimuksen avulla. Osio sisältää välitehtävän. inä työelämän kehittäminen työn muutos työelämän pelisääntöjen muutos hyvä työ kehittävä työntutkimus Ay-liike muuttuvassa maailmassa I-osa: Hyvän yhteiskunnan jäljillä Osiossa pohditaan sitä, miten hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu ja mitä se on nyt. Minkälaisia asioita ja minkälaisilla perusteilla ay-liike puolustaa hyvinvointiyhteiskuntaa? inä hyvinvointivaltion rakentuminen, käsitteet, pohjoismainen malli talouspolitiikan yhteys sosiaalipolitiikkaan ja rooli yhteiskuntapolitiikassa terveyshuolto perhepolitiikka työttömyysturva eläketurva Yleiset ammatillisen kehittymisen opinnot Ay-liike muuttuvassa maailmassa II-osa: Näkökulmia muuttuvaan työelämään Näkökulmat työelämän muutoksiin ja kehitykseen nousevat käsittelyyn sen mukaan, mitä juuri ko. hetkellä on ajankohtaista. Mitkä ovat näköpiirissä olevat muutokset, jotka ovat vahvistuneet tai juuri nousussa? inä tuottavuus ja hyvinvointi työelämän laatu Suomessa ja Euroopassa digitaalisuus työelämän mullistajana näkökulmia innostavan työn kehittämiseen Tietoiskuista oppimiseen Tietoiskuista oppimiseen -jaksolla käsittelemme oppimista ja opettamista/ohjaamista. Käsittelemme sitä, miten monilla erilasilla toiminnallisilla menetelmillä voi edesauttaa oppimista. Vahvistamme jokaisen ohjaamisen taitoja. inä hyvän kouluttajan ominaisuudet ja onnistunut koulutustilaisuus draamamenetelmät ryhmän eri vaiheet ja dynamiikka menetelmien valinta Asiakirjoittamisen ABC Asiakirjoittamisen osiolla käsitellään työssä tarvittavia erilaisia asiakirjoittamisen tyylejä. Miten toisistaan eroavat mm. tutkimusraportti, lausunto tai blogi? Jaksolla hiotaan kirjoittamisprosessia toimivaksi. inä hyvä artikkeli, lausunto, tutkimusraportti, blogi otsikot ja kappalejako aloitus ja lopetus tekstin kiinnostavuus lopputyö kirjoitustehtävänä Talouspolitiikka ja yritystalous Talouspolitiikka-päivässä tutkitaan Suomen talouden pitkää linjaa: kuinka suhdanteet ovat vaihdelleet ja miten ne ovat vaikuttaneet työntekijöihin, heidän asioihinsa sekä tuloihinsa. Suhdanteiden yhteydessä käydään läpi harjoitettua talouspolitiikkaa, samalla arvioidaan sitä, miten eri talouspoliittiset toimet ovat vaikuttaneet suomalaisen hyvinvoinnin rakentumiseen. Yritystalous-päivässä opetellaan tulkitsemaan yrityksen talouden tilaa ja asemaa. Niistä lasketaan tunnuslukuja, joilla voidaan arvioida palkkauksen oikeudenmukaisuutta sekä parantaa valmiuksia muutostilanteissa. Syventävät ammatillisen kehittymisen opinnot Opiskelijat valitsevat omien kehittymistarpeidensa mukaan vapaavalinnaisia opintoja, jotka on kirjattu tehtyyn henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Opiskelun käynnistyessä jokainen tekee oman työn analyysin, arvioi työn haasteet ja omat kehittymistarpeensa ja kirjaa ne omaan opiskelusuunnitelmaan. HOPS käsitellään esimiehen kanssa. Lopputyö Ay-toimihenkilötutkintoon liittyy myös lopputyön teko. Siinä opiskelija tutkii jotain itseä ja ammattiliittoaan kiinnostavaa ajankohtaista aihetta. Lopputyössä harjoitellaan monipuolista ja tarkoituksenmukaista tiedonhakua, kriittistä ja analyyttistä aiheen käsittelyä. Lopputyön tekoa ohjataan kahdessa työpajassa. 9

6 Edunvalvonta Sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikka tavoitteita ja toimintaa Hyvinvointivaltion rakentuminen t asiantuntijalääkäri Kari Haring, päälakimies Timo Koskinen ja ekonomisti Ilkka Kaukoranta SAK ry toimijoiden edustajien puheenvuorot (tapaturmavakuutusyhtiö / tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunta, Kela / sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta) Työttömyysturva Perhepolitiikka Eläketurva 10 historia käsitteet pohjoismainen malli / Suomen sosiaaliturvajärjestelmä Talouspolitiikan yhteys sosiaalipolitiikkaan ja rooli yhteiskuntapolitiikassa t sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari ja ekonomisti Joonas Rahkola SAK ry t ekonomistit Joonas Rahkola ja Ilkka Kaukoranta sekä sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari SAK ry toimijoiden edustajien puheenvuorot (työttömyyskassa / työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta, eläkelaitos / työeläkeasiain muutoksenhakulautakunta) Terveys ja hyvinvointi 1020 euroa/hlö (sisältää kahvit ja lounaat) terveydenhuolto ja työterveyshuolto tapaturmavakuutus sairasvakuutus

7 12 Työoikeus Työoikeuden koulutussarja Tavoite Lähtökohtana on työoikeuden yleinen teoreettinen tuntemus, jonka perusteella opiskelija voi tunnistaa oikeusturvan tarpeet työelämässä, pelkistää tosiasioista oikeudellisesti merkittävät seikat, perustella ratkaisuja oikeudellisin normein ja tunnistaa työelämän oikeusturvan kehittämistarpeita. Kohderyhmä Liittojen sopimusosastojen ja aluetoimistojen henkilöstö, ay-toimihenkilötutkintoa suorittavat sekä kaikki, jotka haluavat perehtyä työoikeuteen tai päivittää työoikeuden osaamistaan. Koulutus sopii myös esimiehille. Koulutussarjan sisältö 1. jakso: Työoikeuden perusteet Marjaana Liehu-Törrö, työoikeuden opettaja, Kiljavan opisto jä Työoikeuden perusteet työoikeuden luonne ja keskeiset periaatteet työsopimuslain keskeiset pykälät Työsuhteen ehtojen muuttaminen Häirintä ja epäasiallinen kohtelu epäasiallinen kohtelu, määrittely epäasiallinen kohtelu lainsäädännössä Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintalaki 2. jakso: Työsuhdeturva Timo Koskinen, päälakimies, SAK ry jä Yksilöperusteinen irtisanomissuoja työsopimuslain säännökset katsaus oikeuskäytäntöön Kollekgiivinen työsuhdeturva lomauttaminen ja ulkoistaminen (liikkeen luovutus, alihankinta, vuokratyö) erityisryhmät (luottamusmiehet, vanhempainvapaat) 3. jakso: Työaikalaki Anu-Tuija Lehto, lakimies, SAK ry jä Työaikalain luonne Työaikalain pakottavuudesta ja sopimuksenvaraisuudesta Työajaksi luettava aika Säännöllinen työaika (laki, tes) Paikallisesti sovittu säännöllinen työaika (järjestäytynyt yritys, järjestäytymätön) Yö- ja vuorotyö, sunnuntaityö Lepoajat Ylityö Työaika-asiakirjat, valvonta ja erimielisyyksien ratkaiseminen 4. jakso: Vuosilomalaki Marjaana Liehu-Törrö, työoikeuden opettaja, Kiljavan opisto jä Vuosilomalaki vuosilomalain ansaintasäännöt vuosilomapalkka ja lomakorvaus vuosiloman antaminen vuosiloman erinäiset säännökset 5. jakso: Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu työyhteisössä Anu-Tuija Lehto, lakimies, SAK ry jä Mitä on tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu? Milloin työntekijöitä voidaan laittaa eri asemaan toistensa kanssa? Miten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu on otettava huomioon työhön otettaessa, työsuhteen aikana ja työsuhdetta päätettäessä? Entä eri työntekomuodoissa (pätkätyöt, vuokratyö)? Miten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja tasapuolista kohtelua voidaan konkreettisesti edistää ja valvoa työpaikalla? Millaista oikeuskäytäntöä asiasta on? 6. jakso: Paikallinen sopiminen t Minna Tanska, lakimies, SAK ry Kauno Koskela, sopimuspäällikkö, Metallityöväen Liitto ry jä Paikallisen sopimisen juridiikkaa Mitä on paikallinen sopiminen? Mihin sopiminen perustuu? Paikallisen sopimisen ulottuvuus ja sisältö Luottamushenkilön valta ja vastuu Paikallista sopimista työpaikoilla Paikallisen sopimisen kokemukset, edut ja haitat Paikallisen sopimisen kehitys Tilanne nyt Kaikki koulutuspäivät pidetään Helsingissä. 360 euroa/jakso/hlö tai euroa koko koulutussarja/hlö (sisältää opetuksen, materiaalit, kahvit ja lounaan/jakso) Työoikeuden ajankohtaispäivä Kohderyhmä Liittojen sopimusosastojen ja aluetoimistojen henkilöstö sekä kaikki työoikeudellisen osaamisen täydentäjät 360 euroa/hlö (sisältää opetuksen, materiaalit, kahvit ja lounaan) 13

8 14 Työsuojelu Toimitsijoiden työsuojelukoulutus (3+2 päivää) Koulutus käynnistyy seuraavan kerran keväällä Koulutuksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva työsuojelutoiminnasta. Osanottaja tuntee työsuojelutoimintaa ohjaavan lainsäädännön tietää, miten työnantajan työturvallisuusvastuu jakautuu työpaikalla, ketkä ovat työsuojelutoimijat ja mitkä ovat eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet tietää työsuojeluviranomaiset ja tuntee heidän toimintansa tietää työterveyshuollon ja työterveysyhteistyön periaatteet saa kokonaiskuvan työn ja työympäristön vaaroista ja vaarojen arvioinnista tietää, mitkä ovat juridisesti oikeat menettelytavat tapaturma- ja ammattitautitilanteissa tietää menettelytavat ja eri tahojen vastuut epäasiallisen kohtelun tilanteissa ymmärtää, miten sopimustoiminnan kautta voidaan kehittää työsuojelumääräyksiä ja työsuojelutoimintaa. Keskeiset sisällöt työsuojelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta työturvallisuuslaki työsuojelulla työhyvinvointia työterveyshuolto työtapaturmat ja toimenpideohjeet Koulutus on suunnattu ay-toimitsijoille. SOPU-valmennus sovittelu työyhteisötaitona Kenelle? Koulutus sopii esimiehille, työsuojelutoimikunnan jäsenille ja toimitsijoille. Taito toimia työyhteisössään kuin sovittelija on erinomainen taito meille kaikille. Sovittelu antaa mallin käsitellä vaikeitakin ristiriitatilanteita työyhteisössä. Mitä sovittelu on? Työyhteisösovittelussa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään heidän omassa hallussaan olevan tiedon ja voiman ratkaista konfliktitilanteita. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai suurempi ryhmä. opiskellaan menetelmä, tapa toimia konfliktitilanteiden selvittelyssä Sovittelija ei ratkaise erimielisyyttä osapuolten puolesta, vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Hän ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset löytävät itse ratkaisun. Sovittelijan tehtävänä on varmistaa, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi sekä luoda ilmapiiri, joka sallii tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. luodaan mahdollisuudet ongelmien selvittelyyn Sovitteluprosessin aikana ihmisille avautuu uusia näkökulmia ja sitä kautta lisääntyy eri osapuolten ymmärrys toisen tilanteesta. Sovittelu on siihen osallistuville henkilöille vahva oppimisprosessi. Keskustelut perustuvat vastuuseen omista tunteista ja käyttäytymisestä. Prosessin aikana opitaan pois olettamuksista ja tulkinnoista. Sovitteluprosessissa saadaan aikaan keskustelujen kautta sopimus, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät ja allekirjoittavat. Sovittelun jälkeen suunnataan katse tulevaisuuteen. kaikkien osapuolten vuorovaikutustaitojen kehittymistä Sopu-valmennus antaa valmiuksia toimia uudella tavalla erilaisissa ristiriitatilanteissa euroa/henkilö (sisältää valmennuksen, materiaalit, ruokailut ja kahvit; yöpymisestä laskutetaan erikseen) Katso lisää kurssista sivulta

9 Esimiestyö Järjestöjohtaminen Mentorointi SAK:n Kehittämiskeskuksen tarjonnassa on mentorointiohjelma ja yksittäisten mentorointiparien ohjaus (ks. sivu 22). Mentorointi on erinomainen tapa päästä keskustelemaan kokeneen esimiehen kanssa siitä, mitä erityisyyttä järjestön esimiestyössä on, miten yhdistää asiantuntijatyö ja esimiestyö. Mentoroinnilla tuetaan ammatillista kehittymistä, verkottumista ja työssä jaksamista. Työnohjaus Työnohjausta esimiehille järjestetään tilauksesta. Työnohjaus voidaan toteuttaa yksilöohjauksena tai ryhmätyönohjauksena. Työnohjauksen tavoitteet nousevat osanottajalta/osanottajilta itseltään. Työnohjauksen kesto sovitaan aina aloitettaessa ohjaus. Kun työnohjaus työmuotona ajankohtaistuu, tulen mielelläni esittelemään mahdollisuuksia. Ota yhteyttä Marja-Liisa Marjamäki, puh Muutosjohtamisen tehovalmennus Tavoite Syventää osallistujien ymmärrystä muutoksen johtamisessa tarvittavista taidoista sekä vahvistaa omaa muutosketteryyttä. Ottaa haltuun erilaisia valmentavan johtamisen työkaluja muutostilanteisiin. Kohderyhmä Toiminnallinen valmennus sopii esimiehille, jotka johtavat muutoksessa olevia ihmisiä ja kaikille, jotka suunnittelevat muutoksien läpivientiä organisaatiossa. Teemat Minä ja muutos Miten itse koen muutoksen? Muutosjohtamisen viitekehys Mistä puhutaan, kun puhutaan muutosjohtamisesta? Onnistuneen muutoksen edellytykset Muutos ja tunteet Miten johtaa tunteita (omia ja muiden)? Muutos ja erilaisuus Miten huomioida ihmisten erilaisuus muutoksen johtamisessa? Käytännön työkaluja muutoksen johtamiseen (huolityöskentely, muutoskäyrä, vaikuttamisenkehä ym.) Muutosviestintä muutosviestinnän parhaat käytännöt Riikka Hagman, Hagmari Oy 860 euroa/hlö (sisältää kahvit ja lounaat) Muutosketteryyttä työhön workshopit / Tilauksesta 1/2 päivää sopimuksen mukaan Tavoite Lisätä osallistujien voimavaroja kohdata jatkuva työelämän muutos. Antaa työkaluja oman energian suuntaamiseen muutostilanteissa. Oman vastuukäsityksen kehittäminen 100 % vastuulla selittelystä ja syyttelystä ratkaisun löytymiseen. Ryhmän koko 8 20 osanottajaa Riikka Hagman, Hagmari Oy 2000 euroa/ryhmä 17

10 Kielikoulutus 18 Diskutera på svenska to , klo (3 x 4 oppituntia) sulavat keskustelutaidot: keskustelun aloitus, hyödylliset täytesanat ja sanonnat, kysyminen ja vastaaminen mielipiteen ilmaiseminen ja perustelut: argumentointi ja vuorovaikutustaidot omasta työstä ja ajankohtaisista asioista keskustelu kohteliaasti puhelimessa: fraasit, lukusanat, kirjaimet ja tavaaminen, ajan ilmaukset käytännön puhe- ja puheenymmärrysharjoittelua sekä roolileikkejä Minna Järvelä, Delingua Oy 590 euroa/hlö E-post på svenska to , klo (3 x 4 oppituntia) sähköpostien rakenne: tervehdykset, aloitukset, sisällön muotoilu, lopetus viestin pehmentäminen: kohteliaisuusmuodot kirjallisissa ilmauksissa muodollinen ja epämuodollinen tyyli erilaiset viestityypit, esim. tietojen antaminen, viestiin vastaaminen, pyynnöt, ehdotukset, kutsut ongelmatilanteiden hallinta (esimerkiksi valitukset) Minna Järvelä, Delingua Oy 590 euroa/hlö Jäsenhankintaa englanniksi ti , klo (4 x 4 oppituntia) Tavoite Osanottaja osaa esitellä suomalaista työmarkkinatoimintaa englanninkielellä, osaa kertoa siitä, mitä järjestäytyminen tarkoittaa ja miten ammattiliitot toimivat ja minkälainen suomalainen työelämä on. : Miten kerron englanniksi? Miksi kannattaa järjestäytyä? Miten ammattiliittoon ja työttömyyskassaan liitytään? Mitä työpaikkatason toiminta on, mikä on ammattiosasto, mikä on luottamusmies? Millainen suomalainen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä on? Miten kerron työsuhdeasioista, kuten työsopimus, työajat, työpaikan säännöt? Alan erikoissanaston tuntemuksen lisääminen ja käytännön tilanneharjoittelu mm. työpaikka- ja oppilaitosinfot sekä erilaiset tapahtumat Koulutukseen liittyy ennakkovalmistautumista ja välitehtävä. Koulutus sopii mm. toimitsijoille, jotka pystyvät jo jossain määrin käyttämään englannin kieltä jäsenhankintatehtävissä, mutta haluavat kuitenkin saada varmuutta ja sujuvuutta kielitaitoonsa sekä vahvistaa alaan liittyvän erikoissanaston tuntemusta. Ryhmän koko 5 8 osanottajaa John Chance, Delingua Oy 710 euroa/hlö Socializing in english ke , klo (3 x 4 oppituntia) The cultural significance of smalltalk understanding why and how we smalltalk similarities and differences with Finnish cultural behavior why improve your smalltalk skills? The language and context of smalltalk polite phrases and idiomatic expressions smalltalk topics in social situations smalltalk topics in business situations face-to-face, on the phone, role play (practice smalltalk situations) Beyond smalltalk the art of conversation introducing an idea agreeing and disagreeing giving your opinion asking for an opinion summarizing a point of view and/or concluding role play (practice conversation/discussion) Alistair Stevenson, Delingua Oy 590 euroa/hlö 19

11 koulutus Fasilitointi täydennystä kouluttajan ja kehittäjän työkalupakkiin Piritta Kantojärvi, Grape People Kiljavan opisto Miten menestyä ryhmän vetäjänä? na joutuu pohtimaan, miten saada osallistujat ymmärtämään ja oppimaan, kehittäjänä miettii, miten ammattiosaston tai työyhteisön toimintaan löytyy uusia tuulia. Sekä kouluttaja että kehittäjä toimii usein fasilitaattorina, mahdollistajana, prosessin eteenpäin viejänä. Onnistuakseen siinä pitää tuntea monenlaisia, niin kouluttamiseen kuin kehittämiseenkin soveltuvia menetelmiä. Tavoite Osanottaja tutustuu kattavasti työmenetelmiin ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti kouluttamisessa ja kehittämisessä. Mitä fasilitointi on ja miten toimin fasilitaattorina? Menetelmiä ryhmän ohjaamisessa, toiminnan eri vaiheissa: yhteisen ymmärryksen luominen ydinkysymysten selkiyttäminen menetelmiä asioiden esille nostamiseen ja priorisointiin toiminnan konkretisointi ja visualisointi 900 euroa/henkilö (sisältää kahvit ja ruokailut; yöpymisestä laskutetaan erikseen) Tietoiskuista oppimiseen Koulutus vastaa kysymykseen, miten suunnitellaan ja toteutetaan onnistunut ja innostava koulutustapahtuma hyödyntäen toiminnallisia menetelmiä? Koulutuksen tavoitteena on, että osallistujat saavat kokemuksia ja esimerkkejä toiminnallisten menetelmien käytöstä, löytävät luovia ideoita, saavat uusia ajatuksia ja toimintamalleja koulutustapahtumien järjestämiseen. Koulutus on juuri Sinulle, toimitsija, kouluttaja, opettaja, joka koulutat paljon ja haluat virkistää rutiinejasi joka olet aloitteleva kouluttaja ja haluat saada hyviä käytäntöjä itsellesi joka kaipaat vahvistusta omille kouluttajataidoillesi joka kaipaat vuoropuhelua toisien kouluttavien ay-työntekijöiden kanssa. onnistuneen koulutustapahtuman sisällön peruselementit toiminnalliset menetelmät ja niiden vahvuus koulutuksessa ryhmän johtaminen ja erilaiset ryhmät koulutuksessa kouluttajan viestintä- ja palautetaidot Pirjo Kiiskilä, psykologi (PsM), työnohjaaja, coach Kiljava 800 euroa/hlö (sisältää kahvit ja ruokailut, yöpymisestä laskutetaan erikseen) 21

12 Mentorointi ammatillisen kehittymisen tukena 22 Mentorointi kehittymisen ja kehittämisen keinona on vanha menetelmä. Sitä on käytetty tietoisesti tai tiedostamatta aina, kun ihmiset ovat toimineet ja oppineet yhdessä. Tiedot ja taidot, arvot ja asenteet ovat siirtyneet sosiaalisen kanssakäymisen kautta kokeneilta untuvikoille. Mentorointi ammatillisen kehittymisen tukena, on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen ohjelma ammatillisen kehittymisen avuksi. SAK:laisen ay-liikkeen yhteisiä mentorointiohjelmia on toteutettu vuodesta Mukana on nyt jo useamman vuoden ollut myös mentorointiparien ohjaus, jos parin ei ole mahdollista osallistua yhteiseen ohjelmaan. Yhteisten koulutuspäivien sisältö: Mitä mentorointi on? mentorointi ammatillisen kehittymisen apuna mentorin ja aktorin roolit ohjaaminen ja oppiminen mentorointisopimus Oppiminen oman oppimistavan tunnistaminen yhdessä oppiminen keskustelu oppimisen tukena oppimisen ohjaaminen Ammatillisuus Työhyvinvointi aloitustapaaminen parin kanssa sopien kaksi ohjaustapaamista mentorointiparin omat tapaamiset. Ohjausistunto on kestoltaan aina kaksi tunti. Ohjausistunnon hinta on 300 euroa /pari. Pariohjauksen voi aloittaa milloin vain, ole yhteydessä! Lisätietoja Marja-Liisa Marjamäki puh Mentorointi on aina tavoitteellinen, kahdenkeskinen vuorovaikutussuhde, jossa on keskeistä henkilökohtaisuus, avoimuus, luottamus, sitoutuneisuus ja vapaaehtoisuus. (sisältää kahvit ja lounaat) 970 euroa/hlö (pareja 2 4) 700 euroa/hlö (pareja 5 tai enemmän) Miten mentoroitavalle eli aktorille löytyy ohjaaja eli mentori? Mentori etsitään yhdessä sen perusteella, mitä tavoitteita ja toiveita aktori on ilmoittautuessa esittänyt (ilmoittautumislomake). Mentoriparin yksilöohjaus Jos aikatauluusi ei sovi yhteiset koulutuspäivät, mutta haluat lähteä kehittymään mentoroinnin avulla, voidaan mentorointiparille sopia henkilökohtainen ohjaus Mentoriparin kanssa suunnitellaan yhdessä mentorointiprosessi, johon tulee ohjaajan kanssa:

13 Muutos prosessina Työnohjaus 24 Miten selviät muutoksissa työelämässä ja elämässä? Miten muutos koettelee jaksamistamme ja selviytymistämme työssä ja yksityiselämässä? Ammattiliitoissa tapahtuu koko ajan pieniä muutoksia, mutta yhtä lailla myös isoja muutoksia, jotka vaikuttavat monella tavoin arkeen. Koulutuspäivän aikana käsitellään muutosta, muutoksen eri vaiheita ja sitä, miten työntekijä tuntee ja toimii muutoksessa tai (koulutuspäivä tarjolla sekä keväällä että syksyllä) Muutostilanteiden hallinta työntekijä muutostilanteissa muutoksen eri vaiheet tunteet muutoksessa Muutoksesta selviäminen tie selviytymiseen tukitoimenpiteet Elämä muutoksen jälkeen Pirjo Kiiskilä, psykologi (PsM), työnohjaaja, coach 400 euroa/hlö (sisältää kahvit ja lounaan) Työnohjaus Työyhteisössä tärkeiden asioiden käsittelyyn on yhteisiä foorumeita, kuten kehityskeskustelut ja toiminnan suunnittelu ja arviointitilaisuudet. Työyhteisön jäsenillä on mahdollisuus keskustella yhdessä ja/tai henkilökohtaisesti esimiehensä kanssa työhön liittyvistä asioista. Työyhteisön toimivuutta voi ylläpitää myös yhteisön yhteisellä työnohjauksella. Yhteisöllinen työnohjaus on yksikön (esimiehen ja hänen alaistensa) yhteinen istunto/yhteinen aika, jossa on mahdollisuus nostaa käsittelyyn työstä ja työyhteisöstä nousevia akuutteja asioita. Työnohjauksen kokonaiskesto sovitaan aina ennen aloitusta. Se voi olla esimerkiksi viisi yhteistä työnohjausistuntoa. Yhden istunnon kesto, ryhmän koosta riippuen on 1,5-3 tuntia. Työnohjauksen hinta sovitaan aina ohjauksen kokonaiskeston ja ryhmäkoon mukaan. Työnohjaus työmuotona Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjauksessa ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä. Ohjaaja ja mahdolliset muut osanottajat auttavat ohjattavaa näkemään itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin. (Suomen työnohjaajat ry) Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä. Työnohjausta voidaan (tarpeen mukaan) järjestää yksilö-, ryhmä- ja työyhteisötyönohjauksena. Työnohjausta aloitettaessa aina käydään keskustelu siitä, a) onko työnohjaus oikea kehittämisen väline juuri kyseiseen tilanteeseen/tarpeeseen b) mitä tavoitteita työskentelylle asetetaan. Alkukeskustelujen kautta tarkentuu se, minkälaisesta työnohjauksesta on kyse. Sen jälkeen sovitaan työnohjauksen toteutustapa ja kesto. Tiedustelut kehittämisyksikön päällikkö Marja-Liisa Marjamäki puh Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Tiedustelut kehittämisyksikön päällikkö Marja-Liisa Marjamäki puh

14 Työyhteisösovittelu 26 SOPU-VALMENNUS sovittelu työyhteisötaitona Kohderyhmä Koulutus sopii esimiehille, työsuojelutoimikunnan jäsenille ja toimitsijoille. Taito toimia työyhteisössään kuin sovittelija on erinomainen taito meille kaikille. Sovittelu antaa mallin käsitellä vaikeitakin ristiriitatilanteita työyhteisössä. Tavoitteet SOPU-valmennuksen sisältö ja toteutus perustuvat niin sanottuun sovittelumenetelmään. Valmennuksen aikana harjoitellaan sovittelumenetelmää työpaikan olosuhteisiin soveltaen. Valmennuksen osaamistavoitteina ovat 1. ymmärryksen lisääminen konfliktin syntymisen ja kasvamisen syistä sekä sovittelusta konfliktien ratkaisukeinona 2. valmiuden lisääminen ihmisten välisten ristiriitojen sovitteluun työyhteisössä korostamalla ihmiskeskeistä lähestymistapaa 3. ymmärryksen lisääminen ihmisten erilaisuuden ja erilaisen ajattelun vaikutuksista yhteistyöhön 4. ymmärryksen lisääminen sovitteluprosessin eri vaiheista ja sovittelussa käytettävien menetelmien sisällöistä 5. työyhteisösovittelussa tarvittavien havainnointi- ja ohjaustaitojen tunnistaminen 6. tiedon ja ymmärryksen lisääminen siitä, millaisiin tilanteisiin sovitteluprosessi sopii 7. sovittelun hengen ymmärtäminen ja sisäistäminen osaksi arkipäivän toimintaa, vaikkei toimisikaan varsinaisen sovittelijan roolissa. Valmennuksen päätyttyä osallistujilla on perusvalmiudet toimia työyhteisösovittelijana ja he saavat Suomen sovittelufoorumin myöntämän Sopu-sovittelijan kurssitodistuksen. Timo Pehrman, FT ja Seppo Koskinen, työoikeuden professori Kiljavan opisto 1180 euroa/henkilö (sisältää valmennuksen, materiaalit, ruokailut ja kahvit; yöpymisestä laskutetaan erikseen) Ohjelma I Moduuli Työyhteisösovittelun lähtökohdat 1. päivä Kurssin avaus ja osallistujien esittäytyminen/odotukset Konfliktin synty, kasvaminen ja eläminen työyhteisössä Sovittelumenetelmän synty ja taustat Restoratiivinen sovittelu Sovittelu ja oppiminen Lounas Sovitteluharjoitusten arviointia Iltapäiväkahvi Sovitteluharjoitusten arviointia 2. päivä Sovitteluharjoitusten arviointia Sovittelun merkitys ja soveltuvuus, sovittelun ohjaus Sovittelun toteutustavat ja sovittelijan rooli Lounas Vuorovaikutuksen haasteet ja merkitys konfliktitilanteissa Kielen ja puheen vaikutus todellisuuden muuttamisessa Konflikteja ratkaisevan yrityskulttuurin edistäminen Tutkimustuloksia, yhteenveto, valmennuksen päätös II Moduuli Sovittelijana kasvaminen ja sovittelun edistäminen 3. päivä Sovittelijan roolin haasteet Sovittelija itse; oman persoonan hyödyntäminen Oman ahdistuksen ja erilaisten tunteiden käsittely Lounas Toisten tunteiden vastaanottaminen ja herättely Sovittelijan työkalupakki 4. päivä Välitehtävien käsittelyä Lounas Sovittelua edistävä johtajuus Sovittelijana kasvaminen ja sovittelijan vastuut Vertaistuen ja työnohjauksen merkitys 27

15 Viestintäkoulutus 28 Asiakirjoittamisen ABC sujuvaan kirjoittamiseen Tavoite Kirjoittaminen on käsityötä, jonka oppii tekemällä. Tavoitteena on, että osallistuja hallitsee työssä tarvittavat tekstilajit ja kirjoittaa selkeitä, mielenkiintoisia sekä lukijoita palvelevia tekstejä. Koulutuksessa hiotaan kirjoittamisprosessia toimivaksi, jolloin se tuo tyytyväisyyttä ja iloa työhön. hyvä artikkeli, lausunto, tutkimusraportti, blogiteksti otsikot ja kappalejako viittaaminen aloitus ja lopetus kieliopin lyhyt oppimäärä (tarpeen mukaan) teksti tavoittaa lukijan tekstin kiinnostavuus Koulutukseen sisältyy ennakkotehtävä. Linnea Alho, kirjoittajakouluttaja, VTM Kiljavan opisto 710 euroa/hlö (sisältää kahvit ja ruokailut; yöpymisestä laskutetaan erikseen) Asiantuntija esiintyjänä vaikuttavuutta hyvillä PowerPointeilla Miten esiintymistään voi parantaa tarkoituksenmukaisilla ja tehokkailla PowerPointeilla? Hyvin suunnitellut tukimateriaalit tukevat esitystäsi ja vievät viestisi perille. Hyvän esityksen tunnusmerkit Esityksen tavoitteet Visuaalisuuden perusteita näkeminen/hahmottaminen sommittelu värinkäyttö Typografia toimivat fontit luettavuus helppolukuisuus Sisällön jäsennys jäsennä sisältö selkeästi ota käyttöön draaman kaari tarinallisuus Kuva/kuvitus kuva on viesti, ei somiste valokuva vai piirroskuva Jussi Kiiskilä 450 euroa/hlö (sisältää kahvit ja lounaan) Persoona peliin esiintymistaidon kurssi Tavoite Osanottaja tunnistaa oman tapansa esiintyä erilaisissa viestintätilanteissa. Tavoitteena on vahvistaa osanottajan esiintymisvarmuutta ja omasta persoonasta lähtevää esiintymistyyliä. Kohderyhmä Toimitsijat, joiden työtehtäviin kuuluu kouluttaminen Vaikuttava esiintyminen - omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen - kuinka esiinnyn vakuuttavasti ja innostuneesti - viestintätyylit - kehonkieli ja sanaton viestintä Esityksiin valmistautuminen statusilmaisut aito kohtaaminen esiintymisjännityksen hallinta puheen tarkoitus ja tavoite Edellinen teema jatkuu rakenne ja sisältö aloituksen ja lopetuksen merkitys tilan- ja ajanhallinta havainnollistaminen ja havaintovälineiden käyttö toiminnallisten menetelmien käyttö Valmisteltujen puheiden esittäminen ja purkaminen itsearviointi ryhmän palaute kouluttajan palaute Omat kehitystavoitteet esiintymisessä Pirjo Kiiskilä, psykologi (PsM), työnohjaaja, valmentaja, organisaatiokonsultti Kiljavan opisto 895 euroa/ henkilö (sisältää opetuksen, materiaalit, kahvit ja ruokailut, yöpymisestä laskutetaan erikseen) SAK:n mediaesiintymisen koulutus Esiintyjän uskottavuus ja oman viestin perillemeno riippuu siitä, miten hän pystyy vetoamaan lukijoihin, kuulijoihin ja katsojiin. Sen lisäksi hänen on tunnettava viestintätilanteiden erityisvaatimukset: mitä hänen on otettava huomioon esiintyessään läsnä olevalle yleisölle tai televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Esiintyjän on myös tiedettävä, mistä hänen järjestönsä ja itsensä julkinen kuva muodostuu ja miten hän voi sitä kehittää. Kurssilla käydään läpi eri viestintätilanteita korostaen, miten esiinnytään (viestitään) perinteisessä mediassa ja sosiaalisessa mediassa ja miten perinteisessä mediassa esiintyminen eroaa viestinnästä sosiaalisessa mediassa? Tavoitteet Koulutuksen tarkoituksena on kehittää osanottajan taitoa esiintyä haastateltavana sähköisessä mediassa ja toimia vakuuttavana viestijänä sosiaalisessa mediassa. Osanottajat saavat koulutuspäivien aikana harjoituksistaan kouluttajilta henkilökohtaiset arvioinnit. t Toimittajat Arto Nieminen ja Kari Klemm sekä puheviestinnän ja esiintymisen opettaja Marja-Liisa Marjamäki Kohderyhmä SAK:n ja jäsenliittojen henkilöstö sekä aktiivit, mm. liittohallinnon jäsenet. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat vahvistaa esiintymisvalmiuksiaan, rohkaista itseään ja saada esiintymistottumusta televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa esiintymiseen. Koulutustasot Koulutus koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä erillisestä koulutuspäivästä. Tasoilla 1 3 kurssimaksu on yhden koulutuspäivän osalta 7 hengen kurssilla 714 euroa/ osallistuja, 6 hengen kurssilla 798 euroa/osallistuja, 5 hengen kurssilla 860 euroa/osallistuja. 29

16 30 Taso 1: Sanomisen taito, esiintymisen uskallus klo jä Keskitytään henkilökohtaiseen viestintään, tavoitteena rohkaista kutakin osanottajaa tilannelähtöiseen, ymmärrettävään ja omasta persoonasta kimpoavaan esiintymisuskallukseen. Mediahaastattelu haastateltavan näkökulmasta Vastaanottajalle kohdennettu puhe Puheen ymmärrettävyys ja havainnollisuus Haastateltavana esiintyminen Päivän aikana kuvanauhoitetaan kaksi harjoitusta: puheenvuoro ja haastattelu. Taso 2: Tavoitteellinen sanoma klo jä Tarkennetaan henkilökohtaista viestintätaitoa tavoitteena sanoman rajaaminen ja tiivistäminen sekä kohdeyleisölähtöistä viestintätaitoa. Työmarkkinauutisoinnin periaatteet Sanoman rajaus ja tiivistäminen Haastateltavapersoonan läsnäolo Päivän aikana kuvanauhoitetaan kolme harjoitusta: valmisteltu lausunto + haastattelu, tiivistetty lausunto ja kommentti sekä keskusteluharjoitus toimittajan johdolla. Taso 3: Vakuuttava viestintä somessa klo jä Tarkennetaan henkilökohtaista viestintätaitoa tavoitteena kohdeyleisölähtöinen ja nopea viestintä sosiaalisessa mediassa. Saman viestin kohdentaminen eri kohdeyleisölle eri välineellä Persoonalliseen ilmaisuun tukeutuva uskottavuus Välineen erityisvaatimukset huomioiva viestintä Päivän aikana harjoitellaan viestintää eri sosiaalisen median välineillä. Ryhmän koko Mediaesiintymisen koulutukseen otetaan seitsemän osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalla ilmoittautuneista ovat ne, jotka osallistuvat kaikkiin 1 3 -tasoon, mutta jos paikkoja jää, voi osallistua myös yksittäiseen koulutustasoon. Äänenkäyttö Iloista äänenhuoltoa ke , klo Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja saa tietoa äänenkäytön perusteista tiedostaa äänen vaikutuksen omaan hyvinvointiin tajuaa äänen merkityksen mielikuvan luojana ymmärtää, kuinka itse voi vaikuttaa äänensä jaksamiseen harjoittelee käyttämään ääntään paremmin. miten ääni toimii äänenkäytön perusteet ääneen vaikuttavat tekijät äänen viholliset äänenkäytön harjoituksia Valmennus sisältää tietoiskuja äänenkäytöstä ja käytännön harjoituksia. Koulutukseen otetaan enintään 10 osanottajaa. Marsa Bäck, FM, logonomi, Suomen Puheopisto Oy 790 euroa/hlö (kun osanottajia 3 5) 550 euroa/hlö (kun osanottajia 6 10) 31

17 Sosiaalinen media 32 Koulutuskokonaisuus muodostuu Sosiaalisen media työvälineenä -koulutuspäivästä ja neljästä eri välineeseen keskittyvästä työpajasta. Sosiaalinen media työvälineenä Koulutuspäivän tavoitteena on antaa yleiskatsaus osallistujille sosiaalisen median tuomasta muutoksesta ja esitellä suosituimmat some-palvelut sekä kertoa blogien merkityksestä ja sisällöistä , klo 9 16 Ikkuna auki someen ja sosiaalisen median maailma tutuksi Missä suomalaiset viettävät aikaansa somessa? Mitä tarkoittaa sosiaalisen median ja digitalisaation vallankumous? Mitä tarkoittaa sisältömarkkinointi, työntekijätai asiantuntijalähettilyys? Mitä merkitystä ihmisten auttamisella ja viihdyttämisellä on somessa? Esimerkkejä palveluiden työkäytöstä: esimerkiksi Facebook, Instagram ja Twitter ja pieni raapaisu livevideoihin (Snapchat, Facebook LIVE ja Instagram Stories) Miksi blogi kiinnostaa? Olisiko blogi meidän ja minun työkaluni? Bloggaamisen perusteet, suosittujen blogien salaisuus, sisällöt, visuaalisuus ja keskustelu. Tavoitteista liikkeelle Mikä on organisaationi/työni tavoite? Miten sosiaalisella medialla voi edistää näitä? Missä meille ja minun työni kannalta tärkeät ihmiset ovat? Tutkitaan ja mennään mukaan. ratkaisee somessa Millaisin sisällöin avaat keskustelun? Miten tiivistät ammattilaisuutesi? Marja Nousiainen, Viestintä Oy Tulevaisuus 480 euroa/hlö (sisältää kahvit ja lounaan) Puolen päivän työpajat TWITTER pe , klo Twitter on paras kanava tavoittaa päättäjät Suomessa, oppia uusia asioita tai keskustella melkein mistä tahansa itse haluaa. Siellä tapaa uusia ihmisiä ja oppii kirjoittamaan 140 merkin mittaisia tekstejä. Mikä on Twitter ja mihin sitä käytetään? Twitter ja käyttäjät Suomessa On monia tapoja hyödyntää Twitteriä 7 vinkkiä Twitterin tehokkaaseen työkäyttöön Twitter-tilin sisältö ja asetukset Twitterin perustoiminnot Seuraaminen ja seuraajat Twitterissä Tilin asetukset ja niiden asettaminen Tilin ilme, ulkoasu ja kuvat Twiittaamisen perusteet 140 merkin twiitit, Twitter-kirjoittaminen ja linkkien jako Vastaaminen ja keskustelu Twitterissä Uudelleentwiittaaminen ja suosikiksi merkitseminen Hashtag-tunnisteet Kuvien ja muun mediasisällön jakaminen FACEBOOK pe , klo Facebook on somen kingi. Se porskuttaa vuodesta toiseen suosituimpana somekanavana. Mihin perustuu Facebookin suosio, teho ja imu? Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia somettamaan Facebookissa. Mikä on Facebook ja mihin sitä voit käyttää? Ketkä ovat Suomessa Facebookin käyttäjiä? Kolme tapaa olla mukana Facebookissa Kaikki alkaa yksityisestä profiilista, profiilin perustaminen: tiedot, kuvat ja asetukset kuntoon Facebook-sivun perusteet ja ylläpitäjänä toimiminen Facebook-ryhmät ja niiden erot Keskusteleminen Facebookissa Facebook-algoritmi mikä se on Kuvien tekijänoikeudet ja jakaminen Sisällön merkitys INSTAGRAM pe to , klo Mobiilisovellus Instagram toimii älypuhelimissa ja siitä on tullut suosittu palvelu jossa ihmiset kertovat arjestaan kuvia myös organisaatioiden viestintäkanavana Instagram kasvattaa suosiotaan. Mikä on Instagram, keitä siellä on mukana ja miksi? Mobiilisovellus Instagram toimii älypuhelimessa (ios, Android) Sovelluksen lataaminen omasta sovelluskaupasta Instagram-tilin perustaminen Tilin perusasetukset Kuvien ja videoiden ottaminen, suodattaminen ja kuvankäsittely BLOGGAAMINEN JA BLOGIT ke , klo Blogeista on tullut olennainen osa organisaatioiden nettisivujen sisältöjä ja blogien kiinnostavuus perustuu ihmisen ääneen, mielipiteeseen ja kasvoihin. Blogit houkuttelevat lukijoita ja tutustujia nettisivuille ja ovat luetuimpia sisältöjä sekä toimivat hyvänä sisältönä somejakamiseen. Mikä on blogi tai vlogi? Miten blogista voi tulla työväline (ammatillinen osaaminen, keskustelun herättäminen)? Perusteet, perustoiminnot ja syitä blogata Innostaako kirjoittaminen tai innostaako kuvaaminen? Onko sinulla intohimon kohde, jonka haluaisit jakaa muillekin? Tutustumme Suomen blogosfääriin, erilaisten blogien valtavaan kirjoon ja tutustumme erilaisiin blogialustoihin. Miten blogi pystyyn: tavoitteet, sisällöt, mahdolliset muut kirjoittajat, kuvien merkitys ja käyttö, blogin nimi, tyyli ja sävy. 520 euroa/hlö/työpaja (työpajassa aina kaksi puolenpäivän tapaamista) Työpajoissa ryhmän koko on 8 15 osanottajaa. 33

18 Voimavarat työssä Tieto - ja viestintätekniikka 34 Boostia tietotyöhön , klo 9 16 Digitalisaatio muuttaa meidän jokaisen päivittäistä työntekoa ja antaa valtavat mahdollisuudet kehittää ja tehostaa omaa tekemistä. Boostia tietotyöhön -valmennuksen opit vapauttavat aikaa tärkeämpään ja mielekkäämpään työhön sekä kehittävät yksilön ja työyhteisön työskentelytapoja. Valmennuksessa paneudutaan myös tietotyöläisen työhyvinvointiin. Valmennus sopii kaikille, jotka tekevät tietotyötä ja haluavat kehittää omia sekä työyhteisön valmiuksia tehokkaampaan tietotyöhön. Päivän aikana käsiteltäviä teemoja: Tietotyöläisen arki ja hyvinvointi Tietotyöläisen keskeisimmät työskentelytaidot Modernit ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumattomat työtavat ja käytettävissä olevat sovellukset Parempi oman ajan hallinta Tehokkaammat palaverikäytännöt Riikka Hagman, Hagmari Oy 480 euroa (sisältää kahvit ja lounaan) Mentorointi SAK:laisessa ay-liikkeessä Oman työn hallinta ja osaaminen ovat asioita, jotka auttavat työssä jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa. Mentorointi on menetelmä oman ammatillisen kehittymisen apuna. Mentorointiprosessin aikana keskustellaan laajasti työstä, osaamisesta ja ajanhallinnasta, jolloin tuki on myös merkittävä omalle jaksamiselle ja työhyvinvoinnille. Katso tarkempi esittely sivulta 22. Yksilö- ja ryhmätyönohjaus Katso tarkempi esittely sivulta 22. Kiljavan opiston atk-kurssit löytyvä opiston nettisivuilta osoitteesta Lisätietoa kursseista: atk-opettaja Ari Heino puh ari.heino@kio.fi Koulutusta yhteistyössä: Työväen Sivistysliiton tieto- ja viestintätekniikkakoulutukset löytyvät opintokeskuksen nettisivuilta Lisätietoja kursseista: raimo.oksanen@tsl.fi Kansainvälinen ay-toiminta ETUI (European Trade Union Institute) ETUI jatkaa eurooppalaisen ay-liikkeen henkilöstön koulutusta entiseen tapaan. EAY:n (Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön) hallituksessa hyväksyttävän suunnitelman mukaisesti ETUI suunnittelee ja toteuttaa koulutuksen vuosittain parin EAY:n jäsenjärjestön kanssa. Kurssien kohderyhmänä ovat EAY:n jäsenjärjestöjen ja niihin kuuluvien liittojen henkilökunta sekä jossakin tapauksissa ylikansallisten yritysten luottamusmiehet. Osa kursseista on tarkoitettu erityisesti ay-kouluttajille. Työkielenä on aina englanti sekä vaihdellen myös saksa, ranska sekä kurssin isäntäjärjestön maan kieli. Kurssit ovat joko yleisiä (intersectoral) tai alakohtaisia (sectoral). Ilmoittautuminen yleisille kursseille hoidetaan SAK:n kautta (Auli Keskinen) ja alakohtaisille kursseille oman ammattisihteeristön kautta. ETUI- kurssiesite on luettavissa osoitteesta: Kursseille voi ilmoittautua ennakkoon SAK:hon Auli Keskiselle: auli.keskinen@sak.fi puh ,

19 36 Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK Kiljavan opiston tiloissa toimii Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) Nurmijärven kampus, joka on osa Humakin pääkaupunkiseudun alueyksikköä. Nurmijärven kampuksella järjestetään yhteisöpedagogikoulutusta sekä päivä- että monimuoto-opetuksena. Yhteisöpedagogit työskentelevät järjestö- ja nuorisotyössä sekä laajasti erilaisissa yhteisöjen kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä. Yhteisöpedagogin (AMK) tutkintoon johtavan nuorten koulutuksen laajuus on 210 opintopistettä ja päiväopetuksena koulutus kestää 3,5 vuotta. Tutkinnon voi opiskella myös monimuoto-opiskeluna, jolloin soveltuvan aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen hyväksi luvun jälkeen suoritettavien opintojen määrä vaihtelee opintopisteen välillä; opintojen kesto aikuisilla on 1-3 vuotta. Humak tarjoaa myös avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, joissa kuka tahansa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintojaksoja. Opiskelu Humakin avoimessa ammattikorkeakoulussa voi olla myös polku tutkinto-opintoihin. Humakin yhteisöpedagogikoulutusta profiloidaan jatkossa siten, että perinteisen järjestö- ja nuorisotyöhön painottuvan koulutuksen rinnalle avataan työyhteisöjen kehittämiseen keskittyvä koulutus. Työyhteisön kehittäjän koulutus aloitetaan Humakin pääkaupunkiseudun alueyksikössä syksyllä Lukuvuoden opinnot on mahdollista aloittaa avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Lisätietoja koulutuspäällikkö Juha Makkonen puh tai opintosihteeri Tiina Urpalainen puh Henkilöstökoulutuksen korvaukset ja tukimuodot (SAK:n hallituksen suositus koulutusohjesäännöksi ) 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus Ammatillisen henkilöstökoulutuksen tarkoituksena on tukea henkilöstön kehittämistä ja lisäpätevyyden hankkimista. Henkilöstön koulutus on tärkeää järjestön tavoitteiden ja laadukkaan toiminnan kannalta. Henkilöstön koulutusta ja kehittämistä tuetaan joustavin työaikajärjestelyin. Tässä ohjesäännössä ammatillisella henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan sellaista koulutusta, johon SAK (jäljempänä liitto), sen jäsenliitot ja opistot lähettävät tai ohjaavat palveluksessaan olevaa henkilöstöä. Ammatilliseen henkilöstökoulutukseen voivat kuulua myös oppisopimuskoulutus sekä opinto- ja tutustumismatkat. Ammatilliseen henkilöstökoulutukseen osallistumisesta päätettäessä otetaan huomioon sekä yksittäisen toimihenkilön että työnantajan arvioima koulutustarve. Päätöksen koulutuksen korvaamisesta ja lukuloman myöntämisestä tekee työnantaja Ay-toimihenkilötutkinto SAK:n Kehittämiskeskuksen järjestämässä ay-toimihenkilötutkinnossa opiskelija tekee opinto-ohjaajan tukemana itseopiskeluna lopputyön yleensä oman ammattiliiton tai ay-liikkeen toiminnan jostakin osa-alueesta. Lopputyö voi olla myös esim. portfolio (työkansio, näytekansio) omassa työssä kehittymisestä, opetussuunnitelma ja opetusmateriaali, perinteinen kysely tai selvitystyö. Lopputyön tekoa varten myönnetään tutkinto-opiskelijalle enintään 10 työpäivää palkallista opintovapaata joko yhdenjaksoisena tai jaksotettuna lyhyempiin osiin. SAK:n hallituksen suositus koulutusohjesäännöksi löytyy Kiljavan opiston nettisivuilta i Kehittämiskeskus SAK:n hallituksen suositus koulutusohjesäännöksi. 37

20 Ilmoittautuminen henkilöstökoulutukseen Ilmoittautuminen Mentorointikoulutukseen Ilmoittaudun / / 20 pidettävälle kurssille jonka kurssimaksu on euroa. Sukunimi Etunimet Kotorannantie KILJAVA puh (vaihde) puh (Riitta Karjalainen) s-posti riitta.karjalainen@kio.f i MENTOROINTI SAK:LAISESSA AY-LIIKKEESSÄ Mentorointikoulutus: 1. jakso / 2. jakso / 3. jakso Osallistun 3-jaksoiseen koulutukseen ja ilmoittaudun: mentoriksi aktoriksi (mentoroitavaksi) Sukunimi Etunimet Kotorannantie KILJAVA puh (vaihde) puh (Riitta Karjalainen) s-posti riitta.karjalainen@kio.f i Työnantajan/liiton nimi Työpaikan lähiosoite Työnantajan/liiton nimi Työpaikan lähiosoite Laskutusosoite 38 Puhelin kotiin Postinumero Kurssilaisen tehtävänimike Puhelin työhön Syntymäaika Sähköpostiosoite Taustatiedot Nykyinen työtehtävä ja tehtävässä aloittamisvuosi Aiempi työkokemus 39 Majoitustietoja majoitun en majoitu tupakoimaton allerginen, mille? Hakijan allekirjoitus / / 20 Asiantuntijuusalueet (joissa sinulla on annettavaa mentoroitavalle / joissa haluat kehittyä) Työnantajan nimi ja laskutusosoite Mitä odotuksia Sinulla on mentoroinnilta? Mitä odotat mentorilta / aktorilta? Työnantajan edustajan allekirjoitus / / 20 Päiväys / Työnantajan / esimiehen hyväksyntä / allekirjoitus Lomake saapunut Kehittämiskeskukselle / / 20 Koulutuksen (3 jaksoa vuodessa) kokonaiskulut euroa. Kurssihakemuslomake lähetetään Kehittämiskeskukseen viimeistään kolme viikkoa ennen kurssia. Helsingissä järjestettäville kursseille ilmoittautumiset kuukautta ennen kurssin alkua. Kursseille voi ilmoittautua myös sähköpostitse tai netin kautta i Kehittämiskeskus Ilmoittautuminen henkilöstökoulutukseen. Palautus / ilmoittautuminen viimeistään

21 Tervetuloa opiskelemaan! YHTEYSTIEDOT Kotorannantie KILJAVA puh (vaihde) i Marja-Liisa Marjamäki kehittämisyksikön päällikkö, koulutussuunnittelija puh gsm marja-liisa.marjamaki@kio.fif i Riitta Karjalainen kurssisihteeri puh riitta.karjalainen@kio.f i Graaf inen suunnittelu: Mainostoimisto Up-to-Point Oy, Paula Winter Kuvat: Nina Kaverinen Kiljavan opiston kuva-arkisto Toimitus: Marja-Liisa Marjamäki Riitta Karjalainen Paino: Libris Oy, 2016