DC-2 Hanssin-Jukka MEMORIAL PROJECT

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "DC-2 Hanssin-Jukka MEMORIAL PROJECT"

Päivi Tikkanen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Douglas DC-2 Hanssin-Jukka

ILMAVOIMIEN TYÖJUHTA DOUGLAS DC-2 HANSSIN-JUKKA Keski-Suomen Ilmailumuseon varastohallissa Tikkakoskella odottaa entisöintiä lentokoneharvinaisuus, joka tyypiltään on Douglas DC-2 ja lempinimeltään

toukokuuta 1934 ensilentonsa lentänyttä konetyyppiä valmistettiin 156 kappaletta, joten niitä ei maailmassa ole jäljellä enää kovin montaa, toisin kuin isoveljeään DC-3:sta, joita valmistettiin

2 ILMAVOIMIEN TYÖJUHTA DOUGLAS DC-2 HANSSIN-JUKKA Keski-Suomen Ilmailumuseon varastohallissa Tikkakoskella odottaa entisöintiä lentokoneharvinaisuus, joka tyypiltään on Douglas DC-2 ja lempinimeltään Hanssin-Jukka. Tätä 11. toukokuuta 1934 ensilentonsa lentänyttä konetyyppiä valmistettiin 156 kappaletta, joten niitä ei maailmassa ole jäljellä enää kovin montaa, toisin kuin isoveljeään DC-3:sta, joita valmistettiin kaikkiaan yli kappaletta. Hanssin-Jukan lahjoitti Suomen ilmavoimille helmikuussa 1940 ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen, joka halusi auttaa suomalaisia näiden puolustaessa itsenäisyyttään Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen marraskuussa von Rosen oli ostanut neljätoistapaikkaisen matkustajakoneen hollantilaiselta KLMlentoyhtiöltä, jossa sillä oli lennetty kaupallisessa reittiliikenteessä. Merkille pantavaa on, että Carl Gustavin isä, Eric von Rosen oli lahjoittanut Suomelle 6.maaliskuuta 1918 Thulin typ D-tyyppisen lentokoneen, josta tuli ilmavoimien ensimmäinen lentokone ja jota päivää pidetään ilmavoimiemme syntymäpäivänä. Lisäksi Thulinissa olleista sinisistä hakaristeistä tuli ilmavoimiemme kansallisuustunnukset aina vuoteen 1944 saakka.

3 Talvisodassa Hanssin-Jukalla suoritettiin yksi sotalento, jolloin ohjaajana toimi itseoikeutettuna Carl Gustav von Rosen. Hän oli rakennuttanut koneen välisiiven alle pommiripustimet, rungon yläosaan konekivääriampumon ja koneen nokkaan asennettiin vielä yksi konekivääri ohjaajaa varten. Lentolaivue 44:lle luovutettu Hanssin-Jukka tunnukseltaan DC-1 Joroisissa talvisodan aikana. Välirauhan aikana Hanssin-Jukka toimi muun muassa hyppykoneena, kun kaukopartiomiehet harjoittelivat laskuvarjohyppyjä vihollisen selustaan. Huhtikuusta 1940 lähtien koneen vakituiseksi ohjaajaksi tuli lentomestari Karl Fritiof Väänänen, joka lensi koneella aina vuoden 1944 marraskuuhun saakka.

JATKOSOTA Jatkosodan alussa, kun suomalaiset joukot etenivät Itä-Karjalassa Lentolaivue 46:n kalustoon tuolloin kuulunut Hanssin-Jukka lensi huoltolentoja vieden Laguksen panssarivaunuille

4 JATKOSOTA Jatkosodan alussa, kun suomalaiset joukot etenivät Itä-Karjalassa Lentolaivue 46:n kalustoon tuolloin kuulunut Hanssin-Jukka lensi huoltolentoja vieden Laguksen panssarivaunuille polttoainetta, ammuksia ja joukoille lääkintätarvikkeita. Paluukyydissä tuotiin haavoittuneita sotasairaalaan. Rahtikoneena Jukka kuljetti uransa aikana kaikkiaan kiloa tavaraa. Hanssin-Jukkaan lastataan bensiinitynnyreitä vietäväksi Laguksen joukoille Itä-Karjalaan syksyllä Paluukyydissä tuotiin haavoittuneita sotasairaalaan. Kuvan oikeassa reunassa lastausta valvoo koneen ohjaaja lentomestari Fritu Väänänen. Maaliskuussa 1942 Hanssin-Jukka siirtyi Ilmavoimien esikunnan käyttöön ja kone sai uuden suojavärityksen ja sen tunnus muutettiin DO-1:ksi.Tämän jälkeen lentomestari Väänänen kuljetti koneella muun muassa useita komennuskuntia ympäri Eurooppaa, jotka kävivät noutamassa Suomelle uusia lentokoneita. Kaikkiaan Hanssin-Jukka kuljetti ulkomaanlennoillaan yli 600 matkustajaa. Lapin sodassa DO-1:llä huollettiin jalkaväkeä pudottamalla näille ruokaa ja tarvikkeita. Koneella yritettiin myös viedä kaukopartiomiehiä pudotettavaksi laskuvarjoilla saksalaisten selustaan, mutta yritykset epäonnistuivat huonon sään takia.

5 1.Lennostolle kuulunut DO-1 tulossa laskuun yhdeltä sen lukemattomilta lentomatkoilta. SOTIEN JÄLKEEN Sotien jälkeen vuonna 1949 Hanssin-Jukka peruskorjattiin, jonka jälkeen se siirtyi Lentorykmentti 4:lle, jossa sillä suoritettiin muun muassa kartoituskuvauksia. Myöhemmin se siirtyi Lentorykmentti 3:lle, jossa sillä puolestaan suoritettiin radiosuunnistuskoulutusta. Hanssin-Jukka lensi viimeisen lentonsa kesäkuun 1.päivä 1955, jolloin sillä kuljetettiin hengitysvaikeuspotilas Utista Helsinkiin. Nopean kuljetuksen ansiosta potilas pääsi ajoissa sairaalahoitoon ja hänen henkensä pelastui. Ohjaaja lensi tämän jälkeen koneen Luonetjärvelle, jolloin Jukalla oli lennetty kaikkiaan 7579 tuntia, josta ilmavoimissa 2508 tuntia. KAHVIONA Näin kunniakkaasti päättyi tämän hienon koneen 20 vuotta kestänyt ura ilmojen teillä, mutta edessä oli vielä toiset parikymmentä vuotta kestänyt ajan jakso kahviona. Sotien jälkeen ilmavoimat romutti loppuun lennettyjä koneitaan ja niin olisi käynyt Jukallekin, ellei sitä olisi Hämeenlinnan ampumaseuran toimesta pelastettu kahvioksi Hämeenlinnan rantatorin laidalle. Avajaisia vietettiin elokuussa Vuosikaudet Hanssin-Jukka tuotti lukemattomille ihmisille ainutlaatuisen elämyksen nauttia kahvia ja virvokkeita ilmailullisessa ilmapiirissä.

melko rapistunut kone purettiin ja siirrettiin Tikkakoskelle, jossa se myöhemmin luovutettiin

6 Kahvilatoiminta loppui syksyllä 1981, jolloin oli vaara, että kone romutettaisiin. Karjalan Lennoston Kilta järjesti keräyksen, jonka tuotolla se osti koneen ja marraskuussa 1981 jo melko rapistunut kone purettiin ja siirrettiin Tikkakoskelle, jossa se myöhemmin luovutettiin ilmavoimille edelleen museoitavaksi. Vuodesta 1959 aina vuoteen 1981 Hanssin-Jukka toimi Hämeenlinnan rantatorin laidalla kahviona.

7 MARSALKKA MANNERHEIMIN HOVIKONE Hanssin-Jukka liittyy mitä suurimmassa määrin myös Marsalkka Mannerheimiin, joka sotaaikana kävi tutustumassa eri yksiköihin koko rintamaleveydeltä. Näille joskus pitkillekin matkoille hänelle järjestettiin lentokuljetus, johon Ilmavoimien Hanssin-Jukka oli omiaan, olihan se alunperin rakennettu matkustajakoneeksi. Koska Mannerheimin seurueeseen kuului paljon väkeä adjutantteineen ja palveluslottineen tarvittiin suurta konetta ja koska arvokkaan sotapäällikön liikkumisen täytyi pysyä salassa, ei kysymykseen tullut muu, kuin ilmavoimien kalusto. Sodan jälkeen Mannerheim matkusti vielä muutaman kerran Hanssin-Jukalla, kun hän lensi eri puolille Eurooppaa saamaan hoitoa huononevaan terveydentilaansa. Näin ollen Hanssin-Jukan entisöinti on myös kunnianosoitus Marsalkka Mannerheimille. ENTISÖINTIHANKE Ilmasotakoulun Kilta on muodostanut hankkeen, jonka tarkoituksena on yhteistyössä Keski- Suomen Ilmailumuseon kanssa entisöidä Suomen Ilmavoimien kunniakas työjuhta DC-2 Hanssin-Jukka. Entisöinti on tarkoitus aloittaa toukokuussa 2010 Luonetjärven lentokenttäalueella ja saattaa päätökseen Ilmavoimien vainajien muistopäivänä , jolloin kone luovutetaan Keski- Suomen Ilmailumuseolle. Hanketta ovat ilmoittaneet tukevansa Ilmavoimat, Boeing, Patria, Jyväskylän kaupunki, Muuramen kunta ja Insta. Ilmasotakoulun Kilta toivoo tukea myös muilta yhteistyökumppaneiltaan tähän pääosin talkootyönä tehtävään mittavaan hankkeeseen, jolla kunnioitetaan Suomen kunniakasta historiaa ja veteraaniemme työtä itsenäisyytemme puolesta. Avustukset pyydetään osoittamaan Ilmasotakoulun Killan tilille K-S Op (viite: Hanssin-Jukka) Toivomme yhteistyössä kanssanne saavamme tämän Suomen kansallisaarteen pelastettua ja entisöityä muistoksi kunniakkaasta historiastamme tuleville sukupolville. Hallitus

8 Douglas DC-2 koneen tekniset tiedot YLEISTIEDOT Miehistö: 2-3 Kapasiteetti: 14 matkustajaa Pituus: 19.1 m Kärkiväli: 25,9 m Korkeus: 4,8 m Siipipinta-ala: 87,3 m 2 Tyhjäpaino: 5650 kg Suurin lentoonlähtöpaino: 8420 kg Voimalaitteet: Kaksi Wright Cyclone GR-F53 9-sylinteristä 730 hv tähtimoottoria SUORITUSARVOT Suurin nopeus: 338 km/h 200 metrissä Toimintasäde: 1750 km Lakikorkeus: 6930 m Nousunopeus: 310 m/min

Samankaltaiset tiedostot

Ilmailutarhasta ilmavoimiin Ilmavoimat 100 vuotta

Kaisa Nikkilä Ilmailutarhasta ilmavoimiin Ilmavoimat 100 vuotta Tervetuloa retkelle Suomen Ilmavoimamuseoon Tikkakoskelle, Jyväskylään. Retken aikana pääset seuraamaan miten Suomen ilmailutarha muuttui