PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE

Transkriptio

1 PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE Koonnut: Pentti Korkka Pamausseuran kevätretki 2007 tehtiin toukokuun 3 5 päivinä Pietariin, Pähkinäsaareen ja Karjalankannakselle. Matkan asiantuntijaoppaana oli sotahistorioitsija, eversti Sampo Ahto ja vastuullisena järjestäjänä Vihdin Liikenne/ VL-Matkat. Matkalle osallistui 37 Seuran jäsentä. Pietarissa majoituttiin hotelli Moskovaan. Se oli hiljattain saneerattu täydellisesti, mm. julkisivut on peitetty lasikuorella. Myös huoneet olivat erinomaisessa kunnossa. Hotellin ruokavalikoima oli runsas, kaikki tuntuivat löytävän mieleistään purtavaa. Eikä juomienkaan puutteita valiteltu. Rohkeimmat lähtivät iltaisin metrolla kaupungille, useille riitti pieni iltakävely sekä iltapala hotellilla. Pietarin keskusta-alue on ehostettu perusteellisesti kaupungin 2003 pidettyjä 300- vuotisjuhlia varten. Maalipinnat olivat pääosin vieläkin erinomaisessa kunnossa. -- Kuvassa matkalaisia Palatsiaukiolla, taustalla Talvipalatsi ja katseet suunnattuna Aleksanterin pylvääseen. Tämä pylväs on 47 metriä korkea, hakattu punaisesta Virolahden graniitista. Väitetään, että se on maailman suurin monoliitti.

2 Pietari on ollut ja on yhä edelleen merkittävä kulttuurikaupunki. Laatta oven pielessä kertoo, että runoilija ja kirjailija Aleksandr Pushkin asui Pietarissa ollessaan tässä talossa. Vuonna 1799 syntynyt Pushkin on vieläkin Venäjän rakastetuin runoilija ja kirjailija. Hän oli 23 vuotias läpimurtoteoksensa "Ruslan ja Ljudmila" julkaisun aikaan. Tästä teoksesta tuli myöhemmin suuren kansansuosion myötä Venäjän kansalliseepos. Pushkinilla on tässä teoksessa samoin kuin myöhemmässä Vaskiratsastajassa suomalaisia vaikutteita. Pushkin kuoli vain 37 vuotiaana kaksintaistelussa saamiinsa haavoihin.

3 Suomen Pietarin pääkonsulaatti sijaitsee osoitteessa Preobrazenskaja pl.4. Uusi rakennus vihittiin käyttöön Tarkasti katsoen kuvassa on nähtävissä Suomen lippu. Pietarissa Suomen konsulaatissa viisumien käsittely oli uusista tiloista huolimatta ruuhkautumassa pahoin käyntimme aikoihin. Käsittelyajat olivatkin venyneet kesällä 2007 ajoittain noin kolmeen viikkoon, vaikka EU:n ja Venäjän välisen viisumisopimuksen mukaan työ saisi kestää enintään 10 päivää. Syynä oli kasvava viisumihakemusten määrä. Vuonna 2007 arvioitiin Pietarin pääkonsulaatin käsittelevän n hakemusta, kaikkiaan Schengen-viisumeita Suomeen myönnetään n

4 Pähkinäsaari on useimmille suomalaisille tuttu historiankirjoista. Siellä solmittiin 12. elokuuta 1323 rauha Novgorodin ja Ruotsin välillä. Nevajoessa olevalle saarelle rakennettiin Tarton 1351 rauhansopimuksen jälkeen novgorodilaisten toimesta linna, jonka ruotsalaiset saivat haltuunsa 1617 Stolbovan rauhassa. Linna oli sitten ruotsalaisilla lähes sata vuotta kunnes Pietari Suuri valloitti sen syksyllä Linna menetti pian sen jälkeen merkitystään rajalinnoituksena ja oli pääosin vankilakäytössä vuoteen 1917 saakka. Se pysyi neuvostoarmeijan hallussa koko toisen maailmansodan ajan, mutta raunioitui pahoin. Käyntimme aikana linnan alueelle ei päästy, kesäaikana sinne kuitenkin järjestetään opastettuja kiertokäyntejä.

5 Nevajoen rannalle Pähkinäsaaren kaupunkiin on rakennettu Leningradin saartorenkaan murtumisen muistoksi museo. Sinne on tehty suuri, taistelujen kulkua kuvaava dioraama. Eversti Ahto etualalla keltaisessa takissa selostamassa taistelujen kulkua pamauslaisten tarkkaavaisesti seuratessa. Taustalla näkyy jäätyneen Neva-joen tammikuussa 1943 ylittävää neuvostoarmeijaa.

6 Kronstadt sijaitsee Retusaaressa, keskellä itäistä Suomenlahtea. Sinne pääsee ajamalla pitkin Pietarin tulvasuojaksi tehdyn padon harjalle rakennettua tietä. Kronstadtin perusti Pietari Suuri vuonna Vuosina saaren linnoitukset uudistettiin rakentamalla pääsaaren ympärille kaikkiaan 17 keinosaarta linnoituslaitteineen. Linnoitteet suojasivat Leningradin vielä toisessa maailmansodassa mereltä tapahtuvilta hyökkäyksiltä. Kronstadtiin on alkanut tulla myös kaupallista toimintaa. Suomen lehdistössäkin oli keväällä 2007 paljon suomalaista, alueelle sijoittunutta laivaterminaaliyhtiötä koskevia uutisia, joissa yhtiön hallinnassa olevien maiden omistusoikeudesta käytiin kiistaa. Kuvassa Pamauksen seuruetta aurinkoisella satama-alueella.

7 Kesäkuun 9. päivänä 1944 neuvostojoukot valtasivat tulivalmistelun jälkeen Sormenkärjen tukikohdan rintaman päässä Suomenlahden ranta-alueella. Eversti Ahto selostaa kuvassa tapahtumia tuona päivänä autenttisessa ympäristössä. Matkalaiset ovat suomalaisten asemissa, taustalla näkyy vielä piikkilankaesteiden pylväiden päitä. Neuvostojoukkojen asemat olivat n.300 metrin päässä kuvasta oikealla. Kuuterselän taistelun, kesäkuuta 1944, jälkeen suomalaiset joutuivat luopumaan Vammelsuu-Taipale-tukilinjasta. Neuvostojoukkojen hyökkäystä 1700 tykin, kymmenien panssarivaunujen ja satojen lentokoneiden voimin eivät suomalaiset pystyneet torjumaan. - Nyt paikalla on sateisena päivänä yksinäinen muistomerkki.

8 Kuvassa on Koiviston kirkko. Sen on suunnitellut ja rakennuttanut kuuluisa kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko valmistui 1904 ja seuraavana vuonna Keisari Nikolai II lahjoitti kirkkoon upeat urut, jotka tilattiin Kangasalan urkutehtaalta. Kirkko on rakennettu graniitista ja sen torni on 63 m korkea. Väkeä kirkkoon mahtuu noin 1800 henkeä. Nykyinen kirkko on kuudes kirkko Koivistolla. Edellinen puukirkko purettiin ja myytiin Viipuriin Talikkalan kaupunginosaan, jossa se toimi Pyhän Mikaelin kirkkona kunnes tuhoutui Talvisodassa Kirkon vieressä on Koiviston sankarihautausmaa, johon on vuonna 1995 pystytetty muistopatsas Risti ja Purje, jonka on veistänyt kuvanveistäjä Aila Salo synt. Hollming. Koivisto tunnetaan nykyisin parhaiten Primorskin öljysatamasta, josta rahdataan raakaöljyä maailmalle noin 60 milj.tonnia vuodessa. Satamaa laajennetaan kaiken aikaa./ Kalevi Luukkainen