Bioteknologian vallankumous

Transkriptio

1 Kääntänyt: Keskustelujatkumo 3: Bioteknologian vallankumous Esittely: Bioteknologian avulla näemme elävän olennon sisimpään, geeneihin, ja pystymme jopa muuttamaan niitä. Mutta missä määrin tutkijoiden pitäisi saada muuttaa ja luoda eläviä olentoja? Mitä rajoituksia pitäisi asettaa alkioiden seulonnalle ja istuttamiselle? Miten bioteknologia vaikuttaa kehittyviin maihin? Missä määrin meillä on oikeus tietää perinnöllisestä alttiudesta sairauksille? Kenen pitäisi maksaa kustannukset tämän geenitiedon hankkimisesta? Oppilaat keskustelevat 8-11hengen ryhmissä kustakin väittämästä ja päättävät, mihin kukin kortti sijoittuu vaihtoehtojen Samaa mieltä ja Eri mieltä välillä. Suuremmissa ryhmissä voidaan keskustella aiheesta vapaasti, tai voit pyytää heitä keskustelemaan muodollisemmissa puitteissa tai pienemmissä ryhmissä. Sisältö: Resurssi sisältää: SAMAA MIELTÄ - ja ERI MIELTÄ -kortit 11 keskustelukorttia, joissa on väittämiä bioteknologiasta ja tarvittaessa lisätietoa 7 infokorttia, joissa on lisätietoa keskustelukorteissa käsitellyistä aiheista

2 Pelin kulku: 1. Pelaajat muodostavat pieniä ryhmiä, korkeintaan 11 ryhmässä. Kullekin ryhmälle annetaan SAMAA MIELTÄ -kortti, ERI MIELTÄ -kortti ja 11 keskustelukorttia. 2. Kukin ryhmä asettaa SAMAA MIELTÄ -kortin ja ERI MIELTÄ -kortin pöydälle tai lattialle n. metrin päähän toisistaan. Ne edustavat jatkumon ääripäitä. Niiden väliin asetetaan pelin kuluessa keskustelukortit. 3. Ensimmäinen pelaaja lukee ensimmäisen keskustelukortin ääneen ryhmälle. Hänen tulee varmistaa, että kaikki ymmärtävät kortin sisällön ja käyttää tarvittaessa infokortteja. 4. Ensimmäinen pelaaja päättää, missä määrin on samaa mieltä ensimmäisen kortin kanssa. Hän asettaa kortin tekstipuoli ylöspäin keskutelujatkumoon, lähemmäksi joko SAMAA MIELTÄ -korttia tai ERI MIELTÄ -korttia. Päätöksen tekee vuorossa oleva pelaaja yksin eikä siitä keskustella ryhmässä. Pelaaja voi perustella päätöksensä jos haluaa. 5. Kukin pelaaja lukee vuorollaan kortin, varmistaa että kaikki ymmärtävät sen ja päättää, mihin kohtaan jatkumoa asettaa sen. 6. Kun kaikki kortit on luettu, ymmärretty ja asetettu jatkumoon, keskustelu alkaa. Tarkoituksena on asettaa kortit jatkumoon järjestyksessä, josta suurin osa pelaajista on samaa mieltä. Kortti kerrallaan valitaan ja keskustellaan siitä, pitäisikö sitä siirtää ja mihin suuntaan. 7. Keskustelun päätteeksi kullakin ryhmällä tulisi olla jatkumo, josta he ovat suurimmaksi osaksi samaa mieltä. 8. Jos ryhmiä on useita, ohjaaja voi vertailla niiden tuloksia. Kunkin ryhmän edustaja voi kertoa, miksi tietyt kortit ovat siinä missä ovat. Keskustelujatkumon laati Ecsite yhdessä Barcelonan tiedepuiston kanssa Xplore Health -projektin yhteydessä. Kiitokset At-Bristolille keskustelujatkumon konseptin kehittämisestä: Käännöksen toimitti Scientix (

3 Samaa mieltä

4 Eri mieltä

5 Keskustelukortit Isompi teksti on väittämä, josta pelaajan tulee olla samaa tai eri mieltä. Kursivoitu teksti on lisätietoa. Infokorteista saadaan vielä tarkempaa tietoa. Uutta teknologiaa ei pitäisi käyttää tai edes kehittää, ennen kuin ollaan sataprosenttisen varmoja, ettei se ole vaaraksi ihmisen terveydelle. Katso infokortti E, varovaisuusperiaate Perheenjäsenilläni on perinnöllinen sairaus, johon ei ole parannuskeinoa. Saatan olla tämän sairauden kantaja, mutta minulla on mielestäni oikeus olla käymättä testissä, koska en halua tietää. Testaamalla on mahdollista saada selville, millaisille sairauksille ihmiset ovat perinnöllisesti alttiita. Asunto- ja muita lainoja myöntävien tahojen tulisi saada nähdä tiedot ihmisten perimästä ne eivät halua myöntää lainaa ihmiselle, joka saattaa sairastua tai kuolla. Testaamalla on mahdollista saada selville, millaisille sairauksille ihmiset ovat perinnöllisesti alttiita.

6 Rahoitusta tulisi vähentää tutkimusprojekteilta, joissa keskitytään länsimaita vaivaaviin sairauksiin (esim. diabetes) ja lisätä projekteille, joissa keskitytään köyhiä maita vaivaaviin sairauksiin (esim. vitamiinipuutokset). Bioteknologiaprojekteja kehitysmaille: kultainen riisi ja malariarokote. Katso infokortti F, distributiivinen oikeudenmukaisuus. It s ethically wrong to breed genetically modified animals to use their organs for human transplantation. The process of introducing a new gene into a living thing to change its properties and those of its offspring is called transgenesis. Transgenesis in pigs, for example, can produce organs to be transplanted to humans. See Info Card C, Xenotransplantation. Ihmisen ja simpanssien tai muiden ihmisapinoiden geenien yhdistämisen tulisi olla laitonta, koska se on askel kohti apinan ja ihmisen risteytymän luomista, mikä on täysin epäeettistä. Katso infokortti C, ksenotransplantaatio

7 Kun hedelmöityshoitoa varten valitaan alkioita, on moraalitonta valita vain täydellisiä alkioita. Näiden alkioiden alttiutta ei-tappaville sairauksille ei tulisi testata, vaan jättää asia luonnon hoidettavaksi. Katso infokortti B, alkioseulonta Jos lapsella on parantumaton sairaus eikä sopivaa solunluovuttajaa ole tarjolla, vanhempien tulisi voida valita alkio, joka kehityttyään voi luovuttaa soluja sisarukselleen. Nk. pelastajasisarus on lapsi, joka syntyy luovuttaakseen elimen tai soluja vanhemmalle sisarukselle, jolla on hengenvaarallinen sairaus, johon paras hoito on kantasolusiirto - esim. syöpä tai Fanconin anemia. Vanhempien ei pitäisi koskaan voida valita, syntyykö heille poika vai tyttö. Katso infokortti B, alkioseulonta.

8 On täysin eettistä tuottaa ihmisen kantasoluja sairauksien hoitoon nk. terapeuttisen kloonauksen avulla. Tämä tutkimustyö voi olla avuksi sairauksien hoitamisessa ja estämisessä, ja sitä tulisi tukea voimakkaasti. See Info Card D: Cloning. Lääkärien tulee kunnioittaa potilaiden yksityisyyttä. Jos jollakulla todetaan perinnöllinen alttius tiettyyn sairauteen, hänellä on oikeus olla kertomatta siitä perheelleen. Bioteknologian avulla ihmisten perimästä voidaan todeta alttiuksia tiettyihin sairauksiin. Koska alttius on perinnöllinen, potilaan lähimmillä perheenjäsenillä on suuri todennäköisyys kantaa samaa alttiutta. Jos pystyttäisiin varmasti toteamaan sen olevan turvallista, tutkijat saisivat luoda kokonaan uuden lajin rakentamalla sen perimän laboratoriossa. Synteettinen biologia on kokonaan uusien biologisten toimintojen ja järjestelmien suunnittelemista ja rakentamista. Katso infokortti G, synteettinen biologia.

9 Infokortti A: Kantasolututkimus Mitä ovat kantasolut? Kantasolut ovat soluja, jotka voivat kehittyä erilaisiksi kehon soluiksi, esim. iho-, lihas- tai verisoluiksi. Ne ovat kehon luontainen soluvaranto ja ovat ainutlaatuisia, koska ne pystyvät uusiutumaan, tuottamaan uusia kantasoluja, ja myös tuottamaan muita, erikoistuneita soluja. Kantasoluja on kahdenlaisia: aikuisten kantasoluja (esim. ihon kantasoluja, jotka tuottavat uusia ihosoluja vanhojen ja vaurioituneiden tilalle) ja alkion kantasoluja. Alkion kantasoluja on viiden päivän ikäisessä alkiossa, joka on noin sadasta solusta koostuva pieni solupallo. Niitä on suuria määriä myös kehittyvässä sikiössä ja napaveressä syntymän hetkellä. Vuonna 2007 tutkijat löysivät tavan, jolla tiettyjä erikoistuneita aikuisen soluja voidaan uudelleenohjelmoida kantasolumaisiksi. Tällaisen kantasolun nimi on indusoitu pluripotentti kantasolu (ipsc). Mitä hyötyä kantasolututkimuksesta voi olla? Kantasolujen avulla voidaan tutkia sitä, miten monimutkainen eliö kehittyy hedelmöittyneestä munasolusta ja kehittää hoitokeinoja vakaviin sairauksiin kuten syöpä ja synnynnäiset vauriot. Kantasoluilla voidaan korvata vaurioituneita soluja ja hoitaa sairauksia tätä ominaisuutta käytetään jo palovammojen hoidossa ja leukemiapotilaiden veren korvaamisessa. Kantasoluilla saatetaan voida korvata solukatoa sellaisissa tällä hetkellä parantumattomissa sairauksissa kuin Parkinsonin tauti, aivoverenvuodot, sydäntauti ja diabetes. Kantasoluilla voidaan ehkä mallintaa sairauksien prosesseja laboratoriossa, jotta sairauksia ymmärretään paremmin. Kantasolujen avulla voidaan testata uusia hoitomuotoja ja vähentää siten eläinkokeita. Alkion kantasolujen tutkimus on useimmissa maissa tiukasti säänneltyä, koska se edellyttää ihmisalkion tuhoamista tai terapeuttista kloonaamista. Nämä ovat molemmat erittäin monimutkaisia ja myös kiisteltyjä toimenpiteitä. EU:ssa ihmisalkion kantasolututkimus on sallittua Ruotsissa, Suomessa, Belgiassa, Kreikassa, Britanniassa, Tanskassa, Espanjassa ja Alankomaissa; laitonta se on Saksassa, Itävallassa, Irlannissa, Italiassa ja Portugalissa. Lähde: EuroStemCell FAQ,

10 Infokortti B: Alkioseulonta Mitä on alkioseulonta? Alkioseulonta eli alkiodiagnostiikka on teknologia, jonka avulla tulevat vanhemmat voivat valita syntymättömälle lapselleen joitakin ominaisuuksia jo ennen kuin raskaus alkaa. Mitä hyötyä on alkioseulonnasta? Sen avulla voidaan välttää perinnöllisen sairauden tai vamman siirtyminen jälkeläiselle ilman raskauden keskeytystä. Alkiot diagnosointia varten tuotetaan perinteisellä koeputkihedelmöitystekniikalla. Miten seulonta tehdään? Alkion ollessa n. kahdeksan solun asteella siitä otetaan yksi tai kaksi solua ja DNA:sta analysoidaan tiettyjä ominaisuuksia. Jos alkiosta ei löydy perinnöllisiä sairauksia tai vaurioita, se voidaan siirtää kohtuun ja raskaus voi alkaa. Millaisia eettisiä kysymyksiä alkioseulontaan liittyy? Seulonnalla voidaan selvittää alkion sukupuoli, joten sitä voidaan käyttää sukupuolen valitsemiseen. Tulevaisuudessa seulonnalla voidaan ehkä valita muitakin perinnöllisiä ominaisuuksia, jotka eivät liity sairauksiin tai vaurioihin. Seulontaan kytkeytyy siis mahdollisuus design-vauvojen luomisesta. Seulonta on kallista, eivätkä sairausvakuutukset tai julkiset terveydenhuoltojärjestelmät aina korvaa kustannuksia. Siksi alkioseulonta kasvattaa kuilua niiden välillä, joilla on varaa maksaa ja niiden välillä, joilla ei ole varaa, vaikka seulonnasta olisi heille hyötyä. Lähde: PlayDecide-peli: Wikipedia:

11 Infokortti C: Ksenotransplantaatio Mitä on ksenotransplantaatio? Ksenotransplantaatio (xenos- kreikan sanasta "vieras") tarkoittaa elävien solujen, kudosten tai elinten siirtämistä lajista toiseen. Se sisältää: Kokonaisten elinten siirtämisen Solunsiirtohoidot Bioartificial Liver Device (BAL), sian maksasoluja käytetään ihmisen maksan toiminnassa. Perinteiset siirteet Ensimmäisistä sydämensiirroista lähtien on ihmiselimiä pidetty parhaina siirteinä. Jokaista luovutettua elintä odottaa viisi potilasta. Elimistä on siis vakava pula, eikä vaihtoehtoisia hoitomuotoja yleensä ole olemassa. Kystistä fibroosia sairastavat kuolevat yleensä ennen 30. ikävuottaan, elleivät saa keuhko- tai sydänkeuhkosiirtoa. Elinpulan ratkaisu Ksenotransplantaatiolla voidaan ratkaista pula siirtoelimistä käyttämällä sian tai kädellisten elimiä, koska ne muistuttavat kooltaan ja rakenteeltaan ihmisen elimiä. Yleensä käytetään sikoja, koska niiden elimet ovat suunnilleen oikean kokoisia ja suhteellisen halpoja, ja niiden käyttämiseen liittyy vähemmän eettisiä ongelmia kuin apinoiden elinten käyttämiseen. Kokonaisten elinten siirtämisen lisäksi tutkitaan parhaillaan sian hermosolujen käyttämistä Parkinsonin taudin ja Huntingtonin taudin hoidossa. Hylkimisreaktio Ksenotransplantaatiossa ongelmana on se, että ihmiskeho tunnistaa uuden elimen ulkopuoliseksi ja reagoi sitä vastaan. Ihmiselinten siirtäminen onnistuu nykyään hyvin, koska immunosuppressiiviset lääkkeet estävät hylkimisreaktiota ja leikkaustekniikat ovat kehittyneet. Estääkseen hylkimisreaktiota ksenotransplantaatiossa tutkijat muuntavat eläinten geenejä: eläimen geeneistä voidaan poistaa molekyyli, jonka perusteella ihmisen immuunijärjestelmä tunnistaa vieraan lajin, ja sikoihin voidaan siirtää ihmisen geenejä. Lähde: Xenotransplantation Decide -peli,

12 Infokortti D: Kloonaus (SCNT) Tumansiirron (SCNT) avulla suoritetulla kloonauksella syntyi Dolly-lammas, ensimmäinen aikuisen solun DNA:sta kloonattu eläin. Tässä toimenpiteessä poistetaan munasolusta tuma ja sen tilalle laitetaan toisen, aikuisesta yksilöstä otetun solun tuma. Dollyn tapauksessa solu otettiin aikuisen lampaan utareesta. Solun tumassa oli luovuttajalampaan DNA:ta. Tuma siirretään munasoluun ja solua stimuloidaan keinotekoisesti käyttäytymään kuten siittiösolun hedelmöittämä munasolu. Solu jakautuu elatusnesteessä alkiorakkulaksi, jolla on noin sata solua. Alkiorakkulan DNA on lähes identtinen luovuttajaeläimen DNA:n kanssa kysessä on siis geneettinen klooni. Tässä vaiheessa voidaan lähteä kahteen suuntaan: Reproduktiivinen (lisääntymistavoitteinen) kloonaus Dolly saatiin aikaan siirtämällä kloonattu alkiorakkula aikuisen lampaan kohtuun, jossa se kehittyi maailman kuuluisimmaksi karitsaksi. Kun kloonaamalla tuotetaan elävä kopio toisesta eläimestä, menetelmän nimi on reproduktiivinen eli lisääntymistavoitteinen kloonaus. Se on onnistunut lampailla, vuohilla, lehmillä, hiirillä, sioilla, kissoilla, kaneilla ja koirilla. Tällainen kloonaus ei liity kantasolututkimukseen. Useimmissa maissa on kiellettyä yrittää ihmisen reproduktiivista kloonaamista. Terapeuttinen (hoitotavoitteinen) kloonaus Terapeuttisessa kloonauksessa alkiorakkulaa ei siirretä kohtuun. Sen sijaan siitä eristetään alkion kantasoluja. Nämä kantasolut vastaavat geneettisesti luovuttajaeliötä, mikä antaa mahdollisuuden perinnöllisten sairauksien tutkimiseen. Kantasoluja voidaan ylläkuvatulla menetelmällä tuottaa esim. diabetesta tai Alzheimerin tautia sairastavan luovuttajan soluista. Kantasoluja voidaan tutkia laboratoriossa ja mahdollisesti ymmärtää paremmin näiden sairauksien syitä ja mekanismeja. Terapeuttisen kloonauksen toinen pitkän tähtäimen tavoite on potilaan solujen kanssa identtisten solujen valmistaminen. Tällaisten solujen siirtäminen potilaaseen ei aiheuttaisi minkäänlaista hylkimisreaktiota. Tähän päivään mennessä ei terapeuttisella kloonauksella ole vielä tuotettu yhtään ihmisen alkiokantasolulinjaa. Tässä esitetyt mahdollisuudet ovat siis vielä kaukana tulevaisuudessa. Lähde: EuroStemCell FAQ,

13 Infokortti E: Varovaisuusperiaate Mikä on varovaisuusperiaate? Varovaisuusperiaatteen mukaan mitään uutta teknologiaa ei pidä käyttää (tai edes kehittää) ennen kuin on saatu riittävästi todisteita sen vaarattomuudesta. Vaikka varovaisuusperiaatetta voitaisiin soveltaa mihin tahansa teknologiaan, siihen on vedottu erityisesti bioteknologiassa. Varovaisuusperiaatteen etuja Periaatteen takana on ajatus, että yhteiskunnalla on velvollisuus suojella jäseniään vaaroilta. Suojatoimia voidaan höllentää vain, jos tieteellisesti osoitetaan, ettei vaaraa ole. Varovaisuusperiaatteen arvostelua Arvostelijoiden mukaan varovaisuusperiaate on epäkäytännöllinen, koska riskejä on aina kun mitä hyvänsä teknologiaa käytetään. Jos periaatetta sovelletaan tiukasti, ei tieteellinen tutkimus voi edetä. Useimmilla teknologioilla on kaksi puolta, eikä väärinkäytön mahdollisuus saa estää teknologian kehittämistä. Tämänhetkinen tietämys ja teknologia perustuu aikaisempien tutkijasukupolvien työhön. Tällä hetkellä tehtävä työ muodostaa pohjan tulevaisuuden tietämykselle. Tutkimuksen kieltäminen hidastaa kehitystä ja voi aiheuttaa ikäviä vaikutuksia tuleville sukupolville. Filosofi Immanuel Kant (1784) totesi tieteellisen kehityksen tarpeellisuuden esseessään Vastaus kysymykseen: Mitä on valistus? : Mikään aikakausi ei voi sitoutua ja vannoa saattavansa seuraavaa sellaiseen tilaan, missä sen olisi mahdotonta kartuttaa (varsinkin tärkeitä) tietoja, puhdistaa niitä väärinkäsityksistä ja ylipäänsä kulkea edelleen valistusta kohti. Se olisi rikos ihmisluontoa vastaan, jonka alkuperäinen kutsumus muodostuu juuri tästä edistymisestä... Esimerkiksi geenimuuntelu ja tumansiirtotekniikka (terapeuttinen kloonaus) ihmisillä ovat kehittyneet rajoitusten takia paljon hitaammin kuin olisivat muuten kehittyneet. Siksi vaikuttaa selvältä, että vaikka kaikkea mitä voidaan tehdä ei suinkaan pidä tehdä, varovaisuusperiaatteeseen vetoaminen voi estää teknologiaa, joka parantaisi tulevien sukupolvien elämänlaatua. Hyötyjen ja riskien väliseen tasapainoon pyrkiminen (suhteellisuusperiaate) on toinen mahdollinen lähestymistapa. Lähde: Xplore Health Background information on biotechnology, Luis Ruiz Avila ja Josep Santaló, osiossa Resources for educators.

14 Infokortti F: Distributiivinen oikeudenmukaisuus Distributiivisella oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan terveydenhuollon oikeudenmukaista jakautumista ihmisten kesken. Bioteknologia on korkeateknologinen ala, mikä tarkoittaa, että se on aikaavievää ja kallista ja siten vain rikkaiden maiden ja ihmisten ulottuvilla. Sen johdosta bioteknologiassa jää usein syrjään kiinnostavaakin tutkimusta, ei siksi, että siitä ei olisi hyötyä monille ihmisille, vaan siksi, että se ei tuota paljon rahaa. Tämä on ongelma kehittyville maille, joissa parempaa terveydenhuoltoa kaikkein eniten tarvitaan, mutta bioteknologiasta hyödytään kaikkein vähiten. Esimerkkejä kehittyviä maita hyödyttävästä tutkimuksesta ovat malariarokote ja kultainen riisi. Kultainen riisi Kultainen riisi on Oryza sativa -riisin lajike, joka geenimuuntelun avulla on saatu tuottamaan A- vitamiinin esiastetta, beetakaroteenia. Kultainen riisi kehitettiin avuksi alueille, joilla ihmiset eivät saa ravinnostaan riittävästi A-vitamiinia. Yksityiskohtaista tietoa riisistä julkaistiin ensi kertaa Science-lehdessä vuonna Kultaista riisiä ei tässä vaiheessa käytetä ihmisten ravintona. Kultaisen riisin puolestapuhujat Kultaiseen riisiin johtaneen tutkimuksen tavoitteena oli auttaa A-vitamiinin puutteesta kärsiviä lapsia luvun alussa 124 miljoonaa ihmistä 118:ssa Afrikan ja Kaakkois-Aasian maassa kärsi tästä puutteesta. Se on syynä 1 2 miljoonaan kuolemaan. Geenimuuntelun puolestapuhujien mukaan ei ole todisteita siitä, että geenimuuntelu on ympäristölle vahingollista. Kultaisen riisin vastustajat Vaikka kultainen riisi kehitettiin humanitäärisessä tarkoituksessa, ympäristö- ja globalisaatioaktivistit vastustivat sitä. Osa heistä vastusti kaikkien geenimuunneltujen eliöiden päästämistä ympäristöön ja osa pelkäsi, että kultainen riisi johtaisi laajempaan geenimuuntelun käyttöön. Ei ole todisteita siitä, että geenimuuntelu on ympäristölle turvallista. Lähde: Xplore Health Background information on biotechnology, Luis Ruiz Avila ja Josep Santaló, osiossa Resources for educators. Wikipedia kultaisesta riisistä:

15 Infokortti G: Synteettinen biologia Synteettinen biologia on yksi bioteknologian uusimmista alueista. Se tarkoittaa tutkimusta (ja sitä tekevää teollisuutta), jolla pyritään kehittämään menetelmiä kokonaan uusien biologisten komponenttien, toimintojen ja järjestelmien suunnittelemiseen ja rakentamiseen. Synteettiset biologit tuottavat uusia eliöitä, joilla on toimintoja, joita ei löydy luonnosta. Tärkeimpiä alueita ovat energiantuotanto, biopuhdistus ja terveydenhoito. Kokonaan uuden eliön (bakteerin) luominen edellyttää koko geneettisen koodin suunnittelemista alusta alkaen. Prosessissa yhdistellään geenejä eri eliöistä. Yksi tunnetuimmista synteettisen biologian esimerkeistä on tunnetun biologin Craig Venterin kehittämä kokonaan synteettinen ja täysin toimiva mykoplasmabakteeri, jonka koko DNA tehtiin koneella. Mihin synteettista biologiaa voidaan käyttää? Synteettisen biologian tutkimuksessa pyritään edistämään useita biotekniikan, kemian ja biologian tutkimusaloja. Lopullisena tavoitteena biologisten järjestelmien suunnittelussa ja rakentamisessa on tiedon käsitteleminen, kemikaalien muokkaaminen ja materiaalien ja rakenteiden valmistaminen niin, että pystymme paremmin huolehtimaan ihmisten terveydestä ja ympäristöstä, tuottamaan energiaa uusien biokemikaalien avulla, tuottamaan ruokaa uusilla tavoilla ja tutkimaan elämän syntyä. Biologit käyttävät synteettistä biologiaa myös tämänhetkisen elävien järjestelmien ymmärryksen testaamiseen rakentamalla jostakin järjestelmästä version tämänhetkisen ymmärryksen perusteella. Sairauksien hoito ja ympäristönsuojelu ovat alueita, joilla synteettiseen biologiaan kohdistuu eniten odotuksia; toiveissa on mm. vedyn ja biopolttoaineiden tuottaminen sekä hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen suodattaminen ilmakehästä synteettisten bakteerien avulla. Millaisia eettisiä kysymyksiä synteettiseen biologiaan liittyy? Joidenkin mielestä synteettinen biologia rikkoo luonnonjärjestystä vastaan. Useimmat vastustajat vetoavat varovaisuusperiaatteeseen (ks. infokortti E) ja siihen, että tästä teknologiasta voi seurata ennustamattomia ja hallitsemattomia vaikutuksia. Lähde: Xplore Health Background information on biotechnology, Luis Ruiz Avila ja Josep Santaló, osiossa Resources for educators. Wikipedia: