VIHRIÄLÄN LEIKKITOIMINNAN

Transkriptio

1 VIHRIÄLÄN LEIKKITOIMINNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo 1. Toiminta-ajatus 2. Arvoperusta 3. Oppimiskäsitys 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan kuvaus 6. Leikin merkitys 7. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö 8. Kehityksen ja oppimisen tuki

3 LAPSELLA ON SATA KIELTÄ Lapsi on tehty sadasta. Lapsella on sata kieltä, sata kättä, sata ajatusta, sata tapaa pohtia, leikkiä ja puhua. Sata, aina sata, tapaa kuunnella, ihastella, rakastaa. Sata iloa laulaa ja ymmärtää. Sata maailmaa valloittaa, sata maailmaa tutkia, sata maailmaa uneksia. Lapsella on sata kieltä (ja taas sata sata sata) mutta häneltä ryöstetään niistä yhdeksänkymmentäyhdeksän. Koulu ja kulttuuri erottavat lapsen pään muusta kehosta. Lapselle sanotaan: ajattele ilman käsiä, toimi ilman päätä, kuuntele, äläkä puhu, ymmärrä ilman iloa, rakasta ja ihmettele vain pääsiäisenä ja jouluna. Lapselle kerrotaan: löydä jo valmis maailma ja sadasta häneltä ryöstetään yhdeksänkymmentäyhdeksän. Lapselle kerrotaan: työ ja leikki, todellisuus ja mielikuvitus, tiede ja kuvittelu, taivas ja maa, järki ja tunne ovat asioita, jotka eivät kuulu yhteen. Niin lapselle kerrotaan ettei sataa ole. Mutta lapsi sanoo: En usko. Sata on. Loris Malaguzzin runosta suom. Liisa Puurula

4 1. Vihriälän toiminta-ajatus Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kohdennetaan perheille, jotka eivät käytä varsinaisia päivähoitopalveluja. Vihriälän leikkitoiminta perustettiin v.2006 tarkoituksena tarjota kotona hoidettaville lapsille viriketoimintaa ja ryhmäkokemuksia. Lisäksi tavoitteena on tukea kotien kasvatustyötä ja mahdollistaa perheiden verkostoitumista. Perheiden erilaiset lähtökohdat huomioiden tavoitteena on edistää perheiden hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja tarjota monipuolista lapsi- ja perhelähtöistä toimintaa. Toiminta perustuu valtakunnalliseen ja Ylöjärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmiin. 2. Arvoperusta Jokaisen lapsen tulee saada tuntea itsensä tärkeäksi pidetyksi ja huomatuksi. Kasvattajista välittyvä lempeys, kohtaamisen ilo ja aito välittäminen vahvistavat lapsen positiivista minäkuvaa ja hyvää oloa. Lapsen vuorovaikutus- ja kaveritaitoja sekä -suhteita tuetaan leikkien, pelien ja rikkaan toimintakulttuurin avulla. Auttavainen, hyväksyväinen ja kannustava ilmapiiri tuo lapselle turvaa ja hyvää pohjaa toisesta välittämiseen. Leikille on tärkeä suoda aikaa ja pitkäkestoisellekin (toisella kerralla jatkuvalle) leikille hyvät olosuhteet. Kiusaamiseen puututaan välittömästi tilanteenmukaisella lähestymistavalla: selkeästi asia läpikäyden, syyttämättä, aina lasta rakastavasti. Lapsen on tärkeä saada kokeilla, tutkia ja opetella asioita kiireettömässä ja sallivassa ilmapiirissä, jotta hänelle muodostuu itsestään kuva osaavana ja taitavana. Lapselle suodaan mahdollisuuksia ilmaisuun, pohdiskeluun ja keskusteluun. Lasta kuunnellaan ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon. Lasten leikkejä ja oppimistilanteita dokumentoidaan kirjaamalla ja valokuvaamalla. Dokumentointi tuo kerhokokemuksia näkyväksi vanhemmille ja lapsille itselleen. Työntekijät saavat havainnoinnin avulla selville lasten mieltymyksiä, ajatuksia ja kokemuksia. Dokumentointi lisää lapsituntemusta ja on näin väline sekä työn kehittämiselle että kasvatuskumppanuudelle.

5 3. Oppimiskäsitys Uskomme lapsessa oleviin kykyihin ja taitoihin. Lasta kannustetaan toimimaan ja tekemään asioita itse hänelle ominaisella, ikätasoaan vastaavalla tavalla. Lapsi oppii suotuisimmin iloisessa, kannustavassa ja kiehtovan haasteellisessa ympäristössä. Toiminnan lähtöajatuksena ovat positiivisuus ja optimismi. Lapsen uteliaisuutta ja kiinnostusta käytetään hyväksi oppimistilanteissa. Lapsi on jatkuvassa vuorovaikutuksessa häntä ympäröivän maailman muiden lasten, aikuisten ja ympäristön - kanssa. Kohtaamiset luodaan sellaisiksi, että ne vahvistavat lapsen itsetuntoa ja itsetuntemusta. Lapsen uskotaan olevan luonnostaan utelias häntä ympäröivää maailmaa kohtaan. Se on lähtökohta ja voimavara kaikelle toiminnalle. Jotta lapsi voi tulla kuulluksi ja nähdyksi, hänelle tulee tarjota satoja tapoja ilmaista itseään. Toiminnassa korostuvat leikki, musiikki, liikunta, kuvataide ja kielitietoisuuden vahvistaminen. Nämä ilmaisutavat vahvistavat lapsen laaja-alaista osaamista: ajattelua ja oppimista, vuorovaikutusta ja ilmaisua, arjen taitoja, osallistumista ja vaikuttamista sekä monilukutaitoa. 4.Oppimisympäristö Vihriälä sijaitsee terveyskeskuksen ja kahden kerrostalon ympäröimänä Ylöjärven keskustassa. Yli sata vuotta vanhassa talossa on korkeat ja viihtyisät tilat.sisustuksen värimaailma on valoisa ja rikas. Lasten korkeudella on peilejä, joiden kautta lapsi kohtaa itsensä oman kuvansa.

6 Tilat mahdollistavat sujuvan ja joustavan toimimisen lasten kanssa. Ruokailulle, leikille, liikunnalle ja kuvalliselle työskentelylle on omat huoneensa. Ympäristön esteettisyys on tärkeä osa lapsen kasvatusta. Se luo hyvää oloa ja mieltä. Lisäksi kasvattajan esille laittamat kuvat ja materiaalit herättävät lapsen kiinnostusta tarkastella ja pohtia ilmiöitä. Soppeenharjun metsä on lyhyen kävelymatkan päässä. Oma piha on turvallisesti aidattu rajaten sisäänsä muutaman korkean puun sekä hyvät puitteet leikille ja liikunnalle. 5.Toiminnan kuvaus Kerhoja on 2-3-vuotiaille, yli 3-vuotiaille sekä sisarusryhmässä 2-6- vuotiaille. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai RitariPrinsessat yli 3v KeijuPeikot 2v RitariPrinsessat yli 3v Timantit Sisarusryhmä Yli 2v KeijuPeikot 2v Timantit Sisarusryhmä Yli 2v RitariPrinsessat yli 3v Timantit Sisarusryhmä Yli 2v RitariPrinsessat yli 3v Timantit Sisarusryhmä Yli 2v. Kerhojen ohjelmarunko: - Kerhoon saapuminen: jokaista lasta mennään vastaan eteiseen iloisesti tervehtien ja vaihdetaan kuulumiset vanhempien kanssa. Lapsi pesee ensimmäisenä kätensä. - Leikkiminen, pelaaminen, kirjojen lukeminen ja katseleminen, piirtäminen, leppoisa yhdessäolo - Toimintahetki (kuvataide, leikki, pelaaminen ) - Musiikkihetki (musisoinnin lisäksi loruilua ja liikuntaa) - eväsreppunsa eteisestä. Lapset hakevat - Eväshetkellä lapset pesevät ensin kädet. Heitä autetaan eväsrasioiden yms. avaamisessa, pienimpiä syömisessäkin. Eväitä nimetään ja ihastellaan. Opetellaan hyviä ruokailu- ja keskustelutapoja. Lopuksi lapsi siistii oman paikkansa viemällä roskat roskiin ja repun eteiseen. - Wc-toimissa huomioidaan jokaisen lapsen yksilöllinen oma tahto ja taito.

7 - Pukeutuminen: lapsia kannustetaan omatoimisuuteen ja pukemaan omien taitojensa mukaan niin paljon itse kuin mahdollista. Kehuminen ja onnistumisen tunne lisää lapsen intoa ja halua tehdä asioita itse. - Ulkoilu: aina ilman salliessa ulkoilemme kerhon päätteeksi. - Kotiinlähtö: vanhemmille kerrotaan lapsen kerhopäivästä. Jokainen lähtijä huomioidaan ja hyvästellään. 6.Leikin merkitys Lapsella on oikeus saada aikaa leikille. Lapsi luo ystävyyssuhteita ja saa positiivisia ryhmäkokemuksia yhteisen leikin kautta. Lapsi oppii leikkimällä! Vihriälän tunnelma luo viihtyisyyttä. Näissä puitteissa lasten leikkiympäristö on kiehtova ja leppoisa. Leikkivälineet tukevat rikasta leikkikulttuuria (roolileikit, auto-ja rakenteluleikit, mielikuvitusleikit). Aikuinen tukee lasten leikki-ideoita ja kekseliäisyyttä osoittamalla aitoa kiinnostusta ja arvostusta lasten leikkejä kohtaan. Aikuinen voi vahvistaa leikkiä suomalla leikkijöille lisämateriaalia, -välineitä ja vinkkejä. Lasten leikkikulttuurin ymmärtäminen ja tuntemus edellyttää havainnointia. 7. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Vanhempien ja kasvattajien välinen vuoropuhelu on perusta lapsen kokonaisvaltaiselle ja tuetulle kasvulle ja oppimiselle. Kodin ja leikkitoiminnan välinen yhteistyö tarkoittaa mm. lapsen tapojen ja luonteenpiirteiden kartoitusta, yhteisiä linjoja ja käytänteitä, ystävyyssuhteiden tuntemusta ym. kehitykseen liittyvää tiedonjakoa. Leikkitoimintaan tullaan useimmiten suoraan kotihoidosta. Koti-ikävän ja äidistä irtaantumisen ensivaiheet käydään läpi lempeästi tukien ja kannustaen. Vanhemmille lähetetään kuukausittain sähköpostilla infokirjeet ja kuluneen kuukauden kerho-ohjelma. Kerhokausi huipentuu aina kevät-ja joulujuhlaan. Näin välitämme perheille juhlakulttuuriamme ja lapset saavat kokemuksia osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja esiintymisestä. Juhlia järjestämällä osoitamme perheille myös arvostuksemme työtämme ja asiakkaitamme kohtaan.

8 8.Kehityksen ja oppimisen tuki Vanhempien kanssa neuvotellen arvioidaan lapsen saavutettuja taitoja ja autetaan lasta kiipeämään vuorelleen niin korkealle kuin mahdollista. Kun lapsen kehityksessä tai käytöksessä havaitaan viivästymiä tai haasteita,asia otetaan puheeksi vanhempien kanssa. Kaupungin varhaiskasvatuksen erityisopettajan ( veon ) tuki ja ohjaus on käytettävissä. Tarvittaessa lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja perheet voidaan ohjata oheispalvelujen piiriin (perheneuvola tms.). Lapsen siirtyessä päivähoitoon tai esikouluun. Leikkitoiminnassa havaitut tiedot ja kokemukset saatetaan vanhempien ja/tai veon mukana lapsen tuleville kasvattajille sopimuksen mukaan. Toivomme, että aika Vihriälässä on antanut lapselle positiivisia minä- ja ryhmäkokemuksia, joiden voimalla hänen on helpompi liittyä päivähoidon ja esikoulun maailmaan.