Paston kultatutkimukset Etelä-Pohjanmaalla vuosina Henrik Wik, Jorma Isomaa

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LSY Kokkola /2014 Paston kultatutkimukset Etelä-Pohjanmaalla vuosina Henrik Wik, Jorma Isomaa

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LSY Kokkola /2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro /43/2014 Tekijät Henrik Wik Henrik.wik@gtk.fi Jorma Isomaa Raportin laji Malmitutkimusraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Paston kultatutkimukset Etelä-Pohjanmaalla vuosina Tiivistelmä Paston tutkimuskohde sijaitsee Seinäjoen ja Alavuden kaupunkien rajalla Paston kylän N-puolella. Tutkimusalueen laajuuden takia alue on jaettu läntiseen Larvamäen (Seinäjoki) ja Leviäkallion (Alavus) tutkimuskohteisiin. Tutkimukset aloitettiin kansannäytteinä lähetettyjen kultaa sisältävien lohkareiden johdosta. Näytteiden kultapitoisuus vaihteli ppm:n välillä. Kohteissa on suoritettu lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta, geofysikaalista maastomittausta, geokemiallista näytteenottoa, malmimineraalitutkimuksia ja syväkairausta. Kohteisiin on kairattu yhteensä 51R/3706,9 m. Tutkimuskohteisiin on haettu 3 valtauksia (Pasto 1, Pasto 2 ja Pasto 3), jotka tulivat voimaan vuoden 2013 alussa. Mineralisaation vallitsevina kivilajeina ovat mafiset ja intermediääriset vulkaniitit (porfyriitit), jotka ovat pienialaisina osueina kiilleliuskeiden joukossa. Leikkaavina juonikivinä tavataan kvartsi- ja pegmatiittijuonia. Malmimineraaleina esiintyy arseeni- ja magneettikiisua sekä paikoin vähän rikkikiisua. Kulta esiintyy hiertyneissä vyöhykkeissä arseenikiisun kanssa sekä paikoin kvartsijuonien yhteydessä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pasto, kultaesiintymä, geofysikaaliset tutkimukset, geokemialliset tutkimukset, kairaus, hiertovyöhyke Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Seinäjoki, Alavus, Peräseinäjoki, Pasto, Larvamäki, Leviäkallio Karttalehdet , UMT N344 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 43/2014 Kokonaissivumäärä 32, 4 liitteitä Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue Länsi-Suomen yksikkö, VA 323 Allekirjoitus/nimen selvennys Henrik Wik Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Jorma Isomaa

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/ GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no /43/2014 Authors Henrik Wik Henrik.wik@gtk.fi Jorma Isomaa Type of report Ore investigation report Commissioned by GTK Title of report Paston kultatutkimukset Etelä-Pohjanmaalla vuosina Abstract The Pasto project is located on the border between the towns of Seinäjoki and Alavus north of the Pasto village. Because of the large project area it has been divided into the sub areas Larvamäki (Seinäjoki) and Leviäkallio (Alavus) respectively. The exploration work was initiated because of gold bearing layman samples from boulders. The samples contained ppm Au. The work in the area comprises of boulder and bedrock mapping, ground geophysical surveys, geochemical sampling, ore mineral studies and diamond drilling. A total of 51 DDH/ m have been drilled in the area. GTK applied for 3 exploration permits (Pasto 1, Pasto 2 and Pasto 3) which were granted in The host rocks of the mineralization are mainly intermediate and mafic volcanic rock (porhyrites) which occur as intercalations with limited extension in the surrounding mica schist. The rocks are cross cut by quartz and pegmatite veins. Main ore minerals are arsenopyrite, pyrrhotite and locally pyrite. Gold occurs with arsenopyrite in shear zones and locally associated with quartz veins. Keywords Pasto, gold occurrence, geophysical survey, geochemical survey,drilling, shear zone. Geographical area Suomi, Seinäjoki, Alavus, Peräseinäjoki, Pasto, Larvamäki, Leviäkallio Map sheet , UMT N344 Other information Report serial Total pages 32, 4 appendices Unit and section Länsi-Suomen yksikkö, VA 323 Signature/name Henrik Wik Language Finnish Archive code 43/2014 Price Project code Signature/name Jorma Isomaa Confidentiality

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/ Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO Sijainti ja luonnonolosuhteet Valtaukset Tutkimusten tausta ja aikaisemmat tutkimukset 4 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysiikka Kallioperäkartoitus Syväkairaus Iskuporanäytteenotto Kemian analyysit 12 3 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimuskohteen kallioperä Iskuporanäytteenoton tulokset Syväkairaustulokset Vuoden 2009 kairaukset Vuoden 2011 kairaukset Vuoden 2012 kairaukset Vuoden 2013 kairaukset Tärkeimmät lävistykset Malmigeologia 30 4 PÄÄTEMÄT, JATKOTOIMENPITEET JA AINEISTON TALLENUS 31 KIRJALLISUUSLUETTELO 32

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Sijainti ja luonnonolosuhteet Tutkimusalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen ja Alavuden kaupungin rajalla, Peräseinäjoen kylästä koilliseen. Alue jää Paston kylästä pohjoiseen (Ylijoentie tieno 17333) ja koilliseen (Sydänmaantie tieno 6942) lähtevien teiden välimaastoon (Kuva 1). Koska tutkimusalue on useita kilometrejä laaja ja tutkimuksia on tehty sekä alueen länsi- että itäosissa, on alue jouduttu jakamaan kahteen eri tutkimuskohteeseen. Länsiosaa kutsutaan Larvamäeksi, ja se sijoittuu Seinäjoen kaupungin alueelle. Itäinen tutkimuskohde sijoittuu Alavuden kaupungin alueelle, ja sitä kutsutaan Leviäkallioksi (Kuva 2). Tutkimusalue on karttalehdellä (UMT N344) ja painopisteen kkj-x-koordinaatti on ja kkj-y-koordinaatti Larvamäelle ja Leviäkalliolle vastaavasti kkj-x-koordinaatti on ja kkj-y-koordinaatti Alueen metsät ovat enimmäkseen osin hakattua, harvaa mänty- ja kuusimetsää, joukossa on myös koivikoita. Kuivemmilla alueilla vallitseva puulaji on mänty, joka paikoin on kitukasvuista. Maastollisesti alue on loivasti kumpuilevaa, ohuen moreeni- ja hiekkakerrosten ja sammaleen peittämää. Pieniä kalliopaljastumia esiintyy harvakseltaan kautta koko alueen. Muutamia suurempia kallioalueita tavataan myös. Alueen korkein kohta on 130 mpy. Suo- ja kosteat metsäalueet on ojitettu. Maastossa liikkumista vaikeuttaa metsäkoneurien vähyys ja suoalueiden ojitus. Vakituista asutusta on noin 0,5 1,0 km:n etäisyydellä tutkimuskohteista. Leviäkallion kohteen välittömässä läheisyydessä on yksi autiotalo. Ympäristön laajemmat suoalueet ovat turvetuotantoalueita. Tutkimusalueen läheisyydessä ei ole natura- eikä muita suojelualueita. Sikaharjun pohjavesialue sijaitsee noin 0,5-1,0 km päässä tutkimuskohteista.

6 2 Kuva 1. Paston tutkimuskohteen sijainti Seinäjoen ja Alavuden kaupunkien rajalla. Figure 1. The Pasto area is located on the border between the towns of Seinäjoki and Alavus.

7 3 Kuva 2. Tutkimuskohteiden, Leviäkallion ja Larvamäen sijainti Paston tutkimusalueella. Figure 2. Location of the sub areas Leviäkallio and Larvamäki respectively within the Pasto area. 1.2 Valtaukset Geologian tutkimuskeskus (GTK) jätti kaivoslain mukaiset valtaushakemukset syksyllä Haetut valtausalueet ovat nimeltään Pasto 1, suuruudeltaan 82,6 ha, Pasto 2, suuruudeltaan 80,2 ha ja suurin on Pasto 3, suuruudeltaan 100,0 ha (Taulukko 1 ja kuva 3). Alue kuuluu useammalle yksityiselle maanomistajalle. Valtaukset tulivat voimaan 2013 tammikuussa. Muita malminetsintäyhtiöiden tai yksityisten valtauksia tai varauksia kohteen läheisyydessä ei ole.

8 4 Taulukko 1. Paston valtausalueet. Table 1. The Pasto claims Valtauksen nimi Pinta-ala/ha Karttalehti Kaupunki/kylä Hakemus jätetty Pasto 1. 82, Seinäjoki/Pasto Pasto 2. 80, Seinäjoki/Pasto Pasto , Seinäjoki/Pasto Kuva 3. Paston tutkimusalueen valtausten Pasto 1-3 sijainti. Figure 3. The locations of the Pasto 1-3 claims 1.3 Tutkimusten tausta ja aikaisemmat tutkimukset Ensimmäiset lupaavat kultapitoiset näytteet Paston Larvamäen ja Leviäkallion alueelta GTK sai jo vuonna Myöhemmin vuonna 1982 sama kansannäytemies P. Hietala lähetti lisää kultapitoisia näytteitä samalta alueelta. Lupaavia arseenikiisupitoisia näytteitä saatiin kansannäytemies R. Perälältä Paston Larvamäen maastosta. Perälä oli kiinnittänyt huomiota Larvamäen alueella arseenikiisua sisältäviin lohkareisiin ja kalliopaljastumiin. GTK:n tekemien analyysien mukaan näytteiden todettiin sisältävän merkittäviä

9 määriä arseenia ja kultaa. Näytteet sisälsivät kultaa g/tn. GTK:n ottamissa tarkistusnäytteissä kultapitoisuus vaihteli ppm:n välillä. 5 Malmikaivos Oy teki Leviäkallion E-osassa kultatutkimuksia vuosina Silloin kairattiin myös 3 kpl noin 100 m:n pituista syväkairausreikää. Kairasydämissä tavattiin jonkin verran arseenikiisua hierroissa. Kultapitoisuudet jäivät alhaisiksi. Sama yhtiö teki myös vähän iskuporanäytteenottoa ja litonäytteenottoa mini drill-kalustolla. 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Kansannäytteissä, jotka lähetettiin GTK:een, kultapitoisuus oli merkittävä. Kohteessa päätettiin aloittaa tutkimukset alueen kultapotentiaalin selvittämiseksi. Kohteeseen suunniteltiin geofysikaalinen maastomittaus, kallioperäkartoitus ja syväkairaus. Myöhemmin tehtiin myös laaja iskuporanäytteenotto. 2.1 Geofysiikka Maastomittauksia tutkimuskohteessa ja sen ympäristössä on tehty jo aikaisemmin. Laaja magneettinen maastomittaus toteutettiin vuonna 1978 (Kuva 4). Slingram- ja IP-mittaus toteutettiin vuonna 1989 lännempänä Ylijoen alueella. Valtakunnallinen matalalentomittaus on lennetty koko 1: karttalehden alueelta. Maastomittauksia tehtiin Pastossa 3 km²:n alueella vuosina (Kuva 5). Mittaukset suunnitteli geofyysikko J. Lohva. Magneettinen profiilimittaus tehtiin 50 m:n linjavälillä ENVImag-laitteella. Magneettiset tulokset on korjattu maa-aseman tuloksilla. Linjakilometrejä kertyi 6.63 km ja pisteitä 6639 kpl. Samanaikaisesti tehtiin myös IP-mittaus Scintrex IPR-12-laitteella (IP= indusoitu polarisaatio, a=20, n=3). Mittausprofiilien kokonaispituus on 3.15 km, mittauspisteitä kertyi 1652 kpl (Taulukko 2). Mittaukset tehtiin KL-koordinaatistossa, mittauslinjojen suunnan ollessa 45 (Liite 2). Petrofysikaalisia mittauksia kairasydämistä ja muista näytteistä ei ole tehty. Ainoastaan kairasydänten raportoinnin yhteydessä on mitattu näytteen suskeptibilisuusarvo, joka on ilmoitettu kairasydänraportissa.

10 6 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 4. Paston alueen aikaisemmat mittaukset. Punainen magneettinen ja slingram- mittaus Vihreä on IP-mittaus, ruskea magneettinen ja slingram- mittaus 1989 (ns Ruostesuon alue). Suorakaiteen muotoiset rajatut alueet ovat nykyisiä tutkimuskohteita. Figure 4. Historical geophysical ground surveys. Slingram, magnetic and IP-surveys from 1978 and The Larvamäki and Leviäkallio areas are boxed.

11 7 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 5. Vuoden 2009 maastomittausalue. Figure 5. The 2009 survey area. Taulukko 2. Mittausmenetelmät ja määrät. Taulukko 2. Survey methods and quantity Mittauslaji Vuosi Mittauspisteiden Pisteväli Linjaväli Linjametrejä lukumäärä kpl m m m Magneettinen Slingram Magneettinen Slingram IP-mittaus

12 8 2.2 Kallioperäkartoitus Pasto sijoittuu Jalasjärven 1: karttalehdelle. Alue on kartoitettu Lahden (Lahti et al 1990) toimesta ja karttalehti on julkaisu vuonna Karttalehtiselostus on samojen henkilöiden tekemä ja julkaisu Geologisella kartalla 2221 tutkimusalue sijoittuu laajan Pohjanmaan liuskevyöhykkeen kaakkoisreunaan. Vallitsevana kivilajina ovat kiillegneissi (paragneissi) ja liuske. Kiillegneissi on metamorfoitunut paikoin vaihtelevasti, amfiboliittifasieksesta granuliittifasiekseen. Peliittisessä yksikössä tavataan fylliittejä, ohuita mustaliuske-osueita, metagrauvakkaa, porfyroblastisia kiilleliuskeita ja gneissejä, kvartsiliuskeita ja suonigneissejä. Lähes konformisti kiilleliuskeiden ja gneissien joukossa esiintyy metavulkaniittejä. Synnyltään ne ovat olleet lähinnä emäksisiä tai intermediaarisia vulkaniitteja tai kerrosjuonia, jotka nykyisin ovat metamorfoituneita, jokseenkin homogeenisia amfiboliitteja (porfyriittejä). Kiilleliuskeita ja gneissejä leikkaavina juonina tavataan karkearakeisia graniitteja ja pegmatiittijuonia. Tutkimuskohde ja sen ympäristön kallioperää revidoitiin vuosina Kartoittajina toimivat kausiapulainen Mirva Hellsten ja teknikko Kalevi Karttunen. Paston tutkikohteen kallioperä on heikosti paljastunut. Sieltä kyllä löytyy laajoja monotonisia kallioalueita. Edellä mainittujen lisäksi Larvanmäen ja Pahkamäen välisellä rämealueella on muutamia pienialaisia plagioklaasiporfyriittikallioita, joihin liittyy vähäistä ASKI-, MAGK-, SKII-pirotetta. Kvartsi- ja turmaliini-pegmatiittijuoniin liittyy vähäistä kiisupitoisuutta pesäkkeinä ja raitoina. Au-pitoisuus analysoiduissa näytteissä on parhaimmillaankin vain 1 ppm luokkaa. Leviäkallion alueella tehtiin litonäytteenotto mini drill-kalustolla kesällä 2011 tutkimusavustaja M. Pelkkalan toimesta. Kohteesta otettiin 23 litonäytettä satunnaisesti (Taulukko 3). Näyte pyrittiin ottamaan kalliopaljastumasta, jossa oli näkyvissä hiertymistä ja/tai kvartsijuonia.

13 9 Taulukko 3. Litonäytteenoton paikkatiedot. Table 3. Locations of litho geochemical samples Näytetunnus X Y Karttalehti Kohde Anal.til.no MMP$ , ,641 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,633 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,295 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,298 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,299 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,633 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,302 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,303 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,316 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,317 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,316 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,309 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,309 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,375 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,374 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,449 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,374 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,380 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,399 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,426 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,444 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,396 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio MMP$ , ,469 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio Syväkairaus Vuosina 2009 ja Paston tutkimuskohteisiin kairattiin 51 syväkairausreikää, yhteensä 3706,90 m (Kuvat 6 ja Taulukko 4). Kairaukset toteutettiin profiilikairauksena, m:n reikävälillä. Kairaussuunta oli aluksi sekä Larvamäen että Leviäkallion työmaalla 180, mutta käännettiin myöhemmin suoraan pohjoiseen paremman leikkauskulman saavuttamiseksi. Reikien kaltevuus oli kaikissa rei issä 45.

14 10 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 6. Vuosina 2009 ja kairattujen reikien paikat. Figure 6. Location of the 2009 and diamond drill holes. Kairasydämet on raportoitu Lopen kairasydänarkistossa GTK:n winkaira- ja kairaloggeriohjelmilla. Kairaukset aloitettiin syksyllä 2009 GTK:n POKA-koneella T-56 kalustolla. Tällöin kairattiin Larvamäen kohteeseen 11 reikää yhteismetrimäärältään 835,50 m. Reiät kairattiin N-S-suuntaisina profiileina, reikävälin vaihdellessa m:n välillä. Reiät R322-R326 kairattiin suuntaan 180, mutta kairaussuunta käännettiin suuntaan 360 paremman lävistyskulman saamiseksi. Kaltevuus kaikissa kairarei issä oli 45. Kesällä 2011 jatkettiin Paston alueen kairauksia. Kairaukset toteutettiin GTK:n POKA-koneella T-56 kalustolla. Kairaukset kohdistettiin Leviäkallion kohteeseen. Kohteeseen kairattiin 16 reikää kokonaispituudeltaan 991,80 m. Reiät kairattiin suurimmaksi osaksi Leviäkallion E-osaan (Kuva 6). Muutamia reikiä kairattiin Hurjonmäen E-osaan ja kolme reikää Laitilan talon N-puolelle. Kairaussuunta oli enimmäkseen pohjoiseen. Yksi reikä kairattiin suuntaan 180 (R13) kallioperän rakenteen ja tektoniikan selvittämiseksi. Reikien kaltevuus oli kaikissa rei issä 45º.

15 11 Vuoden 2012 kairaukset kohdistuivat sekä Leviäkallion että Larvamäen kohteisiin (Kuva 6). Tarkoituksena oli selvittää kultapotentiaalisen kivilajivyöhykkeen laajuutta. Kairaus suoritettiin GTK:n POKAkoneella T-56-kalustolla. Leviäkallion kohteeseen kairattiin 7 reikää yhteispituudelta 611,50 m. Larvamäelle kairattiin 10 reikää yhteensä 767,50 m. Kairaussuunta oli 0º ja kaltevuus oli 45º. Yksi reikä (R29) kairattiin etelään. Loppukesällä 2013 kairattiin 7 reikää Larvamäen länsiosassa, yhteensä 500,6 m (Kuva 6). Tarkoitus oli selvittää jakson leveyttä sekä jatkoa länteen. Kairaukset toteutettiin GTK:n POKA-koneella elokuussa. Kairaussuunta oli 0 º ja kaltevuus 45 º. Taulukko 4. Kairausmäärät eri vuosina Paston tutkimuskohteissa. Taulukko 4. Drilled meterage in the Pasto area. Vuosi Reikänumero Kohde Kpl Metrimäärä Kairaaja 2009 M2221/2009/R322-R332 Larvamäki ,50 GTK 2011 N R9-R24 Leviäkallio ,80 GTK 2012 N R29-R35 Leviäkallio 7 611,50 GTK 2012 N R36-R45 Larvamäki ,50 GTK 2013 N R46-52 Larvamäki 7 500,6 GTK Yhteensä , Iskuporanäytteenotto Larvamäen ja Leviäkankaan alueella toteutettiin iskuporanäytteenotto. Näytteenoton suunnitteli ja tulokset tulkitsi geologi Aimo Hartikainen GTK:n Itä-Suomen yksiköstä (Hartikainen 2012). Näytteenotto toteutettiin kolmessa eri vaiheessa vuosina Aluksi suoritettiin kohdentavaa näytteenottoa, myöhemmin tehtiin tiheämpää linjamuotoista näytteenottoa jo todetuissa anomaliakohteissa. Linjat suunniteltiin metsäautoteiden varsille ja avohakkuualueille. Näytteenotto toteutettiin GTK:n Terri-kalustolla käyttäen 35 mm:n tangostoa ja läpivirtausterää. Tihennetyssä näytteenotossa pisteväli oli 20 m. Jokaisesta pisteestä pyrittiin ottamaan kallionappinäyte (näytteiden keskisyvyys 4.3 m) ja toinen näyte otettiin puoli metriä kalliopintanäytteen yläpuolelta moreenista. Kaikista pisteistä ei saatu molempia näytteitä. Näytteitä otettiin kaikkiaan 644 pisteestä. Moreeninäytteitä analysoitiin 644 kpl ja kallionappi- tai rapakallionäytteitä 615 kpl. Näytteitä analysoitiin yhteensä 1259 kappaletta.

16 12 Kaikki näytteet käytiin läpi myös visuaalisesti (A. Hartikainen). Maaperänäytteistä määriteltiin maalaji, väri ja rakeisuus. Kallionappi- ja rapakallionäytteistä määriteltiin kivilaji, väri, rakeisuus ja poikkeavat mineraalit, etenkin malmimineraalit. Yksityiskohtaisemmat tulokset on selvitetty A. Hartikaisen raportissa (Hartikainen 2012). Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 7. Kohdentavan näytteenoton näytepisteet tihennyksineen. Figure 7. Location of the percussion drilling sampling sites 2.5 Kemian analyysit Kaikki näytteet on analysoitu Labtium Oy:n kemian laboratoriossa Otaniemessä, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Analyysejä tehtiin lohkare-, moreeni- ja syväkairausnäytteistä. Iskuporanäytteenoton kallionapit ja kartoituksen yhteydessä kerätyt palanäytteet kuivattiin, murskattiin kromiteräsmurskaimella (menetelmät 10 ja 31), kahtioitiin ja jauhettiin hienoksi joko rengas- tai kiekkomyllyllä näytemäärästä riippuen hiiliteräsjauhinastiassa (menetelmä 40). Perusmetallit (28-30 alkuainetta, Ag, Al, As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co,

17 13 Cr, Cu, Fe, K, (La, Li), Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Sc, Sr, Ti, V, Y ja Zn) on analysoitu Labtiumin menetelmällä 511P. Menetelmä perustuu kuningasvesiliuotukseen 90 C:n lämpötilassa ja induktiivisesti kytkettyyn plasma-atomiemissio-tekniikkaa (ICP-OES) käyttäen. Kultamääritykset tehtiin Labtiumin menetelmällä 521U. Menetelmä perustuu kuningasvesiliuotukseen 20 C:n lämpötilassa ja analysointi tapahtuu GFAAS-tekniikalla Hg-kerasakasta. Kairasydänten raportointi ja näytemerkkaus analyysiä varten on tehty GTK:n Lopen kairasydänarkiston näytekäsittelytiloissa. Kairasydämet ositettiin kivilajirajat huomioiden enimmäkseen metrin mittaisiksi näytteiksi. Sydämet halkaistiin timanttisahalla ja toinen puoli sydämestä jätettiin kairasydänlaatikkoon arkistoitavaksi. Analysoitavaksi tarkoitetut kairasydänpuolikkaat esikäsiteltiin jo edellä kuvatuilla menetelmillä 10, 31 ja 40. Perusmetallien pitoisuus analysoitiin Labtiumin menetelmällä 511P. Näyte liuotetaan kuningasveteen ja analysoidaan ICP-OES-menetelmää käyttäen. Pelkät jalometallimääritykset tehtiin Pb-Fire Assays-rikastusmenetelmällä 704P (näytemäärä 25g/10 ppb) ja 705P (näytemäärä 50g/5 ppb) näytemäärästä riippuen (ICP-OES-määritys). Kaikki iskuporanäytteenoton moreeninäytteet analysoitiin erikseen. Näytteet jauhettiin kokonaan, homogenisoitiin ja näytteestä otettiin otos analyysiä varten. Näytteistä (0,15g) analysoitiin ICP_OESmenetelmällä 31 alkuainetta (Labtium-menetelmä 511P). Kulta ja telluuri analysoitiin GFAAS:llä 5g punnituksella (menetelmä 521U).

18 14 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Tutkimuskohteen kallioperä Paston tutkimuskohteiden kallioperä on varsin heikosti paljastunut. Kohteissa sekä Larvamäellä että Leviäkalliolla tavataan laajoja kalliopaljastumia, mutta ne ovat monotonisia yhtä kivilajia sisältäviä. Larvamäellä suuressa mafisen kiven paljastumassa on nähtävissä leveitä pegmatiittijuonia. Muuten pieniä kalliopaljastumia on näkyvissä harvakseltaan. Alueella suoritettiin kallioperäkartoitusta kesällä Kartoituksen ja kairausten perusteella on pystytty jotenkin hahmottamaan alueen kallioperää. Alueen valtakivilajina ovat vaalean harmaat kiilleliuskeet ja gneissit. Liuskeisiin nähden konformisti esiintyvät metavulkaniitit, koostumukseltaan andesiittiset(?) plagioklaasi- ja uraliittiporfyriitit. Porfyriitit ovat kiilleliuskeissa-gneisseissä vaihtelevan paksuisina linsseinä ja kerroksina. Tutkimuskohteen reunaosissa tavataan laajoja nuorempia dioriitti-granodioriitti-intruusioita. Leikkaavina juonikivinä tavataan paksuja kvartsi-maasälpäpegmatiittejä, joissa esiintyy paikoin runsaasti mustaa turmaliiniä. Samoin ohuet kvartsijuoniverkostot ovat yleisiä. Alueen kallioperää kontroloi lähes SE-NW-suuntainen hiertoliuskeisuus. Hiertovyöhyke on seurattavissa Alavuden puolelta Peräseinäjoen Ylijoelle. Hierto ilmenee heikkoina magneettisuusarvojen muutoksena geofysikaalisissa mittauksissa. Liuskeisuus ja kerroksellisuus poikkeavat hierrosta ollen lähes itälänsisuuntainen. Kerroksellisuuden ja liuskeisuuden kaade on lähes pysty (180 /80 ). Litonäytteitä otettiin Leviäkallion tutkimuskohteen kalliopaljastumista 23 kpl mini drill-kalustolla. Näytteiden analyysitulokset jäivät vaatimattomiksi. Kullan keskipitoisuudeksi saatiin 128 ppb, mutta korkeimmat kultapitoisuudet vaihtelevat kuitenkin ppb:n välillä. Leviäkallion kohteelle on ominaista myös paikoin vähäinen wolframipitoisuuden nousu. Litonäyteenoton tuloksena W-pitoisuus jäi kuitenkin vaatimattomaksi, parhaimmillaan ppm.

19 15 Taulukko 5. Litonäytteenoton analyysituloksia. Table 5. Analythical results of the lithological samples Laboratorion Tilaajan As Au W S näytetunnus näytetunnus mg/kg µg/kg mg/kg mg/kg 515M 515M 515M 515P L MMP$ ,50 13,80 0, L MMP$ ,00 75,50 1, L MMP$ ,00 164,00 11, L MMP$ ,00 17,10 0, L MMP$ ,00 183,00 62, L MMP$ ,00 39,90 2, L MMP$ ,10 15,20 0, L MMP$ ,00 749,00 1, L MMP$ ,80 90,60 3, L MMP$ ,00 336,00 2, L MMP$ ,00 71,80 0, L MMP$ ,00 126,00 0, L MMP$ ,00 244,00 0, L MMP$ ,00 64,50 3, L MMP$ ,00 56,10 0, L MMP$ ,00 35,50 0, L MMP$ ,00 45,80 8, L MMP$ ,00 24,30 0, L MMP$ ,00 114,00 55, L MMP$ ,00 336,00 5, L MMP$ ,00 79,20 0, L MMP$ ,00 23,20 0, L MMP$ ,60 132,00 0, L MMP$ ,70 46,40 0, Iskuporanäytteenoton tulokset Ensimmäisessä vaiheessa näytteenotto oli kohdentavaa, jossa näytteenottopisteiden väli oli noin parisataa metriä. Myöhemmin siirryttiin tiheämpään näytteenottoon ensimmäisessä näytteenottovaiheessa paikallistetuille anomalia-alueille. Tässä linjamuotoisessa vaiheessa näytepisteiden väli vaihteli metrin välillä. Näytteenoton tuloksena saatiin anomaliakeskittymiä, jotka myöhemmin tarkistettiin syväkairauksella. Kuvissa 8 ja 9. on esitetty kalliopinta-, rapakallio ja moreeninäytteiden Au-As-pitoisuudet ja näytteenottopisteet.

20 16 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 8. Paston tutkimuskohteen näytteenottopisteet ja Au-anomaliakohdat. Figure 8. Sampling sites and Au distribution Hartikainen (2012) on tutkinut Paston alueen korkeita Au-, As- ja Te-pitoisten näytteiden geokemiaa. Hän havaitsi, että näytteissä, joissa oli em korkeita pitoisuuksia, oli taas vastaavasti alhainen boori- ja antimonipitoisuus. Cu- ja Mo-pitoisuudet olivat satunnaisia, heikosti anomaalisia. Rikkipitoisuus oli alhainen, kun taas Fe-pitoisuus oli suhteellisen korkea (kts Taulukko 6, Kuva 9).

21 17 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 9. Paston tutkimuskohteen näytteenottopisteet ja As-anomaliakohdat. Figure 9. Sampling sites and As distribution Taulukko 6. Eräiden alkuaineiden pitoisuudet valikoiduissa kallionpintanäytteissä (KA) ja moreenissa (MR). Au ja Te ppb:na, muut ppm:na. Analysoitu ICP-OES:lla (511P) ja GFAAS:lla (521U), kuningasvesiliuotus. KL=kiilleliuske, GB=gabro, AFB=amfiboliitti. Taulukko 6. Contents of some elements in selected rock (KA) and till (MR) samples. Au and Te in ppb, others in ppm. Analysed by ICP-OES (511P) and GFAAS (521U), aqua regia leaching. KL=mica schist, GB=gabbro, AFB=amphibolite. X Y Aines Kivilaji As_511P Cu_511P Fe_511P Mo_511P S_511P Au_521U Te_521U KA KL KA KL KA GB KA AFB KA GB MR MR

22 18 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 10. Taulukossa 6 mainittujen näytteenottopisteiden sijainti (tähdet) ja GTK:n syväkairauspisteet (ympyrät). Kuva 10. Location of samples listed in Taulukko 6 (stars) and the collar location of the GTK diamond drill holes (circles). 3.3 Syväkairaustulokset Vuosien aikana kairattiin Paston tutkimuskohteisiin yhteensä 51 syväkairausreikää, yhteispituudeltaan m. Näistä rei istä kairattiin Leviäkallion alueelle 23 reikää (1603,30m) ja loput 28 reikää (2103,60m) Larvamäen kohteeseen (Taulukko 7). Alkuvaiheessa kairaukset kohdistettiin iskuporanäytteenoton tuloksena saatuihin kultapitoisiin vyöhykkeisiin. Jatkossa siirryttiin systemaattiseen profiilikairaukseen. Kallioperätutkimusten yhteydessä havaittiin kohteiden kallioperässä ohuita kvartsijuoniparvia. Juonien pääasiallinen suunta oli 315. Kallioperästä havainnoidut hiertovyöhykkeet asettuvat jokseenkin samaan suuntaan kuin kvartsijuoniverkostotkin.

23 19 Taulukko 7. Kairareikäluettelo. Taulukko 7. List of drill holes. Reikätunnus Kohde X/kkj3 Y/kkj3 Z Suunta Pituus kaltevuus m M2221/2009/R322 Larvamäki / M2221/2009/R323 Larvamäki / M2221/2009/R324 Larvamäki / M2221/2009/R325 Larvamäki / M2221/2009/R326 Larvamäki / M2221/2009/R327 Larvamäki / M2221/2009/R328 Larvamäki / M2221/2009/R329 Larvamäki / M2221/2009/R330 Larvamäki / M2221/2009/R331 Larvamäki / M2221/2009/R332 Larvamäki / R yhteensä N R9 Leviäkallio / N R10 Leviäkallio / N R11 Leviäkallio / N R12 Leviäkallio / N R13 Leviäkallio / N R14 Leviäkallio / N R15 Leviäkallio / N R16 Leviäkallio / N R17 Leviäkallio / N R18 Leviäkallio / N R19 Leviäkallio / N R20 Leviäkallio / N R21 Leviäkallio / N R22 Leviäkallio / N R23 Leviäkallio / N R24 Leviäkallio / R yhteensä N R29 Leviäkallio / N R30 Leviäkallio / N R31 Leviäkallio / N R32 Leviäkallio / N R33 Leviäkallio / N R34 Leviäkallio / N R35 Leviäkallio / N R36 Larvamäki / N R37 Larvamäki / N R38 Larvamäki / N R39 Larvamäki / N R40 Larvamäki / N R41 Larvamäki / N R42 Larvamäki / N R43 Larvamäki /

24 20 N R44 Larvamäki / N R45 Larvamäki / R yhteensä N R46 Larvamäki / N R47 Larvamäki / N R48 Larvamäki / N R49 Larvamäki / N R50 Larvamäki / N R51 Larvamäki / N R52 Larvamäki / R yhteensä Vuoden 2009 kairaukset Kairaukset aloitettiin Larvamäen kohteella vuonna Kohteeseen kairattiin 11 reikää kokonaispituudeltaan 835,50 m. Aluksi kairaussuuntana oli 180, mutta 5 ensimmäisen reiän jälkeen kairaussuunta käännettiin vastakkaiseen suuntaan (0 ). Vaikka kerroksellisuus on aika pysty, niin tällä uudella suunnalla saatiin parempi leikkauskulma. Reikien kairauskaltevuus pysyi ennallaan. Ensimmäisissä rei issä (R323-R326) ei ilmennyt mitään ihmeempää. Vaikka arseenikiisua näkyi jonkin verran, kultapitoisuudet jäivät alhaisiksi. Arseenipitoisuus nousi parhaimmillaan yli 9000 ppm:n, mutta kultapitoisuus pysytteli alle 1000 ppb:n. Reikä 327 antoi jo jotain merkkejä kullasta. Kultapitoisuus oli 4580 ppb 1 m:n matkalla. Vastaavasti Aspitoisuus oli vain 2570 ppm. Näyttää siltä, että arseenipitoisuudet eivät korreloi kultapitoisuuksien kanssa, koska samassa reiässä As-pitoisuus on ppm ja kultapitoisuus vain 650 ppb. Reiän R328 Au-pitoisuus pysytteli enimmäkseen alle 500 ppb, poikkeuksena muutama yli 500 ppb:n pitoisuus. Kultapitoisuus nousi yhdessä näytteessä (1 m:n matkalla) 1030 ppb arseenipitoisuuden ollessa 1850 ppm. Reiässä R329 lävistettiin useampia yli 1000 ppb ylittäviä osueita. Kohonneet kultapitoisuudet kairasydämessä olivat hajallaan 1 m:n mittaisissa näytteissä. Parhaimmat lävistykset olivat 1322 ppb kultaa 4 m:n matkalla ja 1325 ppb 2 m:n matkalla. Reiän R331 kultapitoisuus nousi useassa näytteessä yli 1000 ppb ollen parhaimmillaan 2180 ppb. Pituudella painotettuna saadaan 29,6 metriä, jossa kultapitoisuus on vielä 0.53 ppm. Arseenipitoisuus vaihtelee 1000 ja ppm välillä.

25 21 Reiän R352 osoittaa kullan satunnaista esiintymistä. Kultapitoisuus saattaa nousta paikoin korkeaksikin (parhaimmillaan 4670 ppb), mutta vain metrin matkalla. Kairasydämessä korkean kultapitoisuuden omaavien näytteiden viereisissä näytteissä kultapitoisuus saattaa olla taas alhainen tai lähes olematon. Suuret heitot on ainakin osittain selitettävissä ns hippuefektillä. Yhdestä kairasydämestä on tehty tuplaanalyysit ja analyysituloksissa huomattiin selviä pitoisuusvaihteluita. Taulukko 8. Reiän R332 kulta- ja arseenipitoisuuksia. Taulukko 8. Au and As results from hole R332. Tilaajan As Au Au Tilaajan As Au Au näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg + 511P + 704P + 705P + 511P + 704P + 705P M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 185 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 1000 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 449 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 54 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 54 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 403 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 437 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 217 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 155 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ M222120/09/R332/ nd 235 M2221/2009/R332/ M222120/09/R332/ nd 119 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 56 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 2410 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 310 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 109 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 72 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 21 M2221/2009/R332/ M2221/2009/R332/ nd 189

26 Vuoden 2011 kairaukset Vuoden 2011 kairaukset kohdistuivat Paston E-puoliselle Leviäkallion alueelle. Syy kairausten aloittamiseen olivat lupaavat iskuporanäytteenoton tulokset. Iskuporanäytteiden analyysituloksissa oli nähtävissä selvä kullan nousu. Reiät kairattiin N-S-suuntaisiin profiileihin. Profiileja kairattiin 5 kpl ja niiden väli vaihteli m:n välillä. Jokaiseen profiiliin kairattiin 2-3 reikää. Alussa kairaussuunta oli etelään 45 :n kulmassa, mutta suunta käännettiin myöhemmin pohjoiseen paremman leikkauskulman saavuttamiseksi. Kairaus aloitettiin kohteen itäosasta edeten länteen päin. Kohteeseen kairattiin 16 reikää yhteispituudeltaan 991,80 m. Kairasydämistä analysoitiin ensisijaisesti hiertyneet, kvartsijuonia ja arseenikiisua sisältävät vyöhykkeet. Leviäkallion kairasydämistä on tehty vain vähän analyysejä. Tarkemman kuvan saamiseksi tarvitaan lisäanalyysejä. Vaikka iskuporanäytteenotontulokset olivatkin lupaavia, jäivät kulta- ja arseenipitoisuudet vaatimattomiksi kairasydämissä. Kairaustulokset osoittavat, että kohteen E-osa olisi kullan suhteen potentiaalisempi kuin W-osa. E-osassa tavattiin muutamia ohuita, mutta Au-pitoisia lävistyksiä. Kultapitoiset lävistykset osuivat hiertovyöhykkeisiin ja kvartsijuoniosueihin. Reiässä R9 tavattiin ohut hiertovyöhyke, jossa kultapitoisuudeksi saatiin 533 ppb kolmen metrin matkalla. Arseenipitoisuus oli parhaimmillaan 1870 ppm. Reiän R10 korkein kultapitoisuus oli 2350 ppb (taulukko 9). Reikä lävisti hierron, jossa keskimääräinen kultapitoisuus oli 1017 ppb/5m. Arseenipitoisuuden keskiarvo oli 1198 ppm, parhaimmillaan 8200 ppm. Korkein kultapitoisuus tavattiin reiässä R13, jossa 1 m:n matkalla pitoisuus nousi 6310 ppb:een. Kapeassa hierrossa saatiin keskimääräiseksi pitoisuudeksi 3770 ppb/2m. Arseenipitoisuus oli todella alhainen vaihdellen ppm:n välillä. Rei issä R14 ja R15 tavattiin heikkoja kultapitoisia lävistyksiä, joissa pitoisuudet 1 metrin matkalla vaihtelivat 753 ppb:n ja 852 ppb:n välillä. Reiän R15 heikossa hiertovyöhykkeessä kultapitoisuus oli 427 ppb/3m. Reiät R11, R12, R16, R18, R19, R21 olivat lähes tyhjiä kullan ja arseenin suhteen. Reiät on kairattu Leviäkallion pohjois- ja länsiosaan, jossa kallioperä muuttuu kiilleliuskeeksi ja gneissiksi. Myös pegmatiittijuonia tavattiin paljon. Vaikka kiilleliuskeessa, ja gneississä tavatiin hiertoja ja vähän arseenikiisua, niin kultapitoisuudet jäivät alhaisiksi. Pegmatiittijuonessakin on tavattu arseenikiisua, mutta kultapitoisuus oli olematon.

27 Rei issä R20 ja R22 tavattiin satunnaisesti heikkoa kultapitoisuutta. R20 pitoisuus oli parhaimmillaan 461 ppb. Reiän R22 kultapitoisuus oli 1 metrin matkalla 1140 ppb. 23 Taulukko 9. Reiän R10 kulta- ja arseenipitoisuuksia. Taulukko 9. Au and As results from hole R10. Tilaajan As Au Tilaajan As Au näytetunnus mg/kg µg/kg näytetunnus mg/kg µg/kg + 511P + 705P + 511P + 705P N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ <5 N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ N344/2011/R10/ <10 <5 N344/2011/R10/ Vuoden 2012 kairaukset Vuonna 2012 kairaukset kohdistettiin aluksi Leviäkallion itäosaan paikkaan, josta oli saatu muutamia lupaavia kultalävistyksiä. Kairauksilla yritettiin vielä lävistää kallionpinnalla esiintyviä juonikvartsiverkostoja. Kohteeseen kairattiin vielä 7 reikää yhteispituudeltaan 611,50 metriä. Kairaustulokset jäivät vaatimattomiksi. Muutamissa rei issä lävistettiin hiertovyöhykkeitä, joissa oli vähäistä kultapitoisuuden nousua. Reikä R29 lävisti kaksi ohutta hiertovyöhykettä, joissa toisessa kultapitoisuus oli 1160 ppb/m ja toisessa 1500 ppb/m. Kun huomioitiin viereisten näytteiden kultapitoisuudet, saatiin 563 ppb/3m ja vastaavasti 771ppb/2 m. Hiertovyöhykkeiden välillä oleva kivi sekä reiän loppuosa

28 24 jäivät analysoimatta, joten lävistyksien todelliset pituudet saattavat olla pitempiäkin Arseenipitoisuus kohosi parhaimmillaan ppm:ään. Reiässä R31 korkein kultapitoisuus oli 1320 ppb/1m, josta laimentaen saatiin 796 ppb/2m. Arseenipitoisuus oli varsin korkea, maksimissaan ppm. Reiässä R32 tavattiin kaksi ohutta kultapitoista hiertoa (taulukko 10). Ensimmäisessä kohdassa kultapitoisuus oli 2010 ppb ja toisessa 2700 ppb. Arseenipitoisuudet olivat jokseenkin korkeat, parhaimmillaan ppm. Reikien R34 ja R35 mainittavat kultapitoisuudet olivat 1 m:n mittaisissa näytteissä. Ensimainitussa oli pitoisuus 1320 ppb ja toisessa 791 ppb. Arseenikiisupitoisuudet olivat vastaavasti parhaimmillaan ppm ja 9210 ppm. Leviäkallion vuoden 2012 kairansydämiä on analysoitu vähän verrattuna muiden vuosien analysoituihin kairasydämiin. Lisänanalyysien tekeminen soveltuvien kohdin olisi välttämätöntä kultapitoisuuden kokonaiskuvan saamiseksi. Taulukko 10. Reiän R32 kulta- ja arseenipitoisuuksia. Taulukko 10. Au and As results from hole R32. Tilaajan As Au Tilaajan As Au näytetunnus mg/kg µg/kg näytetunnus mg/kg µg/kg + 511P + 705P + 511P + 705P N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R

29 25 Loput vuoden 2012 kairauksesta kohdistettiin Paston alueen länsiosaan Larvamäen alueelle. Sinne kairattiin 10 reikää yhteispituudeltaan 767,50 m. Lisäanalysointi olisi välttämätöntä myös Larvamäen kairasydämistä. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu vain parhaimpia saatuja lävistyksiä. Reikä R37 lävisti kaksi kapeaa kultapitoista hiertovyöhykettä. Ensimmäisessä vyöhykkeessä kultapitoisuus oli ppb. Laskettuna kultapitoisuus 6 metrin matkalle saatiin vielä pitoisuudeksi 881 ppb. Arseenipitoisuus oli alhainen vaihdellen ppm välillä. Syvemmällä oleva hierto sisälsi kultaa 3510 ppb 1 metrin matkalla. Arseenipitoisuus oli sangen alhainen vain 445 ppm. Reiässä R39 tavattiin vain yksi lävistys, jossa kultapitoisuus nousi ollen 1170 ppb. Arseenipitoisuus samassa näytteessä oli korkea ppm. Reikä R40 oli paikoin voimakkaasti hiertynyt, ja arseenikiisua oli hyvin näkyvissä. Reiässä tavattiin useampia kapeita hiertyneitä osin kvartsipitoisia vyöhykkeitä, joissa kultapitoisuus nousi yli 1000 ppb (taulukko 11). Ensimmäisessä hierrossa kultapitoisuus oli 3070 ppm, mutta laskettuna keskipitoisuus 5 metrin matkalla saatiin kultapitoisuudeksi 1266 ppb. Syvemmältä tavattiin toinen hierto, jossa kultapitoisuudeksi saatiin 2460 ppb. Keskipitoisuus laskettuna 10 metrin matkalle saatiin kultapitoisuudeksi 903 ppb. Arseenipitoisuus vaihteli ppm välillä. Yksittäisiä yli 1000 ppb kultapitoisuuksia metrin matkalla tavattiin edellä mainittujen lisäksi useita. Taulukko 11. Reiän R40 kulta- ja arseenipitoisuuksia. Taulukko 11. Au and As results from hole R40 Tilaajan As Au Au Tilaajan As Au Au näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg + 511P + 704P + 705P + 511P + 704P + 705P N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R

30 26 N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R Vuoden 2013 kairaukset Alustavien suunnitelmien mukaan Paston tutkimuskohteilla oli tarkoitus toteuttaa 1000 metriä syväkairausta vuonna Kokonaismetrimäärästä oli tarkoitus kohdistaa 500 metriä Leviäkallion alueelle ja 500 metriä Larvamäen kohteeseen. Molempiin kohteisiin olisi saatu noin 5-6 syväkairausreikää. Leviäkallion alueella olisi ollut vielä muutamia kohteita, jotka olisi pitänyt kairauksilla tarkistaa. Kairausmetrimäärän vähentäminen vuonna 2013, supisti myös Paston alueen kairausmetrejä. Kohteisiin saatiin syväkairausmetrejä vain 500 m, joten saatu metrimäärä päätettiin kohdistaa Larvamäen kohteeseen.

31 27 Näin ollen vuoden 2013 kairaukset kohdistettiin Larvamäen länsiosiin. Tarkoitus oli selvittää jakson leveyttä ja jatkuvuutta länteen ja luoteeseen. Yhteensä kairattiin 7 reikää (500,60 m) käyttäen GTK:n PO- KA kaira T-56. Kairaukset toteutettiin elokuun 6 ja 28 välisenä aikana. Reikä R46 oli visuaalisesti lupaavan näköinen lävistäen voimakkaasti kvarsiutuneita ja arseenikiisupitoisia (As ppb) hiertoja. Kulta pitoisuudet jäivät kuitenkin alhaisiksi. Paras lävistys saatiin välille 80,80-82,93 m, jossa Au-keskipitoisuus oli 200 ppb. Reikä R47 oli kullan suhteen kairausohjelman paras reikä, missä tavattiin kaksi merkittävää lävistystä. Ensimmäisessä lävistyksessä saatiin laskettu keskipitoisuus 4,75 metrin matkalle 1580 ppb Au, arseenipitoisuus vaihdellen ppb välillä. Syvemmällä oleva hierto sisälsi kultaa 510 ppb 14,72 metrin matkalla. R47:n analyysitulokset (Au ja As) tarkemmin taulukossa 12. Reikä R48 lävisti 25 m kohdalla hierron, jossa oli Au 610 ppb 3,42 metrin matkalla sisältäen 0,78 m kultapitoisuudella 1570 ppm. Reiät R49 ja R51 eivät sisältäneet merkittävää Au-pitoisuutta paitsi yksittäisiä näytteitä, joissa kultapitoisuudet vaihtelivat ppb välillä Reikä R50 lävisti 40 m kohdalla hiertynyttä dioriittia, jossa oli runsaasti kvartsijuonia ja areenikiisua. Lävistyksen keskipitoisuus oli 950 ppb Au 4,97 m matkalla. Reikä R52 lävisti pintaosissa hieman hiertynyttä plagioklaasiporyyriä, missä oli muutama kvartsijuoni. Au pitoisuus jäi kuitenkin alhaiseksi (n. 200 ppb). Reiän lopussa oli yksittäisiä pätkiä, missä kultaa oli n. 500 ppb. Taulukko 12. Reiän R47 kulta- ja arseenipitoisuuksia Table 12. Au- and As results from hole R47. Tilaajan As Au Au Tilaajan As Au Au näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg P 704P 705P 511P + 704P + 705P N R N R N R N R N R <10-21 N R N R N R N R N R N R N R N R N R

32 28 N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R N R Tärkeimmät lävistykset Paston kultapitoisuudet ovat pääasiassa melko alhaisia. Ainoastaan noin 3 % näytteistä on kultapitoisuus korkeampi kuin 1 ppm. Silti muutama vyöhyke, missä on varteenotettavia kulta-pitoisuuksia, on lävistetty kairauksissa. Tärkeimmät lävistykset ovat listattuna taulukossa 13. Keskipitoisuuksien laskentaa vaikeutti muutamassa tapauksessa se, että osa kairasydämistä oli jätetty analysoimatta. Tämä koskee pääosin vuoden 2009 näytteenottoa. Kairauksissa otettiin alussa suunnattuja kairasydännäytteitä ja sen takia ajon ylin osa (5-40 cm) jätettiin analysoimatta suuntamerkin säilyttämisen takia. Myös vuoden 2012 analyyseistä on vaikea saada täydellistä kuvaa kultalävistyksistä kun sinä vuonna otettiin tavanomaista vähemmän näytteitä.

33 29 Taulukko 13. Paston tutkimuskohdan tärkeimmät lävistykset. Table 13. Significant interceptions in the Pasto drilling. Au ppm Vuosi Kohde Reikänro. From To Interval (pituudella painotettu keskiarvo) Larvamäki R ,83 Larvamäki R Sisältäen Larvamäki R Larvamäki R Larvamäki R Larvamäki R Larvamäki R Sisältäen Larvamäki R Larvamäki R Larvamäki R Larvamäki R Sisältäen Larvamäki R Leviäkallio N R Leviäkallio N R Leviäkallio N R Leviäkallio N R Leviäkallio N R Leviäkallio N R Leviäkallio N R Larvamäki N R Sisältäen Larvamäki N R Sisältäen Larvamäki N R Larvamäki N R Sisältäen Larvamäki N R Sisältäen Larvamäki N R Sisältäen Larvamäki N R Larvamäki N R Sisältäen Larvamäki N R Sisältäen

34 Malmigeologia Paston kallioperäkartoitusten yhteydessä kiinnitettiin huomiota kalliopaljastumissa esiintyviin malmimineraaleihin. Sulfidi- ja oksidimineraaleja todettiin esiintyvän epäsäännöllisesti, paikoin enemmän, paikoin vähemmän. Paljastumissa, joissa on tapahtunut hiertymistä, ja joita lävistävät ohuet harmahtavat kvartsijuonet, tavataan useimmiten myös erilaisia malmimineraaleja. Myös kairasydänten raportoinnin yhteydessä huomioitiin malmimineraalien esiintyminen. Näkyvimpinä sulfidimalmimineraaleina esiintyi arseenikiisu, vähässä määrin magneetti- ja rikkikiisu. Magnetiittia ja vähän kuparikiisua tavattiin satunnaisesti. Kuparikiisu esiintyi yhdessä magneettikiisun kanssa. Magnetiittia tavattiin heikkona pirotteena ja pieninä kasaumina. Leviäkallion E-osassa havaittiin kallioperässä satunnaista wolframin nousua. Wolframin esiintymistä kairasydämissä ei ole enempää tutkittu, koska wolframianalyysi ei sisältynyt yleisesti käytettyyn analyysipakettiin. Arseenikiisun todettiin liittyvän kallioperässä voimakkaasti hiertyneihin kohtiin. Usein näihin hiertymiin liittyi vaihtelevan paksuisia, vaalean harmaita kvartsijuonia ja kvartsiutuneita osueita. Kiisu esiintyi enimmäkseen emäksisissä ja intermediaarisissa metavulkaniiteissa (porfyriitit) ohuina hiusjuonina, pirotteena tai suurina kasaumina (1-2 cm). Arseenikiisua on tavattu myös kiilleliuskeessa, dioriitissä ja pegmatiittijuonessa. Kulta näyttää (visuaalisesti) esiintyvän oleellisesti arseenikiisun yhteydessä. Näkyvää kultaa ei ole havaittu kalliopaljastumissa eikä kairasydämissä. Näytteissä, joissa on arseenikiisua, on myös kultaa. Muutamia poikkeuksiakin havaittiin. Tosin kulta korreloi tilastollisesti heikosti arseenikiisun kanssa. Laskettu korrelaatiokerroin näytteistä, joissa kultaa on vähintään 0,5 ppm, jää alle 0,20. Kullan määrä suhteessa arseenikiisuun on suurempi kuin useimmissa analysoiduissa näytteissä (Kuva 10). Ilmiö johtunee ns hippuefektistä, johon kultatutkimuksissa lähes aina törmätään.

35 31 Kuva 11. Arseenin ja kullan korrelaation rei ässä R40. Figure 11. Correlation between gold and Arsenic in drill hole R40 4 PÄÄTEMÄT, JATKOTOIMENPITEET JA AINEISTON TALLENUS Paston alueella esiintyy kultaa hierroissa ja niihin liittyvissä kvartsijuonissa useammassa eri kivilajissa. Hierrot ovat yleensä melko kapeita ja kultapitoisuudet jäävät tavallisesti matalaksi. Muutamassa kohdassa on lävistetty hiertoja, missä kullan keskipitoisuus nousee päälle 1 ppm muutaman metrin matkalla, mutta vyöhykkeiden laajuutta, kulku- ja syvyyssuunnassa, on vaikea seurata. Täydellisen kuvan saamiseksi esiintymän laajuudesta vaaditaan lisää kairausta ja jossain määrin täydentävää näytteenottoa varsikin vuoden 2012 kairatuista sydämistä. Todennäköisesti kuitenkin pitoisuudet ja volyymit jäävät liian alhaiseksi malmiaiheeksi. Näin ollen on päätetty luopua Paston malminetsintäluvista. Tutkimusaineisto mm kairasydänraportit, analyysitulokset, ja havainnot ovat tallennettu Geologian tutkimuskeskuksen geotietoytimeen. Kairasydämet on lähetetty Lopella sijaitsevaan GTK:n kairasydänarkistoon. Muu tutkimuskohteita koskeva paperiaineisto säilytetään kansioissa Länsi-Suomen yksikössä.

36 32 KIRJALLISUUSLUETTELO REFERENCES Hartikainen, A., 2012 teoksessa Gold in Southern Finland: Results of GTK studies Grönholm, Sari; Kärkkäinen, Niilo (eds.) Geological Survey of Finland, Special Paper 52, 276 p. Huuskonen, Matti Luettelo Geologian tutkimuskeskuksen Etelä-Pohjanmaan tutkimusalueen Au-pitoisista lohkare- ja paljastuma-aiheista. 23 s. + 1 liitekartta Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M10/-91/3. Lahti, Seppo I.; Mäkitie, Hannu Jalasjärvi. Kallioperäkartta 1: , Mäkitie, Hannu; Lahti, Seppo I Jalasjärven kartta-alueen kallioperä. Summary: Pre- Quarternary rocks of the Jalasjärvi map-sheet area. Kallioperäkartan selitys 1: , Liitteet Appendices 1. Kairareikäluettelo ja analyysitilausnumerot List of drillholes and analytical report numbers 2. Geofysikaaliset maastomittauskartat Geophysical maps 3. Kallionappi- ja moreeninäytteiden kulta-, arseeni- ja telluuripitoisuuskartat. Map showing the gold, arsenic and tellurium contents in till and bedrock samples 4. Poikkileikkaukset Cross sections

37 33 Liittyy Related material 1. Analyysit 1.1. Moreeni/rapakallio/kallio: tilausnumero (pistenumerot ); ( ); ( ); ( ); ( ); ( ) 1.2. Litonäytteet: tilausnumero (MMP$ MMP$-11-25) 1.3. Paljastumat: tilausnumero RPT (152-MSHE MSHE-08, 162-MSHE-08, 169-MSHE-08, 180-MSHE MSHE-08) 1.4. Kairaukset: tilausnumero 42517, , , , , , 11257, , , , , 42518, 40005, 40006, 40007, 40008, Havainnot 2.1. Kallioperähavainnot: MSHE MSHE , MSHE MSHE , LETU LETU

38 Kairareikäluettelo ja analyysitilausnumerot. Liite 1_1. List of drill holes and analytical order numbers Reikänro Kohde X Y Z Suunta / Pituus Anal.til.no kaltevuus m M2221/2009/R322 Larvamäki / M2221/2009/R323 Larvamäki / M2221/2009/R324 Larvamäki / M2221/2009/R325 Larvamäki / M2221/2009/R326 Larvamäki / M2221/2009/R327 Larvamäki / M2221/2009/R328 Larvamäki / M2221/2009/R329 Larvamäki / M2221/2009/R330 Larvamäki / M2221/2009/R331 Larvamäki / M2221/2009/R332 Larvamäki / R N R9 Leviäkallio / N R10 Leviäkallio / N R11 Leviäkallio / N R12 Leviäkallio / N R13 Leviäkallio / N R14 Leviäkallio / N R15 Leviäkallio / N R16 Leviäkallio / N R17 Leviäkallio / N R18 Leviäkallio / N R19 Leviäkallio / N R20 Leviäkallio / N R21 Leviäkallio / N R22 Leviäkallio / N R23 Leviäkallio / N R24 Leviäkallio / R

39 Liite 1_2. Reikänro Kohde X Y Z Suunta / Pituus Anal.til.no kaltevuus m N R29 Leviäkallio / N R30 Leviäkallio / N R31 Leviäkallio / N R32 Leviäkallio / N R33 Leviäkallio / N R34 Leviäkallio / N R35 Leviäkallio / N R36 Larvamäki / N R37 Larvamäki / N R38 Larvamäki / N R39 Larvamäki / N R40 Larvamäki / N R41 Larvamäki / N R42 Larvamäki / N R43 Larvamäki / N R44 Larvamäki / N R45 Larvamäki / R N R46 Larvamäki / N R47 Larvamäki / N R48 Larvamäki / N R49 Larvamäki / N R50 Larvamäki / N R51 Larvamäki / N R52 Larvamäki / R

40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 Liite Magneettinen maastomittaus. Ground magnetics

41 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 Liite Sähköinen (reaali) maastomittaus. Electromagnetics (real)

42 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 Liite Ominaisvastus maastomittaus. Resistivity, ground survey

43 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 Liite IP-maastomittaus. IP ground survey

44 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 Liite Kallio- ja rapakallionappinäytteiden kulta-, arseeni- ja telluuripitoisuus. Au-, As- and Te-content in the bedrock and weathered bedrock