GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto. M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi. Markku Tenhola ja Matti Niskanen

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi Markku Tenhola ja Matti Niskanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA LOUHINIEMI 1 (Kaivosrekisteri No 6822/1) SUORITETUISTA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GTK

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja Dnro K 129/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja Heikki Vartiainen PL VALTIONEUVOSTO TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA LOUHINIEMI 1 (KAIVOSREKISTERI NO 6822/1) SUORITETUISTA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA Oheisena tutkimustyöselostus (M06/4412/2001/2/10) Kuhmon kaupungissa valtausalueella Louhiniemi 1 (Kaivosrekisteri No 6822/1) suoritetuista kultamalmitutkimuksista vuosina Aluejohtaja Kari Pääkkönen Toimialapäällikkö Erkki Luukkonen Liite Jakelu tutkimustyöselostus GTK, Päätearkisto GTK, Väli-Suomen aluetoimiston arkisto Kopio/lähetelehti, Ville Niinikoski Kopio, Elias Ekdahl GTK PIJPB/P.O. Box 1237 FIN KUOPIO Puh , Int Fax: , Int

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Markku Tenhola Matti Niskanen Raportin laji M06 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA LOUHINIEMI 1 (Kaivosrekisteri No 6822/1) SUORITETUISTA KULTAMALMITUTKIMUK- SISTA VUOSINA Tiivistelmä Louhiniemen valtausalue sijaitsee Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen keskiosassa karttalehdellä D, n. 35 km Kuhmon kaupungista pohjoiseen. Sysäyksen kultamalmitutkimuksille antoivat alueelta löydetyt kultapitoiset kansannäytelohkareet vuonna Alueelle tehtiin geofysiikan maanpintamittaukset ja geokemiallinen maaperänäytteenotto. Tulosten perusteella alueelle kairattiin seitsemän kairareikää. Kairauksissa lävistettiin granaattipitoista kiilleliusketta, emäksistä vulkaniittia/amfiboliittia, sekä itäosassa serpentiniittia. Kuivajärven.''alla'' todettiin pohjois-eteläsuuntainen, hyvin arseenipitoinen vyöhyke, jossa kuitenkin kultapitoisuudet olivat verrattain alhaiset. Vain yhdessä lävistyksessä todettiin malmialmiluokan kultapitoisuus (Au: ppb, As: ppm). Mikäli alueella tehdään jatkotutkimuksia tulisi ne kohdentaa Kuivajärven etelä-kaakkoispuolelle, jonne ulottuvien IP-, slingram- ja magneettisten anomalioiden aiheuttajat jäivät tämän tutkimuksen yhteydessä selvittämättä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kuhmo, Louhiniemi, kulta, arseeni, timanttikairaus, moreenigeokemia, geofysiikka Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Kuhmo, Louhiniemi, Kuivajärvi Karttalehdet D Muut tiedot Arkistosarjan nimi Malmiraportti Arkistotunnus M06/4412/2001/2/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 7 sivua Suomi

4 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMIENTATION PAGE Date Authors Markku Tenhola Matti Niskanen Type of report M06 Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report The Louhiniemi Gold Prospect in Kuhmo, Eastern Finland m (register number of claim: Abstract The Louhiniemi gold prospect is located in central part of the late Archaean Kuhmo greenstone belt about 35 km to the north of the city Kuhmo. The prospecting studies began because of gold bearing boulders (Au ppb) were found m the western side of the lake Kuivajärvi. These boulders were highly deformed and silicified amphibolites with disseminated arsenopyrite, pyrrhotite and pyrite. Ground geophysical measurements, electromagnetic and IP, were carried out in the area. Till, weathered bedrock and bedrock samples were collected from. 459 points by percussion drills. Altogether seven drill holes were made in the area. Main rock types in drillings were granate rich mica schists, afic volcanics and in the most eastern part serpentinites. N-S trending arsenopyrite bearing zone was noticed to exist under the eastem part of the lake Kuivaj ärvi. However, gold concentrations were generally low m this zone. In one narrow (< 1 m) penetration gold concentration was high, ppb. If the follow up investigations will be made in the area, they should be focused m the south eastem part of the area were occur strong IP-, slingram- and magnetic anomalies. Keywords Kuhmo, Louhiniemi, gold, arsenic, diamond drilling, till geochemis,try, geophysics Geographical area Finland, Kuhmo, Louhiniemi, Kuivajärvi Map sheet D Other information Reportserial Exploration report Archive code M06/4412/2001/2/10 Pages Language Price Confidentiality 7 pages Finish

5 JOHDANTO Valtausalueiden sijainti, omistusolot ja maastotyyppi Louhiniemen valtaus sijaitsee Kuhmon kaupungissa noin 35 km keskustasta pohjoiseen, peruskarttalehdellä D. Lähin lentokenttä sijaitsee Kajaanissa, jonne on matkaa n: 70 km. Vartius-Kontiomäen välinen rautatie kulkee noin 15 km päässä valtausalueesta. Valtausalueelle johtaa kestopäällystetie n. 3 km päähän, josta loppumatka on hyväkuntoista hiekkatietä. Valtausalue sijaitsee pääosin yksityisillä mailla (79.6 %). Lähimmät talot sijaitsevat valtausalueen sisällä. Kuivajärven itäreunalla on mökkiasutusta. Valtausalueen sijainti on esitetty 1: mittakaavaisella kartalla (kuva 1) sekä 1: mittakaavaisella peruskarttalehdellä (kuva 2). Valtausalue sijaitsee m merenpinnan yläpuolella, ja maasto on kallioista mänty- ja sekametsää. Kallioita esiintyy runsaasti etenkin valtausalueen pohjoisosassa. Maapeitteen paksuu on keskimäärin 2-5 m. Tutkimusten tausta ja tutkimusvaiheet Tutkimusalue sijaitsee Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen keskiosassa. Alueelta on saatavissa 1: kallioperäkartta (Hyppönen, 1973) sekä sen selitys (Hyppönen, 1983). Louhiniemen alueen malminetsinnälle antoi sysäyksen syksyllä 1997 Väinö Kemppaisen lähettämät kultapitoiset kansannäytteet. Lohkareissa suurimmat kultapitoisuudet olivat 5060 ppb, ppb ja ppb. Myös arseenipitoisuudet olivat korkeat, vastaavasti ppm, 15 0 ppm ja ppm. Näytteiden kivilaji oli voimakkaasti deformoitunut ja kvartsiutunut amfiboliitti, jossa arseenikiisun ohella oli pirotteista magneettikiisua ja rikkikiisua. Kaikki näytteet sijoittuivat suppealle alueelle Korkealehdon talon itäpuolelle. Näytteiden mielenkiintoa nosti se, että ne sijaitsevat samassa kivilajijaksossa, sekä mahdollisesti samassa tektonisessa deformaatiovyöhykkeessä, kuin pohjoispuolelle sijoittuvat GTK:n aiemmin tutkimat Aittolammen, Jousijärven ja Mujesuon kultamineralisaatiot. Kansannäytteiden kivilaji oli sama kuin läheisissä rantakallioissa. Kuitenkaan Minidrillkairalla otetut kallionäytteet eivät osoittautuneet kultapitoisiksi. Alueella toteutettiin vuosina geofysiikan maastomittaus, jossa slingram-, magneettisin- ja IP menetelmin tutkittiin alueen kultapontentiaalia. Samanaikaisesti alueelta otettiin moreeni /rapakallionäytteitä. Talvella 1999 alueelle kairattiin jäältä seitsemän kairareikää. Geokemian ja geofysiikan näytteenottoalueet on esitetty kuvassa 2. Valtaustiedot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Louhiniemi l:n valtausalueen nimi, kaivosrekisterinumero, valtausalueen koko ja nykyinen tila. Table 1. Registration number, size, registration date and expiry date of the Louhiniemi 1 claim. Valtausalueen nimi Kaivosrek.numero Alue, ha Valtaus hyväksytty Valtaus päättyy Name of the claim Registration number Area size, ha Registration date Expiry date Louhiniemi /

6

7

8

9 Syväkairausten perusteella Kuivajärven alueen kallioperä on hyvin voimakkaasti deformoitunut jaon hyvin heterogeeninen, jossa kivilajivaihtelut ovat suuret. Kiilleliuske on vallitsevin kivilaji, joka rajoittuu sekä idässä että lännessä emäksisiin vulkaniitteihin, jotka puolestaan idässä rajoittuvat serpentiniitteihin. Tyypillistä kiilleliuskeille sekä emäksisille vulkaniiteille on paikoin runsas granaattipitoisuus.vuolukiveä esiintyy 5-10 m:n vahvoina välikerroksina emäksisessä vulkaniitissa. Myös muutaman metrin levyiset kvartsiporfyyrijuonet ovat yleisiä. 5 GEOKEMIALLISET MAAPERÄTUTKIMUKSET Geokemiallinen maaperänäytteenotto tehtiin talvella 1998 (kuva 2). Osa näytteistä otettiin jäältä Kuivajärven alueelta. Näytteet otettiin iskuporakoneella (Terri-iskuporakalusto) linjoilta, joiden linjaväli oli 100 m ja pisteväli 10 m. Yhteensä näytteitä otettiin 459, joista moreeninäytteteitä oli 212, rapakallionäytteitä 212, rapakalliomoreeninäytteitä 29 sekä kallionäytteitä 6. Näytteet analysoitiin käyttäen ICP-AES-laitteistoa, lukuun ottamatta kultaa ja telluuria, jotka analysoitiin GF0AAS-menetelmällä. Kultapitoisuudet olivat alhaiset koko alueella, vaikkakin lievä luode-kaakkosuuntainen anomalia muodostui Korkealehdon talon pohjoispuolelle, ulottuen osittain Kuivajärven alueelle. Suurin kultapitoisuus oli 203 ppb. Sen sijaan arseenipitoisuudet olivat lähes kauttaaltaan korkeat ja antoivat voimakkaan anomalian Kuivajärven itäreunaan, missä suurin arseenipitoisuus oli ppm. GEOFYSIIKAN MITTAUKSET Maastogeofysiikka Louhiniemen alueella tehtiin systemaattiset sähkömagneettinen, magneettinen ja indusoidun polarisaation (IP) mittaukset (kuva 2). Mittausmäärät on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Geofysikaalisten maastomittausten määrät, Louhiniemi. Table 2. Geophysical measurements in Louhiniemi Menetelmä Method Pistemäärät Number of points Pinta-ala, km 2 Area, km 2 Slingram Magneettinen IP Linjakilometrit Line kilometres Slingrammittaus toteutettiin GTK:n kalustolla käyttäen 60 metrin kelaväliä ja 14 khz-n taajuutta. Linjavälinä oli 50 m ja pistevälinä 20 m Mittauksen tarkoitus oli paikantaa hyvät johteet ja ruhjevyöhykkeet. Magneettinen mittaus toteutettiin protonimagnetometrillä totaali-intensiteettimittauksena. Linjaväli oli 25 m j a pisteväli 1 0 m. Mittauksella rajattiin alueella oleva serpentiniitti. Magneettisia mineraalej a (lähinnä magneettikiisua) sisältävät/sisältämättömät juonet ja ruhjevyöhykkeet voitiin paikantaa totaali-intensiteettianomalioiden perusteella. Alueelta löydettyjen kultapitoisten lohkareiden ( VK-97 ja VK-97) petrofysikaaliset ominaisuudet olivat: suskeptibiliteetti (S SI) ja remanentti magnetoituma (S 840 ma/m). Ominaisuudet indikoivat kultavyöhykkeeseen tai sen välittömään läheisyyteen liittyvää heikkoa magneettista

10 6 anomaliaa. Indusoidun polarisaation (IP) mittaus tehtiin Scintrex IPR/10-IPC/8 laitteistolla dipoli-dipoli mittauksena. Linjaväli oli 50 m ja pisteväli 20 m. Menetelmävakioina olivat a=20 m ja n=3 (dipolien keskipisteiden välinen etäisyys on 60 m). Mittauksella haettiin polaroituvia, erityisesti rikkikiisupirotetta sisältäviä vyöhykkeitä. SYVÄKAIRAUS Valtauslueelle kairattiin seitsemän syväkairausreikää yhteensä 507 m (taulukko 3).. Kairaukset tehtiin POKA-kalustolla (GTK:n Geocommando, GM100) käyttäen teräkokoa ø= mm. Kairareikien sijainnit on esitetty taulukossa 3. Kairausta haittasi suuri veden syvyys, joka länsipuolen rei'issä oli jopa 10 m. Tämä vaikutti myös siihen, että reiät R393, R396 ja R 397 jouduttiin kairaamaan jyrkemmällä kaateella. kuin muut reiät. Taulukko 3. Louhiniemi 1 valtausalueelle tehdyt syväkairausreiät Table 3. Drill cores at the Louhiniemi 1 claim. x Y z Reikä No Karttalehti Hole-ID Map sheet R D R D R D R D R D R D R D Suunta Direction Kaacle Dip Pituus (m) maata (m) Length Soil Kaira (mm) Core (mm) Suurin kultapitoisuus ppb (As ppm) oli kairareiässä R395 syvyydellä Kultapitoisessa lävistyksessä kivilaji on voimakkaasti hiertynyt emäksinen vulkaniitti, jossa magneettikiisun ohella on jonkun verran arseenikiisua ja kuparikiisua. Varmuudella ei kuitenkaan voitu sanoa näytteen olevan samaa tyyppiä kuin kvartsiutuneet amfiboliittia olevat malminäytelohkareet. Toiseksi suurin kultapitoisuus 93 8 ppb (As ppm) oli syvyydellä (R392) magneettikiisua ja arseenikiisua sisältävässä kvartsiporfyyrijuonessa. Kultapitoisten lävitysten lisäksi kultapitoisuudet vaihtelivat monin paikoin välillä ppb osoittaen jakson kultakriittisyyttä. Raportissa esitetty tieto on tallennettu numeerisessa muodossa GTK:n tietokantoihin (taulukko 4), ja on sieltä tarvittaessa saatavissa.

11 7 Taulukko 4. Geoaineiston tallennusmuodot. Table 4. Dataformat of the geological, geochemical and geophysical material Tietotyyppi Type of the data Asiakirja Document Kartat Maps Geokemialliset analyysit, kairaustiedot Geochemical analysis, drilling data Maastogeofysiikka Ground geophysics Lentogeofysiikka Airborne geophysics Tallennusmuoto Data format Corel-WP -tiedostot ARC-view, JPG -tiedostot Excel -tiedostot GEOSOFT, ASCII -tiedostot GEOSOFT, ASCII -tiedostot ESIINTYMÄN ARVIOINTI JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Syväkairausten perusteella paikannettu Kuivajärven kautta kulkeva kivilajijakso on arseenipitoinen, ja siihen liittyy myös paikoin selvästi kohonneita kultapitoisuuksia. Kultapitoiset vyöhykkeet ovat kuitenkin kapeita (leveys < 1 m). Tutkittu kulta-aihe osoittaa Jousijärven j a Mujesuon kautta ulottuvan arseeni- j a kultapitoisen vyöhykkeen jatkuvan etelään ainakin Louhiniemen tasolle. Vähäiseksi jääneen POKAkairauksen perusteella ei pystytty täysin selvittämään Kuivajärven kautta ulottuvien magneettisten-, slingram- ja IP -anomalioiden merkitystä. Mikäli alueella tehdään jatkotutkimuksia, tulisi ne keskittää etelään päin suuntautuvien geofysiikan anomalioiden selvittämiseen. Geologian tutkimuskeskus luopui valtauksesta, koska alueelta ei paikannettu lupaavia kultamineralisaatioita, joiden olisi voitu katsoa johtavan kaivostoimintaan. Käytetty kirjallisuus Hyppönen, V. (1973) Suomen geologinen kartta 1 : Kallioperäkartta. Lehti 4412-Hiisjärvi. Geologian tutkimuskeskus. Hyppönen, V. (1983) Suomen geologinen kartta 1 : Kallioperäkarttojen selitykset. Ontojoen, Hiisijärven ja Kuhmon kartta-alueiden kallioperä. Geologian tutkimuskeskus. 60 s. Kuopiossa Markku Tenhola