ARKI STOKAPPALE j. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312/2002/1/10 Pihtipudas Haapakylä Olavi Kontoniemi

Transkriptio

1 ARKI STOKAPPALE j GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312/2002/1/10 Pihtipudas Haapakylä Olavi Kontoniemi PIHTIPUTAAN HAAPAKYLÄN ALUEEN KULTAPOTENTIAALISELVITYS VUOSINA

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Olavi Kontoniemi Geologian tutkimuskeskus, PL KUOPIO Raportin laji M19 Toimeksiantaja Raportin nimi PIHTIPUTAAN HAAPAKYLÄN ALUEEN KULTAPOTENTIAALISELVITYS VUOSINA Tiivistelmä Tutkimusalue sijaitsee karttalehdellä Haapakylässä n. 15 km Pihtiputaan keskustasta itään. Aluetta tutkittiin geologisella kartoituksella ja kairauksella. Koska aiheen kultapitoisuudet jäivät alhaisiksi, alueen kultapotentiaali on tämän tutkimuksen pohjalta vähäinen. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pihtipudas, Haapakylä, kulta, geologinen kartoitus, kairaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomen lääni, Pihtiputaan kunta, Haapakylä Karttalehdet 3312 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M-raporttisarja Kokonaissivumäärä Kieli M19/3312/2002/1/10 Hinta Julkisuus 4 suomi

3 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Authors Olavi Kontoniemi fi Geological Survey of Finland, P.O.Box 1237 FIN KUOPIO, FINLAND Type of report M19 Commissioned by Title of report PIHTIPUTAAN HAAPAKYLÄN ALUEEN KULTAPOTENTIAALISELVITYS VUOSINA Abstract The exploration area is located at Haapakylä village (map ) about 15 km east of the center of Pihtipudas. The study area was explored by geological mapping and diamond drilling. Gold content of the Au-critical rock unit (mica schist) remained so low that no significant gold potential occurs within the study area. Keywords Pihtipudas, Haapakylä, gold, geological mapping, diamond drilling Geographical area Finland, Western Finland province, Pihtipudas rural district, Haapakylä village Map sheet 3312 Other information Report serial Archive code M Pages Language M19/3312/2002/1/10 Price Confidentiality 4 Finnish

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 Geologinen kartoitus 1 Kairaus 1 Kemialliset analyysit 1 Hietutkimus 3 TUTKIMUSTULOKSET 3 Alueen geologia 3 Malmipotentiaali 3 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN 3 LIITELUETTELO 4 LIITTYY 4

5 1 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee karttalehdellä Pihtiputaan Haapakylässä n. 15 km kuntakeskuksesta itään (kuva 1). Alueella on tehty aikaisemmin 1960-luvun puolivälissä malminetsinnällistä kallioperäkartoitusta (Matti Huuskonen), jolloin Rajalan talon läheisyydestä löytyi kupari- ja arseenikiisua sisältänyt paljastuma (110/MH-65). Huuskoselta saadun suullisen tiedon mukaan mikroskooppitutkimuksissa (Lea Aho) näytteessä olisi havaittu myös kultaa. Analyysitulosten perusteella (Ra 1/67, Ra 599/67) näytteissä ei kuitenkaan ollut kultaa. Kuparipitoisuudet vaihtelivat % ja hopeapitoisuudet ppm. Vuonna 1996 Haapamäestä lähetettiin myös lohkarenäyte ( /Ahti Laitinen), jossa oli analyysin mukaan 1.9 % Cu, 34 ppm Ag ja 362 ppb Au. Allekirjoittanut kävi hakemassa kesällä 1998 em. paljastumalta näytteen analyysiin (OMK-98-2). Näyte sisälsi 0.66 % Cu, 13.6 ppm Ag ja 150 ppb Au. Kallionäytteistä saatujen kultaviitteiden perusteella päätettiin aluetta tutkia tarkemmin geologisen kartoituksen ja kairauksen avulla Pirunkoukun töiden yhteydessä (ks. liite 1). SUORITETUT TUTKIMUKSET Tutkimusalueella tehtiin geologista kartoitusta ja kevyttä kairausta GTK :n POKA-kalustolla. Kerätyistä geologisista näytteistä on tehty hietutkimuksia ja kemiallisia analyysejä. Geologinen kartoitus Kartoituksen suorittivat kesällä 1999 harjoittelijat Aarne Perälä (AVP) ja Kimmo Kemppainen (KJK). He tekivät havaintoja yhteensä 89 kpl n. 6 km2 :n alueelta. Kairaus Haapakylän aihepaljastuman läheisyyteen kairattiin elokuussa 2000 kaksi reikää (yht m) GTK :n GM100 :1la T-56-kalustolla (taulukko 1). Taulukko 1. Pihtiputaan Haapakylän kairanreiät. Table 1. Drill holes at Haa a la, Pihti udas. Reikä X-koord. Y.koord. Suunta Kaltevuus Maakairaus (m) Syvyys (m) R R Kemialliset analyysit Kerätyistä paljastuma- ja kairansydännäytteistä on tehty kaikkiaan 42 malmianalyysiä. Kairansydännäytteet on ositettu kivilajirajat ja malmityyppirajat huomioon ottaen yleensä n. 1 m :n pätkiksi. Analyysipätkät on puolitettu timanttisahalla ja puolikkaat on murskattu, jaettu ja jauhettu automaattisella käsittelylinjalla mangaaniteräsvälineillä GTK :n Kuopion laboratoriossa. Kaikista näytteistä on analysoitu ns. ICP-monimetallianalyysiin kuuluvat komponentit. Liuotus on tehty kuningasvedellä 90 C :ssa ja analysointi ICP-tekniikalla (menetelmä 511 P). Kullan ja sen seuralaisten (Bi, Sb, Se, Te) analysoinnissa on ollut vaihtoehtoisia menetelmiä. Paljastumanäytteistä Bi, Sb, Se ja Te määritettiin GAAS-tekniikalla (menetelmä 511U) samasta liuoksesta kuin 511P ja kulta menetelmällä 522 U (kuningasvesiuutto huoneenlämmössä 20 g :n punnituksesta + GAAS). Muuten kulta ja sen seuralaiset on määritetty menetelmällä 521U, joissa kuningasvesiuutto

6

7 3 tehdään huoneenlämmössä 5 g :n alkupunnituksesta, jonka jälkeen metallit kerasaostetaan elohopealla. Metallien määritys tehdään sitten GAAS-tekniikalla. Hietutkimus Kairanrei'istä otetuista näytteistä tehtiin 3 kiillotettua ohuthiettä (KOH), joista tehtiin mikroskooppitutkimukset. TUTKIMUSTULOKSET Alueen geologia Haapakylän tutkimusalue sijaitsee Laatokka-Perämeri -vyöhykkeen suuntaisten hiertovyöhykkeiden haaraumakohdassa ja edustaa eteläiseen Pirunkoukun ja itäiseen korkean asteen blokkiin nähden hyvin säilynyttä kivilajiyksikköä (ks. liite 1). Haapakylän länsiosa koostuu pääosin granitoideista, mutta harmaasävykartalla vaaleana erottuva N-S-suuntainen jakso on etupäässä grauvakkamaista kiilleliusketta, jossa primäärirakenteet (kerrallisuus, load cast-rakenteet) ovat säilyneet hyvin. Tutkimusalueen itäosan kallioperä koostuu punertavasta massamaisesta, osin raitaisesta kvartsimaasälpäliuskeesta, jossa saattaa olla sekä vulkaanista että sedimenttistä ainesta. Kummassakin yksikössä on välikerroksina amfiboli- ja epidoottipitoisia liuskeita sekä satunnaisesti emäksistä vulkaniittia. Haapakylän kolmioon muodostuu ruhjeitten leikkaama poimu, jonka akseli painuu todennäköisesti loivasti luoteeseen venymähavaintojen perusteella. Metamorfoosiaste on lohkossa kohtalaisen alhainen (amfiboliittifasieksen alaosia), koska kiilleliuskeessa on andalusiittiporfyroblasteja ja emäksisemmissä kivilajeissa harvakseltaan granaatteja. Paikoin biotiitti on muuttunut retrogradisesti kloriitiksi. Malmipotentiaali Alueen W-osassa hiekkaisessa sedimenttiyksikössä on hauraisiin hiertoihin liittyvää hydrotermistä muuttumista (kloriitti, epidootti, amfiboli), jonka yhteydessä esiintyy rautakiisuja ja kuparikiisua. Kuparikiisua on vain rakopinnoilla. Sulfideja muodostaneen fluidin mukana on kulkeutunut myös hieman kultaa, josta hieman kohonneet kultapitoisuudet kertovat. Esiintymän luonteen ja alhaisten kultapitoisuuksien perusteella alueen kultapotentiaali on heikko. TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Kairansydämet on varastoitu GTK :n Lopen arkistoon ja kairausraportit Espoon arkistoon. Liittyyaineiston analyysidata ja havaintoaineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan, josta sitä voidaan muokata käyttäjän tarvitsemaan muotoon. r, Olavi Kontoniemi geologi

8 4 LIITELUETTELO APPENDICES 1. Haapakylän alueen aeromagneettinen kartta. 1. Aeromagnetic map of the Haapakylä area. LIITTYY LIST OF RELATED MATERIAL 1. Kairanreikäraportit (tunnuksen yhteinen alkuosa M52.5/3312/00/ ) - R327, R Kemialliset analyysit : - paljastumat ; tilaus (N ) - kairansydämet ; tilaus (L ) 3. Hiekortit (KOH) : Ku Havaintolomakkeet : - paljastumahavainnot ; OMK-98-2, 4487-KJK-99, AVP-99

9