Kivinevan kultatutkimukset Lestijärvellä vuosina Henrik Wik

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21/2015 Kivinevan kultatutkimukset Lestijärvellä vuosina Henrik Wik

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä 1 Dnro Tekijät Henrik Wik henrik. wik@gtk.fi Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Kivinevan kultatutkimukset Lestijärvellä vuosina Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus on vuosina tutkinut Lestijärvellä sijaitsevan Kivinevan alueen kultapotentiaalia. Alueelta on aiemmin löydetty kulta- ja kuparipitoisia lohkareita. Kivinevan tutkimusten tavoite oli selvittää lohkareitten lähtökohta tutkimalla tonaliitinja vulkaniittien kontaktivyöhykkeessä oleva magneettinen anomalia. Tutkimusalueella tehtiin magneettisia ja IP-maastomittauksia, iskuporanäytteenottoa ja syväkairausta. Analysoitujen näytteidenkulta-ja kuparipitoisuudet olivat sekä moreenissa että kalliossa jokseenkin anomaalisia, mutta viitteitä varsinaisesta mineralisaatiosta ei saatu. Tehtyjen tutkimusten perusteella ei pystytty selittämään myöskään magneettisen anomalian aiheuttajaa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kivineva, kultatutkimus, geofysikaaliset tutkimukset, geokemialliset tutkimukset, kairaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomen lääni, Lestijärvi, Kivineva Karttalehdet , UMT Q413 Muut tiedot Arkistosaijan nimi Arkistotunnus Malmitutkimusraportti 21/2015 Kokonai ssi vumäärä Kieli Hinta Julkisuus 21 Suomi Julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Länsi-Suomen yksikkö, V A Allekitjoitus/nimen selvennys Henrik Wik ~ Allekitjoitus/nimen selvennys L/_ -?-t-" ~ L~ Hannu Lahtinen GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Henrik Wik henrik.wik@gtk.fi Type of report Archive report Commissioned by Geological survey of Finland Title of report Kivinevan kultatutkimukset Lestijärvellä vuosina Abstract The Geological Survey of Finland has investigated the gold potential of the Kivineva area in Lestijärvi municipality during 2012 through Gold and copper rich boulder have been reported earlier from the area and the aim of the investigation was to explore the magnetic anomaly at the lithological contact between the tonalite and the volcanic rocks in order to locate the source of the boulders. The exploration work consisted of ground geophysical measurements, till sampling and diamond drilling. Gold and copper contents were slightly anomalous in the till and bedrock but with no indications of an economical mineralization. The exploration work couldn t explain the source of the magnetic anomaly in the area. Keywords Kivineva, gold exploration, geophysics, geochemical exploration, drilling Geographical area Finland, county of Western Finland, Lestijärvi municipality, Kivineva Map sheet , UMT Q413 Other information Report serial Exploration report Total pages 21 Unit and section Western Finland office, VA 323 Signature/name Henrik Wik Language Finnish Archive code 21/2015 Price Project code Signature/name Hannu Lahtinen Confidentiality Public

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO Sijainti ja luonnonolosuhteet Varaus Tutkimusten tausta ja aikaisemmat tutkimukset 2 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysiikka Iskuporanäytteenotto Syväkairaus Kemialliset analyysit 7 3 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimuskohteen kallioperä Iskuporanäytteenoton tulokset Syväkairaustulokset 12 4 PÄÄTELMÄ JA AINEISTON TALLENUS 12 KIRJALLISUUSLUETTELO

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO 1.1 Sijainti ja luonnonolosuhteet Tutkimusalue sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kuntakeskuksesta noin 10 km luoteeseen ja noin 5 km kantatiestä nro 775 itään. Tutkimusalue on karttalehdellä UMT Q413 ( ) ja painopisteen x- koordinaatti on ja y-koordinaatti (kuva 1). Kuva 1. Kivi vinenevan tutki kimusalueen sijainti Lestijärven kunnassa. Figure 1. Location of Kivineva project in Lestijärvi municipality. Alueen metsät ovat enimmäkseen osin hakattua mänty- ja kuusimetsää ja avohakkuualueita. Laajat suoalueet ovat ojitettua. Maastollisesti alue on loivasti kumpuilevaa moreeni- ja hiekka/sorakerrosten peittämää. Kalliopaljastumia esiintyy harvakseltaan. Alueen korkein kohta on noin 142 mpy. Vakituista asutusta on noin 3 km:n etäisyydellä tutkimuskohteesta. Tutkimusalueen itä- ja pohjoispuolella sijaitsee Lestijoen ja Paukannevan Natura 2000 alueet. Syrinharjun pohjavesialueelle on etäisyyttä noin 5 km lounaaseen. Alu een kaa kko isos an halki kul kee suur jännite tesäh kölinja.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varaus Geologian tutkimuskeskus (GTK) jätti kaivoslain mukaisen varaushakemuksen tammikuussa Haettu varausalue oli nimeltään Kivineva 1, suuruudeltaan 17, 41 km2 (kuva 2). Muita malminetsintäyhtiöiden tai yksityisten malminetsintälupia tai varauksia kohteen läheisyydessä ei ole. Kuva 2. Kivi vinenevan tutki kimus alueen vararauk uksen sijainti. m reservation. 1.3 Figure 2. Location of the Kivi neva clai Tutkimusten tausta ja aikaisemmat tutkimukset GTK tutki 1990-luvulla Halsuan ja Lestijärven rajalla sijaitsevaa Eltonevan alueen sulfidi-rikkaita kerrostumia tavoitteenaan selvittää massiivisen sulfidimalmin esiintymismahdollisuuksia. Eltonevan sulfidiaiheen tutkimustyö sai alkunsa, kun alueella todettiin aeromagneettinen ja gravimetrinen anomalia granitoidiympäristössä (Kärkkäinen ja Saranpää 1999). Aeromagneettisen anomalian jatke on heikosti havaittavissa läpi Lestijärven tonaliittialueen aina Kivinevalle saakka voimistuen jälleen tonaliitin ja vulkaniittien kontaktissa Kivinevan pohjoispuolella. GTK on jo aiemmin tutkinut ns. Sykäräisten vulkaniittijaksoa Syrissä tonaliittianomalian länsipuolella talvella kairaamalla 7 reikää (yhteensä 1113,50 m). Sy-

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 väkairaukset osoittivat että magneettisesti anomaalinen vyöhyke koostuu pääasiassa emäksistä ja intermediaarisista vulkaniiteista, jotka ovat enimmäkseen hienorakeisia pyroklastiitteja (Västi 1991). Lestijärven aluetta on myös tutkittu Outokumpu OY:n toimesta 1980 luvulla. Tutkimusalueen kaakkoisosista Karhunharjun alueelta oli löydetty kuparikiisupitoisia lohkareita missä kupari- ja kultapitoisuudet olivat parhaimmillaan 4,22 % Cu ja 2,3 ppm Au (Sandberg 1987). GTK:n tutkimusavustaja R. Lempiäinen löysi kesällä 2012 kuparikiisua kalliopaljastumasta Kivinevan pohjoispuolella. 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Kesällä 2012 tehtiin alueella geofysikaalinen maastomittaus (magneettinen ja IP), joka osoitti magneettisen ja IP-varautuvuus-anomalian vulkaniittien eteläpuolella tonaliittisessa kivilajiympäristössä. Alueella tehtiin kesällä 2012 ja 2013 yhteensä noin viikon verran lohkare-etsintätyötä. Syksyllä 2013 suoritettiin Kivinevan alueella moreeninäytteenottoa iskuporakalustolla 116 näytepisteestä ja vuosi myöhemmin kairattiin 4 syväkairareikää (yhteensä 420,70 m). 2.1 Geofysiikka Maastomittauksia tehtiin Kivinevalla 2,45 km 2 :n alueella kesällä 2012 (Kuva 3). Mittaukset suunnitteli geofyysikko M. Niskanen. Magneettinen profiilimittaus tehtiin 50 m:n linjavälillä GSM19W Overhauserlaitteella. Magneettiset tulokset on korjattu maa-aseman tuloksilla. Linjakilometrejä kertyi 47 km ja pisteitä kpl. Samanaikaisesti tehtiin myös IP-mittaus Scintrex IPR-12 laitteella (IP= indusoitu polarisaatio, a=20, n=3). Mittausprofiilien kokonaispituus on 47 km ja mittauspisteitä kertyi 2622 kpl (Taulukko 1). Mittaukset tehtiin KL-koordinaatistossa, mittauslinjojen suunnan ollessa 322. Taulukko 1. Mittausmenetelmät ja määrät. Table 2. Survey methods and quantity Mittauslaji Vuosi Mittauspisteiden lukumäärä Pisteväli (m) Linjaväli (m) Linjametrejä (m) Magneettinen IP-mittaus

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Kuva 3. Vuo den 2012 mittausalue, mittauslinjojen suun ta on 322. vey lines is Figure 3. The 2012 survey area. Directi on of sur- Iskuporanäytteenotto Kivinevan alueella toteutettiin syksyllä 2013 linjamuotoinen iskuporanäytteenotto (Kuva 4). Näytteenotto suoritettiin GTK:n Terri-kalustolla käyttäen 35 mm:n tangostoa ja läpivirtausterää. Näytteenotossa pisteväli oli 20 metriä. Jokaisesta pisteestä pyrittiin ottamaan kallionappinäyte (näytteiden keskisyvyys 3,5 m) ja toinen näyte otettiin heti kalliopinnan yläpuolelta moreenista. Kaikista pisteistä ei saatu kallionappinäytettä ja näytteenottoa vaikeutti myös se, että moreenissa on Kivinevalla runsaasti suurehkoja lohkareita. Näin ollen kallionappinäytteiden alkuperä on kyseenalainen. Osa kivinapeista on melko varmasti peräsin moreenin lohkareista. Valtaosa kallionapeista ovat kuitenkin tonallittisesta kivistä, mikä viittaa siihen, että lohkareitten kuljetusmatka on melko lyhyt. Moreeninäytteitä analysoitiin 116 kpl. Kivinapit käytiin läpi visuaalisesti ja kivilaji, väri ja rakeisuus määriteltiin. Kuva 4. Moreeninäytteenottopisteiden sijainti. Figure 4. The locations of the till sampling sites.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Syväkairaus Syksyllä 2014 Kivinevan tutkimuskohteisiin kairattiin 4 syväkairausreikää, yhteensä 420,70 m (Kuva 5 ja Taulukko 2). Kairaukset toteutettiin kolmen reiän osalta (R10-12) profiilikairauksena noin 160 m:n reikävälillä. Viimeinen reikä (R13) kairattiin tutkimuskohteen länsiosaan. Kairaussuunta oli 315 ja reikien kaltevuus oli kaikissa rei issä 45. Kairaukset toteutettiin GTK:n POKA-koneella T-56 kalustolla. Kairasydämet on raportoitu GTK:n kairaloggeri ohjelmalla. Taulukko 2. Kairareikien paikka- ja syvyystiedot. Table 2. Location and depth information of the diamond drill holes. Reikätunnus X EUREF Y EUREF Y KKJ X KKJ Z Suunta/ kaltevuus Loppu syvyys Kairaaja Q R / GTK Q R / GTK Q R / GTK Q R / GTK Yhteensä 420.7

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Kuv a 5. Syvä kaira reiki en sijai nti Figure 5. Location of the diamon d drill hole s. 2.4 K emi alliset analyysit Kaikki kemialliset analyysit tehtiin Labtium Oy:n laboratoriossa Kuopiossa ja Rovaniemessä. Lohkareet ja moreeninäytteet analysoitiin Kuopiossa menetelmillä 510P ja 521U. Kairasydännäytteet vastaavasti Rovaniemen laboratoriossa menetelmillä 510P ja 705P. Menetelmät ja näytemäärät ovat esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kemialliset analyysit Table 3. Chemical analysis. Näytetyyppi Näytemäärä Menetelmä (monialkuainemääritys) Menetelmä (Au) Missä Lohkareet P 521U Kuopio Moreeni P 521U Kuopio Kairaus P 705P Rovaniemi

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TUTKIMUSTULOKSET Tutkimuskohteen kallioperä Kivinevan tutkimuskohteen kallioperä on melko heikosti paljastunut. Alueen vallitseva kivilaji on tonalliitti. Alueen pohjoispuolella on vulkaniittijakso koostuen pääosin emäksistä ja intermediäärisistä sekä jossain määriin felsisistä vulkaniiteista (Kuva 6). Tutkimuskohdan kairauksissa on havaittu pieniä hiertosaumoja tonaliitissa, mutta kvartsijuonten ja kiisujen mää rät ovat jääneet vähäisiksi. Pai koi n tona naliitti on voi mak kaa sti gra niittiutunutta. Kuva 6. Tutkimuskohteen geologia. Figure 6. The geology at Kivineva.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Iskuporanäytteenoton tulokset Linjamuotoisessa näytteenotossa näytepisteiden väli on 20 metriä. Jokaisesta pisteestä pyrittiin saamaan näyte sekä kalliopinnasta että yläpuolisesta pohjamoreenista. Pohjamoreenista tehtiin kemialliset analyysit Labtium Oy laboratoriossa Kuopiossa. Käytetyt menetelmät ja analyysitulokset on listattu taulukko 3:een. Näytteenoton tuloksena saatiin muutama anomaliakeskittymä, mutta pitoisuudet jäivät melko alhaiseksi. Kultaa oli moreenissa parhaimmillaan 9,3 ppb ja kuparia vain kuudessa pisteessä >100 ppm (Taulukko 3). Kuvassa 7 on esitetty moreeninäytteiden Au-pitoisuudet ja näytteenottopisteet. Taulukko 4. Eräiden alkuaineiden pitoisuudet moreenissa. Analysoitu ICP-OES:lla (510P) ja GFAAS:lla (521U), kuningasvesiliuotus. Table 4. Contents of some elements in till. Analyzed by ICP-OES (510P) and GFAAS (521U), aqua regia leaching. Laboratorion Tilaajan As Cu Fe Mn Pb S Sb Zn Au Pd Te näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg µg/kg µg/kg + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 521U + 521U + 521U L Q S < < L U Q S < < L Q S < L Q S < L Q S104 < < < L Q S105 < <10 62 <20 58 < L Q S106 < < <20 38 < L Q S107 < < < L Q S108 < <10 63 <20 60 < L Q S109 < <10 56 <20 40 < L Q S110 < < < L Q S111 < < <20 36 <0.5 <1 40 L Q S112 < < <20 38 < L Q S113 < <10 71 <20 51 < L Q S114 < < <20 38 < L Q S115 < < < L Q S116 < < <20 30 < L Q S117 < <10 <20 <20 21 < L Q S118 < < < L Q S119 < < <20 49 <0.5 < L Q S120 < < <20 49 < L Q S121 < < <20 49 < L U Q S121 < < <20 61 < L Q S122 < < <20 34 < L Q S123 < < < L Q S124 < <10 45 <20 41 < L Q S125 < < <20 69 < L Q S126 < < < L Q S127 < < <20 35 < L Q S128 < < < L Q S129 < < <20 69 <0.5 < L Q S130 < <10 55 <20 28 < L Q S131 < < <20 36 <

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Laboratorion Tilaajan As Cu Fe Mn Pb S Sb Zn Au Pd Te näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg µg/kg µg/kg + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 521U + 521U + 521U L Q S132 < < <20 34 < L Q S133 < < <20 43 < L Q S134 < < < < L Q S135 < <10 <20 <20 38 <0.5 < L Q S136 < <10 <20 <20 29 < L Q S137 < <10 71 <20 54 < L Q S138 < <10 54 <20 41 < L Q S139 < <10 54 <20 89 < L Q S140 < < <20 39 < L Q S < L U Q S < <1 111 L Q S142 < < <20 60 < L Q S143 < < < L Q S144 < <10 95 <20 65 < L Q S145 < <10 92 <20 59 < L Q S146 < < <20 75 < L Q S147 < <10 28 <20 65 < L Q S148 < <10 <20 <20 32 < L Q S <10 <20 <20 42 < L Q S150 < <10 37 < L Q S151 < < L Q S152 < <10 <20 <20 39 < L Q S153 < <10 25 <20 41 < L Q S154 < <10 82 <20 42 < L Q S155 < <10 <20 <20 33 < L Q S156 < < < L Q S157 < <10 60 < L Q S158 < < <20 31 < L Q S159 < < <20 50 < L Q S160 < < <20 34 < L Q S < < L U Q S < <20 62 < L Q S162 < <10 <20 <20 49 < L Q S163 < <10 56 <20 49 < L Q S164 < <10 <20 < <1 8.4 L Q S165 < <10 47 <20 52 <0.5 < L Q S166 < <10 57 <20 36 <0.5 < L Q S167 < < < L Q S168 < < < L Q S169 < <10 89 < L Q S170 < <10 75 < L Q S171 < < < L Q S172 < <10 79 < < L Q S173 < < <20 48 < L Q S174 < <10 23 < < L Q S175 < <10 <20 <20 27 < L Q S176 < < < L Q S177 < <10 35 <20 40 < L Q S178 < <10 <20 < <1 7.6 L Q S179 < <10 53 < < L Q S180 < <10 40 < L Q S181 < <10 51 < < L U Q S181 < <10 56 < L Q S182 < <10 47 < < L Q S183 < < < < L Q S184 < < < < L Q S185 < < < <1 9.6

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Laboratorion Tilaajan As Cu Fe Mn Pb S Sb Zn Au Pd Te näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg µg/kg µg/kg + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 510P + 521U + 521U + 521U L Q S186 < < < < L Q S187 < < < < L Q S188 < <10 51 <20 42 <0.5 < L Q S189 < <10 <20 < L Q S190 < <10 <20 < L Q S191 < < < <1 9.5 L Q S192 < <10 44 < < L Q S193 < < < < L Q S194 < < <20 78 <0.5 < L Q S195 < <10 <20 < < L Q S196 < <10 <20 <20 34 < L Q S197 < < < L Q S198 < < <20 29 < L Q S199 < < < L Q S200 < <10 90 < L Q S201 < <10 <20 < L U Q S201 < <10 <20 < < L Q S202 < <10 62 < < L Q S203 < < < < L Q S204 < < < <1 9 L Q S205 < <10 58 < L Q S206 < <10 71 < < L Q S207 < < < < L Q S208 < < < <1 9.5 L Q S209 < <10 21 < L Q S210 < <10 67 < L Q S211 < <10 28 < <1 6.3 L Q S212 < <10 50 < L Q S213 < <10 80 < <1 15 L Q S214 < < < L Q S215 < <10 45 <20 56 <0.5 <1 24 L Q S216 < <10 48 <20 42 < Kuv a 7. Kultapitoisuus moreenissa. Figure 7. Gold content

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 in till. 3.3 Syväkairaustulokset Kivinevan tutkimusalueella kairattiin neljä reikää (yhteensä 420,70 m) syksyllä vuonna Kolme reikää kairattiin suurin piirtein samassa profiilissa noin 160 m välillä. Viimeisen reiän tarkoitus oli tarkistaa iskuporanäytteenotosta saatu heikko kulta-anomalia kivilajikontaktissa. Kivilaji kairauksissa oli pääasiallisesti tonaliittia, jossa havaittiin paikoin pieniä hiertoja. Kiisujen ja kvartsijuonten määrä oli kauttaaltaan alhainen ja kultapitoisuudet jäivät vaatimattomaksi. Korkeimmillaan kultaa oli 57 ppb reiässä R12. Samassa lävistyksissä (näytteessä) todettiin myös korkein kuparipitoisuus, joka oli 1580 ppm 1,03 m:n näytteessä. Kairauksista saatujen tulosteen perusteella ei pysty myöskään selittämään alueella havaittua magneettista anomaliaa. 4 PÄÄTELMÄ JA AINEISTON TALLENUS Kivineva alueella esiintyy paikoin kultaa ja kuparia kalliossa anomaalisia määriä. Muutamassa kohdassa on lävistetty pieniä hiertosaumoja tonaliitissa, mutta pitoisuudet jäivät alhaisiksi. Alueelta on raportoitu kultapitoista lohkareita tonaliittisissa kivissä, mutta näitten alkuperä on vielä arvoitus. Tutkimusaineisto, mm kairasydänraportit ja analyysitulokset on tallennettu Geologian tutkimuskeskuksen geotietoytimeen. Kairasydämet on lähetetty Lopella sijaitsevaan GTK:n kairasydänarkistoon. Muu tutkimuskohdetta koskeva paperiaineisto säilytetään Länsi-Suomen yksikössä. KIRJALLISUUSLUETTELO Kärkkäinen, N., Saranpää, O., Tutkimustyöselostus Lestijärven ja Halsuan kunnissa valtausalueella Eltoneva 1, kaiv.rek.nro 5658 suoritetuista malmitutkimuksista vuosina Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/2341/-99/10/2. 26 s. 13 l. Sandberg, E., Lestin kaaren itäosan tutkimukset kesällä Outokumpu OY, Raportti 001/ /EAS/87. 7 s. 17 l. Västi, K., Tutkimustyöselostus Lestijärven kunnassa valtausalueell Syri 1, kaiv.rek.nro 4512/1, suoritetuista malmitutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/2341/91/1/10. 3 s. 13 l.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Liiteet Appendices 1. Geofysikaaliset maastomittauskartat Geophysical maps 2. Moreeninäytteiden kupari- ja telluuripitoisuuskartat Maps showing the copper and tellurium contents in till samples Liittyy Related material 1. Analyysit 1.1. Moreeni: Tilausnumero Kairaus: Tilausnumero Lohkareet: Tilausnumero Havainnot: 2.1. HGW$ ja HGW$

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Liite 1 IP-maastomittaus IP ground survey