TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT OHJEET

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle RAISION KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT OHJEET Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa SISÄLLYS Lyhenteet... 3

2 1. TOIMEENTULOTUEN SÄÄNNÖKSET JA KUNTAKOHTAISET OHJEET TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO Vakinainen oleskelu kunnassa Toimeentulotukihakemus, käsittely ja päätöksenteko Asian käsittelyssä käytettävä kieli Suomen ja ruotsin kieli Muut kielet PERHEKÄSITE JA ELATUSVELVOLLISUUS TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotukilaskelma Tulojen selvittäminen Tilitietojen tarkistaminen pankeista Perusosan sisältö ja määrä TARPEELLISEN SUURUISINA HUOMIOON OTETTAVAT MENOT Asumismenot Vuokra-asunnot Omistusasunnot ja asumisoikeusasunnot Muut asumismenot Terveydenhuoltomenot Lääkkeet Sairaudesta johtuvat matkakulut Poliklinikka- ja sairaalamaksut Fysikaalinen hoito ja apuvälineet Silmälasit Hammashoito Psykoterapia Asuminen päihdehuollon palveluja tarjoavassa laitoksessa, asunnottomien asuminen ja turvakoti Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Kodin irtaimiston hankinnasta aiheutuvat menot Lastentarvikkeet Vaatemenot Lasten harrastus- ja lomavirkistysmenot Muuttokustannukset Hautauskulut Opintolainan korko Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Työssä käynnistä aiheutuvat kustannukset Ulosotto, velkajärjestely ja muut velat TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET Opiskelijoiden toimeentulotuki Oikeus toimeentulotukeen Tulojen huomioiminen Opiskelutarvikkeet ja opiskelumatkat Yrittäjät toimeentulotuen hakijoina Maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset toimeentulotuen hakijoina Oikeus toimeentulotukeen Suomesta poissaolo Passit ja oleskeluluvat Vaateavustukset Paluumuuttoavustukset Vangit EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ LYHENTEET HaO = hallinto-oikeus 2

3 HE = hallituksen esitys HL = hallintolaki (434/2003) KHO = korkein hallinto-oikeus L = laki SHAL = laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) SHL = sosiaalihuoltolaki (710/1082) STM = sosiaali- ja terveysministeriö TOTUL = laki toimeentulotuesta (1412/1997) VNA = valtioneuvoston asetus 1. TOIMEENTULOTUEN SÄÄNNÖKSET JA KUNTAKOHTAISET OHJEET Toimeentulotukea myönnetään voimaan astuneen toimeentulotukilain (1412/97) mukaisesti. Soveltamisohjeet on annettu Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa (2003:10). Säännöksissä ja valtakunnallisissa ohjeissa on määritelty toimeentulotuen yleiset perusteet, joita täydennetään kuntakohtaisilla sisäisillä ohjeilla. Sisäiset ohjeet ovat kunnissa tarpeen hakijoiden yhdenmukaisen kohtelun vuoksi. Ohjeet eivät kuitenkaan saa olla valtakunnantasoisten säännösten kanssa ristiriidassa. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa myös, että kuntien ohjeet eivät voi sitovasti rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen (STM 2003:10). 2. TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO 2.1. Vakinainen oleskelu kunnassa Toimeentulotuen myöntää kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Vakinainen oleskelu todetaan väestötietojärjestelmästä tai talonkirjanotteesta. Lisäksi edellytetään voimassa olevaa vuokrasopimusta. Mikäli tuen hakija on asunnoton, hänen tulee hakea toimeentulotukea ensisijaisesti siitä kunnasta, missä hänellä on ollut viimeksi asunto. Asunnottoman toimeentulotuen hakijan on lisäksi tehtävä selvitys kunnassa oleskelun vakinaisuudesta. Selvitys tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteiden perusteella: asiakkaan kertomus, todisteet asumisesta, työpaikka, laskuissa oleva osoite sekä selvitys siitä, mihin asiakas on ohjannut postinsa. Poste restante -kirjoilla olo ei ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Satunnainen oleskelu kunnassa ei oikeuta toimeentulotukeen. Poikkeuksena ovat kuitenkin kiireelliset tapaukset, joissa hakija on joutunut esim. tapaturmaan, ja tarvitsee hoitoonsa toimeentulotukea. Tällöinkin hakija tekee selvityksen kunnassa oleskelustaan. Ensiavun luonteisen toimeentulotuen tarve selvitetään. Kun kunnassa oleskelevalle henkilölle joudutaan antamaan laitoshuoltoa, oleskelukunta vastaa enintään 14 vrk laitoshoidon kustannuksista. Mikäli laitoshoitoa on jouduttu antamaan toisen kunnan asukkaalle yli 14 vuorokautta, on kustannukset haettava siltä kunnalta, jolle laitoshuollon järjestäminen olisi kuulunut. On huomattava, että kotikunta maksaa kaikki laitoshoidon kustannukset, jos hoito on jatkunut päivänkin yli 14 vrk. Jos vapaaehtoista korvausta ei saada, pannaan vireille hakemus hallinto-oikeudessa 6 kuukauden kuluessa siitä, kun laitoshoitoa on alettu antaa. 3

4 KHO 2006:47. X asuu vaimonsa kanssa Muhoksen kunnassa sijaitsevassa palvelukodissa ja haki toimeentulotukea vuonna X:n kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta on Oulu. X on Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen alaisen mielenterveystyön ylilääkärin päätöksellä sijoitettu lukien kyseiseen psykogeriatriseen palvelukotiin, ja X:n oleskelu Muhoksella on tarkoitettu pitkäaikaiseksi. X:n puolisoilla on sanotussa palvelukodissa Muhoksen kunnan alueella vakituinen asunto. Muhoksen kuntaa on näin ollen pidettävä X:n puolisoiden vakinaisena oleskelukuntana, ja kunta oli velvollinen myöntämään hakijalle toimeentulotukea. Yli 14 vrk jatkuvan laitoshoidon järjestämisestä ja siirrosta kotikuntaan neuvotellaan asiakkaan kotikunnan kanssa. (SHL 15 ) 2.2. Toimeentulotukihakemus, käsittely ja päätöksenteko Toimeentulotukea voi hakea joko asioimalla henkilökohtaisesti sosiaalitoimistossa tai kirjallisesti. Asiakkaalta edellytetään aina, myös toimistokäynnillä toimeentulotukea haettaessa, kirjallisen hakemuksen täyttämistä itse tai avustettuna sekä hakemuksen allekirjoittamista. Joustavilla menettelytavoilla pyritään mahdollisimman lyhyeen käsittelyaikaan. Toimeentulotuen tarvetta määritettäessä asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus ja viranhaltijalla asian selvittämisvelvollisuus. Ensisijaisesti edellytetään, että asiakas toimittaa kaikki hakemuksen käsittelyssä tarvittavat asiapaperit. Tarvittaessa asiakkaalle tulee antaa määräaika lisäselvityksen toimittamiselle. (SHAL 12, HL 22, TOTUL 17 ). Lisäselvityspyyntö tehdään tällöin kirjallisena ja se annetaan asiakkaalle tiedoksi todisteellisesti. Ennen päätöksentekoa viranhaltija tarkistaa teknisen käyttöyhteyden avulla Kansaneläkelaitoksen asiakkaalle maksamien etuuksien maksatustiedot sekä hakemusten ja päätösten voimassaolot. Tietojen tarkistamismahdollisuudesta on tiedotettu yleisesti asiakkaille. Toimeentulotukipäätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. Päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi päätökseen vaikuttavat sosiaaliset olosuhteet ja toimeentulotuen tarpeen syyt sekä huomioon otetut tulot ja menot. Päätökseen tulee aina liittyä toimeentulotukilaskelma. Kielteisen päätöksen perusteluissa on huomattava, että myös osittain kielteisessä päätöksessä on oltava perustelu siihen, miksi tiettyä asiakkaan esittämää menoa ei ole huomioitu laskelmassa tai myönnetty toimeentulotukea siihen. Sosiaalityöntekijöiden päätöksenteko-oikeutta toimeentulotukiasioissa ei ole Raisiossa rajoitettu, vaan sosiaalityöntekijät päättävät kaikesta ohjeiden mukaan myöntämästään toimeentulotuesta. Tulkinnanvaraisissa ja laajaa harkintaa edellyttävissä asiakastilanteissa asia käsitellään kuitenkin sosiaalityöryhmässä ennen päätöksentekoa. Päätökset pyritään tekemään lyhytaikaisiksi, 1 2 kk pituisiksi, asiakkaan oikeusturvan vuoksi. Muutoksenhaku viranhaltijapäätökseen on 14 vrk päätöksen tietoon saattamisesta Asian käsittelyssä käytettävä kieli Suomen ja ruotsin kieli 4

5 Asian käsittelykielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jolla viranomainen käsittelee asian, kun asianosainen on läsnä, ja jolla se antaa päätöksensä. Asian käsittelykielestä suomen- ja ruotsinkielisten asiakkaiden osalta säädetään kielilaissa ( /423). Raision kaupunki on yksikielinen suomenkielinen kunta. Tästä seuraa, että asian käsittelykieli on pääsääntöisesti aina suomen kieli. Asian käsittelykielenä voidaan kuitenkin käyttää myös ruotsin kieltä, jos viranomainen arvioi sen asianosaisen kannalta paremmaksi (KieliL 12.2 ). Arvioinnissa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada ymmärrettävä selvitys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erilaisista toimenpidevaihtoehdoista ja niiden seurauksista (SHAL 5.1 ). Jos viranomainen ei hallitse ruotsin kieltä riittävän hyvin, on käytettävä tulkin ja kääntäjän apua. Tulkkaus ja kääntäminen ovat asiakkaalle maksutonta. Ruotsinkielisellä asiakkaalla ei ole oikeutta saada Raisiossa ruotsinkielistä palvelua. Pääsäännöstä on yksi poikkeus: lain mukaan jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevissa asioissa, jotka kohdistuvat välittömästi hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai jotka koskevat viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta (KieliL 10.2 ). Kun asiakkaalla on oikeus käyttää ruotsin kieltä edellä mainitun poikkeuksen nojalla, on järjestettävä viran puolesta tulkkaus ja annettava asiakkaan pyynnöstä virallinen käännös päätöksestä. Virallisella käännöksellä tarkoitetaan viranomaisen itsensä tai laillistetun kääntäjän tekemää suomen- tai ruotsinkielistä käännöstä. Kääntäminen koskee päätöksen ja käsittelyn kannalta olennaisia tietoja. Tulkkaus voi olla joko viranomaisen itsensä hoitamaa tai se voi järjestyä viranomaisen paikalle kutsuman tulkin avulla. Sekä tulkkaus että kääntäminen ovat asiakkaalle maksutonta. (KieliL 18.1 ja 20 ). Jos asiakas tällaisessa tilanteessa haluaa hoitaa asiansa ruotsin kielellä, on tulkkaus ja kääntäminen järjestettävä siinäkin tapauksessa, että asiakas osaa suomen kieltä Muut kielet Jos viranhaltija ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankinnasta (SHAL 5.3 ). Ehdotonta velvollisuutta tulkkauksen järjestämiseen ei ole. Muidenkin kielten osalta on kuitenkin muistettava asiakkaan oikeus saada asiastaan ymmärrettävä selvitys. Viranomaisella on velvollisuus huolehtia tulkkauksesta asioissa, jotka voivat tulla vireille viranomaisen aloitteesta (HL 26 ). Velvollisuus koskee näitä asioita silloinkin, kun asia on tosiasiassa tullut vireille asiakkaan aloitteesta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi myönnetyn etuuden takaisinperintä ja sosiaalihuollon antaminen sen ilmeisessä tarpeessa olevalle (HE 72/2002). Asiaa ei välttämättä tarvitse tulkita ja kääntää juuri asiakkaan äidinkielelle, vaan se voidaan kääntää ja tulkita muulle sellaiselle kielelle, jota asiakas riittävästi ymmärtää (HL 26 ). Jos asiakas osaa suomen kieltä, ei tulkkausta muulle kielelle tarvitse järjestää silloinkaan, kun kyseessä on viranomaisen aloitteesta vireille tuleva asia. Jos asiakas osaa ruotsia, on huolehdittava tulkkauksesta ja kääntämisestä ruotsin kielelle kielilain mukaisesti (HE 92/2002). 5

6 Viranomainen voi huolehtia tulkkauksesta ja kääntämisestä myös muissa asioissa kuin niissä, jotka voivat tulla viranomaisen aloitteesta vireille. Nämä ohjeet koskevat myös saamenkielisiä asiakkaita, sillä saamen kielilakia (1086/2003) ei sovelleta Raision kaupunkiin. Ohjeet koskevat myös romani- ja viittomakielisiä asiakkaita. Viittomakielisille asiakkaille kunta järjestää tulkkauspalvelut vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) säädetyn lain nojalla. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä on solmittu pohjoismainen kielisopimus. Pohjoismaan kansalaiselle on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä tulkkaus jollakin pohjoismaisella kielellä (HL 26 ja HE 72/2002). 3. PERHEKÄSITE JA ELATUSVELVOLLISUUS Toimeentulotukea määrättäessä samaan ruokakuntaan kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia aikuisia ja heidän yhteisiä tai jomman kumman alaikäisiä lapsia, aviopuolisoita, samassa taloudessa asuvaa miestä ja naista (ns. yhteisen jääkaapin periaate) sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkiöitä (TOTUL 3.1, L rekisteröidystä parisuhteesta 8.3 ). Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan henkilön velvollisuutta pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa sekä oman ja puolisonsa alaikäisen lapsen ja ottolapsen elatuksesta ja hoidosta siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929) ja lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) sekä muussa laissa on säädetty (TOTUL 2.2 ). Kun alle 18-vuotias hakee itsenäisesti toimeentulotukea, selvitetään aina hänen vanhempiensa mahdollisuus turvata hänen toimeentulonsa. Jos alle 18- vuotias asuu itsenäisesti, on myös lastensuojelullinen tarve aina selvitettävä. Vanhemmilta voidaan periä alle 18-vuotiaalle myönnetty toimeentulotuki, mikäli laskelman mukaan vanhemmilla olisi edellytyksiä huolehtia lapsensa toimeentulosta. Lapsen elatuksesta annetun lain 3.2 :n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Jos hakija asuu erillään aviopuolisostaan, huomioidaan laskelmassa puolison antama tosiasiallinen elatus. Mikäli hakijan aviopuoliso laiminlyö elatusvelvollisuuttaan, tuki voidaan periä häneltä takaisin (TOTUL kohta). Perintäpäätös annetaan todisteellisesti tiedoksi hakijan puolisolle. 4. TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotuen suuruus määrätään hakijan menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin kuuluvat perusosaan sisältyvät menot ja tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot. Toimeentulotuki jakaantuu kolmeen osaan: perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen (TT-päätös) osuudeksi on yleisellä tasolla arvioitu n. 90 %, täydentävän toimeentulotuen (HT-päätös) 7 % ja ehkäisevän toimeentulotuen (ET-päätös) osuudeksi 3 % toimeentulotuen kokonaismenoista. Perustoimeentulotukea myönnettäessä menoina pidetään 6

7 perusosaa ja muita perusmenoja. Perustoimeentulotukea myönnetään oman erillisen laskelman ja päätöksen perusteella. Perusosan sisältö (7 a ) vastaa enitstä toimeentulotukilain 7 :n 2 momenttia. Muita perusmenoja ovat 7 b :n mukaan asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot sekä taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. TOTUL 7 c :n mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat mm. lasten päivähoitomenot, muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Täydentävän toimeentulotuen osalta tehdään erillinen laskelma perustoimeentulotukilaskelman lisäksi ja laskelman perusteella myönnetään täydentävää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään harkinnan mukaan silloin kun kertaluonteisella avustuksella voidaan edistää henkilön ja perheen itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä toimeentulotuen tarpeen pitkittymistä. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen ei edellytä toimeentulotukilaskelman osoittamaa vajetta Toimeentulotukilaskelma Laskelma tehdään yleensä kuukauden ajalta. Se voidaan tehdä myös lyhyemmälle aikavälille, jolloin huomioidaan vastaavalle ajalle kohdistuvat tulot ja menot. Laskelma voidaan tehdä myös kuukautta pidemmälle ajalle, 2 3 kuukaudeksi, silloin kun se tulojen epäsäännöllisyyden, suurien kertaluonteisten tulojen tai menojen vuoksi on perusteltua (esimerkiksi silmälasien hankinta menona tai keikkapalkkiot tai vakuutuskorvaukset tulona). Tulot huomioidaan yleensä viimeisestä säännöllisestä maksupäivästä alkaen, ja kun kysymyksessä on esimerkiksi kahden viikon välein maksettava palkka, toiseksi viimeisestä maksupäivästä alkaen. Hyväksyttävien menojen (esim. sähkölasku, sairaalalasku) eräpäivä ratkaisee sen, mille ajanjaksolle meno kuuluu ja se otetaan huomioon kyseisen ajankohdan laskelmassa (TOTUL 15.2 ). KHO /2566. Kokemäen sosiaali- ja terveyslautakunta oli hylännyt X:n puolisoiden toimeentulotukihakemuksen kesäkuulle 2000 muun ohella Kokemäellä sijainneen asunnon sähkölaskuun. Sähkölasku on erääntynyt maksettavaksi , jolloin X:n puolisot olivat asuneet ja oleskelleet vakinaisesti Kuopion kaupungissa. Toimeentulotukea kysymyksessä olevan laskun osalta oli näin ollen tullut hakea X:n puolisoiden erääntymisajankohdan vakinaisen oleskelukunnan Kuopion asianomaiselta toimielimeltä Tulojen selvittäminen Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenen käytettävissä olevat tulot ja varat toimeentulotukilain mukaisesti (TOTUL 11 ja 12 ). 7

8 KHO /2013. Vanhemmat eivät ole elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Mikäli toimeentulotuen hakija kuitenkin saa tosiasiassa vanhemmiltaan varoja toimeentuloonsa tai muuta elatusta, tämä otetaan hakijan käytettävissä olevina varoina huomioon. KHO /2975. Vanhemmat vastaavat alaikäisen lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan, vaikka lapsi ei asu vanhempiensa luona. Laskelmaa laadittaessa oli otettava huomioon hänen vanhempiensa elatusvelvollisuus vain siltä osin kuin vanhemmat ovat tosiasiassa avustaneet häntä. Toimeentulotukikokeilun aikana asti tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon vähintään 20 % ansiotuloista tai yrittäjänä hankitusta tulosta, kuitenkin enintään 150 euroa/kk kotitaloutta kohti. Tarkoituksena on kannustaa toimeentulotuensaajatalouksia ottamaan vastaan myös lyhytaikaista työtä. Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotukea päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos tukea haetaan päätöstä seuraavan kahden kuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. (TOTUL 15.3 ) Epäsäännölliset, huomattavasti vaihtelevat tulot tutkitaan useammalta kuukaudelta. Laskelma tehdään tällöin kumuloituvasti pidemmältä ajalta. Ellei kyseessä ole yrittäjätulo tai huomattavan suuruinen tulo, tulo huomioidaan yleensä kumulatiivisesti enintään kolmen kuukauden ajan. Huomioitavaan palkkaan lisätään palkkaennakko, palkasta pidätetty lainanlyhennys, luontaisedut ja ostot. Päivärahat ja kilometrikorvaukset voidaan huomioida tulona, mutta silloin pitää huomioida myös työmatkoista aiheutuneet kustannukset. Kilometrikorvaus on 0,2 /km. Loppupalkka ja lomarahat ym. kertakaikkiset korvaukset lasketaan kumuloituvasti tulona ja niiden huomioidaan riittävän kahdelle seuraavalle kuukaudelle, poikkeuksellisen suurien summien voidaan laskea riittävän pidemmäksikin ajanjaksoksi. Normiylijäämä voidaan siirtää kahdelle seuraavalle kuukaudelle. Työttömyyspäiväraha maksetaan 4 viikon maksuerissä. Se muunnetaan kuukausituloksi siten, että nettopäiväraha kerrotaan 21,5:llä. Kuitenkin mikäli työttömyyspäivärahan maksu on kertaluonteista tai lyhytaikaista, päiväraha huomioidaan todellisten maksujen suuruisena, kunnes henkilö on tosiasiassa saanut kaksi työttömyyspäivärahaerää saman kuukauden aikana. KHO /3320. Pitkäaikaisesti työttömyysturvaa saaneen toimeentulotuen hakijan työttömyysturva oli voitu jakaa eriin otettavaksi huomioon tulona kuukausittain käyttämällä kertoimena 21,5 päivää edellyttäen, että samaa kerrointa oli käytetty myös sinä kuukautena, jonka aikana hänelle maksettiin kaksi 20 päivän työttömyysturvaetuutta. KHO /2762. X oli jäätyään työttömäksi helmikuussa 1998 saanut ensin ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja sen jälkeen toukokuusta alkaen työmarkkinatukea. Siinäkin tapauksessa, että työttömyyden jatkuminen olisi voitu ennakoida, X:n heinä- ja elokuussa käytettävänä olevaksi tuloksi ei olisi voitu katsoa tuloa, jonka hän saa vasta seuraavan vuoden huhtikuussa. Vasta huhtikuusta 1999 alkaen, jolloin X tosiasiallisesti sai työmarkkinatukea 40 päivältä, hänen saamansa työmarkkinatuki on toimeentulotuesta annetun lain 15 8

9 Tilitietojen selvittäminen pankeista :n 2 momentin mukaan jaettavissa eriin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräytymisen ajanjaksona. Opiskelijoilla tulona huomioidaan kaikki opintotukietuudet, vaikka opiskelija ei olisi nostanut tai hakenut opintolainaa. Yrittäjien tulojen arviointi. Ks. erillinen kohta. Ulosotosta. Ks. erillinen kohta. Verotodistuksesta selvitetään varallisuus, joka on realisoitavissa. Toimeentulotuen saamiseen ja määrään eivät vaikuta sellaiset varat, jotka eivät ole käytettävissä tukea myönnettäessä, eivätkä sellaiset varat, joiden katsotaan olevan tarpeen henkilön jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Toimeentulon kannalta välttämättömiä varoja, joiden realisoimista ei voida edellyttää, ovat asunto, tarpeellinen asuinirtaimisto ja työvälineet. (TOTUL 12 ). Perintö huomioidaan toimeentulolaskelmassa. Asiakkaalta pyydetään perunkirja. Perintö näkyy myös verotodistuksessa ja verotuspäätöksessä. Jos asiakkaalla on osakkuus kuolinpesään, voidaan asiakkaan edellyttää ottavan lainaa osakkuutta vastaan. Harkinnassa on otettava huomioon pesän velkaisuus sekä se, liittyykö pesän selvittämiseen ja perinnönjakoon riitaisuutta. Avioerotilanteissa osituksesta saatu omaisuus huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa. Asiakkaalta pyydetään ositusta koskevat asiakirjat. Mikäli henkilöllä on varoja, jotka hän tulee myöhemmin saamaan käyttöönsä (esim. avioeron yhteydessä), myönnetty tuki peritään näistä varoista. Veronpalautukset huomioidaan tuloina laskelmassa. Mikäli asiakkuus on kestänyt yli kolme kuukautta, perheen veronpalautuksista voidaan jättää huomioimatta tulona 80 /perheen jäsen, kuitenkin enintään 320 kotitaloutta kohti. Jos on perusteltua syytä epäillä, että asiakas ei ole toimeentulotukea hakiessaan ilmoittanut kaikkia tilitietojaan, hänelle on ensisijaisesti varattava mahdollisuus toimittaa tilitiedot itse tai antaa valtakirja sosiaalitoimistolle tilitietojen tarkastamiseksi, ellei ole erityisen painavaa syytä menetellä toisin. Jos tilitiedot koskevat myös toista aikuista, esim. puolisoa, on hänenkin valtakirjansa oltava. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 20 :ssä säädetään velvollisuudesta antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja. Edellä mainittu velvollisuus koskee myös rahalaitosta, jos sosiaalihuollon viranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä ja luotettavuutta. Rahalaitostiedustelu on viimekätinen ja poikkeuksellinen toimi. Ennen kuin pyyntö tehdään rahalaitokselle, on asiakkaalle annettava siitä tieto. Pankkien osoitteet, johon rahalaitostiedustelu osoitetaan: Säästöpankki Aktia, Konttorituki, PL 7, Porvoo Liedon Säästöpankki, Hyvättyläntie 4, Lieto 9

10 Nordea, Konttoripalvelut, Levytie 2 B, Nordea Sampo Pankki Oyj, Asiakkuusselvitykset, PL 1243, Sampo Handelsbanken, Raisiontori 5, Raisio (Raision konttorin asiakkaat) Ålandsbanken, Affärstöd, PB 3, Mariehamn Osuuspankkikeskus, Pankkiturvallisuusyksikkö, PL 308, Helsinki Tapiola-ryhmä, Tapiola Pankki Oy, Tapiola 4.3. Perusosan sisältö ja määrä Ravintomenojen ja käyttövarojen lisäksi perusosalla on tarkoitus kattaa vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen maksu, TV-lupa, sanomalehden tilausmaksu, puhelimen käyttömenot, vaatemenot ja lasten harrastustoiminnan menot. Nykyisestä perusosasta ravinnon osuudeksi lasketaan 49 % ja muiden menojen osuudeksi 51 %. Perusosan määrä päivää kohti saadaan jakamalla kuukausisummat 30:llä. Yksinäisen henkilön perusosa huomioidaan vain tosiasiallisesti yksin asuville ja yksinhuoltajille. Sen sijaan muun 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosaa sovelletaan erilaisista syistä yhteistaloudessa asuvien osalta (avio- ja avopuolisot, yhdessä asuvat sisarukset tai yhteistaloudessa asuvat samaa sukupuolta olevat henkilöt). Lyhytaikaisen laitoshoidon kestettyä yli kaksi viikkoa huomioidaan menolaskelmassa perusosa käyttövaran (80 /kk) suuruisena. Perusosan tasoa alennetaan työstä tai työvoimapoliittisesta koulutuksesta kieltäytyjien osalta siten kuin TOTUL 10 :ssä on tarkemmin säädetty. Perusosan alentamisesta sosiaalityöntekijä tekee aina erillisen viranhaltijapäätöksen. Perusosan alentamisen yhteydessä sosiaalityöntekijä laatii asiakassuunnitelman mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Perheellisten kohdalla perusosan alentaminen kohdistuu vain sen perheenjäsenen perusosaan, joka on kieltäytynyt työstä tai työvoimapoliittisista toimenpiteistä. 5. TARPEELLISEN SUURUISINA HUOMIOON OTETTAVAT MENOT 5.1. Asumismenot Vuokra-asunnot Huomioidaan enintään yleistä asumistukea myönnettäessä noudatettavan asumistason mukainen vuokra. Jäljempänä mainitut vuokrien euromääräiset rajat ovat ohjeellisia maksimivuokria. Maksimivuokraa korkeampi vuokra voidaan huomioida, jos kunnalla ei ole tarjota edullisempaa vuokra-asuntoa.. Asumismenojen 10

11 huomioimiseen vaikuttavat mm. kaupungin vuokrataso, perheen lasten ikä ja muut erityistarpeet. Henkilöluku Enimmäispinta-ala Enimmäisvuokra Enimmäisvuokra ilman vettä ja sis. sähkön ja veden /kk sähköä /kk Ylisuuria asumiskuluja voidaan huomioida enintään kolmen kuukauden ajalta, avioero- ja avoerotilanteissa puolen vuoden ajalta, jonka jälkeen huomioidaan kohtuulliset kustannukset. Kotona asuvien täysi-ikäisten lasten osalta huomioidaan enintään pääluvun mukainen osuus vuokrasta. KHO /936. Hakijan tarpeellisen suuruisina asumismenoina hänen toimeentulotukilaskelmassaan oli voitu ottaa huomioon puolet asunnon vuokra- ja sähkömenoista, koska hänen täysi-ikäinen poikansa asui hänen luonaan. Hakija ei ollut elatusvelvollinen poikaansa nähden. Asumismenojen puolittaminen työssä käyvälle täysi-ikäiselle pojalle ei ollut myöskään kohtuutonta. Vuokraa ei huomioida ilman virallista asumisoikeutta asuvilta. Asiakkaan edellytetään olevan talonkirjoilla. Vuokrasta huomioidaan pääluvun mukainen osuus. Alivuokralaisten osalta edellytetään huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus, joka täyttää myös yleisen asumistuen myöntämisen edellytykset. Vuokrataso huomioidaan kohtuullisena yleensä enimmillään 200 /kk. Alivuokralaisella on oltava käytössään vähintään yksi huone. Mikäli alivuokralaisasunto vastaa itsenäistä asumista (esim. omakotitalon yläkerta), voidaan huomioida korkeampi vuokra. Takuuvuokrat/vuokravakuus eivät ole toimeentulotuessa kuntaa sitovia asumiskustannuksia. Velvollisuutta näiden kustannusten maksamiseen toimeentulotukena ei ole. Asunnon tarpeen tulee olla kiistaton. Ainoastaan lastensuojelulain mukaisissa tilanteissa (puutteet asumisessa johtavat lastensuojelun tarpeeseen, jälkihuoltovelvoite) kunnalla on sitova velvoite järjestää asunto. KHO /444. Takuuvuokrana maksettu markkaa oli otettava huomioon toimeentulotukilaskelmassa vuokramenona vuokrasuhteen päättymistä edeltäneenä sinä aikana, jolloin vuokra oli suoritettu takuuna annetuilla varoilla. Vuokravakuuden myöntäminen on joissain tilanteissa asunnottomuuden tai asunnottomuuden uhan vuoksi perusteltua. Tällöin vuokranantajalle ei makseta vuokravakuutta välittömästi vuokrasuhteen alkaessa, vaan kaupunki antaa vuokranantajalle, aina kun se on mahdollista, vakuussitoumuksen, jossa 11

12 sosiaalitoimisto sitoutuu suorittamaan vuokrasuhteen päättyessä sitoumuksessa mainitun vakuuden, mikäli vuokralainen on jättänyt vuokria maksamatta tai ovat turmelleet asuntoa tavanomaista kulumista enemmän. Vakuus on yhden kuukauden vuokraa vastaava summa. Vain poikkeustapauksissa ja harvoin vakuus on kahden kuukauden vuokraa vastaava summa. Muihin kuin kaupungin omiin vuokra-asuntoihin myönnetään vakuus vain, jos on aivan ilmeistä, ettei asiakas voi saada kaupungin vuokra-asuntoa. Opiskelijalle myönnetään ensisijaisesti vuokravakuus opiskelija-asuntoihin. Kun vuokravakuus myönnetään toiselle paikkakunnalle, muuton perusteena tulee olla työ- tai opiskelupaikka toisella paikkakunnalla ja vaikeat kulkuyhteydet. Silloinkin vakuus on voimassa enintään kuusi kuukautta. Vakuuden myöntämisestä päätetään asiakaspalaverissa. Kiireellisissä tapauksissa vakuuden myöntämisestä on keskusteltava sosiaalityön johtajan kanssa Omistusasunnot ja asumisoikeusasunnot Muut asumismenot Hoitovastike ja rahoitusvastike voidaan huomioida menona kohtuullisten asumiskustannusten rajoissa. Asunnon hankkimista tai asumisoikeusmaksun maksamista sekä asunnon välttämätöntä kunnostamista varten otetun lainan korot voidaan huomioida asumismenona pankin lainatodistuksen mukaisesti. Asuntolainan korko huomioidaan, jos lainan ottamista ja asiakkaan esittämää maksusuunnitelmaa voidaan pitää tuloihin nähden realistisena. Lainan korot huomioidaan kohtuullisen suuruisina: omistusasumisen yhteiskustannusten (yhtiövastike/oktalon hoitokulut + lainan korot) tulee mahtua kohtuullisten asumiskustannusten rajoihin. Kohtuullisharkinnassa huomioidaan perhekoon ja asunnon kunnon mukainen kohtuullinen vuokrataso (asumistuen normitus), johon verrataan omistusasumisen kustannuksia. Asiakkaan tulee esittää pankin todistus lainojen määrästä, lyhennysaikataulusta ja korkoprosenteista. Asuntolainan nimellä otettuihin muihin luottoihin on kiinnitettävä huomiota. Samoin on voitu yhdistää alun perin asuntolainan nimellä otettuun lainaan muitakin lainoja. Lainaa voidaan verrata kauppakirjan osoittamaan ostohintaan. Muita asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja huomioitavia asumismenoja ovat: erilliset lämmityskulut, vesi- ja jätevesimaksut, jätehuolto, auraus- ja nuohousmaksut, palovakuutus, kiinteistövero, tontin vuokra. Harvoin maksettavat suuret laskut (esimerkiksi lämmityskulut) voidaan jakaa kuukausieriin. Lisäksi asumisesta aiheutuvina menoina otetaan huomioon muita kuin asumistukilain 6 :n mukaisia asumismenoja. Näitä ovat mm. taloussähkö (ei lämmityssähkö), kotivakuutus ja saunamaksut. Kotivakuutuksen enimmäismäärä kerros- ja rivitaloissa 1 2 hengen talouksissa 84 /v ja yli 2 hengen talouksissa 108 /v. Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärä ok-taloissa on 252 /v. Asiakkaalta pyydetään nähtäviksi vakuutuskirjat, joissa on erittely vakuutuksen sisällöstä Terveydenhuoltomenot 12

13 Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Asiakkaan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuoltopalveluja. Asiakkaat ohjataan käyttämään omalääkäriä. Yksityislääkärikäyntejä ei huomioida menoina, sillä terveyskeskuslääkäri arvioi hoidon tarpeen ja tarvittaessa antaa lähetteen niihin hoitoihin ja tutkimuksiin, joita asiakas tarvitsee. Myös gynekologiset tutkimukset voidaan tehdä terveyskeskuksessa. Poikkeuksena ovat silmälääkärin tarkastus silmälaseja varten, mikäli optikko ei voi tehdä silmälasimääräystä. Silmäsairauksien hoito tapahtuu kuitenkin terveyskeskuksen kautta. KHO /2076. Yksityisistä terveydenhuoltopalveluista johtuvat kustannukset voidaan toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, kuten silloin, kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät. Perusteena voi olla myös jatkuva hoitosuhde. X on ollut hoidossa yksityisellä lääkäriasemalla, jossa hänen oikea polvensa on leikattu. Vasen polvi on leikattu yliopistollisessa sairaalassa lokakuussa X:n ei voitu esitetyn selvityksen perusteella katsoa olleen sellaisen kiireellisen hoidon tarpeessa, mitä hoitoa hän ei olisi voinut saada julkisen terveydenhuollon toimesta. Kysymyksessä olevasta yksityisellä lääkäriasemalla suoritetusta leikkauksesta aiheutuvia kustannuksia ei voitu pitää toimeentulotuesta annetun lain 7 :n mukaisina toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavina menoina. KHO 2005:79. Hakemus toimeentulotuen myöntämisestä yksityisellä lääkäriasemalla annetusta hammashoidosta aiheutuneen laskun omavastuuosuuteen ja myös siihen määrään, mitä saatu hoito olisi tullut terveyskeskuksen hammaslääkärillä maksamaan, voitiin hylätä. Apteekista ilman lääkärin määräystä hankitut lääkkeet ja hoitotarvikkeet sisältyvät perusosaan Lääkkeet Hyväksytään lääkärin määräämät lääkkeet omavastuuosuudelta reseptien ja apteekin kuittien perusteella. KHO 2005:28. X:lle oli myönnetty korotettu vammaistuki hänen etenevän silmäsairautensa vuoksi. X oli hakenut toimeentulotukea muun ohella reseptilääkkeiden hankkimisesta aiheutuneisiin menoihin. Lääkkeet oli hankittu X:n muiden sairauksien hoitamista varten. Tämän vuoksi kysymyksessä olevia reseptilääkkeiden hankkimisesta aiheutuneita terveydenhuoltomenoja ei voitu pitää X:n korotetulla vammaistuella korvattavina menoina, vaan niitä oli pidettävä toimeentulotuella katettavina menoina. Mikäli asiakkaalla on useiden lääkäreiden määräämiä lääkkeitä, ohjataan asiakas omalääkärin vastaanotolle. Myös ehkäisypillerit huomioidaan laskelmassa menoina. Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleet ohjataan ehkäisyneuvolaan. Huumevieroituslääkkeet huomioidaan menoina vain, jos ne ovat A-klinikan lääkärin tai TYKS:n päihdeyksikön lääkärin määräämiä. 13

14 Sairaudesta johtuvat matkakulut Poliklinikka- ja sairaalamaksut Fysikaalinen hoito ja apuvälineet KHO 2006:51. Toimeentulotukea oli haettu muun ohella asiakkaalle lääkärin määräämään potenssilääkevalmisteeseen. Asiakas oli esittänyt selvityksenä hoitavan lääkärin antaman lausunnon, josta ilmenivät hakijan sairaudet sekä se, että sanottu lääke oli asiakkaan sairaanhoidon kannalta tarpeellinen. Lisäksi asiakas oli esittänyt selvityksen lääkkeen hankkimisesta aiheutuneesta kohtuullisesta menosta. Sanottua lääkkeen hankinnasta aiheutunutta menoa oli pidettävä tarpeen mukaisena muuna kuin perusosaan sisältyvänä terveydenhuoltomenona. Tämä meno oli otettava toimeentulotukilaskelmassa huomioon [lisäosalla] katettavana menona. KHO 2006:52. Hakemus toimeentulotuen myöntämisestä potenssilääkkeeseen voitiin hylätä, koska asiakas ei ollut esittänyt hoitavan lääkärin antamaa lausuntoa tai muuta riittävää selvitystä lääkkeen tarpeellisuudesta potilaan hoidossa. Toimeentulotukea myönnettäessä pelkkä lääkkeen puhelinmääräyksessä oleva maininta sairauden hoidosta ei ollut riittävä. Lääkkeisiin voidaan antaa myös maksusitoumus, mikäli asiakkaalla on jatkuva lääkitys ja toimeentulotuen tarve tai sitoumuksen antaminen on muuten perusteltua. Maksusitoumuksessa tulee määritellä sitoumuksen kattavuus, esimerkiksi lääkärin nimi ja sitoumuksen voimassaoloaika. Mikäli asiakkaalla on runsaasti sairaudenhoidosta johtuvia matkakuluja ja hän saa Kelan matkakulukorvausta, huomioidaan omavastuuosuus. Muissa tapauksissa matkakulujen huomioiminen pitää olla erikseen perusteltu (esimerkiksi asiakkaan varattomuus ja välttämätön hoidon tarve). Laskut huomioidaan todellisen suuruisina. Pääsääntöisesti huomioidaan vain julkisesta terveydenhuoltopalveluista aiheutuneet menot. Yksityisestä terveydenhuollosta johtuvat menot voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät. Perusteena voi olla myös jatkuva hoitosuhde. Yli kahden viikon sairaalassaolo vähentää asiakkaan perusosaa laskelmassa (ks. kohta 4.3.). Voidaan huomioida yksi hoitosarja terveyskeskuksessa enintään kerran vuodessa terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Yksityisen sektorin lähetteitä ei huomioida KHO /3247. Hoidon määränneen terveyskeskuslääkärin lausunnon mukaan fysikaalisen hoidon saanti oli ollut X:lle varsin tärkeä osa työkykyisyyden palauttamisessa, mutta hoito oli täytynyt toteuttaa yksityispuolella, koska terveyskeskuksen resurssit eivät tuolloin olleet riittäneet hoitamaan työikäisiä fysikaalista hoitoa tarvitsevia potilaita. 14

15 Mainittua lääkärin määräämää fysikaalista hoitoa oli sinänsä pidettävä X:lle tarpeellisena hoitona. Yksityisellä lääkäriasemalla suoritetusta fysikaalisesta hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei kuitenkaan voitu ottaa huomioon, koska kysymys ei ollut sellaisesta erikoishoidosta, jota ei olisi voitu antaa julkisessa terveydenhuollossa. Hoidon tarve ei ollut myöskään sairauden laatu huomioon ottaen sillä tavalla kiireellistä, että syntyneitä kustannuksia olisi voitu pitää toimeentulotuen tarvetta harkittaessa huomioon otettavina terveydenhuoltomenoina. Tukiliiveihin tai muihin apuvälineisiin ei avusteta toimeentulotuen avulla, vaan asiakas ohjataan terveyskeskuksen apuvälinelainaamoon, mikäli hänellä on lääkärin todistus apuvälineen tarpeesta Silmälasit Voidaan myöntää toimeentulotukena silmälääkärin tai optikon määräyksestä pitkäaikaisasiakkaille eli yli kolme kuukautta toimeentulotukiasiakkaina olleille. Silmälasit voidaan yleensä myöntää vain kolmen vuoden välein, poikkeuksena näkökyvyn voimakas muutos ja lapset. Piilolinssejä ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena. Maksusitoumukset annetaan Raision Näkökulmaan tässä vaiheessa tarjouskilpailun perusteella. Jos asiakas on jo hankkinut lasit jostakin muualta, korvataan lasit siihen määrään, mitä lasit maksaisivat Raision Näkökulmassa. Silmälääkärikäynnin kustannusten omavastuu huomioidaan menoina, mikäli optikko ei voi tehdä silmälasimääräystä. Annettaessa maksusitoumus silmälääkärissä käyntiin, ohjataan asiakas Naantalin Yksityislääkärit oy:öön Hammashoito Ainoastaan kiireellisen ja välttämättömän hammashoidon kustannukset voidaan huomioida ilman etukäteissopimista asiasta. Jatkohoidosta hammaslääkäri tekee hoitosuunnitelman ja kustannusarvion. Maksusitoumus pidempään hoitojaksoon annetaan vain pitkäaikaisasiakkaille, joiden toimeentulotuen tarpeen arvioidaan jatkuvan hoidon loppuun saakka. Hammashoitoa pyytävät pitkäaikaisasiakkaat ohjataan lähetteellä terveyskeskuksen hammashoitolaan, josta pyydetään arvio välttämättömästä hammashoidosta. Terveyskeskuksessa annettu hoito korvataan, vaikka hoito olisi toteutettu ostoosoituksena yksityisellä hammaslääkärillä. Proteettisesta hoidosta on oltava tarvittaessa erillinen kustannusarvio ja maksusitoumus Psykoterapia Psykoterapiakuluja huomioidaan toimeentulotuessa vain erityisperusteluin, joita ovat esimerkiksi erikoishoidon tarve, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde. Tarpeen ja hoitopaikan määrittelee pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon lääkäri. Toimeentulotukena voidaan huomioida Kelan kuntoutuksena myönnetyn psykoterapian omavastuuosuudet samalta ajalta, jolle Kelan myöntämä korvaus kohdistuu eli yleensä kahden vuoden ajalta. Sen jälkeen hoidon tarpeen arvioi mielenterveysyksikön psykiatri. Myös niissä tilanteissa, joissa Kelan korvausta ei ole lainkaan myönnetty, hoidon tarpeen arvioi mielenterveysyksikön psykiatri. 15

16 KHO 2004:95. Toimeentulotukea hakenut asiakas B on käynyt huhtikuusta 2001 lukien lokakuulle 2001 yksityisellä lääkäriasemalla psykoterapeuttisessa hoidossa. Terapiaa on sinänsä pidetty B:lle tarpeellisena lääkinnällisenä kuntoutuksena. B:llä on myös ollut pitkään (vuodesta 1996 lähtien) jatkunut hoitosuhde häntä hoitaneeseen terapeuttiin. Asiassa ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, että kysymyksessä olisi ollut sellainen välttämätön terveydenhoito, josta aiheutuviin kustannuksiin olisi myönnettävä toimeentulotukea Päihdehuollon palveluja tarjoavassa laitoksessa asuminen, asunnottomien asuminen ja turvakoti Päihdehuollon tarpeen arvioinnista, tarkoituksenmukaisen hoitopaikan valinnasta sekä hoidon kustannusten korvaamisesta kuntaosuuden osalta päättää A-klinikka. A-klinikka antaa maksusitoumuksen kunnan käyttökorvauksen osalta ja asiakas maksaa itse hoitopäivämaksun. Mikäli asiakkaalla on oikeus toimeentulotukeen, hänelle voidaan myöntää avustusta hoitopäivämaksuun, käyttövaroihin ja matkakustannuksiin. A-klinikka ja sosiaalitoimi neuvottelevat yhteisten asiakkaiden kohdalla etukäteen laitossijoitukseen liittyvistä yhteistyötarpeista. Asunnottomuuden perusteella kuntoutumishoitoon ohjatun asiakkaan kuntaosuuden kustannuksista vastaa sosiaalitoimisto. Sosiaalijohtaja tekee kuntaosuudesta päätöksen Kunnarissa ja lasku maksetaan erillisestä kustannuspaikasta, ei toimeentulotuesta. Sosiaalityöntekijä tekee Statuksessa PA-päätöksen. Asiakasosuuteen voidaan myöntää toimeentulotukea. Turvakotiin hakeutuvan muun kuin perhepalveluiden asiakkaan turvakotimaksu maksetaan sosiaalitoimistosta. Turvakodissa asuvan asiakkaan tulee maksaa asiakasosuus itse. Vuonna 2007 aikuisen omavastuuosuus on 13,00 /vrk ja lapsen 6,50 /vrk. Jos henkilö tai perhe ei ole sosiaalitoimiston asiakas, hänelle tulee lähettää lasku asiakasosuudesta. Jos asiakas ei vapaaehtoisesti suostu maksamaan laskua, on asiakkaan tulotilanne on selvitettävä. Omavastuuosuus laskutetaan, jos asiakkaalla on varaa maksaa lasku. Laitoshoidossa asuvan henkilön käyttövara on 80 /kk ja laitoshoidon jatkuttua yli 3 kk käyttövara on 166 /kk. Turvakodissa käyttövara on 20 / viikko, lapsi 10 / viikko. Käyttövarat lasketaan 14 vrk:n asumisen jälkeen Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuviin menoihin myönnettävä toimeentulotuki on aina harkinnanvaraista ja perustuu erityisen tuen tarpeeseen. Näissä tilanteissa on kyse välttämättömän toimeentulon turvaamisesta tai henkilön itsenäisen suoriutumisen edistämisestä Kodin irtaimiston hankinnasta aiheutuvat menot Toimeentulotukea voidaan myöntää kertaluonteisena alkuavustuksena tai pienemmissä erissä (esimerkiksi huomioimalla osamaksu) välttämättömään kodin irtaimeen: huonekaluihin ja taloustarvikkeisiin. Tämä koskee henkilöitä, joilla ei ole välttämätöntä kodin irtaimistoa tai tarvikkeita, eikä heillä ole myöskään mahdollisuutta saada tai hankkia niitä itse lähiaikoina. 16

17 Avustusta voidaan myöntää esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille, jotka puutteellisista asuinolosuhteista siirtyvät omaan asuntoon, laitoshuollosta kotiutettavalle ja erityisen tuen tarpeessa olevalle nuorelle. Pelkkä muutto sinänsä ensimmäisen asunnon saaminen tai asunnon vaihtaminen ei oikeuta avustukseen, vaan aina edellytetään erityinen perusteltu tuen tarve. Alkuavustuksen enimmäismäärä on 252 yksinäiselle ja 340 perheelliselle. Pesukoneen hankintaan voidaan myöntää toimeentulotukea perheelle tai henkilölle joka on pitkäaikaisen tuen tarpeessa ja jonka itsenäinen selviytyminen vaarantuu pesukoneen puuttumisen takia. Pesukoneeseen voidaan myöntää enintään 336. Jääkaapin hankintaan voidaan myöntää avustusta, jos sitä ei ole vuokraasunnossa valmiina. Pölynimuriin ei myönnetä toimeentulotukea. Kodinkoneiden korjauskustannuksia voidaan huomioida harkinnan mukaan Lastentarvikkeet Lastenvaunuihin ja rattaisiin voidaan myöntää toimeentulotukea, jos perhe on pitkäaikaisen tuen tarpeessa. Vaunuihin voidaan myöntää enintään 134 ja rattaisiin 84. Sisaristuimeen voidaan myöntää erikseen avustusta enintään 50. Lasten sänkyyn voidaan myöntää enintään 67 vain yhden kerran. KHO 2006:73. Lapsi oli huostaanotettu Outokummussa ja sijoitettu sijaishuoltoon Valtimon kuntaan. Lapsen sänky on huostaanotosta riippumatta lapselle tarpeellinen hänen yöpyessään sovituilla tapaamisilla äitinsä luona Liperin kunnassa. Siten sen on katsottava kuuluvan välttämättömään kodin irtaimistoon ja sen hankkimisesta aiheutunutta menoa on pidettävä erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvana menona, johon X:llä on oikeus saada toimeentulotukea edellytysten siihen muutoin ollessa olemassa vakinaiselta oleskelukunnaltaan Liperin kunnalta Vaatemenot Laitoshoidossa oleville voidaan myöntää avustusta vaatteisiin, mikäli hoito on kestänyt kauan ja asiakkaalla on käytössään ainoastaan käyttövara. Romaninaiselle voidaan myöntää vaateavustusta hameeseen enintään 350 kahden vuoden välein. KHO 2000:26. Romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romaninaisen puku on osa romanien kulttuuria. Romanihameen hankintamenot ovat niin suuret, että niitä ei voida lukea kokonaan perusosalla katettaviin menoihin Lasten harrastus- ja lomavirkistysmenot Harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Harrastuksiin voidaan myöntää tukea, mikäli perheen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne (toimeen- 17

18 tulotuen asiakkuus ja lastensuojelun ennaltaehkäisy) ja lapsen tuen tarve sitä edellyttävät. Samoin perustein voidaan myöntää toimeentulotukea lasten leirimaksuihin ja matkakuluihin. Jos pitkään toimeentulotukea saanut perhe osallistuu Lomaliiton teemalomalle, maksaa sosiaalitoimisto omavastuuosuuden. Harkinnan mukaan korvataan myös matkakustannuksia. Lasten koulu- ja tarhakuvat voidaan huomioida laskelmassa enintään 25 :n suuruisina lasta kohden. Lapsen polkupyörään voidaan myöntää avustusta ennen lapsen kouluikää vain kerran enintään 50 /lapsi ja lapsen kouluiän aikana kolmen vuoden välein korkeintaan 84 /lapsi. Perheitä ohjataan aina selvittämään käytettyjen harrastusvälineiden vaihto- tai ostomahdollisuus. Huomioitavien harrastuskulujen enimmäismäärä on 180 /vuosi/lapsi. Avustus on ensisijaisesti ohjattava sellaisten välineiden hankintaan, joita tarvitaan koulussa, sekä seurojen jäsenmaksuihin. Lastensuojelullisista syistä lasten harrastus- ja virkistysmenoissa enimmäismäärä voidaan tarvittaessa ylittää Muuttokustannukset Muutossa on tarvittaessa velvollinen avustamaan se kunta, josta muutetaan. KHO /3549. X asui aiemmin Oulussa. Hän muutti lokakuussa 1999 Oulusta Helsinkiin. Hän asui Helsingissä huhtikuuhun 2000 asti alivuokralaisasunnossa. Saatuaan huhtikuussa 2000 asunnon Helsingistä hän kävi hakemassa Oulusta siellä olleet tavaransa. Koska X on huhtikuussa 2000 vakinaisesti oleskellut Helsingissä, Oulun sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto ei ole velvollinen myöntämään toimeentulotukea hänen huhtikuussa maksamiinsa muuttokustannuksiin. Muutot järjestetään edullisinta tapaa käyttäen (ilman apumiestä, jos mahdollista) ja kuljetusyrityksenä käytetään Hemmon Kuljetusta. Maksusitoumukseen tulee merkitä mistä mihin muutto on tarkoitus suorittaa. Maksusitoumukset myönnetään tarjouskilpailun perusteella tehdyn sopimuksen mukaisesti. Puhelinliittymän siirtymämaksu voidaan huomioida muuttokustannuksena Hautauskulut Hautauskuluja haetaan siitä kunnasta, missä vainajalla on ollut kotipaikka. Mikäli kotipaikkaa ei ole ollut, hautauskuluja haetaan siitä kunnasta, missä henkilö on kuollessaan oleskellut. KHO /623. B oli vuodesta 1991 lukien asunut L:n kunnassa, jossa hänellä myös kuollessaan oli asunto ja kotikunta. B:n lapsi ja tämän äiti ovat asuneet yhdessä B:n kanssa L:n kunnassa. Kunnan ilmoituksen mukaan sanottu lapsi asui edelleenkin L:n kunnassa. Kun otettiin huomioon B:n ja hänen kuolinpesänsä sekä perheensä olosuhteista saatu selvitys, asiassa ei ollut käynyt ilmi, että B:n L:n kunnasta J:n kaupunkiin kuljettamisesta aiheutuneet kustannukset olisivat sellaisia erityisistä tarpeista johtuvia olosuhteita, joihin L:n 18

19 sosiaalilautakunta olisi velvollinen myöntämään toimeentulotukea. Ennen hautauskulujen myöntämistä on varmistuttava kuolinpesän varattomuudesta. Perukirjan tulee olla tehtynä tai tilanne tulee pystyä muulla tavalla varmistamaan. KHO /2972. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan pidetyssä perunkirjoituksessa puolison kuolinpesän rahavarat olivat olleet 83,19 markkaa ja velat sisältäen hautauskulut markkaa. Ottaen huomioon kuolinpesän varattomuuden sekä lesken taloudellisista olosuhteista saadun selvityksen kuolinpesälle tuli myöntää toimeentulotukea välttämättömiin hautauskustannuksiin markkaa. Vainajalta maksamatta jääneisiin laskuihin ei myönnetä toimeentulotukea, vaan ne merkitään perukirjaan kuolinpesän veloiksi ja katetaan pesän varoilla. Hautauskulut maksetaan hautaustoimistolle sosiaali- ja terveysviraston sopiman taksoituksen mukaisesti. Seurakunta laskuttaa hautauskuluista erikseen oman osuutensa. Lähiomaisilla on oikeus valita arkku- tai polttohautaus. Lähiomaisen hautajaisiin voidaan myöntää seppele/kukkavihko- ja vaateavustusta 84 yhteensä sekä tarvittaessa hautajaismatkaan kohtuuhintainen junamatkashekki. Islamilaisessa hautauksessa hautauskulut korvataan todellisten kustannusten mukaan. Myös kuljetuskustannukset korvataan todellisten kustannusten mukaan Opintolainan korko Opintolainan korkoa ei huomioida toimeentulotuessa, vaikka opintolaina on huomioitu laskelmassa tulona, sillä opintolainan valtiontakaus ja mahdollisuus saada vapautus takaussaatavan maksamisesta ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. KHO 2006:22. Opintolainan korkoja ei voitu pitää toimeentulotuen lisäosalla korvattavina tarpeellisina menoina sillä perusteella, että opintolaina oli opiskelukuukausina luettu toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa käytettävissä olevaksi tuloksi. Asiassa ei myöskään ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi korkojen kattaminen toimeentulotuen lisäosalla olisi ollut tässä tapauksessa toimeentulon turvaamiseksi tarpeen Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Ns. tapaavan vanhemman kustannuksina voidaan huomioida toteutuneiden tapaamisten mukaan enintään 2 kertaa/kk 2 päivän ikäkohtainen perusosa. Erityistä harkintaa käyttäen voidaan myöntää tapaavalle vanhemmalle avustusta kahteen yhdensuuntaiseen menomatkaan lapsen luo kuukaudessa. Avustus myönnetään yleensä junamatkashekkinä. 19

20 Työssä käynnistä aiheutuvat kustannukset Tapaamisten ajankohdat huomioidaan vain vahvistetun sopimuksen tai oikeuden päätöksen mukaan. Tapaamiskertoja hyväksytään enintään kaksi viikonloppua kuukaudessa, kaksi viikkoa kesälomalla ja viikko talvilomalla. Asiakkaan on esitettävä luotettava selvitys tapaamisen toteutumisesta. Huostaanotetun ja sijaishuoltoon sijoitetun lapsen tapaamisesta aiheutuvat matkakulut korvataan perhepalveluista. Jos vanhemmat eivät saa korvausta lastensuojelun kautta, on matkakulut korvattava toimeentulotuesta. KHO 2006:73. Toimeentulotuen hakijan oleskelukunnan velvollisuuteen kuului myöntää edellytysten muutoin täyttyessä toimeentulotukea myös menoihin, jotka aiheutuivat hakijan toisessa kunnassa huostaanotetun ja sijaishuoltoon sijoitetun lapsen tapaamisista, koska matkakustannuksista ei ole huoltosuunnitelmassa tai muutoin muuta sovittu, sekä hakijan käynneistä perheneuvolassa huostassapidon lopettamiseksi tehtävää lausuntoa varten. Työmatkakulut korvataan yleensä seutulipun (50 ) mukaan. Mikäli oman auton käyttö on välttämätöntä työmatkalla (työkalujen kuljetus, ei linja-auto-yhteyttä), korvataan 0,2 /km. Myös työvoimapoliittisen koulutuksen ensimmäisen kuukauden matkakustannukset tai opiskeluun liittyvän työharjoittelun matkakustannukset voidaan huomioida, mikäli matkoja ei korvata muulla tavalla. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan osallistumisesta aiheutuvista matkakuluista toimeentulotukena matkakorvausta halvimman matkustustavan mukaisesti (TOTUL 10a.2 ) (kuntouttavan työtoiminnan päätös). Turun kaupunkialueen ja Raision toiminnallisten lähikuntien ulkopuolelle ulottuvat perustellut työmatkat huomioidaan. Kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, millä tavalla työssäkäynti tai koulutus edistää henkilön omaehtoista selviytymistä jatkossa. Polkupyörään voidaan erityisen perustellussa tilanteessa myöntää avustusta yhden kerran 50 /asiakas, mikäli hakija käyttää pyörää työmatkoihin Ulosotto, velkajärjestely ja muut velat STM:n ohjeen mukaan palkasta huomioidaan yleensä ulosoton jälkeen jäävä nettotulo, jos palkka on suoraan ulosmittauksen kohteena. Ohje ei ole kuitenkaan velvoittava, vaan ulosoton suhteen voidaan käyttää harkintaa. Erikseen on selvitettävä, mitä velkoja on ulosotossa. KHO /135. X:lle myönnettiin toimeentulotukea vuoden 2003 maaliskuulle 75,18 euroa. Menoina ei muun ohella ole otettu huomioon yhteensä 51 euron suuruisia, maksukehotuksen alaisia maksuja ajoneuvoverosta ja liikennevakuutuksesta. Kyseiset saatavat oli annettu ulosottoteitse perittäväksi, ja ulosottoviranomainen oli osoittanut X:lle niitä koskevan maksukehotuksen. Sanottua summaa ei kuitenkaan ollut ulosmitattu X:ltä, eikä X siten ollut maaliskuussa 2003 menettänyt sen osalta määräysvaltaansa. Kysymyksessä ei ollut toimeentulotuen lisäosalla katettava meno. 20