TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT OHJEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT OHJEET"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle RAISION KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT OHJEET Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa SISÄLLYS Lyhenteet... 3

2 1. TOIMEENTULOTUEN SÄÄNNÖKSET JA KUNTAKOHTAISET OHJEET TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO Vakinainen oleskelu kunnassa Toimeentulotukihakemus, käsittely ja päätöksenteko Asian käsittelyssä käytettävä kieli Suomen ja ruotsin kieli Muut kielet PERHEKÄSITE JA ELATUSVELVOLLISUUS TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotukilaskelma Tulojen selvittäminen Tilitietojen tarkistaminen pankeista Perusosan sisältö ja määrä TARPEELLISEN SUURUISINA HUOMIOON OTETTAVAT MENOT Asumismenot Vuokra-asunnot Omistusasunnot ja asumisoikeusasunnot Muut asumismenot Terveydenhuoltomenot Lääkkeet Sairaudesta johtuvat matkakulut Poliklinikka- ja sairaalamaksut Fysikaalinen hoito ja apuvälineet Silmälasit Hammashoito Psykoterapia Asuminen päihdehuollon palveluja tarjoavassa laitoksessa, asunnottomien asuminen ja turvakoti Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Kodin irtaimiston hankinnasta aiheutuvat menot Lastentarvikkeet Vaatemenot Lasten harrastus- ja lomavirkistysmenot Muuttokustannukset Hautauskulut Opintolainan korko Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Työssä käynnistä aiheutuvat kustannukset Ulosotto, velkajärjestely ja muut velat TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET Opiskelijoiden toimeentulotuki Oikeus toimeentulotukeen Tulojen huomioiminen Opiskelutarvikkeet ja opiskelumatkat Yrittäjät toimeentulotuen hakijoina Maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset toimeentulotuen hakijoina Oikeus toimeentulotukeen Suomesta poissaolo Passit ja oleskeluluvat Vaateavustukset Paluumuuttoavustukset Vangit EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ LYHENTEET HaO = hallinto-oikeus 2

3 HE = hallituksen esitys HL = hallintolaki (434/2003) KHO = korkein hallinto-oikeus L = laki SHAL = laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) SHL = sosiaalihuoltolaki (710/1082) STM = sosiaali- ja terveysministeriö TOTUL = laki toimeentulotuesta (1412/1997) VNA = valtioneuvoston asetus 1. TOIMEENTULOTUEN SÄÄNNÖKSET JA KUNTAKOHTAISET OHJEET Toimeentulotukea myönnetään voimaan astuneen toimeentulotukilain (1412/97) mukaisesti. Soveltamisohjeet on annettu Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa (2003:10). Säännöksissä ja valtakunnallisissa ohjeissa on määritelty toimeentulotuen yleiset perusteet, joita täydennetään kuntakohtaisilla sisäisillä ohjeilla. Sisäiset ohjeet ovat kunnissa tarpeen hakijoiden yhdenmukaisen kohtelun vuoksi. Ohjeet eivät kuitenkaan saa olla valtakunnantasoisten säännösten kanssa ristiriidassa. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa myös, että kuntien ohjeet eivät voi sitovasti rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen (STM 2003:10). 2. TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO 2.1. Vakinainen oleskelu kunnassa Toimeentulotuen myöntää kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Vakinainen oleskelu todetaan väestötietojärjestelmästä tai talonkirjanotteesta. Lisäksi edellytetään voimassa olevaa vuokrasopimusta. Mikäli tuen hakija on asunnoton, hänen tulee hakea toimeentulotukea ensisijaisesti siitä kunnasta, missä hänellä on ollut viimeksi asunto. Asunnottoman toimeentulotuen hakijan on lisäksi tehtävä selvitys kunnassa oleskelun vakinaisuudesta. Selvitys tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteiden perusteella: asiakkaan kertomus, todisteet asumisesta, työpaikka, laskuissa oleva osoite sekä selvitys siitä, mihin asiakas on ohjannut postinsa. Poste restante -kirjoilla olo ei ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Satunnainen oleskelu kunnassa ei oikeuta toimeentulotukeen. Poikkeuksena ovat kuitenkin kiireelliset tapaukset, joissa hakija on joutunut esim. tapaturmaan, ja tarvitsee hoitoonsa toimeentulotukea. Tällöinkin hakija tekee selvityksen kunnassa oleskelustaan. Ensiavun luonteisen toimeentulotuen tarve selvitetään. Kun kunnassa oleskelevalle henkilölle joudutaan antamaan laitoshuoltoa, oleskelukunta vastaa enintään 14 vrk laitoshoidon kustannuksista. Mikäli laitoshoitoa on jouduttu antamaan toisen kunnan asukkaalle yli 14 vuorokautta, on kustannukset haettava siltä kunnalta, jolle laitoshuollon järjestäminen olisi kuulunut. On huomattava, että kotikunta maksaa kaikki laitoshoidon kustannukset, jos hoito on jatkunut päivänkin yli 14 vrk. Jos vapaaehtoista korvausta ei saada, pannaan vireille hakemus hallinto-oikeudessa 6 kuukauden kuluessa siitä, kun laitoshoitoa on alettu antaa. 3

4 KHO 2006:47. X asuu vaimonsa kanssa Muhoksen kunnassa sijaitsevassa palvelukodissa ja haki toimeentulotukea vuonna X:n kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta on Oulu. X on Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen alaisen mielenterveystyön ylilääkärin päätöksellä sijoitettu lukien kyseiseen psykogeriatriseen palvelukotiin, ja X:n oleskelu Muhoksella on tarkoitettu pitkäaikaiseksi. X:n puolisoilla on sanotussa palvelukodissa Muhoksen kunnan alueella vakituinen asunto. Muhoksen kuntaa on näin ollen pidettävä X:n puolisoiden vakinaisena oleskelukuntana, ja kunta oli velvollinen myöntämään hakijalle toimeentulotukea. Yli 14 vrk jatkuvan laitoshoidon järjestämisestä ja siirrosta kotikuntaan neuvotellaan asiakkaan kotikunnan kanssa. (SHL 15 ) 2.2. Toimeentulotukihakemus, käsittely ja päätöksenteko Toimeentulotukea voi hakea joko asioimalla henkilökohtaisesti sosiaalitoimistossa tai kirjallisesti. Asiakkaalta edellytetään aina, myös toimistokäynnillä toimeentulotukea haettaessa, kirjallisen hakemuksen täyttämistä itse tai avustettuna sekä hakemuksen allekirjoittamista. Joustavilla menettelytavoilla pyritään mahdollisimman lyhyeen käsittelyaikaan. Toimeentulotuen tarvetta määritettäessä asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus ja viranhaltijalla asian selvittämisvelvollisuus. Ensisijaisesti edellytetään, että asiakas toimittaa kaikki hakemuksen käsittelyssä tarvittavat asiapaperit. Tarvittaessa asiakkaalle tulee antaa määräaika lisäselvityksen toimittamiselle. (SHAL 12, HL 22, TOTUL 17 ). Lisäselvityspyyntö tehdään tällöin kirjallisena ja se annetaan asiakkaalle tiedoksi todisteellisesti. Ennen päätöksentekoa viranhaltija tarkistaa teknisen käyttöyhteyden avulla Kansaneläkelaitoksen asiakkaalle maksamien etuuksien maksatustiedot sekä hakemusten ja päätösten voimassaolot. Tietojen tarkistamismahdollisuudesta on tiedotettu yleisesti asiakkaille. Toimeentulotukipäätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. Päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi päätökseen vaikuttavat sosiaaliset olosuhteet ja toimeentulotuen tarpeen syyt sekä huomioon otetut tulot ja menot. Päätökseen tulee aina liittyä toimeentulotukilaskelma. Kielteisen päätöksen perusteluissa on huomattava, että myös osittain kielteisessä päätöksessä on oltava perustelu siihen, miksi tiettyä asiakkaan esittämää menoa ei ole huomioitu laskelmassa tai myönnetty toimeentulotukea siihen. Sosiaalityöntekijöiden päätöksenteko-oikeutta toimeentulotukiasioissa ei ole Raisiossa rajoitettu, vaan sosiaalityöntekijät päättävät kaikesta ohjeiden mukaan myöntämästään toimeentulotuesta. Tulkinnanvaraisissa ja laajaa harkintaa edellyttävissä asiakastilanteissa asia käsitellään kuitenkin sosiaalityöryhmässä ennen päätöksentekoa. Päätökset pyritään tekemään lyhytaikaisiksi, 1 2 kk pituisiksi, asiakkaan oikeusturvan vuoksi. Muutoksenhaku viranhaltijapäätökseen on 14 vrk päätöksen tietoon saattamisesta Asian käsittelyssä käytettävä kieli Suomen ja ruotsin kieli 4

5 Asian käsittelykielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jolla viranomainen käsittelee asian, kun asianosainen on läsnä, ja jolla se antaa päätöksensä. Asian käsittelykielestä suomen- ja ruotsinkielisten asiakkaiden osalta säädetään kielilaissa ( /423). Raision kaupunki on yksikielinen suomenkielinen kunta. Tästä seuraa, että asian käsittelykieli on pääsääntöisesti aina suomen kieli. Asian käsittelykielenä voidaan kuitenkin käyttää myös ruotsin kieltä, jos viranomainen arvioi sen asianosaisen kannalta paremmaksi (KieliL 12.2 ). Arvioinnissa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada ymmärrettävä selvitys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erilaisista toimenpidevaihtoehdoista ja niiden seurauksista (SHAL 5.1 ). Jos viranomainen ei hallitse ruotsin kieltä riittävän hyvin, on käytettävä tulkin ja kääntäjän apua. Tulkkaus ja kääntäminen ovat asiakkaalle maksutonta. Ruotsinkielisellä asiakkaalla ei ole oikeutta saada Raisiossa ruotsinkielistä palvelua. Pääsäännöstä on yksi poikkeus: lain mukaan jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevissa asioissa, jotka kohdistuvat välittömästi hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai jotka koskevat viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta (KieliL 10.2 ). Kun asiakkaalla on oikeus käyttää ruotsin kieltä edellä mainitun poikkeuksen nojalla, on järjestettävä viran puolesta tulkkaus ja annettava asiakkaan pyynnöstä virallinen käännös päätöksestä. Virallisella käännöksellä tarkoitetaan viranomaisen itsensä tai laillistetun kääntäjän tekemää suomen- tai ruotsinkielistä käännöstä. Kääntäminen koskee päätöksen ja käsittelyn kannalta olennaisia tietoja. Tulkkaus voi olla joko viranomaisen itsensä hoitamaa tai se voi järjestyä viranomaisen paikalle kutsuman tulkin avulla. Sekä tulkkaus että kääntäminen ovat asiakkaalle maksutonta. (KieliL 18.1 ja 20 ). Jos asiakas tällaisessa tilanteessa haluaa hoitaa asiansa ruotsin kielellä, on tulkkaus ja kääntäminen järjestettävä siinäkin tapauksessa, että asiakas osaa suomen kieltä Muut kielet Jos viranhaltija ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankinnasta (SHAL 5.3 ). Ehdotonta velvollisuutta tulkkauksen järjestämiseen ei ole. Muidenkin kielten osalta on kuitenkin muistettava asiakkaan oikeus saada asiastaan ymmärrettävä selvitys. Viranomaisella on velvollisuus huolehtia tulkkauksesta asioissa, jotka voivat tulla vireille viranomaisen aloitteesta (HL 26 ). Velvollisuus koskee näitä asioita silloinkin, kun asia on tosiasiassa tullut vireille asiakkaan aloitteesta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi myönnetyn etuuden takaisinperintä ja sosiaalihuollon antaminen sen ilmeisessä tarpeessa olevalle (HE 72/2002). Asiaa ei välttämättä tarvitse tulkita ja kääntää juuri asiakkaan äidinkielelle, vaan se voidaan kääntää ja tulkita muulle sellaiselle kielelle, jota asiakas riittävästi ymmärtää (HL 26 ). Jos asiakas osaa suomen kieltä, ei tulkkausta muulle kielelle tarvitse järjestää silloinkaan, kun kyseessä on viranomaisen aloitteesta vireille tuleva asia. Jos asiakas osaa ruotsia, on huolehdittava tulkkauksesta ja kääntämisestä ruotsin kielelle kielilain mukaisesti (HE 92/2002). 5

6 Viranomainen voi huolehtia tulkkauksesta ja kääntämisestä myös muissa asioissa kuin niissä, jotka voivat tulla viranomaisen aloitteesta vireille. Nämä ohjeet koskevat myös saamenkielisiä asiakkaita, sillä saamen kielilakia (1086/2003) ei sovelleta Raision kaupunkiin. Ohjeet koskevat myös romani- ja viittomakielisiä asiakkaita. Viittomakielisille asiakkaille kunta järjestää tulkkauspalvelut vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) säädetyn lain nojalla. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä on solmittu pohjoismainen kielisopimus. Pohjoismaan kansalaiselle on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä tulkkaus jollakin pohjoismaisella kielellä (HL 26 ja HE 72/2002). 3. PERHEKÄSITE JA ELATUSVELVOLLISUUS Toimeentulotukea määrättäessä samaan ruokakuntaan kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia aikuisia ja heidän yhteisiä tai jomman kumman alaikäisiä lapsia, aviopuolisoita, samassa taloudessa asuvaa miestä ja naista (ns. yhteisen jääkaapin periaate) sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkiöitä (TOTUL 3.1, L rekisteröidystä parisuhteesta 8.3 ). Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan henkilön velvollisuutta pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa sekä oman ja puolisonsa alaikäisen lapsen ja ottolapsen elatuksesta ja hoidosta siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929) ja lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) sekä muussa laissa on säädetty (TOTUL 2.2 ). Kun alle 18-vuotias hakee itsenäisesti toimeentulotukea, selvitetään aina hänen vanhempiensa mahdollisuus turvata hänen toimeentulonsa. Jos alle 18- vuotias asuu itsenäisesti, on myös lastensuojelullinen tarve aina selvitettävä. Vanhemmilta voidaan periä alle 18-vuotiaalle myönnetty toimeentulotuki, mikäli laskelman mukaan vanhemmilla olisi edellytyksiä huolehtia lapsensa toimeentulosta. Lapsen elatuksesta annetun lain 3.2 :n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Jos hakija asuu erillään aviopuolisostaan, huomioidaan laskelmassa puolison antama tosiasiallinen elatus. Mikäli hakijan aviopuoliso laiminlyö elatusvelvollisuuttaan, tuki voidaan periä häneltä takaisin (TOTUL kohta). Perintäpäätös annetaan todisteellisesti tiedoksi hakijan puolisolle. 4. TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotuen suuruus määrätään hakijan menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin kuuluvat perusosaan sisältyvät menot ja tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot. Toimeentulotuki jakaantuu kolmeen osaan: perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen (TT-päätös) osuudeksi on yleisellä tasolla arvioitu n. 90 %, täydentävän toimeentulotuen (HT-päätös) 7 % ja ehkäisevän toimeentulotuen (ET-päätös) osuudeksi 3 % toimeentulotuen kokonaismenoista. Perustoimeentulotukea myönnettäessä menoina pidetään 6

7 perusosaa ja muita perusmenoja. Perustoimeentulotukea myönnetään oman erillisen laskelman ja päätöksen perusteella. Perusosan sisältö (7 a ) vastaa enitstä toimeentulotukilain 7 :n 2 momenttia. Muita perusmenoja ovat 7 b :n mukaan asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot sekä taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. TOTUL 7 c :n mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat mm. lasten päivähoitomenot, muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Täydentävän toimeentulotuen osalta tehdään erillinen laskelma perustoimeentulotukilaskelman lisäksi ja laskelman perusteella myönnetään täydentävää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään harkinnan mukaan silloin kun kertaluonteisella avustuksella voidaan edistää henkilön ja perheen itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä toimeentulotuen tarpeen pitkittymistä. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen ei edellytä toimeentulotukilaskelman osoittamaa vajetta Toimeentulotukilaskelma Laskelma tehdään yleensä kuukauden ajalta. Se voidaan tehdä myös lyhyemmälle aikavälille, jolloin huomioidaan vastaavalle ajalle kohdistuvat tulot ja menot. Laskelma voidaan tehdä myös kuukautta pidemmälle ajalle, 2 3 kuukaudeksi, silloin kun se tulojen epäsäännöllisyyden, suurien kertaluonteisten tulojen tai menojen vuoksi on perusteltua (esimerkiksi silmälasien hankinta menona tai keikkapalkkiot tai vakuutuskorvaukset tulona). Tulot huomioidaan yleensä viimeisestä säännöllisestä maksupäivästä alkaen, ja kun kysymyksessä on esimerkiksi kahden viikon välein maksettava palkka, toiseksi viimeisestä maksupäivästä alkaen. Hyväksyttävien menojen (esim. sähkölasku, sairaalalasku) eräpäivä ratkaisee sen, mille ajanjaksolle meno kuuluu ja se otetaan huomioon kyseisen ajankohdan laskelmassa (TOTUL 15.2 ). KHO /2566. Kokemäen sosiaali- ja terveyslautakunta oli hylännyt X:n puolisoiden toimeentulotukihakemuksen kesäkuulle 2000 muun ohella Kokemäellä sijainneen asunnon sähkölaskuun. Sähkölasku on erääntynyt maksettavaksi , jolloin X:n puolisot olivat asuneet ja oleskelleet vakinaisesti Kuopion kaupungissa. Toimeentulotukea kysymyksessä olevan laskun osalta oli näin ollen tullut hakea X:n puolisoiden erääntymisajankohdan vakinaisen oleskelukunnan Kuopion asianomaiselta toimielimeltä Tulojen selvittäminen Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenen käytettävissä olevat tulot ja varat toimeentulotukilain mukaisesti (TOTUL 11 ja 12 ). 7

8 KHO /2013. Vanhemmat eivät ole elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Mikäli toimeentulotuen hakija kuitenkin saa tosiasiassa vanhemmiltaan varoja toimeentuloonsa tai muuta elatusta, tämä otetaan hakijan käytettävissä olevina varoina huomioon. KHO /2975. Vanhemmat vastaavat alaikäisen lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan, vaikka lapsi ei asu vanhempiensa luona. Laskelmaa laadittaessa oli otettava huomioon hänen vanhempiensa elatusvelvollisuus vain siltä osin kuin vanhemmat ovat tosiasiassa avustaneet häntä. Toimeentulotukikokeilun aikana asti tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon vähintään 20 % ansiotuloista tai yrittäjänä hankitusta tulosta, kuitenkin enintään 150 euroa/kk kotitaloutta kohti. Tarkoituksena on kannustaa toimeentulotuensaajatalouksia ottamaan vastaan myös lyhytaikaista työtä. Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotukea päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos tukea haetaan päätöstä seuraavan kahden kuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. (TOTUL 15.3 ) Epäsäännölliset, huomattavasti vaihtelevat tulot tutkitaan useammalta kuukaudelta. Laskelma tehdään tällöin kumuloituvasti pidemmältä ajalta. Ellei kyseessä ole yrittäjätulo tai huomattavan suuruinen tulo, tulo huomioidaan yleensä kumulatiivisesti enintään kolmen kuukauden ajan. Huomioitavaan palkkaan lisätään palkkaennakko, palkasta pidätetty lainanlyhennys, luontaisedut ja ostot. Päivärahat ja kilometrikorvaukset voidaan huomioida tulona, mutta silloin pitää huomioida myös työmatkoista aiheutuneet kustannukset. Kilometrikorvaus on 0,2 /km. Loppupalkka ja lomarahat ym. kertakaikkiset korvaukset lasketaan kumuloituvasti tulona ja niiden huomioidaan riittävän kahdelle seuraavalle kuukaudelle, poikkeuksellisen suurien summien voidaan laskea riittävän pidemmäksikin ajanjaksoksi. Normiylijäämä voidaan siirtää kahdelle seuraavalle kuukaudelle. Työttömyyspäiväraha maksetaan 4 viikon maksuerissä. Se muunnetaan kuukausituloksi siten, että nettopäiväraha kerrotaan 21,5:llä. Kuitenkin mikäli työttömyyspäivärahan maksu on kertaluonteista tai lyhytaikaista, päiväraha huomioidaan todellisten maksujen suuruisena, kunnes henkilö on tosiasiassa saanut kaksi työttömyyspäivärahaerää saman kuukauden aikana. KHO /3320. Pitkäaikaisesti työttömyysturvaa saaneen toimeentulotuen hakijan työttömyysturva oli voitu jakaa eriin otettavaksi huomioon tulona kuukausittain käyttämällä kertoimena 21,5 päivää edellyttäen, että samaa kerrointa oli käytetty myös sinä kuukautena, jonka aikana hänelle maksettiin kaksi 20 päivän työttömyysturvaetuutta. KHO /2762. X oli jäätyään työttömäksi helmikuussa 1998 saanut ensin ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja sen jälkeen toukokuusta alkaen työmarkkinatukea. Siinäkin tapauksessa, että työttömyyden jatkuminen olisi voitu ennakoida, X:n heinä- ja elokuussa käytettävänä olevaksi tuloksi ei olisi voitu katsoa tuloa, jonka hän saa vasta seuraavan vuoden huhtikuussa. Vasta huhtikuusta 1999 alkaen, jolloin X tosiasiallisesti sai työmarkkinatukea 40 päivältä, hänen saamansa työmarkkinatuki on toimeentulotuesta annetun lain 15 8

9 Tilitietojen selvittäminen pankeista :n 2 momentin mukaan jaettavissa eriin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräytymisen ajanjaksona. Opiskelijoilla tulona huomioidaan kaikki opintotukietuudet, vaikka opiskelija ei olisi nostanut tai hakenut opintolainaa. Yrittäjien tulojen arviointi. Ks. erillinen kohta. Ulosotosta. Ks. erillinen kohta. Verotodistuksesta selvitetään varallisuus, joka on realisoitavissa. Toimeentulotuen saamiseen ja määrään eivät vaikuta sellaiset varat, jotka eivät ole käytettävissä tukea myönnettäessä, eivätkä sellaiset varat, joiden katsotaan olevan tarpeen henkilön jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Toimeentulon kannalta välttämättömiä varoja, joiden realisoimista ei voida edellyttää, ovat asunto, tarpeellinen asuinirtaimisto ja työvälineet. (TOTUL 12 ). Perintö huomioidaan toimeentulolaskelmassa. Asiakkaalta pyydetään perunkirja. Perintö näkyy myös verotodistuksessa ja verotuspäätöksessä. Jos asiakkaalla on osakkuus kuolinpesään, voidaan asiakkaan edellyttää ottavan lainaa osakkuutta vastaan. Harkinnassa on otettava huomioon pesän velkaisuus sekä se, liittyykö pesän selvittämiseen ja perinnönjakoon riitaisuutta. Avioerotilanteissa osituksesta saatu omaisuus huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa. Asiakkaalta pyydetään ositusta koskevat asiakirjat. Mikäli henkilöllä on varoja, jotka hän tulee myöhemmin saamaan käyttöönsä (esim. avioeron yhteydessä), myönnetty tuki peritään näistä varoista. Veronpalautukset huomioidaan tuloina laskelmassa. Mikäli asiakkuus on kestänyt yli kolme kuukautta, perheen veronpalautuksista voidaan jättää huomioimatta tulona 80 /perheen jäsen, kuitenkin enintään 320 kotitaloutta kohti. Jos on perusteltua syytä epäillä, että asiakas ei ole toimeentulotukea hakiessaan ilmoittanut kaikkia tilitietojaan, hänelle on ensisijaisesti varattava mahdollisuus toimittaa tilitiedot itse tai antaa valtakirja sosiaalitoimistolle tilitietojen tarkastamiseksi, ellei ole erityisen painavaa syytä menetellä toisin. Jos tilitiedot koskevat myös toista aikuista, esim. puolisoa, on hänenkin valtakirjansa oltava. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 20 :ssä säädetään velvollisuudesta antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja. Edellä mainittu velvollisuus koskee myös rahalaitosta, jos sosiaalihuollon viranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä ja luotettavuutta. Rahalaitostiedustelu on viimekätinen ja poikkeuksellinen toimi. Ennen kuin pyyntö tehdään rahalaitokselle, on asiakkaalle annettava siitä tieto. Pankkien osoitteet, johon rahalaitostiedustelu osoitetaan: Säästöpankki Aktia, Konttorituki, PL 7, Porvoo Liedon Säästöpankki, Hyvättyläntie 4, Lieto 9

10 Nordea, Konttoripalvelut, Levytie 2 B, Nordea Sampo Pankki Oyj, Asiakkuusselvitykset, PL 1243, Sampo Handelsbanken, Raisiontori 5, Raisio (Raision konttorin asiakkaat) Ålandsbanken, Affärstöd, PB 3, Mariehamn Osuuspankkikeskus, Pankkiturvallisuusyksikkö, PL 308, Helsinki Tapiola-ryhmä, Tapiola Pankki Oy, Tapiola 4.3. Perusosan sisältö ja määrä Ravintomenojen ja käyttövarojen lisäksi perusosalla on tarkoitus kattaa vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen maksu, TV-lupa, sanomalehden tilausmaksu, puhelimen käyttömenot, vaatemenot ja lasten harrastustoiminnan menot. Nykyisestä perusosasta ravinnon osuudeksi lasketaan 49 % ja muiden menojen osuudeksi 51 %. Perusosan määrä päivää kohti saadaan jakamalla kuukausisummat 30:llä. Yksinäisen henkilön perusosa huomioidaan vain tosiasiallisesti yksin asuville ja yksinhuoltajille. Sen sijaan muun 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosaa sovelletaan erilaisista syistä yhteistaloudessa asuvien osalta (avio- ja avopuolisot, yhdessä asuvat sisarukset tai yhteistaloudessa asuvat samaa sukupuolta olevat henkilöt). Lyhytaikaisen laitoshoidon kestettyä yli kaksi viikkoa huomioidaan menolaskelmassa perusosa käyttövaran (80 /kk) suuruisena. Perusosan tasoa alennetaan työstä tai työvoimapoliittisesta koulutuksesta kieltäytyjien osalta siten kuin TOTUL 10 :ssä on tarkemmin säädetty. Perusosan alentamisesta sosiaalityöntekijä tekee aina erillisen viranhaltijapäätöksen. Perusosan alentamisen yhteydessä sosiaalityöntekijä laatii asiakassuunnitelman mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Perheellisten kohdalla perusosan alentaminen kohdistuu vain sen perheenjäsenen perusosaan, joka on kieltäytynyt työstä tai työvoimapoliittisista toimenpiteistä. 5. TARPEELLISEN SUURUISINA HUOMIOON OTETTAVAT MENOT 5.1. Asumismenot Vuokra-asunnot Huomioidaan enintään yleistä asumistukea myönnettäessä noudatettavan asumistason mukainen vuokra. Jäljempänä mainitut vuokrien euromääräiset rajat ovat ohjeellisia maksimivuokria. Maksimivuokraa korkeampi vuokra voidaan huomioida, jos kunnalla ei ole tarjota edullisempaa vuokra-asuntoa.. Asumismenojen 10

11 huomioimiseen vaikuttavat mm. kaupungin vuokrataso, perheen lasten ikä ja muut erityistarpeet. Henkilöluku Enimmäispinta-ala Enimmäisvuokra Enimmäisvuokra ilman vettä ja sis. sähkön ja veden /kk sähköä /kk Ylisuuria asumiskuluja voidaan huomioida enintään kolmen kuukauden ajalta, avioero- ja avoerotilanteissa puolen vuoden ajalta, jonka jälkeen huomioidaan kohtuulliset kustannukset. Kotona asuvien täysi-ikäisten lasten osalta huomioidaan enintään pääluvun mukainen osuus vuokrasta. KHO /936. Hakijan tarpeellisen suuruisina asumismenoina hänen toimeentulotukilaskelmassaan oli voitu ottaa huomioon puolet asunnon vuokra- ja sähkömenoista, koska hänen täysi-ikäinen poikansa asui hänen luonaan. Hakija ei ollut elatusvelvollinen poikaansa nähden. Asumismenojen puolittaminen työssä käyvälle täysi-ikäiselle pojalle ei ollut myöskään kohtuutonta. Vuokraa ei huomioida ilman virallista asumisoikeutta asuvilta. Asiakkaan edellytetään olevan talonkirjoilla. Vuokrasta huomioidaan pääluvun mukainen osuus. Alivuokralaisten osalta edellytetään huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus, joka täyttää myös yleisen asumistuen myöntämisen edellytykset. Vuokrataso huomioidaan kohtuullisena yleensä enimmillään 200 /kk. Alivuokralaisella on oltava käytössään vähintään yksi huone. Mikäli alivuokralaisasunto vastaa itsenäistä asumista (esim. omakotitalon yläkerta), voidaan huomioida korkeampi vuokra. Takuuvuokrat/vuokravakuus eivät ole toimeentulotuessa kuntaa sitovia asumiskustannuksia. Velvollisuutta näiden kustannusten maksamiseen toimeentulotukena ei ole. Asunnon tarpeen tulee olla kiistaton. Ainoastaan lastensuojelulain mukaisissa tilanteissa (puutteet asumisessa johtavat lastensuojelun tarpeeseen, jälkihuoltovelvoite) kunnalla on sitova velvoite järjestää asunto. KHO /444. Takuuvuokrana maksettu markkaa oli otettava huomioon toimeentulotukilaskelmassa vuokramenona vuokrasuhteen päättymistä edeltäneenä sinä aikana, jolloin vuokra oli suoritettu takuuna annetuilla varoilla. Vuokravakuuden myöntäminen on joissain tilanteissa asunnottomuuden tai asunnottomuuden uhan vuoksi perusteltua. Tällöin vuokranantajalle ei makseta vuokravakuutta välittömästi vuokrasuhteen alkaessa, vaan kaupunki antaa vuokranantajalle, aina kun se on mahdollista, vakuussitoumuksen, jossa 11

12 sosiaalitoimisto sitoutuu suorittamaan vuokrasuhteen päättyessä sitoumuksessa mainitun vakuuden, mikäli vuokralainen on jättänyt vuokria maksamatta tai ovat turmelleet asuntoa tavanomaista kulumista enemmän. Vakuus on yhden kuukauden vuokraa vastaava summa. Vain poikkeustapauksissa ja harvoin vakuus on kahden kuukauden vuokraa vastaava summa. Muihin kuin kaupungin omiin vuokra-asuntoihin myönnetään vakuus vain, jos on aivan ilmeistä, ettei asiakas voi saada kaupungin vuokra-asuntoa. Opiskelijalle myönnetään ensisijaisesti vuokravakuus opiskelija-asuntoihin. Kun vuokravakuus myönnetään toiselle paikkakunnalle, muuton perusteena tulee olla työ- tai opiskelupaikka toisella paikkakunnalla ja vaikeat kulkuyhteydet. Silloinkin vakuus on voimassa enintään kuusi kuukautta. Vakuuden myöntämisestä päätetään asiakaspalaverissa. Kiireellisissä tapauksissa vakuuden myöntämisestä on keskusteltava sosiaalityön johtajan kanssa Omistusasunnot ja asumisoikeusasunnot Muut asumismenot Hoitovastike ja rahoitusvastike voidaan huomioida menona kohtuullisten asumiskustannusten rajoissa. Asunnon hankkimista tai asumisoikeusmaksun maksamista sekä asunnon välttämätöntä kunnostamista varten otetun lainan korot voidaan huomioida asumismenona pankin lainatodistuksen mukaisesti. Asuntolainan korko huomioidaan, jos lainan ottamista ja asiakkaan esittämää maksusuunnitelmaa voidaan pitää tuloihin nähden realistisena. Lainan korot huomioidaan kohtuullisen suuruisina: omistusasumisen yhteiskustannusten (yhtiövastike/oktalon hoitokulut + lainan korot) tulee mahtua kohtuullisten asumiskustannusten rajoihin. Kohtuullisharkinnassa huomioidaan perhekoon ja asunnon kunnon mukainen kohtuullinen vuokrataso (asumistuen normitus), johon verrataan omistusasumisen kustannuksia. Asiakkaan tulee esittää pankin todistus lainojen määrästä, lyhennysaikataulusta ja korkoprosenteista. Asuntolainan nimellä otettuihin muihin luottoihin on kiinnitettävä huomiota. Samoin on voitu yhdistää alun perin asuntolainan nimellä otettuun lainaan muitakin lainoja. Lainaa voidaan verrata kauppakirjan osoittamaan ostohintaan. Muita asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja huomioitavia asumismenoja ovat: erilliset lämmityskulut, vesi- ja jätevesimaksut, jätehuolto, auraus- ja nuohousmaksut, palovakuutus, kiinteistövero, tontin vuokra. Harvoin maksettavat suuret laskut (esimerkiksi lämmityskulut) voidaan jakaa kuukausieriin. Lisäksi asumisesta aiheutuvina menoina otetaan huomioon muita kuin asumistukilain 6 :n mukaisia asumismenoja. Näitä ovat mm. taloussähkö (ei lämmityssähkö), kotivakuutus ja saunamaksut. Kotivakuutuksen enimmäismäärä kerros- ja rivitaloissa 1 2 hengen talouksissa 84 /v ja yli 2 hengen talouksissa 108 /v. Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärä ok-taloissa on 252 /v. Asiakkaalta pyydetään nähtäviksi vakuutuskirjat, joissa on erittely vakuutuksen sisällöstä Terveydenhuoltomenot 12

13 Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Asiakkaan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuoltopalveluja. Asiakkaat ohjataan käyttämään omalääkäriä. Yksityislääkärikäyntejä ei huomioida menoina, sillä terveyskeskuslääkäri arvioi hoidon tarpeen ja tarvittaessa antaa lähetteen niihin hoitoihin ja tutkimuksiin, joita asiakas tarvitsee. Myös gynekologiset tutkimukset voidaan tehdä terveyskeskuksessa. Poikkeuksena ovat silmälääkärin tarkastus silmälaseja varten, mikäli optikko ei voi tehdä silmälasimääräystä. Silmäsairauksien hoito tapahtuu kuitenkin terveyskeskuksen kautta. KHO /2076. Yksityisistä terveydenhuoltopalveluista johtuvat kustannukset voidaan toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, kuten silloin, kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät. Perusteena voi olla myös jatkuva hoitosuhde. X on ollut hoidossa yksityisellä lääkäriasemalla, jossa hänen oikea polvensa on leikattu. Vasen polvi on leikattu yliopistollisessa sairaalassa lokakuussa X:n ei voitu esitetyn selvityksen perusteella katsoa olleen sellaisen kiireellisen hoidon tarpeessa, mitä hoitoa hän ei olisi voinut saada julkisen terveydenhuollon toimesta. Kysymyksessä olevasta yksityisellä lääkäriasemalla suoritetusta leikkauksesta aiheutuvia kustannuksia ei voitu pitää toimeentulotuesta annetun lain 7 :n mukaisina toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavina menoina. KHO 2005:79. Hakemus toimeentulotuen myöntämisestä yksityisellä lääkäriasemalla annetusta hammashoidosta aiheutuneen laskun omavastuuosuuteen ja myös siihen määrään, mitä saatu hoito olisi tullut terveyskeskuksen hammaslääkärillä maksamaan, voitiin hylätä. Apteekista ilman lääkärin määräystä hankitut lääkkeet ja hoitotarvikkeet sisältyvät perusosaan Lääkkeet Hyväksytään lääkärin määräämät lääkkeet omavastuuosuudelta reseptien ja apteekin kuittien perusteella. KHO 2005:28. X:lle oli myönnetty korotettu vammaistuki hänen etenevän silmäsairautensa vuoksi. X oli hakenut toimeentulotukea muun ohella reseptilääkkeiden hankkimisesta aiheutuneisiin menoihin. Lääkkeet oli hankittu X:n muiden sairauksien hoitamista varten. Tämän vuoksi kysymyksessä olevia reseptilääkkeiden hankkimisesta aiheutuneita terveydenhuoltomenoja ei voitu pitää X:n korotetulla vammaistuella korvattavina menoina, vaan niitä oli pidettävä toimeentulotuella katettavina menoina. Mikäli asiakkaalla on useiden lääkäreiden määräämiä lääkkeitä, ohjataan asiakas omalääkärin vastaanotolle. Myös ehkäisypillerit huomioidaan laskelmassa menoina. Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleet ohjataan ehkäisyneuvolaan. Huumevieroituslääkkeet huomioidaan menoina vain, jos ne ovat A-klinikan lääkärin tai TYKS:n päihdeyksikön lääkärin määräämiä. 13

14 Sairaudesta johtuvat matkakulut Poliklinikka- ja sairaalamaksut Fysikaalinen hoito ja apuvälineet KHO 2006:51. Toimeentulotukea oli haettu muun ohella asiakkaalle lääkärin määräämään potenssilääkevalmisteeseen. Asiakas oli esittänyt selvityksenä hoitavan lääkärin antaman lausunnon, josta ilmenivät hakijan sairaudet sekä se, että sanottu lääke oli asiakkaan sairaanhoidon kannalta tarpeellinen. Lisäksi asiakas oli esittänyt selvityksen lääkkeen hankkimisesta aiheutuneesta kohtuullisesta menosta. Sanottua lääkkeen hankinnasta aiheutunutta menoa oli pidettävä tarpeen mukaisena muuna kuin perusosaan sisältyvänä terveydenhuoltomenona. Tämä meno oli otettava toimeentulotukilaskelmassa huomioon [lisäosalla] katettavana menona. KHO 2006:52. Hakemus toimeentulotuen myöntämisestä potenssilääkkeeseen voitiin hylätä, koska asiakas ei ollut esittänyt hoitavan lääkärin antamaa lausuntoa tai muuta riittävää selvitystä lääkkeen tarpeellisuudesta potilaan hoidossa. Toimeentulotukea myönnettäessä pelkkä lääkkeen puhelinmääräyksessä oleva maininta sairauden hoidosta ei ollut riittävä. Lääkkeisiin voidaan antaa myös maksusitoumus, mikäli asiakkaalla on jatkuva lääkitys ja toimeentulotuen tarve tai sitoumuksen antaminen on muuten perusteltua. Maksusitoumuksessa tulee määritellä sitoumuksen kattavuus, esimerkiksi lääkärin nimi ja sitoumuksen voimassaoloaika. Mikäli asiakkaalla on runsaasti sairaudenhoidosta johtuvia matkakuluja ja hän saa Kelan matkakulukorvausta, huomioidaan omavastuuosuus. Muissa tapauksissa matkakulujen huomioiminen pitää olla erikseen perusteltu (esimerkiksi asiakkaan varattomuus ja välttämätön hoidon tarve). Laskut huomioidaan todellisen suuruisina. Pääsääntöisesti huomioidaan vain julkisesta terveydenhuoltopalveluista aiheutuneet menot. Yksityisestä terveydenhuollosta johtuvat menot voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät. Perusteena voi olla myös jatkuva hoitosuhde. Yli kahden viikon sairaalassaolo vähentää asiakkaan perusosaa laskelmassa (ks. kohta 4.3.). Voidaan huomioida yksi hoitosarja terveyskeskuksessa enintään kerran vuodessa terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Yksityisen sektorin lähetteitä ei huomioida KHO /3247. Hoidon määränneen terveyskeskuslääkärin lausunnon mukaan fysikaalisen hoidon saanti oli ollut X:lle varsin tärkeä osa työkykyisyyden palauttamisessa, mutta hoito oli täytynyt toteuttaa yksityispuolella, koska terveyskeskuksen resurssit eivät tuolloin olleet riittäneet hoitamaan työikäisiä fysikaalista hoitoa tarvitsevia potilaita. 14

15 Mainittua lääkärin määräämää fysikaalista hoitoa oli sinänsä pidettävä X:lle tarpeellisena hoitona. Yksityisellä lääkäriasemalla suoritetusta fysikaalisesta hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei kuitenkaan voitu ottaa huomioon, koska kysymys ei ollut sellaisesta erikoishoidosta, jota ei olisi voitu antaa julkisessa terveydenhuollossa. Hoidon tarve ei ollut myöskään sairauden laatu huomioon ottaen sillä tavalla kiireellistä, että syntyneitä kustannuksia olisi voitu pitää toimeentulotuen tarvetta harkittaessa huomioon otettavina terveydenhuoltomenoina. Tukiliiveihin tai muihin apuvälineisiin ei avusteta toimeentulotuen avulla, vaan asiakas ohjataan terveyskeskuksen apuvälinelainaamoon, mikäli hänellä on lääkärin todistus apuvälineen tarpeesta Silmälasit Voidaan myöntää toimeentulotukena silmälääkärin tai optikon määräyksestä pitkäaikaisasiakkaille eli yli kolme kuukautta toimeentulotukiasiakkaina olleille. Silmälasit voidaan yleensä myöntää vain kolmen vuoden välein, poikkeuksena näkökyvyn voimakas muutos ja lapset. Piilolinssejä ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena. Maksusitoumukset annetaan Raision Näkökulmaan tässä vaiheessa tarjouskilpailun perusteella. Jos asiakas on jo hankkinut lasit jostakin muualta, korvataan lasit siihen määrään, mitä lasit maksaisivat Raision Näkökulmassa. Silmälääkärikäynnin kustannusten omavastuu huomioidaan menoina, mikäli optikko ei voi tehdä silmälasimääräystä. Annettaessa maksusitoumus silmälääkärissä käyntiin, ohjataan asiakas Naantalin Yksityislääkärit oy:öön Hammashoito Ainoastaan kiireellisen ja välttämättömän hammashoidon kustannukset voidaan huomioida ilman etukäteissopimista asiasta. Jatkohoidosta hammaslääkäri tekee hoitosuunnitelman ja kustannusarvion. Maksusitoumus pidempään hoitojaksoon annetaan vain pitkäaikaisasiakkaille, joiden toimeentulotuen tarpeen arvioidaan jatkuvan hoidon loppuun saakka. Hammashoitoa pyytävät pitkäaikaisasiakkaat ohjataan lähetteellä terveyskeskuksen hammashoitolaan, josta pyydetään arvio välttämättömästä hammashoidosta. Terveyskeskuksessa annettu hoito korvataan, vaikka hoito olisi toteutettu ostoosoituksena yksityisellä hammaslääkärillä. Proteettisesta hoidosta on oltava tarvittaessa erillinen kustannusarvio ja maksusitoumus Psykoterapia Psykoterapiakuluja huomioidaan toimeentulotuessa vain erityisperusteluin, joita ovat esimerkiksi erikoishoidon tarve, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde. Tarpeen ja hoitopaikan määrittelee pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon lääkäri. Toimeentulotukena voidaan huomioida Kelan kuntoutuksena myönnetyn psykoterapian omavastuuosuudet samalta ajalta, jolle Kelan myöntämä korvaus kohdistuu eli yleensä kahden vuoden ajalta. Sen jälkeen hoidon tarpeen arvioi mielenterveysyksikön psykiatri. Myös niissä tilanteissa, joissa Kelan korvausta ei ole lainkaan myönnetty, hoidon tarpeen arvioi mielenterveysyksikön psykiatri. 15

16 KHO 2004:95. Toimeentulotukea hakenut asiakas B on käynyt huhtikuusta 2001 lukien lokakuulle 2001 yksityisellä lääkäriasemalla psykoterapeuttisessa hoidossa. Terapiaa on sinänsä pidetty B:lle tarpeellisena lääkinnällisenä kuntoutuksena. B:llä on myös ollut pitkään (vuodesta 1996 lähtien) jatkunut hoitosuhde häntä hoitaneeseen terapeuttiin. Asiassa ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, että kysymyksessä olisi ollut sellainen välttämätön terveydenhoito, josta aiheutuviin kustannuksiin olisi myönnettävä toimeentulotukea Päihdehuollon palveluja tarjoavassa laitoksessa asuminen, asunnottomien asuminen ja turvakoti Päihdehuollon tarpeen arvioinnista, tarkoituksenmukaisen hoitopaikan valinnasta sekä hoidon kustannusten korvaamisesta kuntaosuuden osalta päättää A-klinikka. A-klinikka antaa maksusitoumuksen kunnan käyttökorvauksen osalta ja asiakas maksaa itse hoitopäivämaksun. Mikäli asiakkaalla on oikeus toimeentulotukeen, hänelle voidaan myöntää avustusta hoitopäivämaksuun, käyttövaroihin ja matkakustannuksiin. A-klinikka ja sosiaalitoimi neuvottelevat yhteisten asiakkaiden kohdalla etukäteen laitossijoitukseen liittyvistä yhteistyötarpeista. Asunnottomuuden perusteella kuntoutumishoitoon ohjatun asiakkaan kuntaosuuden kustannuksista vastaa sosiaalitoimisto. Sosiaalijohtaja tekee kuntaosuudesta päätöksen Kunnarissa ja lasku maksetaan erillisestä kustannuspaikasta, ei toimeentulotuesta. Sosiaalityöntekijä tekee Statuksessa PA-päätöksen. Asiakasosuuteen voidaan myöntää toimeentulotukea. Turvakotiin hakeutuvan muun kuin perhepalveluiden asiakkaan turvakotimaksu maksetaan sosiaalitoimistosta. Turvakodissa asuvan asiakkaan tulee maksaa asiakasosuus itse. Vuonna 2007 aikuisen omavastuuosuus on 13,00 /vrk ja lapsen 6,50 /vrk. Jos henkilö tai perhe ei ole sosiaalitoimiston asiakas, hänelle tulee lähettää lasku asiakasosuudesta. Jos asiakas ei vapaaehtoisesti suostu maksamaan laskua, on asiakkaan tulotilanne on selvitettävä. Omavastuuosuus laskutetaan, jos asiakkaalla on varaa maksaa lasku. Laitoshoidossa asuvan henkilön käyttövara on 80 /kk ja laitoshoidon jatkuttua yli 3 kk käyttövara on 166 /kk. Turvakodissa käyttövara on 20 / viikko, lapsi 10 / viikko. Käyttövarat lasketaan 14 vrk:n asumisen jälkeen Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuviin menoihin myönnettävä toimeentulotuki on aina harkinnanvaraista ja perustuu erityisen tuen tarpeeseen. Näissä tilanteissa on kyse välttämättömän toimeentulon turvaamisesta tai henkilön itsenäisen suoriutumisen edistämisestä Kodin irtaimiston hankinnasta aiheutuvat menot Toimeentulotukea voidaan myöntää kertaluonteisena alkuavustuksena tai pienemmissä erissä (esimerkiksi huomioimalla osamaksu) välttämättömään kodin irtaimeen: huonekaluihin ja taloustarvikkeisiin. Tämä koskee henkilöitä, joilla ei ole välttämätöntä kodin irtaimistoa tai tarvikkeita, eikä heillä ole myöskään mahdollisuutta saada tai hankkia niitä itse lähiaikoina. 16

17 Avustusta voidaan myöntää esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille, jotka puutteellisista asuinolosuhteista siirtyvät omaan asuntoon, laitoshuollosta kotiutettavalle ja erityisen tuen tarpeessa olevalle nuorelle. Pelkkä muutto sinänsä ensimmäisen asunnon saaminen tai asunnon vaihtaminen ei oikeuta avustukseen, vaan aina edellytetään erityinen perusteltu tuen tarve. Alkuavustuksen enimmäismäärä on 252 yksinäiselle ja 340 perheelliselle. Pesukoneen hankintaan voidaan myöntää toimeentulotukea perheelle tai henkilölle joka on pitkäaikaisen tuen tarpeessa ja jonka itsenäinen selviytyminen vaarantuu pesukoneen puuttumisen takia. Pesukoneeseen voidaan myöntää enintään 336. Jääkaapin hankintaan voidaan myöntää avustusta, jos sitä ei ole vuokraasunnossa valmiina. Pölynimuriin ei myönnetä toimeentulotukea. Kodinkoneiden korjauskustannuksia voidaan huomioida harkinnan mukaan Lastentarvikkeet Lastenvaunuihin ja rattaisiin voidaan myöntää toimeentulotukea, jos perhe on pitkäaikaisen tuen tarpeessa. Vaunuihin voidaan myöntää enintään 134 ja rattaisiin 84. Sisaristuimeen voidaan myöntää erikseen avustusta enintään 50. Lasten sänkyyn voidaan myöntää enintään 67 vain yhden kerran. KHO 2006:73. Lapsi oli huostaanotettu Outokummussa ja sijoitettu sijaishuoltoon Valtimon kuntaan. Lapsen sänky on huostaanotosta riippumatta lapselle tarpeellinen hänen yöpyessään sovituilla tapaamisilla äitinsä luona Liperin kunnassa. Siten sen on katsottava kuuluvan välttämättömään kodin irtaimistoon ja sen hankkimisesta aiheutunutta menoa on pidettävä erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvana menona, johon X:llä on oikeus saada toimeentulotukea edellytysten siihen muutoin ollessa olemassa vakinaiselta oleskelukunnaltaan Liperin kunnalta Vaatemenot Laitoshoidossa oleville voidaan myöntää avustusta vaatteisiin, mikäli hoito on kestänyt kauan ja asiakkaalla on käytössään ainoastaan käyttövara. Romaninaiselle voidaan myöntää vaateavustusta hameeseen enintään 350 kahden vuoden välein. KHO 2000:26. Romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romaninaisen puku on osa romanien kulttuuria. Romanihameen hankintamenot ovat niin suuret, että niitä ei voida lukea kokonaan perusosalla katettaviin menoihin Lasten harrastus- ja lomavirkistysmenot Harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Harrastuksiin voidaan myöntää tukea, mikäli perheen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne (toimeen- 17

18 tulotuen asiakkuus ja lastensuojelun ennaltaehkäisy) ja lapsen tuen tarve sitä edellyttävät. Samoin perustein voidaan myöntää toimeentulotukea lasten leirimaksuihin ja matkakuluihin. Jos pitkään toimeentulotukea saanut perhe osallistuu Lomaliiton teemalomalle, maksaa sosiaalitoimisto omavastuuosuuden. Harkinnan mukaan korvataan myös matkakustannuksia. Lasten koulu- ja tarhakuvat voidaan huomioida laskelmassa enintään 25 :n suuruisina lasta kohden. Lapsen polkupyörään voidaan myöntää avustusta ennen lapsen kouluikää vain kerran enintään 50 /lapsi ja lapsen kouluiän aikana kolmen vuoden välein korkeintaan 84 /lapsi. Perheitä ohjataan aina selvittämään käytettyjen harrastusvälineiden vaihto- tai ostomahdollisuus. Huomioitavien harrastuskulujen enimmäismäärä on 180 /vuosi/lapsi. Avustus on ensisijaisesti ohjattava sellaisten välineiden hankintaan, joita tarvitaan koulussa, sekä seurojen jäsenmaksuihin. Lastensuojelullisista syistä lasten harrastus- ja virkistysmenoissa enimmäismäärä voidaan tarvittaessa ylittää Muuttokustannukset Muutossa on tarvittaessa velvollinen avustamaan se kunta, josta muutetaan. KHO /3549. X asui aiemmin Oulussa. Hän muutti lokakuussa 1999 Oulusta Helsinkiin. Hän asui Helsingissä huhtikuuhun 2000 asti alivuokralaisasunnossa. Saatuaan huhtikuussa 2000 asunnon Helsingistä hän kävi hakemassa Oulusta siellä olleet tavaransa. Koska X on huhtikuussa 2000 vakinaisesti oleskellut Helsingissä, Oulun sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto ei ole velvollinen myöntämään toimeentulotukea hänen huhtikuussa maksamiinsa muuttokustannuksiin. Muutot järjestetään edullisinta tapaa käyttäen (ilman apumiestä, jos mahdollista) ja kuljetusyrityksenä käytetään Hemmon Kuljetusta. Maksusitoumukseen tulee merkitä mistä mihin muutto on tarkoitus suorittaa. Maksusitoumukset myönnetään tarjouskilpailun perusteella tehdyn sopimuksen mukaisesti. Puhelinliittymän siirtymämaksu voidaan huomioida muuttokustannuksena Hautauskulut Hautauskuluja haetaan siitä kunnasta, missä vainajalla on ollut kotipaikka. Mikäli kotipaikkaa ei ole ollut, hautauskuluja haetaan siitä kunnasta, missä henkilö on kuollessaan oleskellut. KHO /623. B oli vuodesta 1991 lukien asunut L:n kunnassa, jossa hänellä myös kuollessaan oli asunto ja kotikunta. B:n lapsi ja tämän äiti ovat asuneet yhdessä B:n kanssa L:n kunnassa. Kunnan ilmoituksen mukaan sanottu lapsi asui edelleenkin L:n kunnassa. Kun otettiin huomioon B:n ja hänen kuolinpesänsä sekä perheensä olosuhteista saatu selvitys, asiassa ei ollut käynyt ilmi, että B:n L:n kunnasta J:n kaupunkiin kuljettamisesta aiheutuneet kustannukset olisivat sellaisia erityisistä tarpeista johtuvia olosuhteita, joihin L:n 18

19 sosiaalilautakunta olisi velvollinen myöntämään toimeentulotukea. Ennen hautauskulujen myöntämistä on varmistuttava kuolinpesän varattomuudesta. Perukirjan tulee olla tehtynä tai tilanne tulee pystyä muulla tavalla varmistamaan. KHO /2972. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan pidetyssä perunkirjoituksessa puolison kuolinpesän rahavarat olivat olleet 83,19 markkaa ja velat sisältäen hautauskulut markkaa. Ottaen huomioon kuolinpesän varattomuuden sekä lesken taloudellisista olosuhteista saadun selvityksen kuolinpesälle tuli myöntää toimeentulotukea välttämättömiin hautauskustannuksiin markkaa. Vainajalta maksamatta jääneisiin laskuihin ei myönnetä toimeentulotukea, vaan ne merkitään perukirjaan kuolinpesän veloiksi ja katetaan pesän varoilla. Hautauskulut maksetaan hautaustoimistolle sosiaali- ja terveysviraston sopiman taksoituksen mukaisesti. Seurakunta laskuttaa hautauskuluista erikseen oman osuutensa. Lähiomaisilla on oikeus valita arkku- tai polttohautaus. Lähiomaisen hautajaisiin voidaan myöntää seppele/kukkavihko- ja vaateavustusta 84 yhteensä sekä tarvittaessa hautajaismatkaan kohtuuhintainen junamatkashekki. Islamilaisessa hautauksessa hautauskulut korvataan todellisten kustannusten mukaan. Myös kuljetuskustannukset korvataan todellisten kustannusten mukaan Opintolainan korko Opintolainan korkoa ei huomioida toimeentulotuessa, vaikka opintolaina on huomioitu laskelmassa tulona, sillä opintolainan valtiontakaus ja mahdollisuus saada vapautus takaussaatavan maksamisesta ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. KHO 2006:22. Opintolainan korkoja ei voitu pitää toimeentulotuen lisäosalla korvattavina tarpeellisina menoina sillä perusteella, että opintolaina oli opiskelukuukausina luettu toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa käytettävissä olevaksi tuloksi. Asiassa ei myöskään ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi korkojen kattaminen toimeentulotuen lisäosalla olisi ollut tässä tapauksessa toimeentulon turvaamiseksi tarpeen Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Ns. tapaavan vanhemman kustannuksina voidaan huomioida toteutuneiden tapaamisten mukaan enintään 2 kertaa/kk 2 päivän ikäkohtainen perusosa. Erityistä harkintaa käyttäen voidaan myöntää tapaavalle vanhemmalle avustusta kahteen yhdensuuntaiseen menomatkaan lapsen luo kuukaudessa. Avustus myönnetään yleensä junamatkashekkinä. 19

20 Työssä käynnistä aiheutuvat kustannukset Tapaamisten ajankohdat huomioidaan vain vahvistetun sopimuksen tai oikeuden päätöksen mukaan. Tapaamiskertoja hyväksytään enintään kaksi viikonloppua kuukaudessa, kaksi viikkoa kesälomalla ja viikko talvilomalla. Asiakkaan on esitettävä luotettava selvitys tapaamisen toteutumisesta. Huostaanotetun ja sijaishuoltoon sijoitetun lapsen tapaamisesta aiheutuvat matkakulut korvataan perhepalveluista. Jos vanhemmat eivät saa korvausta lastensuojelun kautta, on matkakulut korvattava toimeentulotuesta. KHO 2006:73. Toimeentulotuen hakijan oleskelukunnan velvollisuuteen kuului myöntää edellytysten muutoin täyttyessä toimeentulotukea myös menoihin, jotka aiheutuivat hakijan toisessa kunnassa huostaanotetun ja sijaishuoltoon sijoitetun lapsen tapaamisista, koska matkakustannuksista ei ole huoltosuunnitelmassa tai muutoin muuta sovittu, sekä hakijan käynneistä perheneuvolassa huostassapidon lopettamiseksi tehtävää lausuntoa varten. Työmatkakulut korvataan yleensä seutulipun (50 ) mukaan. Mikäli oman auton käyttö on välttämätöntä työmatkalla (työkalujen kuljetus, ei linja-auto-yhteyttä), korvataan 0,2 /km. Myös työvoimapoliittisen koulutuksen ensimmäisen kuukauden matkakustannukset tai opiskeluun liittyvän työharjoittelun matkakustannukset voidaan huomioida, mikäli matkoja ei korvata muulla tavalla. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan osallistumisesta aiheutuvista matkakuluista toimeentulotukena matkakorvausta halvimman matkustustavan mukaisesti (TOTUL 10a.2 ) (kuntouttavan työtoiminnan päätös). Turun kaupunkialueen ja Raision toiminnallisten lähikuntien ulkopuolelle ulottuvat perustellut työmatkat huomioidaan. Kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, millä tavalla työssäkäynti tai koulutus edistää henkilön omaehtoista selviytymistä jatkossa. Polkupyörään voidaan erityisen perustellussa tilanteessa myöntää avustusta yhden kerran 50 /asiakas, mikäli hakija käyttää pyörää työmatkoihin Ulosotto, velkajärjestely ja muut velat STM:n ohjeen mukaan palkasta huomioidaan yleensä ulosoton jälkeen jäävä nettotulo, jos palkka on suoraan ulosmittauksen kohteena. Ohje ei ole kuitenkaan velvoittava, vaan ulosoton suhteen voidaan käyttää harkintaa. Erikseen on selvitettävä, mitä velkoja on ulosotossa. KHO /135. X:lle myönnettiin toimeentulotukea vuoden 2003 maaliskuulle 75,18 euroa. Menoina ei muun ohella ole otettu huomioon yhteensä 51 euron suuruisia, maksukehotuksen alaisia maksuja ajoneuvoverosta ja liikennevakuutuksesta. Kyseiset saatavat oli annettu ulosottoteitse perittäväksi, ja ulosottoviranomainen oli osoittanut X:lle niitä koskevan maksukehotuksen. Sanottua summaa ei kuitenkaan ollut ulosmitattu X:ltä, eikä X siten ollut maaliskuussa 2003 menettänyt sen osalta määräysvaltaansa. Kysymyksessä ei ollut toimeentulotuen lisäosalla katettava meno. 20

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen TAMPERE 1 (5) Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.11.2016 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 28.9.2016 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1.

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 17 a, sellaisena kuin se on laissa 815/2015, muutetaan 4 :n 2 momentti,

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa Etelä-Pohjanmaa 2017 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 2 1.1 TUEN HAKEMINEN... 2 1.2 TUEN MYÖNTÄMINEN... 2 1.3 PÄÄTÖS... 2 2 TÄYDENTÄVÄ

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2016 Perusturvalautakunta 16.12.2015 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 13 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Kuka saa toimeentulotukea?...

Lisätiedot

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Yhtymähallitus 14.12.2016 liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2017 Sisällysluettelo 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 3 2. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Keskustelua perustoimeentulotuesta

Keskustelua perustoimeentulotuesta 1 Keskustelua perustoimeentulotuesta Kela Keskinen vakuutuspiiri ja asiakaspalveluyksikkö Lapuan ja Tampereen Hiippakunnat Sarita Alarotu ja Asko Riihioja 8.6.2016 2 Kelan organisaatio Keskinen alue 3

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 13.12.2016 VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE 1.3.2017 ALKAEN Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET 1.1.2017 Perusturvalautakunta 20.12.2017 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 10 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Perustoimeentulotuki...

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella 1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 alkaen Rantasalmella Hyväksytty Kunnanhallitus 19.12.2016 / 256 Voimaantulo 1.1.2017 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 3 1.1. Perustoimeentulotuki.3 1.2. Täydentävä

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015 Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset 2 Esitetty 1 Lain tarkoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan

Lisätiedot

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Perustoimeentulotuki 1 Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 2 Perusosa 2 Muut perusmenot 3 Miten tulot vaikuttavat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (5) 304 Liikaa maksetun palkan takaisinperintää koskeva oikaisuvaatimus HEL 2016-003359 T 01 02 01 08 Päätös Päätöksen perustelut päätti muuttaa lastensuojelun sosiaalityön

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 481 Diaarinumero 2665/3/12 1 (7) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Voutilakeskus 23.2.2017 Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Asumispalvelussa (hoitomaksun + 60 /kk lisäksi) asuva asiakas maksaa itse vuokran ja muut asumismenot (mm. sähkö, vesi, kotivakuutus). Vuokran

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN JOHDANTO Toimeentulotukea myönnetään 1.3.1998 voimaan astuneen toimeentulotukilain (1412/97) mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 274 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1366 Esityslistan asia TJA/20 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Toimeentulotuen myöntämisen soveltamisohjeet SISÄLLYSLUETTELO 2 1 SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen... 3 1.2 Toimeentulotuen

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki 2 Peruspalvelulautakunta 26.1.2017 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Ohjeistus 1.1.2017 alkaen Nämä ohjeet eivät rajoita viranhaltijan oikeutta käyttää harkintaa hänen päättäessään henkilön / perheen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004 201. Ohjeistus on päivitetty

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Päivähoidon asiakasmaksut

Päivähoidon asiakasmaksut Päivähoidon asiakasmaksut Mänttä-Vilppulan sivistyslautakunta Tämä esite on voimassa 1.8.2012 alkaen toistaiseksi. Se on tarkoitettu teille avuksi päivähoidon maksuasioissa. Toivomme, että säilytätte esitteen,

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

1992 vp- HE 84. lain ja kansanterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp- HE 84. lain ja kansanterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp- HE 84 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain, Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta annetun lain ja kansanterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN 1 JÄMSÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön yksikkö 1.1.2016 Korjattu Soteltk 4.2.2016 JÄMSÄN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Oheisliite PETULTK 30.1.2014 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 2016 2016 Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 1 Sisällys 1. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu eli asiointikuljetus... 2 1.1 Huomioon otettavat tulot ja menot... 3 1.2 Hakumenettely... 4

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus

SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus KUNNALLINEN PÄIVÄHOITO Asiakasmaksujen määräytyminen 1.8.2014 alkaen Lasten päivähoitomaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot