TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT OHJEET

Transkriptio

1 Liedon kunta TOIMEENTULOTUKIOHJEET 0 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT OHJEET Perusturvalautakunta

2 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMEENTULOTUEN SÄÄNNÖKSET JA KUNTAKOHTAISET OHJEET 2 2 OLESKELU KUNNASSA Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana 3 3 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO Määräajat Tiedoksianto päätöksistä 5 4 PERHEKÄSITE JA ELATUSVELVOLLISUUS 5 5 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotukilaskelma Normiyljäämä Tulojen selvittäminen Veronpalautukset / jäännösvero Ulosotto, velkajärjestely ja muut velat Tulot ja varat, joita ei oteta huomioon (TOTUL 11 ) 9 6 PERUSTOIMEENTULOTUKI Perusosan sisältö ja määrä Muut perusmenot (tarpeellisen suuruisen huomioon otettavat menot) Asumismenot/vuokra-asunnot Asumismenot/omistusasunnot ja asumisoikeusasunnot Muut asumismenot Terveydenhuoltomenot Lääkkeet Sairaudesta johtuvat matkakulut Poliklinikka ja sairaalamaksut Fysikaalinen hoito Silmälasit Hammashoito Psykoterapia Työmatkakustannukset Täydentävä toimeentulotuki (erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot) Lasten päivähoitomenot Muut kuin asumistukilain 6 :n mukaiset menot Muuttokustannukset Kodin irtaimiston hankinnasta aiheutuvat meno Vaatemenot Lastentarvikkeet Lasten harrastus- ja lomavirkistysmenot Hautauskulut Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot 18 7 TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET Opiskelijoiden toimeentulotuki Yrittäjät toimeentulotuen hakijoina Vankeusaika ja toimeentulotuki 20 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 20 9 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ 20

3 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET 2 TOIMEENTULOTUEN SÄÄNNÖKSET JA KUNTAKOHTAISET OHJEET Toimeentulotukea myönnetään voimaan astuneen toimeentulotukilain (1412/97) mukaisesti. Soveltamisohjeet on annettu Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa (2007:11). Säännöksissä ja valtakunnallisessa ohjeissa on määritelty toimeentulotuen yleiset perusteet, joita täydennetään kuntakohtaisilla sisäisillä ohjeilla. Sisäiset ohjeet ovat kunnissa tarpeen hakijoiden yhdenmukaisen kohtelun vuoksi. Ohjeet eivät kuitenkaan saa olla valtakunnantasoisten säännösten kanssa ristiriidassa. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa myös, että kuntien ohjeet eivät voi sitovasti rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen (STM 2007:11). 2 OLESKELU KUNNASSA Toimeentulotukea myöntää kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti, TOTUL 14.(Mikäli henkilö asuu vakituisesti Liedossa, tämä voidaan todeta väestörekisterijärjestelmästä tai talonkirjaotteesta, eikä näissä tapauksissa yleensä ole epäselvyyttä toimeentulotuen myöntämisvelvollisuudesta). Mikäli asiakkaalla ei ole asuntoa, hänen tulee ensisijaisesti hakea toimeentulotukea siitä kunnasta, missä hän tosiasiallisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotukea myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat (TOTUL 14 2 mom.). Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä (TOTUL 14 3 mom.). Oleskelukunnan selvittäminen tulee tapahtumaan tosiasiallisten olosuhteitten perusteella: asiakkaan kertomus, todisteet asumisesta, työpaikka, mihin hakijan posti tulee, laskuissa oleva osoite yms. tietojen avulla. Poste restante ei ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Epäselvissä tapauksissa henkilöltä on vaadittava talonkirjaote, vuokrasopimus tai muu selvitys vakinaisesta asumisesta Liedossa. Muutaman päivän pistäytyminen kunnassa ei velvoita toimeentulotuen myöntämiseen. Poikkeuksena ovat kuitenkin kiireelliset tapaukset, joissa hakija on joutunut esim. tapaturmaan ja tarvitsee hoitoonsa toimeentulotukea. Ensiavun luonteisen toimeentulotuen tarve selvitetään. Esim. jos lietolainen pistäytyessään toisessa kunnassa joutuu turvautumaan lyhytaikaiseen alle 14 vuorokautta kestävään sairaanhoitoon, Lieto voi myöntää omavastuuosuuksiin toimeentulotukea, ellei oleskelukunta ole jo myöntänyt. "Kiireelli-

4 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET 3 sissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava laitoshuollon tai muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle" /736 (SHL ). Kun kunnassa oleskelevalle henkilölle joudutaan antamaan laitoshuoltoa, oleskelukunta vastaa enintään 14 vuorokautta laitoshoidon kustannuksista. Mikäli laitoshoitoa on jouduttu antamaan toisen kunnan asukkaalle yli 14 vuorokautta, on kustannukset haettava siltä kunnalta, jolle laitoshuollon järjestäminen olisi kuulunut. Jos vapaaehtoista korvausta ei saada, pannaan vireille hakemus lääninoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä kun laitoshoitoa on alettu antaa. Yli 14 vuorokautta jatkuvan laitoshoidon järjestämisestä ja siirrosta kotikuntaan neuvotellaan asiakkaan kotikunnan kanssa. Milloin laitoshuollon tarpeen arvioidaan kestävän yli 14 vuorokautta, sosiaalihuoltolain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen on viipymättä ilmoitettava laitoshuollon järjestämisestä sen kunnan toimielimelle, jolle huollon järjestäminen olisi sosiaalihuoltolain 13 :n mukaan kuulunut (SHL 15 ). Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolella ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja palvelumaksuista sekä säännöllisestä lääkityksestä aiheutuvista menoista vastaa sijoittajakunta toimeentulotukeen nähden ensisijaisen lainsäädännön perusteella. Matkakustannukset kotikuntaan voidaan myöntää harkinnanvaraisesti vain erityistapauksissa selvityksen jälkeen. 2.1 Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana Ohjeet ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien huomioimisesta toimeentulotuen hakijana löytyvät Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa 2007:11. 3 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO Toimeentulotukea voi hakea joko asioimalla henkilökohtaisesti sosiaalitoimistossa tai kirjallisesti. Joustavilla menettelytavoilla pyritään mahdollisimman lyhyeen käsittelyaikaan. Toimeentulotukea määrättäessä asiakkaalla on tietojenantovelvollisuus ja viranhaltijalla asian selvittämisvelvollisuus. Asiakkaalla on oikeus saada

5 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET 4 tietää, miksi tietoja kysytään ja mihin niitä käytetään. Ensisijaisesti edellytetään, että asiakas toimittaa kaikki hakemuksen käsittelyssä tarvittavat asiapaperit. Asiakkaalle tulee antaa määräaika lisäselvityksen toimittamiselle (SHL 40, Hallintolaki 22, TOTUL 17 ). Hallintolain 22 :ssä on säädetty asianosaiselle asetettavasta määräajasta. Pykälän mukaan asianosaiselle on tarvittaessa asetettava kohtuullinen määräaika asiakirjassa olevan puutteen poistamista, selvityksen antamista ja selvityksen esittämistä varten sekä samalla ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä ratkaisemasta asiaa. Sosiaalihuollon viranomaisilla on oikeus saada tietoa seuraavilta tahoilta: valtion ja kunnan viranomainen, muu julkisoikeudellinen yhteisö, Kela, eläketurvakeskus, eläkesäätiö, muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelujen tuottaja, terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö, terveydenhuollon ammattihenkilö. Pyydettävien tietojen on oltava sellaisia, että ne ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon/toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamiseksi. Tämä koskee myös rahalaitoksia silloin kun ei riittäviä tietoja saada edellä mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä ja luotettavuutta. Pyyntö esitetään kirjallisena rahalaitokselle ja sen allekirjoittaa sosiaalijohtaja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 20 ): Kaikki hankittu aineisto, joka on vaikuttanut päätökseen on kirjattava, ja asiakkaalla on halutessaan oikeus tutustua häntä koskevaan asiakirja-aineistoon. Asiakkaan antamiin selvityksiin on kirjattava saapumispäivämäärä. Toimeentulotukipäätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset (Hml 24 ). Päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi päätökseen vaikuttavat sosiaaliset olosuhteet ja toimeentulotuen tarpeen syyt sekä huomioon otetut tulot ja menot. Päätökseen tulee aina liittyä toimeentulotukilaskelma. Kielteisen päätöksen perusteluissa on huomattava, että myös osittain kielteisessä päätöksessä on oltava perustelu siihen, miksi tiettyä asiakkaan esittämää menoa ei ole huomioitu laskelmassa tai myönnetty toimeentulotukea siihen. Sosiaalityöntekijät päättävät kaikesta ohjeiden mukaan myöntämästään toimeentulotuesta. Tulkinnanvaraisissa laajaa harkintaa

6 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET 5 edellyttävissä asiakastilanteissa ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä asia käsitellään kuitenkin sosiaalityöntekijöiden viikkopalaverissa tai esimiehen kanssa ennen päätöksentekoa. 3.1 Määräajat Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) tuli voimaan Toimeentulotukilakiin on kirjattu määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle (14 a ). Tarkoituksena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. 3.2 Tiedoksianto päätöksistä Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Päätös on aina annettava hakijalle tiedoksi. Päätös voidaan antaa tiedoksi niin, että se luovutetaan henkilökohtaisesti hakijalle. Hakijalle on tällöin annettava joko erillinen tai päätökseen merkitty tiedoksiantotodistus, josta ilmenee, milloin ja kenelle asiakirja on luovutettu (laki tiedoksiannosta hallintoasioissa 29 ja asetus tiedoksiannosta hallintoasioissa 4 ). Viranhaltijapäätös voidaan antaa tiedoksi virkakirjeenä postitse. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös hakijan ilmoittamalla osoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi (SHL 45 3 mom.). Viranhaltijan on liitettävä päätökseen muutoksenhakuohjeet, josta tulee ilmetä päätöksen tiedoksiantotapa sekä miten muutoksenhakuaika lasketaan. 4 PERHEKÄSITE JA ELATUSVELVOLLISUUS Toimeentulotukea määrättäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia ja heidän alaikäisiä lapsiaan, aviopuolisoja sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa (TOTUL 13 ). Samaa sukupuolta olevat yhdessä asuvat henkilöt, jotka eivät elä rekisteröidyssä parisuhteessa, eivät muodosta perhettä. Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan henkilön velvollisuutta pitää huolta omasta elatuksestaan ja hoidostaan sekä siinä laajuudes-

7 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET 6 sa kuin avioliittolaissa (234/29) ja lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/75) sekä muussa laissa on säädetty, myös puolisonsa sekä oman ja puolisonsa alaikäisen lapsen ja ottolapsen elatuksesta ja hoidosta (TOTUL 2 ). Lapsen elatuksesta annetun lain 3 :n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. 5 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN 5.1 Toimeentulotukilaskelma Toimeentulotuen suuruus määrätään hakijan menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta (TOTUL muutos /1218). Laskelma tehdään yleensä kuukauden ajalta. Se voidaan tehdä myös lyhyemmälle tai pidemmälle aikavälille, jolloin huomioidaan vastaavalle ajalle kohdistuvat tulot ja menot. Tulot huomioidaan yleensä viimeisestä säännöllisestä maksupäivästä alkaen ja kun kysymyksessä on esim. kahden viikon välein maksettava palkka, toiseksi viimeisestä maksupäivästä alkaen. Tulo merkitään laskelmaan pääsääntöisesti sen kuukauden laskelmaan, kun se maksetaan asiakkaalle. Jos tulo sijoittuu kuukauden viimeisiin päiviin, tulo voidaan siirtää seuraavalle kuukaudelle. Hyväksyttävien menojen eräpäivä ratkaisee sen, mille ajanjaksolle meno kuuluu ja se otetaan huomioon kyseisen ajankohdan laskelmassa (sähkölasku, sairaalalasku). 5.2 Normiylijäämä Jos perustoimeentulotukilaskelma tai sen pohjalta tehty täydentävän toimeentulotuen laskelma osoittavat tuloylijäämää, siirretään palkka- ja yritystuloista, veronpalautuksesta sekä sosiaalietuudesta johtuvaa tuloylijäämää vähäisen tulon (100 ) ylittävältä osalta enintään 2 kuukautta perustoimeentulotuen laskelmiin, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu.

8 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET Tulojen selvittäminen Jos asiakas hakee toimeentulotukea usealle kuukaudelle, ja joku näistä edeltävistä kuukausista näyttää tuloylijäämää, ylijäämä siirretään seuraavan kuun laskelmaan. Mikäli hakijat saavat huomattavan (yli 2000 ) kertaluontoisen summan, voidaan tuloylijäämää siirtää pitempään kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Tulojen selvittämisessä huomioitavaa: Huomioidaan käytettävissä olevat tulot myös tilanteissa, jossa Kela on perinyt liikaa maksettuja etuuksia takaisin. Epäsäännölliset, huomattavasti vaihtelevat tulot tutkitaan useammalta kuukaudelta. Laskelma tehdään tällöin kumuloituvasti pidemmältä ajalta. Huomioitavaan palkkaan lisätään palkkaennakko, luontoisedut ja ostot. Loppupalkka ja lomarahat ym. kertakaikkiset korvaukset voidaan laskea kumuloituvasti tulona yleensä tapauskohtaisesti 1-3 kuukauden ajan. Verotodistuksesta selvitetään varallisuus, joka on realisoitavissa. Lyhytaikaisen toimeentulotuen (max 6 kk) saamiseen ja määrään eivät vaikuta sellaiset varat, jotka eivät ole käytettävissä tukea myönnettäessä, eivätkä sellaiset varat, joiden katsotaan olevan tarpeen henkilön jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Toimeentulon kannalta välttämättömiä varoja, joiden realisoimista ei voida edellyttää, ovat asunto, tarpeellinen asuinirtaimisto ja työvälineet. Toimeentulotuki myönnetään yleensä 6 kk:n ajan täysimääräisenä. Tämän ajan katsotaan olevan riittävä omaisuuden ja varallisuuden realisointiin. Mikäli henkilöllä on varoja, jotka hän tulee myöhemmin saamaan käyttöönsä (esim. avioeron yhteydessä), myönnetty tuki voidaan periä näistä varoista. Kun työttömän toimeentulotukihakijan työttömyyspäivärahaa on maksettu 2 täyttä maksuerää saman kalenterikuukauden aikana, huomioidaan työttömyyspäiväraha tulona siten, että kalenterikuukaudelta nettopäiväraha kerrotaan 21,5:llä, muussa tapauksessa huomioidaan todellinen päiväraha.

9 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET Veronpalautukset / jäännösvero 5.5 Ulosotto, velkajärjestely ja muut velat Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 100 ylittävältä osalta yksinäiseltä, 200 ylittävältä osalta perheelliseltä ja 300 lapsiperheeltä. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta. Jäännösveroa ei huomioida muulloin menoksi. Muissa tapauksissa veronpalautukset huomioidaan kokonaan tuloksi. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä. Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista toimeentulotuella tukea. Mikäli yrittäjällä ei ole yritystoiminnastaan lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa tilapäisesti (korkeintaan 3 kk). Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota ja on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan. STM:n ohjeen mukaan palkasta huomioidaan ulosoton jälkeen jäävä nettotulo, jos palkka on suoraan ulosmittauksen kohteena. Erikseen ulosottoon maksettuja suorituksia ei huomioida. Velkajärjestelymaksuja ei huomioida toimeentulotuessa, vaan asiakas ohjataan hakemaan muutosta velkajärjestelyyn, mikäli sen vuoksi syntyy oikeus toimeentulotukeen. Tilanne harkitaan erikseen, mikäli kyseessä on suurehko meno (esim. sairauskulu), joka ei ole ollut tiedossa maksuohjelmaa vahvistettaessa. Velaksi jääneitä menoja (koskee lähinnä asumiskustannuksia) voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea määrättäessä, jos näihin menoihin olisi ollut oikeus saada toimeentulotukea niiden syntymisajankohtana. Oikeus toimeentulotukeen voidaan näyttää takautuvasti toteen vain tekemällä laskelma myös menon syntymisajankohdan tilanteesta.

10 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET Tulot ja varat, joita ei oteta huomioon (TOTUL 11 ) 20 % palkkatuloista kuitenkin enintään 150 kotitaloutta kohden sairaan lapsen hoitotukea (ei myöskään huomioida menoksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) kansaneläkelain mukaista hoitotukea ja vammaistukea (ei myöskään oteta huomioon niitä erityismenoja, joita tämä tuki kattaa). Mikäli hoitotuki/vammaistuki on myönnetty isojen lääkekustannuksien perusteella, näitä lääkkeitä ei huomioida toimeentulotuesta päätettäessä. Selvitys, jos lääkekuluja ei huomioida. äitiysavustusta ylläpitokorvausta alle 18-vuotiaan tuloja, siltä osin kuin ne ylittävät hänen kohdallaan perusosan ja hänen osuutensa asumiskustannuksista ja terveydenhuoltomenoista. vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia (100 ), jotka ovat määrältään pieniä ja luonteeltaan satunnaisia ja edistävät omatoimista selviytymistä. Vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia voivat olla sairaalan ahkeruusraha tai suojatyöstä saatava pieni palkka. Hakijan erityiset olosuhteet ja sosiaalinen tilanne tulee ottaa huomioon. 6 PERUSTOIMEENTULOTUKI 6.1 Perusosan sisältö ja määrä Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Nykyisestä perusosasta ravinnon osuudeksi lasketaan 49 prosenttia ja muiden menojen osuudeksi 51 prosenttia.

11 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET 10 Perusosan määrä päivää kohti saadaan jakamalla kuukausisumma 30:llä. Yksinäisen henkilön perusosa huomioidaan vain tosiasiallisesti yksin asuville ja yksinhuoltajille. Sen sijaan "muun 18 vuotta täyttäneen henkilön" perusosaa sovelletaan erilaisista syistä yhteistaloudessa asuvien osalta (avio- ja avopuolisot, yhdessä asuvat sisarukset tai yhteistaloudessa asuvat samaa sukupuolta olevat henkilöt). Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttövarat kuten TV, sanomalehti ja kodinkoneet ovat yhteiskäytössä. Sellaisille täysiikäisille henkiöille, jotka asuvat yhteistaloudessa, mutta eivät muodosta toimeentulotukilain 3 :ssä tarkoitettua perhettä, katsotaan kumpikin itsenäiseksi tulonsaajaksi eli heille laaditaan erillinen toimeentulotukilaskelma. Heidän perusosansa suuruus määräytyy kuitenkin tämän kohdan mukaisesti. Laitoshoidoissa olevilta ravinnon osuus vähennetään perusosasta, kun hoito on kestänyt yli kaksi viikkoa eli suurimman osan kuukaudesta. Perusosan tasoa alennetaan työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyjien osalta siten kuin TOTUL 10 :ssä on tarkemmin säädetty. Perusosan alentamisesta tehdään aina päätös. Lisäksi yhteistyössä asiakkaan kanssa laaditaan TOTUL 10 mukainen asiakassuunnitelma henkilön itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perheellisten kohdalla perusosan alentaminen kohdistuu vain sen perheenjäsenen perusosaan, joka on kieltäytynyt työstä tai työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Alentaminen voi olla kestoiltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. 6.2 Muut perusmenot (tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat menot) Asumismenot/vuokra-asunnot Liedossa kohtuullisina pidettävistä enimmäisvuokrista on laadittu ohjeet (liite 1). Sähkölämmitteisessä omakoti- tai rivitalossa taloussähkön osuutena huomioidaan 1/3 kuukauden sähkölaskusta.

12 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET 11 Kotona asuvien täysi-ikäisten lasten osalta huomioidaan enintään pääluvun mukainen osuus vuokrasta. Vuokraa ei huomioida ilman virallista asumisoikeutta asuvilta. Asiakkaan edellytetään olevan talonkirjoilla, jonka jälkeen huomioidaan pääluvun mukainen osuus vuokrasta. Alivuokralaisten osalta edellytetään huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus, joka täyttää myös yleisen asumistuen myöntämisen edellytykset. Vuokrataso asumistuen ohjeiden mukaan Asumismenot/omistusasunnot ja asumisoikeusasunnot Muut asumismenot Hoitovastike ja rahoitusvastike huomioidaan menona kohtuullisten asumiskustannusten rajoissa. Asunnon hankkimista tai asumisoikeusmaksun maksamista sekä asunnon välttämätöntä kunnostamista varten otetun lainan korot voidaan huomioida asumismenona. Asuntolainan korko huomioidaan, jos lainan ottamista ja asiakkaan esittämää maksusuunnitelmaa voidaan pitää tuloihin nähden realistisena. Lainan korot huomioidaan kohtuullisen suuruisina: omistusasumisen yhteiskustannusten (yhtiövastike/ok-talon hoitokulut + lainan korot) tulee mahtua kohtuullisten asumiskustannusten rajoihin. Harkinnassa huomioidaan perhekoon ja asunnon kunnon mukainen kohtuullinen vuokrataso (asumistuen normitus), johon verrataan omistusasumisen kustannuksia. Poikkeuksellisesti voidaan huomioida todelliset kustannukset enintään 4 kuukauden aikana edellyttäen, että asiakas hakee halvempaa asuntoa. Muita asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja huomioitavia asumismenoja ovat: erilliset lämmityskulut, vesi- ja jätevesimaksut, jätehuolto, auraus- ja nuohousmaksut, palovakuutus, kiinteistövero, tontin vuokra. Harvoin maksettavat suuret laskut (esim. lämmityskulut) voidaan jakaa kuukausieriin. Lisäksi asumisesta aiheutuvina menoina otetaan huomioon muita kuin asumistukilain 6 :n mukaisia asumismenoja. Näitä ovat mm. taloussähkö (ei lämmityssähkö), kotivakuutus, saunamaksut. Kotivakuutuksen enimmäismäärä kerros- ja rivitaloissa 120 /v, koti- ja palovakuutuksen ok-taloissa 400 /v.

13 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET Terveydenhuoltomenot Poste restante osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste restante osoitteessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Perusosa määritellään pääsääntöisesti yksin asuvan mukaan. Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Asiakkaan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuoltopalveluja. Mikäli lääkärintutkimusta tai hoitoa ei ole mahdollista saada julkisen terveydenhuollon kautta, voidaan yksityislääkärinpalkkio hyväksyä vain erityisestä syystä. Tällaiset tilanteet ovat harvinaisia. Yksityisen hoidon tarpeellisuuden arvioi julkisen terveydenhuollon henkilökunta. Ensisijaisesti edellytetään, että asiakas maksaa ensin itse laskun ja hakee sairausvakuutuskorvauksen Lääkkeet Hyväksytään lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet mukaan lukien e-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet. Lääkkeisiin voidaan antaa myös maksusitoumus, mikäli asiakkaalla on jatkuva lääkitys ja toimeentulotuen tarve tai sitoumuksen antaminen on muuten perusteltua. Maksusitoumuksessa tulee määritellä sitoumuksen kattavuus, esim. sitoumuksen voimassaoloaika. Lääkemenoina huomioidaan lääkärin sairauden hoitoon määräämät reseptilääkkeet. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon Sairaudesta johtuvat matkakulut Mikäli asiakkaalla on runsaasti sairaudenhoidosta johtuvia matkakuluja ja hän saa KELAn matkakorvausta, huomioidaan omavastuuosuus. Muissa tapauksissa matkakulujen huomioiminen pitää olla erikseen perusteltu (esim. asiakkaan varattomuus ja välttämätön hoidon tarve).

14 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET Poliklinikka ja sairaalamaksut Laskut huomioidaan todellisen suuruisina. Yli kahden viikon sairaalassaolon tai hoitolaitoksessaolon jälkeen vähennetään perusosasta ravinnon osuus, yli kolme kuukautta kestävän hoidon jälkeen huomioidaan perusosana vain käyttövarat. Peruuttamattomia käyntejä ei makseta toimeentulotukena. Yksityistä sairaanhoitoa ei makseta toimeentulotukena Fysikaalinen hoito Silmälasit Hammashoito Työmarkkinoille kuntoutuvalle tai työmarkkinoilla olevalle pitkäaikaisasiakkaalle (yli 6kk:n ttt-asiakkuus) voidaan myöntää yksi hoitosarja (max 10 krt) yksityisessä hoidossa enintään kerran vuodessa lääkärin lähetteellä, ellei fysikaalista hoitoa ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa. Voidaan myöntää toimeentulotukena silmälääkärin tai optikon määräyksestä pitkäaikaisasiakkaille (yli 6kk:n ttt-asiakkuus). Tilapäisen, esim. kahden-kolmen kuukauden työttömyyden aikana asioiville ei silmälaseja myönnetä. Silmälasikehykset voidaan yleensä myöntää vain neljän vuoden välein. Linssit myönnetään tarpeen mukaan. Piilolinssejä ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena. Silmälaseista pyydetään aina kustannusarvio, jonka perusteella voidaan myöntää maksusitoumus. Kustannuksina hyväksytään kehyksistä (enintään 85 ) sekä peruslinssit ilman erikoiskäsittelyä. Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia palveluja hammashuollossa: yksityistä hammashuoltoa ei korvata osaksikaan toimeentulotuella. Samoin perumatta jääneitä käyntejä ei hyväksytä menona. Laajemmasta ja proteettisesta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio.

15 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET Psykoterapia Työmatkakustannukset Toimeentulotukena voidaan huomioida KELAn kuntoutuksena myönnetyn psykoterapian omavastuuosuudet samalta ajalta, jolle KELAn myöntämä korvaus kohdistuu. Kohtuulliset työmatkamenot huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa todellisen suuruisina. Myös työvoimapoliittisen koulutukseen tai opiskeluun liittyvän työharjoittelun matkakustannukset huomioidaan. Kilometrikorvauksia oman auton käytöstä maksetaan vain silloin, kun julkisia kulkuneuvoja ei ole mahdollista käyttää. Kilometrikorvauksissa noudatetaan KELAn voimassaolevia taksoja ( / 0,20 /km). 6.3 Täydentävä toimeentulotuki (Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot) Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuviin menoihin myönnettävä toimeentulotuki on aina harkinnanvaraista ja perustuu erityisen tuen tarpeeseen. Näissä tilanteissa on kyse välttämättömästä toimeentulotuen turvaamisesta tai henkilön itsenäisen suoriutumisen edistämisestä (TOTUL 1 1 mom. 4 kohta). Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat: - lasten päivähoitomenot - muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot sekä - henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot Lasten päivähoitomenot Kunnan päivähoidosta määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai alentaa, mikäli se vaarantaa perheen toimeentuloa esimerkiksi toimeentulotukea saavalla perheellä. Yksityisenhoidon maksut otetaan huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Tuen tarvetta vähentävänä tekijä otetaan huomioon lasten kotihoidontuki sekä yksityisen hoidon tuet sekä selvitetään mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon.

16 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET Muut kuin asumistukilain 6 :n mukaiset menot Muuttokustannukset Takuuvuokrat/vuokravakuus eivät ole toimeentulotuessa kuntaa sitovia asumiskustannuksia. Velvollisuutta näiden kustannusten maksamiseen toimeentulotukena ei ole. Asunnon tarpeen tulee olla riittävästi perusteltu (esim. työpaikka/opiskelu) ja edellyttää pitkäaikaista asiakkuutta. Ainostaan lastensuojelulain mukaisissa tilanteissa (puutteet asumisessa johtavat lastensuojelun tarpeeseen, jälkihuoltovelvoite) kunnalla on sitova velvoite järjestää asunto. Vakuus (yhden kuukauden vuokra) annetaan ensisijaisesti maksusitoumuksella ja vain poikkeustapauksessa myönnetään vakuus rahana. Vuokravakuuden myöntää lähtökunta. Vuokravakuutta koskevaan päätökseen tulee merkitä, että sitä ei voi käyttää viimeisten kuukausien vuokran maksuun. Rahana maksettu vuokravakuus on asumisen päätyttyä palautettava takaisin kunnan tilille. Sähkölaitokselle voidaan myöntää takauksena maksusitoumus, siinä erikseen mainittuun sähkönkulutuspaikkaan Liedossa, sen suuruisena, kuin sähkölaitos minimissään vaatii, mikäli asiakas ei muutoin saa tehtyä sähkösopimusta. Ennen takauksen myöntämistä on kuitenkin selvitettävä, miksi takausta pyydetään sekä mahdolliset sähkölaskurästit. Muutossa on tarvittaessa velvollinen avustamaan lähtökunta. Muutot järjestetään edullisinta tapaa käyttäen. Apumiehen tarve on aina erikseen selvitettävä (Kisällikellari) Muuttokustannuksiin myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumus. Maksusitoumukseen tulee merkitä enimmäissumma ja mistä - mihin muutto on tarkoitus suorittaa. Muuttoauton vuokraan voidaan myöntää toimeentulotukea Kodin irtaimiston hankinnasta aiheutuvat menot Toimeentulotukea voidaan myöntää kertaluonteisena alkuavustuksena tai pienemmissä erissä (esim. huomioimalla osamaksu) välttämättömään kodin irtaimeen: huonekaluihin ja taloustarvikkeisiin. Tämä koskee henkilöitä, joilla ei ole välttämätöntä kodin irtaimistoa tai tarvikkeita, eikä heillä ole myöskään mahdollisuutta saada tai hankkia niitä itse lähiaikoina.

17 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET Vaatemenot Lastentarvikkeet Avustusta voidaan myöntää esim. pitkäaikaistyöttömille, jotka puutteellisista asuinolosuhteista siirtyvät omaan asuntoon, laitoshuollosta kotiutettavalle ja erityisen tuen tarpeessa olevalle nuorelle. Pelkkä muutto - ensimmäisen asunnon saaminen tai asunnon vaihtaminen - ei oikeuta avustukseen, vaan aina edellytetään erityinen, perusteltu tuen tarve. Alkuavustuksen enimmäismäärä on 200. Pitkäaikaisen ttt-tarpeessa olevalle voidaan myöntää ttt-tukea pesukoneen hankintaan. Edellytyksenä on, että taloyhtiössä tai muutoin asiakaan käytössä ei ole pesutupaa. Pesukoneeseen voidaan myöntää lapsiperheelle enintään 350 ja yksin asuvalle enintään 150. Jääkaapin hankintaan voidaan myöntää avustusta enintään 300, jos sitä ei ole vuokra-asunnossa valmiina. Kodinkoneiden korjauskustannuksia voidaan huomioida harkinnan mukaan kuitenkin enintään kotivakuutuksen omavastuuosuus. Suositellaan pääsääntöisesti käytettyjen kodinkoneiden hankintaa. Pääsääntöisesti romaaninainen ottaa käyttöön hameen 15 vuoden iässä. Hameeseen voidaan myöntää avustusta enintään 500 kolmen vuoden välein ellei ole erityistä syytä menetellä toisin. Romaaninaisen muu vaatetus ja vaatteiden korjauskustannukset kuuluvat perusosaan. Muihin vaatemenoihin voidaan myöntää toimeentulotukea, jos syynä on sairaus tai raskaus, enintään 100. Lastenvaunuihin ja rattaisiin voidaan myöntää toimeentulotukea, jos perhe on pitkäaikaisen tuen tarpeessa. Vaunuihin tai rattaisiin voidaan myöntää enintään 135. Yhdistelmävaunuihin enintään 200. Sisaristuin voidaan myöntää erikseen. Lastensänkyyn patjoineen voidaan myöntää enintään 85.

18 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET 17 Lapsen polkupyörään voidaan myöntää yhden kerran enintään Lasten harrastus- ja lomavirkistysmenot Hautauskulut Harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Harrastuksiin voidaan myöntää tukea, mikäli perheen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne (toimeentulotuen asiakkuus ja lastensuojelun ennaltaehkäisy) ja lapsen tuen tarve sitä edellyttävät. Samoin perustein voidaan myöntää toimeentulotukea lasten leirimaksuihin ja matkakuluihin. Huomioitavien harrastuskulujen enimmäismäärä on 200 /v/lapsi. Lomatukea voidaan myöntää enintään /ruokakunta/vuosi. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena myönnetyissä harrastusja virkistysmenoissa enimmäismäärä voidaan tarvittaessa ylittää. Hautauskuluja haetaan siitä kunnasta, missä vainajalla on ollut kotipaikka. Mikäli kotipaikkaa ei ole ollut, hautauskuluja haetaan siitä kunnasta, missä henkilö on kuollessaan oleskellut. Ennen hautauskulujen myöntämistä on varmistuttava kuolinpesän varattomuudesta. Myös lesken tulot ja varat huomioidaan. Hautauskuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea perintäpäätöksellä kuolinpesästä, mikäli käytettäviä varoja ei ole. Vainajalta maksamatta jääneisiin laskuihin ei myönnetä toimeentulotukea, vaan ne merkitään perunkirjaan kuolinpesän veloiksi ja katetaan pesän varoilla. Hautauskulut maksetaan hautaustoimistolle sosiaalikeskuksen sopiman taksoituksen mukaisesti (liite 2). Seurakunta laskuttaa hautauskuluista erikseen oman osuutensa. Omaisilla on oikeus halutessaan valita polttohautaus. Omaisen (toimeentulotukiasiakkaan isän, äidin, lapsen, sisaren, veljen tai puolison, erityistapauksissa isovanhemman) hautajaisiin voidaan myöntää kukkavihko enintään 35 sekä kohtuulliset matkakulut hautajaisiin.

19 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat menot Tapaavan vanhemman kustannuksina voidaan pitkäaikaisasiakkaiden kohdalla huomioida tapaamis- ja huoltosopimuksessa mainittuina tai muutoin sovittuina tapaamisaikoina lapsen perusosaa vastaava summa tapaamispäiviltä, mikäli lapsi on todisteellisesti ollut tapaavan vanhemman luona. Kuluina otetaan huomioon myös lapsen mahdolliset kohtuulliset kotimaassa tapahtuvat matkakulut tapaamispaikkakunnalle puoleksi vanhempien kesken. 7 TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET 7.1 Opiskelijoiden toimeentulotuki Opintotuki otetaan kokonaisuudessaan huomioon toimeentulotukea määrättäessä (opintoraha, asumislisä ja opintolaina). Kun opiskelija on saanut valtiontakauksen, laina otetaan huomioon, vaikka opiskelija ei halua sitä nostaa pankista. Niissä tapauksissa, joissa opiskelija ei ole saanut valtiontakausta tilanne harkitaan aina erikseen. Toimeentulotuen myöntäminen voi tällöin tulla kysymykseen vain perustellussa erityistapauksessa, jos kysymyksessä on ensimmäiseen ammattiin valmistava koulutus. Pelkästään toisen tutkinnon suorittaminen ei riitä perusteeksi toimeentulotuen hylkäämiselle. Pääsääntöisenä edellytyksenä jatko-opiskelijan tukemiseen on, että hän on täyden opintotuen piirissä. Toimeentulotukea voidaan myöntää toisen tutkinnon suorittamiseen, mikäli anoja ei ole yrityksistään huolimatta työllistynyt kohtuullisessa ajassa ja uuden tutkinnon suorittamisen arvioidaan oleellisesti parantavan hakijan työllistymistä tulevaisuudessa. Näissä tapauksissa painottuu lisäksi muu asiakkaan/perheen sosiaalinen tilanne. Opiskelijan suunnitelma opintojen rahoittamisesta tulee olla realistinen eikä toimeentuloa voida missään tilanteessa rakentaa ensisijaisesti toimeentulotuen varaan. Viivästyneiden opintojen vuoksi opintotuen ulkopuolelle jääneen kohdalla toimeentulotuki harkitaan aina erikseen (tuen tarpeen kesto, opintosuunnitelma). Peruskäytäntönä noudatetaan seuraavaa: päätös tehdään yleensä vain kolmen (3)kuukauden ajalle TOTUL 2 :n perusteella. Yksittäistapauksissa voidaan tukea myöntää pidemmäksikin ajaksi, jos se opiskelun loppuun saattamiseksi on tarkoituksenmukaista (esim. 5-6 kuukautta). Samaa käytäntöä noudatetaan, on sitten kyse opintojen loppuun saattamisesta, takaisin opintotuen piiriin pääsemisestä ja lisäopintotuen (yli 55 kuukautta) saamiseksi.

20 LIEDON KUNTA TOIMEENTULOTUKIOHJEET Yrittäjät toimeentulotuen hakijoina Toimeentulotukipäätös tulee myös opiskelijoiden kohdalla olla yksilöllisesti perusteltu ja henkilölle tulee tarvittaessa antaa määräaika asioiden järjestämiseen. Päätoimisena opiskeluna pidetään sellaisia opintoja, joiden suorittamiseksi myönnetään opintotukea. Esim. iltalukiota suorittavien edellytetään ilmoittautuvan työnhakijoiksi. Kun perheen tilanne edellyttää toimeentulotuen myöntämistä, opintolainan hakemista ei vaadita kotona asuvilta lukiolaisilta, ammattikoulun perusjaksoa suorittavilta tai muussa peruskoulun jälkeisessä lukiota vastaavassa koulutuksessa olevilta, jotka eivät valmistu suoraan ammattiin. Välttämättömiin opiskelutarvikkeisiin myönnetään toimeentulotukea perustelluissa tapauksissa. Tukea voidaan myöntää, jos opiskelija tai hänen perheensä ovat toimeentulotuen tarpeessa. Lukioon ja peruskoulun jälkeisiin toisen asteen opintoihin toimeentulotukea voidaan myöntää oppikirjoihin ja opiskelutarvikkeisiin vain erityisestä perustellusta syystä hakijan ensin selvitettyä, ettei pysty muulla tavoin saamaan käyttöönsä ko. tarvikkeita (esim. oppilaitosten kirjastot yms.). Opintolainan korko huomioidaan pääsäännön mukaan menona toimeentulotuessa, jos opintolaina on huomioitu laskelmassa tulona. Niillä hakijoilla, jotka ovat toimeentulotuen tarpeessa, mutta eivät täytä korkoavustuksen edellytyksiä (työttömyysehto ei täyty), koron huomioiminen on harkinnanvaraista. Tilapäisesti asioivilla koron kustannukset on syytä jakaa kuukautta kohti. Kotona asuvia lukion ja ammattikoulun opiskelijoita avustetaan ensisijaisesti silloin, kun vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia eikä opintolainan hakemista yleensä edellytetä perheen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Mikäli opiskelija on tosiasiallisesti saanut elantonsa vanhemmiltaan lukuvuoden aikana oletetaan, että hän saa sen myös kesäaikana. Jos tilanne on muuttunut tulee opiskelijalta pyytää selvitys, että vanhempien edellytykset elatuskykyyn ovat muuttuneet. Yrittäjältä pyydetään riittävä selvitys (tilinpäätös, tuloslaskelma ja yrityksen tiliotteet) yrityksen tilanteesta ja yrittäjän omasta tulonmuodostuksesta.