POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU PELASTUSTOIMEN ASEMOINTI JA ORGANISOINTI MAAKUNNASSA

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU PELASTUSTOIMEN ASEMOINTI JA ORGANISOINTI MAAKUNNASSA VALMISTELUTYÖRYHMÄN (TR3) KOKOUS Pelastusjohtaja Petteri Helisten Oulu-Koillismaan pelastuslaitos

2 JÄRJESTÄJÄLLE KUULUVAT TEHTÄVÄT PELASTUSTOIMESSA Hallituksen esitys laiksi pelastustoimen järjestämisestä ( ) 4 Pelastustoimen palvelujen tuottaminen Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu maakunnan liikelaitos Pelastustoimen palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää apuna vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan Perustelut: Järjestämisen ja tuottamisen erottamisen tavoitteena on parantaa johtamista sekä hillitä kustannuksia ja kehittää laatua Ehdotetun lain mukaan pelastustoimen palvelujen tuottamisesta vastaisi maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu maakunnan liikelaitos Maakunnan liikelaitos hoitaisi nykyisin pelastuslaitokselle kuuluvat tehtävät

3 JÄRJESTÄJÄLLE KUULUVAT TEHTÄVÄT PELASTUSTOIMESSA Pelastustoimessa järjestämisen ja tuottamisen erottaminen ei tarkoita käytännössä juurikaan mitään Pelastustoimessa ei ole monituottajamallia Viranomaistoimintaa organisoitaessa ei jako järjestämiseen ja tuottamiseen ole tarpeellista Pelastustoimen järjestämisen ja tuottamisen erottaminen johtaisi pahimmillaan yliorganisointiin ja lisäisi kustannuksia (pelastustoimessa keinotekoinen rakenne) Tarkoituksenmukaista on, että järjestämisvastuusta vastaa maakuntajohtaja ja maakuntavaltuusto, jonka alaisena on liikelaitosperiaatteella toimiva pelastuslaitos Tällöin vältytään päällekkäisiltä päätöksenteko- ja ohjaustasoilta

4 JÄRJESTÄJÄLLE KUULUVAT TEHTÄVÄT PELASTUSTOIMESSA Maakuntalaki ei edellytä tuplaorganisaatiota (järjestäjä tuottaja) Järjestäjäpuolella ei tarvitse olla pelastuslautakuntaa Pelastustoimessa ei tarvita järjestäjäpuolella erillistä organisaatiota ja henkilöstöä; vrt. analogia nykyiseen: pelastustoimen tilaajana kaupunginjohtaja ja kaupunginvaltuusto -> tulevassa tilaajana maakuntajohtaja ja maakuntavaltuusto Järjestämisvastuu pelastustoimessa Pelastustoimen palvelutasopäätös on järjestämisasiakirja Pelastustoimen järjestämislain mukaan maakuntavaltuusto päättää pelastustoimen palvelutasosta Pelastustoimessa maakuntakonsernitaso erittäin ohut ja liikelaitos vahvempi Toisin kuin sosiaali- ja terveystoimessa (eri elementtejä: monituottajamalli, valinnanvapaus jne.)

5 JÄRJESTÄJÄLLE KUULUVAT TEHTÄVÄT PELASTUSTOIMESSA Maakuntakonsernin varautuminen ja maakunnan varautumisen yhteensovittaminen Maakuntajohtaja johtaa Lähellä maakuntajohtajaa oltava varautumisen ja turvallisuuden osaamista (maakunnan "varautumis- tai turvallisuusjohtaja" tms.) Varautumistehtävien (konserni ja yhteensovittaminen) asemointi maakunnan organisaatiossa a) Maakuntakonsernitasolla (järjestäjäorganisaatiossa) b) Pelastuslaitoksessa (tuottajaorganisaatiossa) c) Verkosto-organisaatio, jossa mm. pelastuslaitoksella merkittävä rooli Pohditaan varautumisen ja turvallisuuden alatyöryhmissä (7a, 7b, 7c) Huom. maakunnan kukin toimiala/organisaatio vastaa omasta varautumisestaan

6 JÄRJESTÄJÄLLE KUULUVAT TEHTÄVÄT PELASTUSTOIMESSA Pelastustoimen palvelurakenteen ohjaus: sisäministeriön ja maakunnan neuvottelu pelastustoimen palveluiden toteuttamisesta Pelastustoimen substanssin ymmärrys järjestäjäpuolelle tulee tuottajapuolella olevalta pelastuslaitokselta (asiantuntemus liikelaitoksissa) Pelastustoimen rahoituksen neuvotteluihin osallistuu pelastusjohtaja Maakunnan järjestäjäorganisaatio ja pelastustoimi ovat sama oikeushenkilö, jolloin yhteistyö neuvotteluissa mahdollista

7 PELASTUSTOIMEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle Valtioneuvosto vahvistaa pelastustoimen kehittämisen valtakunnalliset linjaukset sekä valtakunnalliset strategiset tavoitteet

8 PELASTUSTOIMEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Tiedonhallinnan ohjaus Valtioneuvosto voi päättää olemassa olevien tietojärjestelmien muuttamisesta ja niiden uudistamisessa noudatettavista vaatimuksista (perusoikeuksien turvaaminen, toiminta valtakunnallisena järjestelmänä)

9 PELASTUSTOIMEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Palvelurakenteen ohjaus Valtioneuvosto voi velvoittaa maakunnan tekemään tarvittavat muutokset sen järjestämisvastuulla olevaan pelastustoimeen (perusoikeuksien turvaaminen, toiminta valtakunnallisena järjestelmänä)

10 PELASTUSTOIMEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointi Julkisen talouden suunnitelman valmistelu

11 Hallituksen esitys laiksi pelastustoimen järjestämisestä ( ) 4 Pelastustoimen palvelujen tuottaminen Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen Ehdotetun lain mukaan pelastustoimen palvelujen tuottamisesta vastaisi maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu maakunnan liikelaitos Maakunnan liikelaitos hoitaisi nykyisin pelastuslaitokselle kuuluvat tehtävät Pelastustoimen organisointivaihtoehdot maakunnassa Pelastuslaitos omana liikelaitoksena Pelastuslaitos osana maku-liikelaitosta Pelastuslaitos osana sote-liikelaitosta Maakunnassa vain yksi liikelaitos

12 Pelastustoimen yleinen ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen (Pelastustoimen järjestämislaki 5 ) Toimialan yhtenäistäminen edellyttää pelastustoimen valtakunnallisen ohjauksen tehostamista Yhtenäisempi toimiala voisi nykyistä paremmin tuottaa ja kehittää palveluja yhteistyössä muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa väestön turvallisuuden varmistamiseksi Pelastustoimen järjestämislailla on tarkoitus tehostaa pelastustoimen valtakunnallista ohjausta Ohjaustarpeen tulee kuitenkin olla tasapainossa maakunnallisen itsehallinnon kanssa Pelastustoimi on sen tuottamien lähipalvelujen lisäksi valtakunnallinen organisaatio, joka voi joutua toimimaan laajemmalla kuin omalla alueellaan, mikä edellyttää yhdenmukaisia toiminnallisia järjestelyitä sekä tehokasta valtakunnallista ohjausta ja johtamista

13 Pelastustoimen yleinen ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen (Pelastustoimen järjestämislaki 5 ) Sisäministeriö: huolehtii pelastustoimen normi- ja informaatio-ohjauksesta ottaen huomioon maakuntaitsehallinnon vaatimukset johtaa pelastustointa valtakunnallisesti vastaa pelastustoimen yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta, valvonnasta ja koordinoinnista sekä sen kehittämisestä vastaa pelastustoimen strategisesta suunnittelusta ja siihen liittyvästä muusta suunnittelusta vastaa pelastustoimen pitkän aikavälin strategisten linjausten ja muun tiedolla ohjaamisen keskitetystä valtakunnallisesta toimeenpanosta Sisäministeriöllä on voimakas rooli maakunnan pelastustoimen ohjaamisessa Ohjauksen kannalta selkeämpää, jos kaikki pelastuslaitokset on organisoitu samalla tavalla omiksi liikelaitoksiksi (sisäministeriön ja sisäministeri Risikon kanta)

14 Pelastustoimen organisointiin maakunnassa vaikuttaa myös maakunnan koko Suurin: Uusimaa Suuret: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa Keskisarja Pienet maakunnat Tulee todennäköisesti erilaisia ratkaisuja eri maakuntiin riippuen mm. maakunnan ja pelastuslaitoksen koosta Uusimaa asukasta, 1676 päätoimista työntekijää Pohjois-Pohjanmaa asukasta, 673 päätoimista työntekijää (sis. ensihoito) Keski-Pohjanmaa asukasta, 55 päätoimista työntekijää

15 Pelastustoimen organisointivaihtoehtojen vertailua Pelastuslaitos oma liikelaitos Pelastuslaitos osa muuta liikelaitosta Tarkastelunäkökulmat Vaikuttamismahdollisuudet maakunnan organisaatiossa Pelastustoimen johtaminen maakunnassa Johtokunta Toimintaympäristön luonne Poikkihallinnollinen yhteistyö ja synergia Varautuminen Pelastuslaitoksen rahoitus ja talouden järjestäminen

16 VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET MAAKUNNAN ORGANISAATIOSSA Pelastuslaitos oma liikelaitos Pelastuslaitoksella on suora yhteys maakunnan johtoon ja päättäviin elimiin (maakuntahallitus ja -valtuusto), mikä varmistaa demokraattisen hallinnon ja kuntien osallistumisen pelastuslaitoksen ohjaamiseen Pelastuslaitos on edustettuna maakunnan johtoryhmässä ja siten maakunnan johtamisen ytimessä Pelastuslaitoksen hallinto- ja johtamisjärjestelmästä on välitön yhteys maakunnan johtoon (pelastustoimessa tulee olla selkeä johtamisjärjestelmä onnettomuus- ja häiriötilanteista poikkeusoloihin saakka) Tällöin voidaan torjua ohjauksen yleispiirteisyys ja epämääräisyys niin maakunnan kuin valtion suunnasta Pelastustoimi kokoaan huomattavasti merkityksellisempänä toimialana ei marginalisoidu (pelastuslaitoksella on merkittävä rooli valtakunnallisena sisäisen turvallisuuden toimijana) Pelastuslaitos osa muuta liikelaitosta Pelastuslaitoksen vaikuttamismahdollisuudet maakunnassa ovat heikommat Pelastuslaitos on kauempana maakunnan johdosta ja päättävistä elimistä

17 PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN MAAKUNNASSA (1/2) Pelastuslaitos oma liikelaitos Pelastuslaitos on selkeä kokonaisuus, jossa erottuu oma johto, jolla on mahdollisimman lyhyt johtamisjänne maakunnan ylimpään päätöksentekoon Liikelaitosmalli tekee hallinnon selkeäksi ja on kokemusten perusteella toimiva ja ongelmaton ratkaisu Omana liikelaitoksena pelastuslaitos saavuttaa viranomaistoimivallan näkökulmasta riittävän riippumattomuuden Oma liikelaitos on toiminnanohjauksellisesti selkeä kokonaisuus Valtion ja sisäministeriön voimakas ohjaava rooli edellyttää pelastustoimessa mahdollisimman yhtenäistä organisaatiorakennetta = oma liikelaitos Oma liikelaitos luo palvelukykyä, joustavuutta ja reagointikykyä sekä vähentää byrokratiaa ja sen tuottama palvelukokonaisuus on hallittavissa ja ohjattavissa Johtaminen on helpompaa ja mm. mahdollistaa paremmin prosessiajattelun Päätöksenteko ja toiminta on ketterämpää Pienempi organisaatio on yhteisöllisempi Suurissa maakunnissa (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa) on perusteltua, että pelastuslaitos on oma liikelaitos

18 PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN MAAKUNNASSA (2/2) Pelastuslaitos osa muuta liikelaitosta Jos pelastuslaitos osana muuta liikelaitosta, tulee ylimääräisiä hallintoportaita Pelastustoimi ja sen erityispiirteet eivät erotu riittävästi osana muuta liikelaitosta ja pelastustoimi on vaarassa marginalisoitua Jos yhdessä isossa liikelaitoksessa on useita erityyppisiä organisaatioita ja toimintamalleja, muodostuu jäykkä ja byrokraattinen mammuttiorganisaatio -> hierarkisen ja moniportaisen sijaan tavoitteena leveämpi ja ketterämpi organisaatio Jos pelastuslaitos on esim. sote-liikelaitoksen sisällä, on laitoksen valtakunnallinen ohjaus monen portaan takana (pelastuslaitoksella on merkittävä rooli valtakunnallisena sisäisen turvallisuuden toimijana) Pienemmissä maakunnissa pelastuslaitos on organisaationa pienempi, jolloin yhdistetty liikelaitos voi olla perusteltu (tällöinkin on varmistettava pelastuslaitoksen itsenäinen asema liikelaitoksen ja maakunnan organisaatiossa) Yhdessä isossa liikelaitoksessa organisaatio on yhtenäisempi

19 JOHTOKUNTA Pelastuslaitos oma liikelaitos Pelastuslaitoksella on oma johtokunta, jossa korostuu ammatillinen johtaminen Pelastuslaitos osa muuta liikelaitosta Jos maakunnassa on yksi iso liikelaitos, korostuu johtokunnassa sote-toimiala ja muiden alojen asiantuntemus jää ohueksi

20 TOIMINTAYMPÄRISTÖN LUONNE Pelastuslaitos oma liikelaitos Maakunnan täysin erityyppisillä toiminnoilla on tarkoituksenmukaista olla erilliset liikelaitokset Pelastustoimi on selkeä oma kokonaisuus ja sen toimintaympäristö täysin erilainen esim. suhteessa soteen, jossa monituottajamalli, valinnanvapaus jne. ja paljon byrokratiaa Pelastuslaitos osa muuta liikelaitosta Jos pelastustoimi on isossa liikelaitoksessa, korostuu organisaatiossa soten valinnanvapaus ja runsas byrokratia, mikä hankaloittaa puhtaan viranomaisorganisaation toimintaa Pelastuslaitoksen imago ja vahvat perinteet kärsivät

21 POIKKIHALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ JA SYNERGIA Pelastuslaitos oma liikelaitos Liikelaitosten väliset rajapinnat saattavat aiheuttaa kitkaa Horisontaalisen synergian rakentaminen muihin liikelaitoksiin haasteellisempaa Hallintosäännöllä ja konserniohjeella voidaan määritellä tehtäviä eri liikelaitosten välillä, jolloin ei välttämättä tarvitse olla samassa liikelaitoksessa (kuitenkin sama oikeushenkilö = maakunta) Pelastuslaitos osa muuta liikelaitosta Suora toiminnallinen synergia muihin toimialoihin (sote, muut) helpompaa Poikkihallinnollisuus ja palveluketjujen integraatio helpommin toteutettavissa

22 VARAUTUMISEN NÄKÖKULMA Pelastuslaitos oma liikelaitos Hallintosäännöllä ja konserniohjeella voidaan pelastusliikelaitokselle määrätä varautumisen tehtäviä niin kuin maakunnassa halutaan Oma liikelaitos mahdollistaa parhaiten pelastuslaitoksen tarkoituksenmukaisen roolin varautumisen ja valmiussuunnittelun tukena sekä yhteensovittajana kuntaja maakuntatasolla Pelastusjohtaja on maakunnan johtoryhmässä ja lähellä maakuntajohtajaa, mikä helpottaa toimintaa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

23 PELASTUSLAITOKSEN RAHOITUS JA TALOUDEN JÄRJESTÄMINEN Pelastuslaitos oma liikelaitos Pelastustoimen rahoitus on turvallisempi, kun maakunnan rahoitus yleiskatteellista Kun pelastuslaitos oma liikelaitos, päättää sen rahoituksesta maakuntahallitus ja johtaja Oman liikelaitoksen talous on läpinäkyvämpi Liikelaitoksessa on oma erillinen talous oma päätäntävalta Liikelaitoksella on oma tase ja sen jatkuvuus, velka kohdistuu liikelaitokseen Liikelaitos hyvä malli, kun toiminnassa investoidaan paljon (kuten pelastustoimi) Pelastuslaitos osa muuta liikelaitosta Jos pelastuslaitos on esim. sote-liikelaitoksen sisällä, talouden vaikutusmahdollisuudet ovat heikommat ja rahoituksen näkökulmasta on suuria riskejä (varsinkin kun sopeutusja säästöpaineet iskevät!) Mammuttiliikelaitoksessa päättää pelastuslaitoksen rahoituksesta liikelaitoksen johtokunta Organisaatiolla ei ole omaa rahoituslaskelmaa

24 YHTEENVETO Maakunnan organisaatiota ja johtamisjärjestelmää on tarkasteltava asiakas ja toiminnallisuus edellä Yhteiset tehtävät ja synergia huomioitava organisaatiossa Pelastustoimen ydintehtävien näkökulmasta tarkastelu, mikä sopii parhaiten omaan maakuntaan Eri maakunnissa tarpeet erilaisia Maakunnan organisaatiota on syytä tarkastella uudelleen jossakin vaiheessa uuden maakunnan käynnistymisen jälkeen

25 YHTEENVETO Maakunnan täysin erityyppisillä toiminnoilla on tarkoituksenmukaista olla erilliset liikelaitokset: pelastustoimi on selkeä oma kokonaisuus ja sen toimintaympäristö täysin erilainen esim. suhteessa soteen Pelastuslaitos on selkeä kokonaisuus, jossa erottuu oma johto, jolla on mahdollisimman lyhyt johtamisjänne maakunnan ylimpään päätöksentekoon Jos pelastuslaitos osana muuta liikelaitosta, tulee ylimääräisiä hallintoportaita Pelastuslaitoksella on oma johtokunta, jossa korostuu ammatillinen johtaminen Hallintosäännöllä ja konserniohjeella voidaan määritellä tehtäviä eri liikelaitosten välillä, jolloin ei välttämättä tarvitse olla samassa liikelaitoksessa Oma liikelaitos mahdollistaa parhaiten pelastuslaitoksen tarkoituksenmukaisen roolin varautumisen ja valmiussuunnittelun tukena sekä yhteensovittajana kunta- ja maakuntatasolla Jos pelastuslaitos on esim. sote-liikelaitoksen sisällä, talouden vaikutusmahdollisuudet ovat heikommat ja rahoituksen näkökulmasta on suuria riskejä (varsinkin kun sopeutus- ja säästöpaineet iskevät!) Pohjois-Pohjanmaan kokoisessa maakunnassa (suuri maakunta) pelastustoimi on tarkoituksenmukaisinta organisoida omaksi liikelaitokseksi

26 KIITOS Lisätietoja ja tarkennuksia: Pelastusjohtaja Petteri Helisten, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos s-posti: p