Maakuntauudistus ja kasvupalvelut. Jari Aaltonen Johtava asiantuntija Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Transkriptio

1 Maakuntauudistus ja kasvupalvelut Jari Aaltonen Johtava asiantuntija Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

2 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet

3 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen

4 Kansallinen tiekartta

5 Maakuntien laskennallisten kustannusten kokonaisuus K o k o n a i s r a h o i t u s Yleiskatteellinen rahoitus 6,7 % SOTE ja pelastustoimi (17,7 mrd ) - Tarvetekijät - Kapitaatio ( /as) - Hyte SOTE-tekijät 93,3 % Muut tehtävät Erillismomentit 2,8 Mrd Maakuntauudistuksessa valmisteltaviin muihin tehtäviin liittyvät jakokriteerit (1,1 mrd ) 13 % 60 % 27 % Kapitaatio Kasvupalvelutekriteerit Maataloustekijät 5 - Ville-Veikko Ahonen; Virpi Vuorinen

6 E-P:n SOTEMAKU -ohjausjärjestelmä SOTEMAKU Kuntajohtajafoorumi SOTE-projektinjohtaja Harri Jokiranta SOTE Työvaliokunta SOTE Työryhmät - Palvelulaitoksen SOTE palvelurakenne - Palvelulaitoksen SOTE organisaatio SOTEMAKU Johtoryhmä - Poliittisten puolueiden edustus - Virkamiesjohto valmistelevista tahoista Virkamiesryhmä MAAKUNTAKONSERNIN Strategisten tukipalvelujen pääryhmä Konsernimuutosjohtaja Johanna Sorvettula Strategisten tukipalvelujen työryhmät - Johtamisjärjestelmä - Henkilöstö - Talous - Tukipalvelut sisältäen logistiikan ja hankinnat - ICT ja digiloikka - Viestintä ja osallisuus Maakunnan tutkimus- ja kehittämisrakenne - SOTE tutkimus ja kehittämistoiminnan organisointi - Aluekehitys ja strateginen suunnittelu SOTEMAKU Ohjausryhmä Muutosjohtaja Heli Seppelvirta MAKU Valmisteluryhmä MAKU Työryhmät - Elinkeinot ja työvoima - Maaseutu - Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne - Turvallisuus ja varautuminen

7

8 Järjestäjä tuottaja malli kasvupalveluissa Kasvupalvelua toteutetaan järjestäjätuottajamallilla, jossa järjestämisvastuu on maakunnalla. Uudistuksen perusperiaate on markkinalähtöisyys eli tuottajien lähteminen samalta viivalta. Silloin järjestäjän ja tuottajien erottaminen on välttämätöntä. Monituottajamallissa tuottajina voivat olla yksityiset yhtiöt, julkisomisteiset yhtiöt ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunnan liikelaitoksen yhtiö (oma tuotanto) Julkisomisteinen yritys Maakunta Yksityinen yritys Yhdistys Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Ajankohtaista valmistelussa Järjestämis- ja tuottamistehtävien erottaminen Julkisen vallan käyttö eli viranomaistehtävät on tarkoitus minimoida Kasvupalvelut avataan mahdollisimman laajasti markkinoille Millä aikajänteellä palvelumarkkinat voivat rakentua? Valinnanvapaus on tulossa myös kasvupalveluihin Palvelujen digitalisointi, valtio tarjoaa palvelualustan, yhteinen tietojärjestelmä Työmarkkinatori tulossa pilotointiin syksyllä 2017 Kasvupalveluiden rahoitus on yleiskatteellista pl. rakennerahastot Maakuntien ja kuntien yhteistyö elinvoimatehtävissä Kunnat voivat olla palvelujen tuottajia julkisomisteisten yritysten kautta (ei sidosyksikköasemaa)

10 Pohdintaa aiheuttaa Ylimaakunnallisten tehtävien sopiminen, henkilöstö ei riitä joka maakuntaan Asiakas- ja palveluohjaus - digitaalisuus vs. henkilökohtainen ohjaustarve - valinnanvapaus vs. tehokkaat palvelukokonaisuudet Palvelujen yhteensovittaminen monituottajamallissa - järjestäjä vastaa palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä - palveluja tuottavan on huolehdittava että asiakas saa tarkoituksenmukaisen palvelun ja tarvittaessa ohjattava muun tahon järjestämisvastuulla olevan palvelun piiriin Asiakaslähtöinen ja kustannustehokas palvelujen järjestämis- ja tuottamisrakenne perustuu digitaalisiin palveluihin, yhteiseen tietoon ja tietovarantoihin Avoinna olevia asioita - Monialaisen yhteispalvelun (TYP) jatko ja erillislain säilyminen - Kuntouttavan työtoiminnan jatko - Kuntien osuus työmarkkinatuen rahoituksesta - Järjestöille tulevat edellytykset palvelun tuottamiseen / kilpailuneutraliteetin toteutuminen - Työttömyysturvaan liittyvät tehtävät - jne.

11 Kansallinen työnvälityksen palvelualusta Työmarkkinatori Digitaalinen alusta, joka hyödyntää kaikkia yhteiskäytössä olevia tietovarantoja (valtio, maakunnat, kunnat & muut sektorit) Personoitu verkkopalvelu sekä henkilökohtainen palvelu, taustalle analytiikkaa Yksityisten ja sidosryhmien palvelut käytössä saumattomasti rajapintojen kautta Työnhakijan tarve tehdä Työmarkkinatori Asiakasta palvellaan eri asiantuntemuksella, luottamuksen eri tasoilla ja eri kanavissa Työnanta jan tarve saada tehtyä Kenelle? Kaikille Mikä? Verkkopalvelu, jossa koottu työmarkkinatieto, kysyntä ja tarjonta kohtaavat Miksi? Vastaa muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin, tehostaa asiakaslähtöisyyttä, luo uutta! Kuka? KEHA-keskus, TE-palvelut, oppilaitokset, yksityiset työnvälitys-/henkilöstöpalvelujen tarjoajat, kunnat, maakunnat Milloin? Kokeilukäyttöön syksyllä 2017

12 Valmistelun etenemistä voi seurata