Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan palvelun tuottamisen erottamisesta ja yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään erikseen.

Transkriptio

1

2 HE Maakuntalaki 8 Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan palvelun tuottamisen erottamisesta ja yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään erikseen. HE Maakuntalaki 52 Maakunta perustaa yhden tai useamman liikelaitoksen, jonka tehtävänä on tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, muita sille erikseen säädettyjä palveluja ja maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamia tehtäviä. Liikelaitos vastaa tuottamisvastuullaan olevien palvelujen edellyttämästä julkisen vallan käyttämisestä. Liikelaitoksen tehtävänä on myös antaa maakunnalle asiantuntija-apua maakunnalle kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Maakunnan liikelaitoksen tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Maakunnan liikelaitos toimii maakunnan osana.

3 Hallintovaliokunnan lausunto Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä selvyyden vuoksi huomiota maakuntalain maakunnan järjestämisvastuuta koskevan 7 :n palvelu-käsitteeseen. Maakunnan tehtävissä ei ole kysymys välttämättä kaikilta osin samalla tavalla palvelujen järjestämisestä ja siihen liittyvästä palvelutuotannosta kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon perusterveydenhuollossa. Maakunnan tehtävä voi koskea myös yksinomaan hallinnollisen viranomaispäätöksen tekemistä, johon ei liity erillistä nimenomaista palvelutuotantoa (esimerkiksi viranomaislupa). Maakunnan viranomaistehtävään kuuluvia julkisia hallintotehtäviä voidaan valiokunnan käsityksen mukaan hoitaa myös esimerkiksi maakunnan päättämässä virastorakenteessa. Maakuntavaltuusto päättää kuitenkin aina itsenäisesti tehtäviensä organisoinnista hallintosäännössä sekä myös siitä, miten palvelujen tuottamista ja viranomaispäätöksiä koskevan toimivallan käyttö järjestetään maakunnassa ja liikelaitoksessa.

4 HE Sote-järjestämislaki 22 Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuottamisesta vastaa maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu maakunnan liikelaitos. Kaikki maakunnan omat sosiaali- ja terveyspalvelut on annettava yhden liikelaitoksen tuotettavaksi. HE Valinnanvapauslaki 16 Sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt voivat toimia osana järjestämislain 22 :ssä tarkoitettua liikelaitosta tai maakunta voi perustaa niitä varten erillisen liikelaitoksen tai liikelaitoksia. Liikelaitoksen tuottamien suoran valinnan palvelujen kirjanpito on eriytettävä muusta liikelaitoksen toiminnasta siten kuin 57 :ssä säädetään.

5 HE Laki pelastustoimen järjestämisestä 4 Pelastustoimen palvelujen tuottaminen Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu maakunnan liikelaitos. Pelastustoimen palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää apuna vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.

6 HE Kasvupalvelulaiksi 23 Maakunta kasvupalvelujen tuottajana Maakunnan on omassa toiminnassaan eriytettävä kasvupalvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Tuottaessaan kasvupalveluja kilpailutilanteessa markkinoilla maakunnan on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi siten kuin maakuntalain :ssä säädetään. Maakunnan tulee maakuntalain 114 :n lisäksi aina tuottaessaan kasvupalveluja eriyttää kirjanpidossaan kasvupalvelut muusta toiminnastaan. Toiminnan tulot ja menot sekä varat ja pääomat on pidettävä erillään maakunnan muusta toiminnasta ja taloudesta siten, että tiedoista voidaan osoittaa kasvupalvelujen kohdentuminen. Kasvupalveluista on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niitä koskevat liitetiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava noudattaen, mitä maakuntalaissa ja kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään taseen ja kirjanpidon laatimisesta. HE Kasvupalvelulaiksi, perustelut, s. 157 Kasvupalvelujen tuotannon kirjanpidollinen eriyttäminen voidaan käytännössä toteuttaa esimerkiksi osakeyhtiössä, erillisessä liikelaitoksessa, maakunnan tai liikelaitoksen sisällä kirjanpidollisessa taseyksikössä.

7 HE terveydensuojelulain muuttamisesta Ei pakottavaa sääntelyä liikelaitokseen siirtämisestä tai yhtiöittämisestä HE Eläinlääkäripalveluista Ei pakottavaa sääntelyä liikelaitokseen siirtämisestä Maakunnan tarjotessa palvelua (muut kuin hyötyeläimet) kilpailutilanteessa markkinoilla se voi maakuntalaissa säädetyn yhtiöittämisvelvollisuuden estämättä hoitaa tehtävää omana toimintanaan (kun peritään maksut eikä tueta toimintaa)

8 Lomitus (ei vielä hallituksen esitystä) Ei näyttäisi olevan tulossa pakottavaa sääntelyä liikelaitokseen siirtämisestä tai yhtiöittämisestä? HE Maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa 3 Sopimus tehtävien hoitamisesta, 2 mom Maakunta ei saa siirtää maksajavirastotehtävien hoitoa koskevassa sopimuksessa määriteltyjen tehtävien hoitamista kolmannen osapuolen taikka maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi.

9 MALLI 1 PÄÄPERIAATE Asiakas asioi liikelaitoksessa VIRASTOON Järjestämistoiminnot Strateginen kehittäminen Rahastot (mm. maaseutuhallinto) Omistajaohjaus LIIKELAITOKSEEN/IIN Sote-tuotanto Kasvupalvelujen tuotanto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Lomitus

10 MALLI 1 ARVIOINTI PLUSSAT Järjestäminen ja tuottaminen pysyvät selkeämmin erillään Viraston puolella voidaan keskittyä puhtaasti järjestäjätehtäviin Edistää paremmin siirtymistä monituottajamalleihin palveluiden tuotannossa MIINUKSET Hajottaa maaseutuun liittyvät toiminnot Kasvupalvelujen allianssimallin rakentaminen vaikeampaa, koska osapuolia on enemmän

11 MALLI 2 PÄÄPERIAATE Liikelaitoksiin vain ne tehtävät, jotka on pakko sinne siirtää VIRASTOON Järjestämistoiminnot Strateginen kehittäminen Rahastot (mm. maaseutuhallinto) Omistajaohjaus Kasvupalvelujen tuotanto Ympäristöterveydenhuolto Lomitus LIIKELAITOKSEEN/IIN Sote-tuotanto Pelastustoimi

12 MALLI 2 ARVIOINTI PLUSSAT Mahdollistaa maaseutuun liittyvien tehtävien kokoamisen yhden johdon alaisuuteen Korostaa elinvoimatehtävien asemaan soten rinnalla Tehtävien hallittavuus ja johdettavuus paranee Elinvoimaan liittyvän lautakunnan rooli selkeä MIINUKSET Järjestämisen ja tuottamisen roolit sekoittuvat Miten rakennetaan kasvupalvelujen ja soten yhteistoiminta vaikeasti työllistyvien osalta? Voi hidastaa siirtymistä monituottajamalliin palveluiden tuotannossa Soten painoarvo järjestämistoiminnoissa heikkenee Kasvupalvelujen allianssien rakentaminen helpompaa, koska osapuolia on vähemmän

13 KONSERNIA KASAAN -ryhmän esitys : Jatketaan valmistelua mallilla 1 Isossa maakunnassa eriyttäminen on perusteltua Ympäristöterveydenhuolto on mm. Oulun seudulla jo nyt liikelaitoksessa Etsitään rinnalle isojen maakuntien ratkaisumalleja

14 Organisoitumisvaihtoehtoja eri näkökulmista

15 ELY E/ työelämän laadun kehittäminen LIIKELAITOKSIIN SIJOITETTAVAT TOIMINNOT Nykyiset organisaatiot TE/ palvelutarvearvioinnit Maatalous- ja turkistuottajien lomitus TE/ kasvupalvelujen johto TE/ työelämän ja osaamisen kehittämispalvelut AVI/ ympäristöterveydenhuolto ja alkoholivalvonta TE/ kasvupalvelujen asiakasinformaatio TE/ ohjaamo Kuntien ympäristöterveydenhuolto TE/ asiakasinformaatio (ml ASPA) TE/ yritys- ja innovaatiopalvelut Sote-palvelutuotanto eri organisaatioista TE/ työnvalitys ja rekrytointi TE/ kansainvälistymispalvelut Jokipela/ pelastustoimi OK pela/ pelastustoimi OK pela/ ensihoito Jokipela/ ensihoito

16 ASIAKKUUSNÄKÖKULMA Asiakkaat pääosin yksityishenkilöitä Asiakkaat yksityishenkilöitä ja yrityksiä Asiakkaat pääosin yrityksiä Muut Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO ENSIHOITO KASVU- PALVELUT LOMITUS

17 VISIO TULEVASTA -NÄKÖKULMA Säilyy pääosin viranomaistoimintana PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO Muut Maakunta ratkaisee, mennäänkö monituottajuuteen YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO (osin) KASVU- PALVELUT LOMITUS Kehittyy kohti monituottajuutta, kohtaa markkinakilpailun Sote-keskukset Suunhoito

18 RAHOITUSNÄKÖKULMA Toimii lähes täysin maakunnan budjettirahoituksella Asiakasmaksujen osuus pieni Asiakasmaksujen osuus merkittävä PELASTUS- TOIMI Muut Sote-keskukset Suunhoito YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO KASVU- PALVELUT ENSIHOITO LOMITUS

19 ANSAINTALOGIIKKA-NÄKÖKULMA Tuotot suoraan maakunnan budjetista Tuotot ainakin osin valinnanvapausmarkkinoilta Muut PELASTUS- TOIMI YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO Sote-keskukset Suunhoito ENSIHOITO LOMITUS KASVU- PALVELUT

20 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Henkilöstön yhteiskäyttö mahdollista Henkilöstön yhteiskäyttö hyvin rajallista Muut XXXXX Sote-keskukset Suunhoito xxxx PELASTUS- TOIMI YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO ENSIHOITO KASVU- PALVELUT LOMITUS

21 KESKINÄISET YHTEYDET Muut XXXXX PELASTUS- TOIMI YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO Sote-keskukset Suunhoito xxxx ENSIHOITO KASVU- PALVELUT LOMITUS

22 Pohdinnassa olevat liikelaitosrakenteen vaihtoehtoja

23 YHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (1) Muut Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO ENSIHOITO LOMITUS KASVU- PALVELUT

24 KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2A) Muut YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO LOMITUS Sote-keskukset Suunhoito ENSIHOITO KASVU- PALVELUT PELASTUS- TOIMI

25 KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2B) Muut Sote-keskukset Suunhoito LOMITUS PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO KASVU- PALVELUT YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO

26 KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2C) Muut Sote-keskukset Suunhoito YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO KASVU- PALVELUT LOMITUS

27 KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2D) Muut Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI KASVU- PALVELUT ENSIHOITO YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO LOMITUS

28 KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2E) Muut Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI KASVU- PALVELUT ENSIHOITO LOMITUS YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO

29 KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2F) Muut Sote-keskukset Suunhoito KASVU- PALVELUT ENSIHOITO PELASTUS- TOIMI LOMITUS YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO

30 KOLMEN LIIKELAITOKSEN MALLI (3A) Muut KASVU- PALVELUT YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO LOMITUS

31 KOLMEN LIIKELAITOKSEN MALLI (3B) Muut Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI KASVU- PALVELUT LOMITUS ENSIHOITO YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO

32 KOLMEN LIIKELAITOKSEN MALLI (3C) Muut Sote-keskukset Suunhoito KASVU- PALVELUT PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO LOMITUS

33 KOLMEN LIIKELAITOKSEN MALLI (3D) Muut Sote-keskukset Suunhoito YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO KASVU- PALVELUT PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO LOMITUS

34 KONSERNIA KASAAN -RYHMÄN ESITYS VAIHTOEHDOISTA JATKOVALMISTELUUN Tarkastellaan erikseen Tarkastellaan erikseen Tarkastellaan erikseen

35 PERUSTELUT VALITUILLE VAIHTOEHDOILLE Yhden liikelaitoksen malli eräänlainen perusvaihtoehto Ensihoito sijoitetaan joka tapauksessa soten yhteyteen osaksi päivystysprosessia Kuitenkin hyödynnetään yhteys pelastustoimeen mm. toimipisteenä ja kalustohuollossa Valitut mallit vastaavat järjestäjäorganisaation tulevaa toimialajakoa

36 LISÄKSI TEHDÄÄN ERILLISTARKASTELU Suoran valinnan palveluiden (sote-keskukset ja suunhoito) osalta tarkastellaan oman liikelaitoksen mahdollisuus (HE Valinnanvapauslaki 16) Tarkastelu soveltuu kaikkiin vaihtoehtoihin

37 EDELLÄ MAINITTUJEN VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA

38 Tarkastellaan erikseen YHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI PLUSSAT Tarvitaan vain yksi johtokunta Mahdollistaa voimavarojen ja henkilöstön yhteiskäytön laajasti liikelaitoksen sisällä Mahdollistaa soten ja muiden toimialojen tiiviin integraation Kaikkien toimintojen olo samassa liikelaitoksessa parantaa mahdollisuuksia muodostaa vahvoja paikallisia toimipisteitä Yhteys kuntiin selkeämpi, mahdollisuus yhteen paikalliseen vastuuhenkilöön Mahdollistaa evoluution liikelaitosrakenteessa. Selkeä malli asiakkaiden suuntaan; yksi liikelaitos, jossa palvelut jaoteltuna substanssin mukaan. MIINUKSET Löytyykö johtokunnasta osaamista kaikille toimialoille? Tuleeko liikelaitoksen sisäisestä rakenteesta liian raskas? Jäävätkö muut toiminnot soten varjoon? Siirtyykö resurssien kohdentamiseen liittyvä päätösvalta järjestäjältä liikelaitokselle? Liikelaitoksen toimialojen keskinäinen yhteys osin heikko Toimintojen ansaintalogiikat keskenään poikkeavia Pelastustoimi keskeisenä varautumisen ja poikkeustilanteiden toimijana jää kauas maakunnan johdosta Pelastustoimen viranomaistoiminnan riippumattomuus vaarantuu?

39 Tarkastellaan erikseen KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI PLUSSAT Pärjätään kahdella johtokunnalla Henkilöstö- ja muiden resurssien yhteiskäyttö laajasti mahdollista Mahdollistaa ensihoidon ja pelastustoimen tiiviin integraation Liikelaitosrakenne vastaa pääosin lautakuntarakennetta Toimintojen yleinen hallittavuus parempi Erilaiset ansaintalogiikat helpompi hallita Sote- asiakkaille selkein vaihtoehto Toisessa liikelaitoksessa yhteinen visio siirtymisestä osittain markkinaehtoiseen toimintaan MIINUKSET Löytyykö johtokunnasta osaamista kaikille toimialoille? Jääkö pelastustoimi soten varjoon (liikelaitos 1)? Toimintojen keskinäinen yhteys aika heikko (liikelaitos 2) Liikelaitosrakenne ei vastaa selkeästi lautakuntarakennetta Yhteys kuntiin vaikeutuu, koska vastuu jakautuu useammalle henkilölle Pelastustoimi keskeisenä varautumisen ja poikkeustilanteiden toimijana jää kauas maakunnan johdosta Pelastustoimen viranomaistoiminnan riippumattomuus vaarantuu? Pelastustoimi kuitenkin loogisempi soten kuin muiden yhteydessä

40 Tarkastellaan erikseen KOLMEN LIIKELAITOKSEN MALLI PLUSSAT Johtokuntatyössä voidaan keskittyä ao. toimialoihin MIINUKSET Tarvitaan kolme johtokuntaa Resurssien kohdentaminen eri toimialoille tapahtuu selkeämmin järjestäjän päätöksenteossa Liikelaitosrakenne vastaa pääosin lautakuntarakennetta Pelastustoimella keskeisenä varautumisen ja poikkeustilanteiden toimijana suora yhteys maakunnan johtoon Liikelaitokset voivat keskittyä omaan substanssiin; helpoin yhteys substanssiministeriöön Henkilöstö- ja muiden resurssien yhteiskäyttö vaikeutuu Liikelaitoksen toimialojen keskinäinen yhteys osin heikko (keskimmäinen liikelaitos) Pelastustoimen ja sote/ ensihoidon erillisyys Myös neljän liikelaitoksen malli, jossa kasvupalvelut omansa, voisi olla perusteltu markkinasuuntaisuuden vuoksi Pelastustoimen viranomaisten riippumattomuus turvataan

41 HUOMIOITAVA Toimintojen mahdollinen yhtiöittäminen tarkastellaan myöhemmin erikseen Vaihtoehtoja tarkastellaan ja perusteluja käydään läpi eri työryhmissä. Palautetta voi antaa myös suoraan: Peruslinjaukset pyritään saamaan ennen kesälomia 2018 Lopullisen organisoitumisen päättää maakuntavaltuusto