MAKSAMISEN ERI VAIHTOEHDOT NYT JA TULEVAISUUDESSA

Transkriptio

1 MAKSAMISEN ERI VAIHTOEHDOT NYT JA TULEVAISUUDESSA Luotonhallintaseminaari Helsinki ja Ari Kämäri, AK-Asianohjauskonsultointi Oy,

2 Esityksen sisältö Maksamisen lyhyt historiikki Nykyiset maksuvaihtoehdot Maksamisen tulevaisuus Onko organisaatiosi maksuvaihtoehdot ajan tasalla 2

3 Esityksen sisältö tarkennettuna Rahan, rahamarkkinoiden ja luotonannon historiaa Kuitista, laskuun ja siitä verkkolaskuun Luottokortista ja korttiratkaisuista Mobiilimaksaminen Nettimaksaminen Nykyiset maksutavat ja maksamisen inhimillinen puoli Kohti yhtenäistä kortti-, internet- ja mobiilimaksamista Onko organisaatiosi maksamisvaihtoehdot ajan tasalla 3

4 Raha Raha on yleinen vaihdon ja kaupankäynnin väline, arvon mitta, omaisuuden muoto, valuutta sekä yhteiseen sopimukseen perustuva arvon säilyttäjä ja kirjanpidon yksikkö Ensimmäiset metallirahat lyötiin Lyydisssa n v 650 eaa Lyydia on muinainen kuningaskunta Turkin Vähä_Aasian alueella Hopearahan lyönti alkoi Roomassa v 268 eaa Kiinalaiset ottivat setelirahan käyttöön 800-luvulla Setelit otettiin Euroopassa käyttöön 1600-luvulla Aluksi valtioiden keskuspankit sitoutuivat lunastamaan setelit tietyllä määrällä hopeaa ja myöhemmin kultaa kultakanta Suomi anoi lupaa omalle rahalle ja sai sen

5 Markkasta euroon Markka sidottiin hopeakantaan 1865 ilman Venäjän ruplaa 1878 markka sidottiin kultakantaan ja irrotettiin siitä markka liitettiin takaisin kultakantaan sitomalla se kultakannassa olleeseen Englannin puntaan 1929 kultakannasta irtauduttiin ja 1931 yhteys puntaan katkaistiin 1933 sidottiin markka Englannin puntaan ja 1939 USD:hen 1951 Suomi liittyi Bretton Woods-järjestelmän kautta kultakantaan mutta erosi siitä 1959 Bretton Woods-kultakanta lakkasi 1971 ja 1973 markka sidottiin epävirallisesti valuuttakoriin 1991 markka sidottiin Euroopan valuuttayksikköön ecuun ja devalvaatioiden jälkeen lopullisesti valuuttajärjestelmään liityttiin euroon ja markasta luovuttiin

6 Rahamarkkinoiden ja luotonannon juuret Luotonannon juuret kerrotaan olevan Venetsiassa II Ghettossa missä raamattua luovasti tulkiten voitiin sallia juutalaisten harjoittama rahan lainaaminen kristityille korkoa vastaan Il Getosta tuli vuosisadoiksi Venetsian talouselämän moottori William Shakespeare Venetsian kauppias kuvaa tätä toimintaa Firenzessä Medicinit istuivat kadunkulmassa penkillä ( banci ) lainaten rahaa tarvitsijoille. Klaanin jäsenet olivat alkuun kelmejä ja roistoja kunnes Giovanni di Bicci de Medicini teki klaanin liiketoiminnasta kunniallisen Näiltä seuduilta lähti liikkeelle pankkitoiminta mikä on synnyttänyt ennennäkemätöntä vaurautta ja hyvinvointia Saamme kiittää Venetsiaa, Firenzeä, Bolognaa ja Pisaa rahan ja markkinatalouden synnystä. 6

7 Luotto luottamus - luotonanto Käytämme päivittäin sanaa luotto kuvamaan luottamusta Luotto-sana johdannaisia sanoja on paljon - luottotili, luotonhallinta, luottopolitiikka, luottotappio, luottotieto yms Liiketoiminta perustuu aina luottamukseen ja luottomyynti perustuu molemminpuoliseen luottamukseen Luottamus on yhtä tärkeä asia kuin yrityksen brandi Luottamuksen menettäminen vähentää yrityksen markkina-arvoa Luottamusta kannattaa siis aina vaalia Luotonanto toimii liike-elämän öljynä Luotonanto on luottoriskin ja rahoituskulujen välistä optimointia Miljoona myyntisaamisissa -- niin onko se menetettyä käteiskauppaa vai onko sillä vain hallitut kulunsa laskutuksessa, luotonhallinnassa, perinnässä ja luottotappioriskissä 7

8 Luotto - velka Luottamus ja luotto ovat siis positiivisia käsitteitä Positiivinen uutinen on kun yliluotoitettu Espanja saa uutta luottoa Negatiiviseksi asian tekee heti sana velka Velan lyhentäminen, velan korko, velkajärjestely, velkasaneeraus, ylivelkaantuminen, velkaantumisaste jne Velka käsitteeseen sisältyy negatiivinen arvovaraus Siihen sisältyy aina myös uhkakuva Joudutaanko velka kirjaamaan kuluksi ; syntyykö velkatappio Nouseeko korko yli maksukyvyn Kohtaako luotonottajan perhe äkkinäisen, satunnaisen muutoksen avioeron, sairauden työttömyyden tai jonkun muun syyn takia On mielenkiintoista havaita että samasta asiasta voidaan puhua positiivisesti luottona tai negatiivisesti velkana 8

9 Maksaminen Kysymys kuuluu käteiselläkö --- tililtä, luotolla tai laskulla Käteisen käyttö vähenee ja lopulta hiipuu käteisostojen osuus päivittäistavarakaupassa on tällä hetkellä 28 % ( FKL ) Vain 7 % suomalaisista elää enää käteisaikaa ( Luottokunta ) Käteisen nostopaikat muuttuvat ja tällä hetkellä käteistä voi nostaa S-ryhmän kauppojen kassoilta S-tiliin liitetyillä korteilla Nordean korteilla rahaa voi jo nostaa Tokmannin myymälöistä ja K-ketju aloittaa kokeilun Nordean kanssa käteisen nostamisesta K- marketeissa ja Luottokunnalla on osto ja nosto -palvelunsa Yleisin maksutapa päivittäistavarakaupassa on kuitenkin oman tilin veloittaminen debit-kortilla n 54 % maksuista ( FKL ) Luotolla maksamissa seuraa kysymys mihin tiliin ja kenen tai millä välineellä maksaminen tapahtuu Lasku tai luottosopimus määrittää ehdot ja maksu- luottoajan 9

10 Kuitista, laskuun ja verkkolaskuun Lasku on liiketaloudellinen asiakirja jonka on täytettävä alvl vaatimukset Numeroitu Paragon-kuitti edelsi numeroituja lopulta monivärisiä valmiiksi kirjekuoreen laitettuja, jäljentävälle paperille esipainettuja tietokonetulosteita mihin tulostettiin laskudata Lopulta suurtehotulostimet ja blanco A4 voittivat ( 1s, mv, A4 ) Viime vuosina on siirrytty sähköiseen taloushallintoon Olemme jo siirtyneet tai siirtymässä yritysten välisiin verkkolaskuihin ja kuluttajaverkkolaskuihin joita pankit kutsuvat elaskuiksi Verkkolaskujen välitys alkoi Suomessa 1999 ja 2005 välitettiin 8,82 milj verkkolaskua eli n 2 % suomessa välitettävistä laskuista Tänään verkkolaskujen + elaskujen osuus on n 10 % 10

11 Laskutuksen ulkoistaminen Laskutuksen ulkoistaminen on tapahtunut työvaihe kerrallaan Ensi ulkoistettiin laskun tulostaminen, kuorittaminen ja postitus Seuraavaksi ulkoistaminen tapahtuu järjestelmissä ja prosessoinnissa Suomessa lähetetään vuosittain n milj laskua Joka 20:s on ulkoistettu eli n 5 % mikä tarkoittaa n 20 milj laskua Tulevaisuudessa on ennustettu että joka 5:s lasku olisi ulkoistettu mikä tarkoittaa n 100 milj laskua 11

12 Kuluttajaverkkolasku - elasku Kuluttajaverkkolasku on sähköisessä muodossa oleva verkkolasku, jonka kuluttaja voi saada verkkopankkiinsa tai sähköpostiinsa Käyttöönotto edellyttää kuluttajan oman verkkopankin asiakkuutta Suomessa pankit käyttävät kuluttajaverkkolaskusta termiä elasku 12

13 Finvoice-verkkolasku Edistää verkkolaskun käyttöönottoa Suomessa sekä laskutuksen ja kirjanpidon automatisointia yrityksissä Alentaa verkkolaskun vastaanottokynnystä Tarjoaa verkkolaskujen välitykseen yhteisen esitystavan Tarjoaa useita välitystapoja pankkiyhteysohjelmalla pankin kautta laskuoperaattorin kautta Finvoice-kuvaukset ja aputiedostot sekä mallit Finvoicelaskusta ovat noudettavissa osoitteesta

14 Mikä on Finvoice? Finvoice-verkkolasku on kuvattu Finvoice.info sivuilla ja sen ovat kehittäneet Finvoice-välityspalvelussa mukana olevat palveluntarjoajat Finvoice-lasku voidaan välittää konekielisessä muodossa laskuttajalta maksajalle ja se korvaa perinteisen paperilaskun Finvoice mahdollistaa yrityksen taloushallinnossa esimerkiksi ostolaskujen automaattisen tiliöinnin, täsmäytyksen tilauksiin ja maksamisen Finvoice sopii kaikenkokoisten yritysten väliseen laskutukseen ja kuluttaja-asiakkaiden laskutukseen

15 invoice-verkkolaskun käsittely laskutuksessa LASKUTUS/MYYNTI- RESKONTRA Finvoice Pankkiyhteysohjelma Palveluntarjoaja Kyllä FINVOICE- LASKUT Laskutusosoite Ei Ei ekirje ekirjetiedosto Ostaja: - nimi, osoite, - laskutusosoite - laskutusmuoto Finvoice, paperi) - erittely Paperilasku Kirjoitin Lasku Kuoritus Postitus

16 Paperilasku säilyy Taloushallinnon nettivallankumouksen kyljessä paperilasku säilyy Verkkolaskujen + elaskujen osuus vaihtelee paljon yrityksittäin Laskulla voi maksaa useilla maksupäätteellä aivan kuten kortilla Kysymys silloin voi kuulua debit / kredit / lasku Jos lasku niin luottotiedot tarkistetaan ja lasku tulee kotiin Myyntireskontraa pitää palvelutarjoaja Raha ilmestyy asiakkaan maksun myötä suoraan myyjän tilille Laskutus, reskontra, muistutuskirjeet ja perintä ovat ulkoistettu 16

17 Luottokortista mobiilimaksamiseen Ensimmäiset luottokortit otettiin käyttöön Yhdysvalloissa v 1951 kun Diners Club otti käyttöön 200 asiakkaalle luottokortin 27 ravintolaan Suomeen luottokortit rantautuivat 1960 luvulla Kehitys eteni Suomessakin maksukortteihin ja pankkikortteihin ja niistä luottokortteihin maksupäätetekniikan kehittyessä Korttien magneettinauhat on korvattu tai korvataan EVM-sirukorteiksi EVM tarkoittaa Europayn, Mastercardin ja Visan kehittämää sirukorttistandardia Luottokorttiyhtiö Visa ennakoi että vuoteen 2020 mennessä yli 50 % kaikista maksutapahtumista ovat jo mobiilimaksamista Kehitys vie meitä kohti mobiiilimaksamista 17

18 Matkakortti Matkakortti on älykortti jonka sisään on upotettu elektroniikkaa joukkoliikennematkan maksamista varten Kortit ovat lukijaan työnnettäviä kontaktikortteja tai langattomasti toimivia RFID-kortteja Korttiin voidaan ladata aikaa, arvoa ja kulkemiseen oikeuttavia matkoja Matkakorttisovelluksia on ollut käytössä eri puolella Suomea vuodesta Pääkaupunkiseudulla käyttöönotto tapahtui v 2001 Suomen hallitus on suunnitellut valtakunnallista matkakorttijärjestelmää joka toimisi riippumatta alueesta sekä bussissa että junissa 18

19 Mobiilikortti Mobiilikortti on kanta-asiakas- tai jäsenkortti joka voidaan siirtää myös kännykkään Mobiilikortti korvaa muovisen jäsen tai kanta-asiakaskortin kännykässä toimivalla ohjelmalla, digitaalisella mobiilikortilla Mobiilikortissa on sama informaatio kuin muovikortissa Magneettiraita on korvattu 2D viivakoodilla jota kassajärjestelmät ja viivakoodilukijat osaavat lukea Korttisovelluksen käyttäjät voivat saada myös sähköisiä mainoksia puhelimeensa 19

20 Prepaid maksukortit Prepaid-maksukortti on luottokortin tavoin kaupoissa käytettävä maksukortti johon siirretään käyttövarat etukäteen omalta pankkitililtä Kun rahat on tallennettu palveluun kortti toimii kuten luottokortti vaikka se itse asiassa ei luottokortti olekaan Kortti sopii opiskelijoille tai luottotietonsa menettäneille Kortista on kaksi vaihtoehtoa ns virtuaalikortti millä voi maksaa vain netissä ja ns fyysinen kortti mikä toimii kaikissa kortin asettajan ( esim Mastercardin ) maksupaikoissa Näitä kortteja tarjoavat esim Moneybookers ja Creditup-nimiset yritykset Mielenkiintoinen kortti kun ei luottokorttilaskua, ei maksumuistutuksia, ei korkoa eikä luottotietojen tarkistamista 20

21 Työsuhde-etujen sirukorttiratkaisut Prepaid-maksuvälineratkaisuihin kuuluvat myös työsuhde-etujen sirukorttiratkaisut Ticket Restaurant on maksukortti työnantajan tarjoaman lounasedun maksamiseen. Kortti käy kaikissa ravintoloissa missä on sirumaksupääte Ticket Mind&Body on korttiratkaisu liikunta- ja kulttuuriedulle 21

22 Kortiton maksaminen Tankkaus maksetaan tulevaisuudessa yhä useammin ilman korttia Se on nyt jo mahdollista Turun Seudun Neste Oilin asemilla raskaan kaluston tankkausasemilla Parhaillaan sen sopivuutta testataan henkilöautoille Järjestelmä perustuu RFID-tekniikkaan Autoon asennetaan sirullinen etätunnistin ja tankin ympärille pyöreä rinkula Kun auto saapuu tankille, tankkauspistoolissa oleva etälukulaite tunnistaa auton ja mahdollistaa tankkauksen Etälukulaite estää tankkauksen kanistereihin ja muihin ajoneuvoihin Kortiton maksaminen on houkutteleva vaihtoehto takseille, yrityksien kuorma- ja pakettiautoille sekä työsuhde- ja leasing-autoille 22

23 Lähde: FK Maksukorttien määrät ominaisuuksittain

24 Mobiilimaksaminen Mobiilimaksaminen on matkapuhelimella suoritettavaa maksamista Matkapuhelin soveltuu maksamiseen luontevasti sillä sen omistaa käytännössä jokainen suomalainen ja se on aina mukana ja käsillä Puhutaan henkilökohtaisesta luetetusta laitteesta ( = PDT Personal Trusted Device) Näitä ovat myöskin tabletit sekä monet tietokoneen ja kännykän välimuotolaitteet tietoturvallinen päätelaite Niissä on valmis näppäimistö sekä sisäänrakennettu kortinlukija Suomi on mobiilimaksamisen pioneereja Vuonna 1997 Sonera esitteli ostosautomaatin Tällä ostettiin tuotteita puhelinsoitolla ja lasku yhdistyi puhelinlaskuun Vähän myöhemmin siirryttiin tekstiviesteihin Myöhäisempiä sovelluksia ovat pankkien mobiiliraha ja digiraha 24

25 Älypuhelimesta tulee rahapuhelin Lompakko siirtyy kännykkään. Käteisen lisäksi kännykkään siirtyvät maksu- ja luottokortit, kantaasiakaskortit, alennuskupongit jne Elisa on toteuttamassa Mastercardin kanssa Lompakko-nimistä palvelua minkä mukana tuleville tileille voi siirtää rahaa tai ottaa luottoa Opiskelijat aloittavat tänä syksynä kontaktittoman NFC-tekniikalla toimivan kännykkämaksamisen mikä korvaa aikaisemman opiskelijoiden ateriamaksujärjestelmän Elisa jakaa tällä hetkellä korkeakoulupaikkakunnilla opiskelijoille puhelimeen liimattavia sirutarroja Kännykkä on jatkossa monitoimityökalu joka toimii avaimina, lompakkona ja puhelimena 25

26 Mobiilimaksamisratkaisut Mobiilimaksamisratkaisut voidaan jakaa karkeasti maksun suuruuden ja maksamisetäisyyden mukaan Maksujen koon perusteella puhutaan suurista ja pienistä Pienet ovat alle 10 e / joissakin sovelluksissa alle 50 e Suuria mobiilimaksuja varten nykyiset pankki- ja luottokorttimaksut on tarkoitus mahdollistaa myös mobiiliympäristöstä Pienissä maksuissa mobiiliratkaisujen on ajateltu korvaavan lähinnä käteistä rahaa Pienissä maksuissa turvallisuusvaatimukset eivät ole yhtä korkeita kuin suurissa maksuissa Maksamisetäisyyden puolesta puhutaan lähi ja etämaksamisesta 26

27 Lähimaksaminen Lähimaksamisella tarkoitetaan ostajan ja myyntipisteen välistä lyhyttä fyysistä etäisyyttä tai sillä tarkoitetaan maksamista missä kaupan maksupäätteen ja ostajan kännykän välillä ei käytetä ulkoista tietoliikenneverkkoa Jotta maksaminen olisi nopeaa niin tietoliikenneyhteyden muodostuminen pitää myös olla nopeaa Käytännössä lähimaksamisen tekniikan tulee perustua matkapuhelinverkosta erilliseen siirtotiehen kuten bluetootiin, infrapunaan tai esim kulunvalvontakorteissakin käytettävään RFIDtekniikkaan Lähitulevaisuuden lähimaksaminen tuleekin varmaan perustumaan RFID-tekniikkaan muiden ratkaisujen hitauden tai epäluotettavuuden vuoksi 27

28 NFC ( Near Field Communication ) NFC on RFID:hen pohjautuvaa etätunnistuksen tekniikkaa mikä mahdollistaa uuden tavan kommunikoida puhelimen avulla On arvioitu että NFC:n hittisovelluksia tulevat olemaan mobiilimaksaminen ja mobiililiput Mobiilimaksamisessa puhelimeen voidaan ladata käteistä tai siinä voi olla luottokorttiominaisuus NFC-puhelin voi sisältää myös esim julkisen liikenteen kausikortin tai pääsylippuja On hyvin todennäköistä että NFC on muuatmien vuosien päästä samanlainen puhelimen vakioominaisuus kuin bluetooth on nykyään 28

29 Lähimaksaminen voi alkaa Suomessa ( Luottokunta Oy ) Kauppias voi lähimaksamiseen sertifioidulla maksupäätteellä vastaanottaa lähimaksutapahtumia Alle 25 euron ostoksissa korttia ei tarvitse työntää kortinlukijaan eikä tunnuslukua tarvitse näppäillä Vaikka tunnuslukua ei tarvitse näppäillä kysytään sitä säännöllisin väliajoin esim joka kolmannella tai kymmenennellä maksukerralla Lounaskortti on ensimmäinen valtakunnallinen lähimaksukortti Lounaskortti toimii Visa Electron-alustalla ja siinä on sirun lisäksi lähimaksuominaisuus Lähimaksupääte tunnistaa kortin lähietäisyydeltä ( alle 5 cm ) ja varmentaa maksutapahtuman automaattisesti 29

30 Etämaksaminen Etämaksaminen on lähimaksamisen vastakohta Etämaksaminen on maksutapahtuma jossa maksu välitetään myyjälle matkaoperaattorin kautta Näinhän toimitaan myös lähimaksamiselta vaikuttavassa tapahtumassa kun ostetaan limsapullo kännykän automaatista Etämaksamisratkaisut perustuvat julkisen avaimen menetelmään ja kolmen toimijan malliin Malli kuvaa maksamiseen tarvittavat osapuolet ja heidän väliset suhteet 30

31 Etämaksamisen toimisuhteet Ensimmäinen toimisuhde on liikkeellelaskijan toimialue ja se on kortin liikkeellelaskijan ja kortinhaltijan välinen Tässä toimialueessa korostuvat kortin haltijan tunnistaminen, maksujen hyväksyntä ja asiakkaan pankkitilin veloittaminen Toinen sopimussuhde on kauppiaan ja pankin välinen ja tätä kutsutaan maksunsaajan toimialueeksi Kolmas sopimussuhde on yhteyskäytön toimialue ja tämä mahdollistaa transaktiot eri pankkien välillä. Tämä alue määrittelee yhteiset maksuprotokollat ja palvelut, joiden tehtävänä on mahdollistaa toimet kahden edellä mainitun toimialueen välillä Tunnistamisessa on käytössä ns vahvan tunnistuksen ratkaisut joita ovat esim rahalaitosten toimittamissa WIM-koreissa joita käytetään dual-chip-puhelimissa tai rahalaitos rinnakkaiskäyttää operaattorin SWIM-korttia 31

32 Asiakkaan tunnistaminen etämaksamisessa Etämaksamisen tunnistamisessa on käytössä ns vahvan tunnistamisen ratkaisut Rahalaitos esim pankki toimittaa asiakkaalle oman WIM-kortin joita käytetään dual-chip-puhelimissa operaattorin SIM-kortin lisäksi. Tässä järjestelmässä salaus RSA-avaimella tallennetaan pankin WIM-kortille ja matkaviestinverkon palveluita käytetään operaattorin omalla SIM-kortilla Rahalaitos voi myöskin käyttää operaattorin SWIM-korttia jolloin rahalaitos tallentaa asiakkaan tunnistustiedot operaattorin SWIMkortille. Yhdelle SWIM-kortille voidaan tallentaa eri organisaatioiden tarjoamia toisistaan riippumattomia palveluita esim varmennuspalveluihin liittyviä RSA-avaimia 32

33 Nettimaksaminen Suomessa on totuttu nettipohjaiseen maksuvälittämiseen kahden eri tilin välillä oli ne sitten samassa tai eri pankissa Samoin on totuttu netin verkkokaupoissa luottokortilla maksamiseen sekä lasku- että erilaisiin tilipalvelujärjestelyihin Raha liikkuu euromaissa EU-tilisiirtona jolloin maksu ohjataan käyttäen IBAN ja BIC ( Swift ) koodeja. Nettiin on syntynyt erilaisia maksutapoja yhdistämään ns verkkomaksupalveluyrityksiä. Näitä on sekä kotimaisten että ulkomaisten maksujen käsittelyä varten 33

34 Kotimaiset verkkomaksupalveluyritykset Internet on tuonut mukanaan verkkomaksupalveluyritykset Verkkomaksupalvelu tarjoaa verkossa toimiville yrityksille mutkattoman ratkaisun maksuliikenteen hoitamiseksi yhdistämällä pankkien, luottokorttiyhtiöiden ja laskupalveluja tuottavien yritysten palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi Monipuoliset maksutavat saa siis yhdellä sopimuksella Kuluttajat voivat maksaa haluamallaan maksutavalla pankkien verkkomaksupainikkeilla, debit- ja kreditkorteilla, lasku ja siihen liittyvillä tilijärjestelyillä, lasku ja osamaksujärjestelyillä, joustorahalla tai ulkomaisilla verkkomaksuvälittäjillä Verkkomaksupalvelussa on lisäpalveluina maksuliikenteen seurantaja analysointityökaluja, automatisoitua kirjanpitoraportointia yms Tehokasta maksamista sähköisissä kauppapaikoissa 34

35 Ulkomaiset verkkomaksupalveluyritykset Verkkomaksupalveluyritys siirtää rahaa myös kätevästi ulkomaille Netissä on hyvät pikaohjeet tilin avaamiseksi verkkopalveluyritykseen Systeemi vaatii verkkopalveluyritykseen omalle nimelle avattavan tilin, oman sähköpostiosoitteen sekä samalla nimellä olevan luottokortit tai pankkitilin Ostaja siirtää rahat ensin omalle verkkomaksupalveluyrityksessä avatulle tililleen ja myöhemmin sitten myyjälle tai palvelutuottajalle Verkkohuutokaupasta kuuluisalla ebay:llä on PayPal- niminen yritys joka ylläpitää netissä maksuvälitysjärjestelmää PayPal on tarkoitettu korvaamaan perinteisiä maksumenetelmiä kuten shekki, luottokortti yms PayPal-maksuja voi välittää kansainvälisesti seuraavilla valuutoilla Euro, USD, Kanadan dollari, Australian dollari, Englannin punta, ja Japanin Jeni 35

36 Ulkomaisia verkkomaksupalvelurityksiä Paypalin lisäksi tarjoaa verkkomaksuvälityspalveluja mm Moneybookers ( nyk Skrill ) on Suomessakin toimiva verkkomaksuvälityspalveluyritys. Moneybookers mainostaa netissä olevan n sen palveluja käyttävää sähköistä kauppapaikkaa Payson on ruotsalainen hyvin samankaltainen verkkomaksuvälittäjä kuin Moneybookers tai PayPal. Paysonilla on myös suomenkielinen versio käyttöliittymästä. Payson tarjoaa ns Payson-turvaa mikä tarkoittaa sitä että Payson ohjaa kauppasumman myyjälle vasta kun ostaja on vastaanottanut tavaran ja on siihen tyytyväinen Google Checkout on Googlen oma maksuvälitysjärjestelmä mikä on integroitu Google-tiliin ja sähköpostiin Neteller tarjoaa samaa palvelua kuin PayPal ja Moneybookers 36

37 Nettimaksaminen / Maksukamu on nettishoppailijan ja netissä rahaa siirtävän täydellinen käsikirja Maksukamu esittelee luotettavia Suomeen toimittavia nettimyyjiä joiden toimituskulut ovat kohtuullisia Maksukamu esittelee myös verkkomaksupalveluyritysten toimintaa ja vertailee näitä keskenään Maksukamu-sivuilta löytyy myös verkkomaksuvälittäjien tilinavausmaksu- ja käyttöohjeet 37

38 Maksamisen inhimillinen puoli Kassalla asiakas ja myyjä ( kassatyöntekijä ) kohtaavat Asiakas tervehtii yksi muovikassi Kassahenkilökuntaa on opetettu sanomaan hei Myyjiä ja kassatyöntekijöitä palkatessa kannattaa kiinnittää huomiota osaako ihminen katsoa toista silmiin, avata suunsa vastatakseen ja muodostaa ymmärrettäviä lauseita Hienovaraisuutta tarvitaan sillä moni kokee intiimiksi maksamistilanteen joka usein voi olla teknisesti outo tai uusi Epävarmuus kasvaa kun takana odottaa joukko kiireisiä asiakkaita Hätäilevä tekee pelkäämiään virheitä ja käytön kynnys nousee Jokaista surkeaa asiakaspalvelutilannetta vastaa muutama huonosti käyttäytyvä asiakas ( ks ) 38

39 Kätevää maksuteknologiaa etsimässä Ikäihmiset tarvitsevat nykyistä helppokäyttöisempiä automaatteja ja maksupäätteitä. Laite voi olla tehokas mutta sitä tarvitsisi osata käyttää Maksupäätteessä näppäimet voivat olla ikäihmiselle liian pieniä, näytön kontrasti himmeä, ja käyttöjärjestelmä ei anna tarpeeksi ohjeita Näppäimet voivat olla jäykkiä ja jossain automaatissa on useampia näyttöjä, useita kortinlukijoita ja toiminnot voivat olla hankalia Itsepalvelukassat kuitenkin tulevat RFID-kooditetut tuotteet mahdollistavat sen että kuluttaja vai kulkee älyportin läpi ja maksaa tuotteet jollakin maksuvälineellä RFID-koodi on tässä kehittyneempi versio viivakoodista kun joka tuotteessa on siru Järjestelmä toimii jo lava- ja kollitasolla 39

40 NYKYISET MAKSUTAVAT

41 INTERNETIN KÄYTTÄJÄT Käytättekö Internetiä? % vastaajista (n=2393 vuonna 2012) Käyttää Internetiä % Kevät 2007 Kevät vuotiaista vuotiaista vuotiaista vuotiaista vuotiaista vuotiaista vuotiaista vuotiaista *) vuotiaista *) 6 20 Lähde: FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus, kevät 2012 *) Senioritutkimuksesta 2007 ja 2012

42 TAVALLISIMMAT LASKUNMAKSUTAVAT Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne? % vastaajista (n=2393 vuonna 2012) Lähde: FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus, kevät 2012

43 TAVALLISIMMAT LASKUNMAKSUTAVAT IKÄRYHMITTÄIN 2012 Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne? % vastaajista vuonna 2012 Lähde: FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus, kevät 2012 Senioritutkimuksesta 2012

44 VERKKOPANKIN KÄYTTÖ TIETOKONEELLA VAI MATKAPUHELIMELLA Jos maksatte laskuja Internetin kautta tai verkkopankissa, maksatteko tietokoneella vai matkapuhelimella? % vastaajista (n=2393 vuonna 2012) Lähde: FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus, kevät 2012

45 SAAKO E-LASKUJA VERKKOPANKKIIN Saatteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? % niistä, jotka maksavat laskuja verkkopankissa (n=2037 vuonna 2012) Lähde: FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus, kevät 2012

46 HALUAISIKO E-LASKUJA VERKKOPANKKIIN Haluaisitteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? % niistä, jotka maksavat laskuja verkkopankissa, mutta eivät vielä saa e-laskuja verkkopankkiinsa (n=1362 vuonna 2012) Lähde: FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus, kevät 2012

47 E-LASKUJEN TUNTEMINEN Tiedättekö, mikä on e-lasku? % vastaajista (n=2393 vuonna 2012) Lähde: FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus, kevät 2012

48 PÄIVITTÄISTAVARAOSTOSTEN TAVALLISIN MAKSUTAPA Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne? % vastaajista (n=2393 vuonna 2012) *) 2009 ja sitä aiemmin kysytty pankkikortilla **) 2009 ja sitä aiemmin kysytty yleisluottokortilla Lähde: FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus, kevät 2012

49 PÄIVITTÄISTAVARAOSTOSTEN TAVALLISIN MAKSUTAPA IKÄRYHMITTÄIN 2012 Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne? % vastaajista vuonna 2012 Lähde: FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus, kevät 2012 Senioritutkimuksesta 2012

50 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste Lähde: FK

51 Kohti yhtenäistä kortti- internet- ja mobiilimaksamista Sähköisten maksutapojen kehittäminen on keskistä yhteismarkkinoiden toimivuudelle EU:n tasolla on luotava yhteisiä standardeja sähköisen maksamisen markkinoille EU:n Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa on tarkoitus edistää yhtenäisiä eurooppalaisia maksumarkkinoita kortti- internet- ja mobiilimaksamisessa Käytännön tavoitteena on mm se että kuluttaja voi maksaa kotimaansa tavallisella pankkikortilla missä tahansa EU:ssa Tavoitteena on että EU-kansalaiset voisivat käyttää yhtä kotimaista pankkitiliään kaikkialla EU:ssa suoritettaviin maksuihin 51

52 Onko organisaatiosi maksamisvaihtoehdot ajan tasalla Pankkien suoraveloitusjärjestelmä poistuu vuoden 2014 alkupuolella ja sen korvaa e-lasku- ja suoralaskumenetelmät Ulkoistaminen etenee laskutus-reskontra-luotonhallinta-prosesseissa Maksamisjärjestelmät kehittyvät nopeaa vauhtia varsinkin mobiili- ja etämaksamisen alueilla Nettikauppa vaatii maksamiseen omat ratkaisunsa kuluttajan maksamismenettelyt nopeutuvat ja välineet kehittyvät Laskulla ja luotolla maksaminen jatkuu ja myös sen välineet tulevat kehittymään Verkkolaskujen ja e-laskujen määrät kasvaa edelleen nopeasti Uudet maksamissovellukset valtaavat markkinoita ja maksamismenetelmät monipuolistuvat 52

53 Itsensä johtaminen on vaikea laji Liike-elämässä puhutaan (1) asioiden ja (2) ihmisten johtamisesta Vähemmän puhutaan kolmannesta johtamisen lajista itsensä johtamisesta Jokainen meistä on oman elämänsä johtaja ja tämän tehtävän hoito määrää pitkälle sen mitä elämässämme tapahtuu Jokaisella on omat sisäiset sääntönsä ( arvonsa ) jotka tietoisesti tai tiedostamatta ohjaavat häntä Pitääkö ihmistä varjella häneltä itseltään esim luotonotossa Mielestäni kyllä! Kaikelle luotonotolle pitää löytää rajat! Meillä on esimerkkiä siitä että rajat ovat olleet vääriä Oikeusministeriö on ryhtynyt selvittämään positiivinen luottorekisterin perustamista Selvityksen tekee professori Ahti E. Saarenpää. Työn pitäisi valmistua

54 Oletko ylivelkaantunut / huolta on jos Kotitaloudellasi on velkaa viisi kertaa enemmän kuin vuodessa nettotuloja Yksinäisenä asuntolainaa on yli euroa Velkaa enemmän kuin 90 % asunnon arvosta Tuloista menee yli 40 % velkojen hoitoon Nämä olivat Suomen Pankin ajatuksia ylivelkaantumisesta 54

55 Kotitalouksien velkaantumisaste ikäluokittain 2010

56

57 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen

58 Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan luopumassa kaikissa euroalueen maissa arviolta vuoden 2014 alkupuolella. Kysymys on Euroopan laajuisesta hankkeesta, jonka tavoitteena on yhtenäistää ja siten helpottaa maksamista koko 32 maata käsittävällä SEPA-alueella. Suoraveloituslaskuttajille suositellaan kotimaisen suoraveloituksen korvaamista e-laskulla ja suoramaksulla. Muita suoraveloituksen korvaavia palveluita laskuttajille ovat: SEPA-suoraveloitus (mikäli laskuttajan pankki tarjoaa palvelua) Paperilasku Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

59 Näin suoraveloitus korvataan: e-lasku ja suoramaksu Laskuttaja E-laskuun pohjautuvat palvelut Verkkopankkia käyttävä maksaja E-lasku Maksaja, joka ei käytä verkkopankkia Suoramaksu E-lasku on monipuolisempi kuin suoraveloitus. -Maksaja voi halutessaan esimerkiksi maksaa automaattisessa maksamisessa olevan laskun heti sen saavuttua. Maksajan kannalta suoramaksu vastaa täysin suoraveloitusta. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

60 Miten siirtää suoraveloitusasiakkaat e-laskun ja suoramaksun käyttäjiksi? Pankit tarjoavat suoraveloituslaskuttajille muuntopalvelua, jossa suoraveloitusasiakkaat siirretään automaattisesti e- laskun ja suoramaksun käyttäjiksi. Palvelun käyttö edellyttää, että yritys lähettää e-laskuja. E-laskuissa käytettäviin sanomakuvauksiin ja laskuttajan järjestelmiin tarvitaan kuitenkin muutoksia. Muuntopalvelua tarjotaan vuoden 2013 alusta alkaen. Maksajalle muutos on helppo! Laskuttaja ja pankki huolehtivat muutoksista asiakkaan puolesta. Laskuttajan kannattaa siirtyä e-laskuun jo nyt. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

61 E-laskutuksen käyttöönotto Laskuttaja ottaa yhteyttä omaan pankkiinsa sopiakseen e- laskun ja suoramaksun käyttöönotosta. Pankissa tehtävien sopimusten lisäksi laskuttaja tarvitsee e-laskuttamista varten laskuttamisohjelmiston päivityksen, joka tukee myös suoramaksu-toimintoa. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

62 Suoraveloituksen päättymisen aikataulu Vuosi 2012 Laskuttajien kannattaa suunnitella ja toteuttaa suoraveloituksesta luopumisen edellyttämät tekniset muutokset jo hyvissä ajoin ennen sen päättymistä. Laskuttajat voivat tarjota e-laskupalvelua maksajille ja kannustaa suoraveloitusasiakkaita siirtymään e-laskun käyttöön. Vuosi 2013 Pankit tarjoavat suoramaksupalvelua. Laskuttajat ottavat suoraveloituksen korvaavat palvelut käyttöönsä omalla aikataulullaan, viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Maksajat voivat ottaa e-laskun käyttöönsä verkkopankissaan milloin tahansa. Vuosi 2014 Kotimainen suoraveloitus päättyy vuoden alkupuolella. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

63 SEPA-suoraveloitus SEPA-suoraveloitus eroaa merkittävästi suomalaisesta suoraveloituksesta. Esim. valtakirja annetaan suoraan laskuttajalle. Laskuttaja ei voi tarkistaa maksajan tilinumeron oikeellisuutta eikä tilin käyttöoikeuksia. Valtakirjan antajan tunnistaminen on laskuttajan vastuulla. Maksajalla on oikeus vaatia maksun palautusta 8 viikon aikana. Kotimaan suoraveloituksia ei automaattisesti muunneta SEPAsuoraveloituksiksi. SEPA-suoraveloitus sopii rajat ylittävään kaupankäyntiin euroalueella. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

64 Finvoice-verkkolasku yritysten välillä FKL:n esitysaineisto

65 Verkkolasku pankin kautta Lähes kaikilla suomalaisilla yrityksillä on konekielinen yhteys omaan pankkiinsa Ei tarvetta uusinvestointeihin Finvoice-verkkolasku sekä yrityksen ja pankin välinen konekielinen yhteys muodostavat kattavan laskutusvaihtoehdon yritykselle Mukana olevat palveluntarjoajat löytyy verkkosivuilta Finvoice-verkkolaskut kulkevat Finvoicepalveluntarjoajien välillä ja tarvittaessa myös muiden operaattoreiden kautta

66 Miten Finvoice toimii maksajalla? Maksaja ilmoittaa laskuttajille laskutusosoitteensa ja välittäjätunnuksen Maksaja noutaa saapuneet laskut palveluntarjoajalta omalla pankkiyhteysohjelmallaan tai saa laskut suoraan verkkopankkiinsa Maksaja voi automatisoida laskun käsittelyn (kierrätys, tarkastus, hyväksyminen, tiliöinti, maksaminen ja arkistointi), avata laskun selaimella ja tarvittaessa tulostaa sen

67 Verkkolasku pankin kautta Laskuttajat Maksajat Suuryritykset Suuryritykset PK-yritykset Palveluntarjoajat PK-yritykset Ammatinharjoittajat Ammatinharjoittajat Kaikille sopivat ratkaisut Yhteinen malli helpottaa automatisointia Laskun vastaanottaja voi olla joko henkilö- tai yritysasiakas Kuluttajat

68 Miten Finvoice toimii laskuttajalla? Laskun vastaanottaja ilmoittaa laskuttajalle verkkolaskuosoitteensa ja välittäjätunnuksen Laskuttaja tekee laskutusjärjestelmästään Finvoicekuvauksen mukaisia laskuja Laskuttaja lähettää laskun joko palveluntarjoajan kautta (pankkiyhteysohjelman avulla) tai aineistonhoitajan välityksellä Saapuneen suorituksen (viitemaksu) seuranta tapahtuu samalla tavalla kuin nyt

69 Edut laskuttajalle Kustannussäästöjä Säästöt laskujen tulostus-, postitus- ja materiaalikuluissa Lisäarvoa asiakassuhteeseen Maksaja voi käsitellä laskun koneellisesti Laskun tiliöinti maksajan puolesta Nopea toimitus lisää maksuaikaa tai aikaistaa eräpäivää Hiilijalanjälki pienenee

70 Finvoice-verkkolaskun käsittely ostoreskontrassa Pankkiyhteysohjelma Finvoicelaskut Laskun kierrätysjärjestelmä esim. eflow, eoffice, Rondo jne. Palveluntarjoaja Autom. sisäänkirjoitus Lasku Sisään kirjoitus käsin/ Skannaus OSTO- RESKONTRA PANKKI ISO maksut Pankkiyhteysohjelma Maksuaineiston muodostus Arkisto Kirjanpito

71 Edut maksajalle Kustannussäästöjä laskun käsittelystä työajan säästöinä ja materiaali- ja kulusäästöinä Maksutiedot helposti käsiteltävissä Helppo ottaa käyttöön ja käyttää, avautuu selaimella Yrityksille, joilla on sähköistetty taloushallinto Lasku konekielisessä muodossa Laskun täsmäytys automaattisesti tilaukseen Automaattinen tiliöinti ja perustililuettelon käyttö Alennusten automaattinen käsittely mahdollista

72 Verkkolaskun osoitetiedot Verkkolaskuosoitteesta sovitaan palveluntarjoajan kanssa Osoite yksilöi osapuolet kansainvälisesti Osoitteena voi olla esimerkiksi IBAN tilinumero (International Bank Account Number) IBAN on jo osana taloushallinnon järjestelmiä, joten sen käyttö ei sinällään tuo uutta Tieken verkkolaskuosoitteistosta löytyvät verkkolaskutukseen siirtyneiden yritysten tiedot

73 Miten Finvoice-verkkolaskun saa käyttöön? Varmista ohjelmistotoimittajalta valmius käsitellä ja luoda Finvoice-verkkolaskuja Sovi palveluntarjoajan kanssa palvelun käyttöönotosta Kerro laskuttajille palveluntarjoajalta saatu laskutusosoite ja välittäjätunnus Kysy laskun vastaanottajien laskutusosoitteet Tallenna maksajan laskutusosoite laskutusjärjestelmään Laskuttajien ja laskun vastaanottajien yhteystietoja löytyy myös osoitteesta: