Kaupunginhallitus Sivu 1 / 73. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 73 Kokoustiedot Aika maanantai klo 13:05-13:55 Tauko klo Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Sirpa Hertell Marika Niemi Jukka Mäkelä Markus Syrjänen Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Timo Kuismin Ari Konttas Johanna Pajakoski Päivi Sutinen Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana kaupunginjohtaja talousjohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja vs. viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 73 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Ville Lehtola Saara Hyrkkö Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 73 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 373 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valtuutetun, kaupunginhallituksen jäsenen, 6 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 376 Valtuustoaloite kiinteistöverosta (Kv-asia) Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätökseen Hyvä hallintotapa -suosituksen tarkistamisesta 378 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta RYM Oy:n osakkeen alaskirjaaminen Otaniemen kehitys Oy:n osakkeiden alaskirjaaminen Westendin liikekeskus, asemakaavan muutoksen ja 16 maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 13. kaupunginosa Westend (osittain Kv-asia) (pöydälle ) 382 Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, asemakaavan 28 muutoksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kv-asia) Jousenkaaren koulu (Pöydälle ) Oikaisuvaatimus rakennusvalvontajohtajan viran (vakanssi ) määräaikaisesta täyttämisestä rakennusvalvontakeskuksessa 385 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat 53 selostukset 387 Valtuustokysymys kivenmurskaamotoiminnan 55 sijoitusperiaatteista (Kv-asia) Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 12. kaupunginosa Tapiola 58

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 373 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ville Lehtola ja Saara Hyrkkö.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 375 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / Valtuutetun, kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 vapauttaa valtuutettu Mikko Hintsalan (Kesk.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa päättyvät , 2 valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi alkaen Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle (Kesk.), 3 valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi alkaen Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle (Kesk.) sekä 4 valitsee kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostoon Pertti Järvenpään (KD) henkilökohtaiseksi varajäseneksi alkaen Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle (Kesk.) Käsittely Päätös Selostus Asia käsiteltiin pykälän 383 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston varajäsen Mikko Hintsala (Kesk.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävistään valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Kuntalain 147 :n 3 momentin mukaan valtuutettu tai muu tämän lain voimaan tullessa olleen kuntalain 32 :ssä tarkoitettu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 375 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 73 Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Keskustan ensimmäinen varavaltuutettu on Simo Repo. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Simo Revon tilalle. Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1 kunnan keskushallinnossa, kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö 2 kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta ao. kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei ole myöskään henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Jaostojen jäsenten tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä (kaupunginhallituksen johtosääntö 2 ). Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen jäseneksi, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu - Mikko Hintsala

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 376 Kaupunginhallitus Sivu 8 / / Valtuustoaloite kiinteistöverosta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen kiinteistöverosta ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Valtuutettu Byman ja 12 allekirjoittanutta ovat esittäneet aloitteen , että kaupunki pyrkisi vaikuttamaan kaikkiin kiinteistöveroon vaikuttaviin komponentteihin niin, että kiinteistöveroa saadaan etenkin asumiseen liittyvin osin hillittyä kasvua ja pyrkimyksenä olisi kiinteistöveron laskeminen kohtuullisemmalle tasolle. Aloitteessa todetaan, että kiinteistöveroprosentteja on viimeksi kuluneina vuosina toistuvasti nostettu valtiovallan toimesta. Toinen kiinteistöveroon vaikuttava tekijä on kiinteistön arvo, joka määritetään kunnittain ja alueittain. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat määrätään kiinteistöverolaissa (KiVL). Kukin kunnanvaltuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit kiinteistöverolaissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin (KiVL 11.2 ). Valtuusto on päättänyt vuoden 2017 yleisen, vakituisen asunnon, muun kuin vakituisen asunnon ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentit hallituksen esityksen eduskunnalle kiinteistöverolain muuttamiseksi 174/2016 mukaisiin alarajoihin. Laki tuli voimaan ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. Maapohjan verotusarvoa määrättäessä otetaan huomioon kiinteistön käyttötarkoitus, rakennusoikeus, sijainti, liikenneyhteydet, sopivuus

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 376 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 73 rakennustarkoituksiin, kunnallisteknisten töiden valmiusaste sekä laadultaan että sijainniltaan vastaavista kiinteistöistä paikkakunnalla vapaassa kaupassa normaaleissa oloissa maksettujen hintojen perusteella todettu kohtuullinen hintataso (Arvostamislaki 29 1 momentti). Verohallinto vahvistaa arvostamislain 29 :n 4 momentin nojalla vuosittain kunkin kunnan osalta ne tarkemmat perusteet, joiden mukaan maapohjan verotusarvo lasketaan. Rakennusten verotusarvon määrääminen tapahtuu kaavamaisesti rakennukselle määriteltävän jälleenhankinta-arvon ja siitä tehtävien ikäalennusten perusteella (Arvostamislaki 30 1 momentti). Jälleenhankinta-arvo lasketaan arvostamislain 30 :n 2 momentin mukaan siten kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää. Toisin kuin maapohjan osalta rakennusten arvostamisessa ei oteta huomioon alueellisia eroja, vaan rakennusten arvostaminen tapahtuu samojen arvojen mukaan koko maassa. Kiinteistöjen arvostaminen tapahtuu käytännössä pääasiallisesti arvostamislain nojalla annettujen säännösten ja päätösten perusteella. Maapohjan arvostamista koskevat tarkemmat säännökset sisältyvät vuosittain annettavaan Verohallinnon päätökseen rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista. Rakennusten arvostusta koskevat tarkemmat arvostamissäännöt sisältyvät valtiovarainministeriön vuosittain antamaan asetukseen rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista sekä asetukseen vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista. Kiinteistöverotuksessa verotusarvona käytetään kiinteistöveron määräämisvuotta edeltävän kalenterivuoden verotusarvoa, joka lasketaan tilanteen perusteella. Siten esimerkiksi vuoden 2017 kiinteistövero määrätään vuoden 2016 verotusarvojen perusteella. Espoon kaupunki ei pysty vaikuttamaan maapohjan ja rakennusten arvostukseen eikä kiinteistöverojen ala- ja ylärajoihin. Espoon kaupungin kiinteistöverot on määrätty lain sallimille alarajoille. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 377 Kaupunginhallitus Sivu 10 / / Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätökseen Hyvä hallintotapa -suosituksen tarkistamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hylkää Hyvä hallintotapa -suosituksen tarkistamisesta tehdyn oikaisuvaatimuksen ja katsoo, ettei oikaisuvaatimuksessa ole esitetty mitään sellaista seikkaa tai perustetta, jolla oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä tai tehtyä päätöstä muuttaa. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Korjattu oikaisuvaatimus (Ei julkinen) Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen Hyvä hallintotapa -suosituksen tarkistamisesta. Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus sähköpostitse Oikaisuvaatimusta on vielä korjattu Oikaisuvaatimus on tullut valitusajan puitteissa. Oikaisuvaatimuksessa on tuotu esiin oikaisuvaatimuksen tekijän aikaisempaan elämään liittyviä seikkoja, joilla ei ole merkitystä nyt kyseessä olevan kaupunginhallituksen päätöksen kannalta. Tiedoksi - Oikaisuvaatimuksen tekijä, ote

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 378 Kaupunginhallitus Sivu 11 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 379 Kaupunginhallitus Sivu 12 / / Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto RYM Oy:n osakkeen alaskirjaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Koskela, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus päättää, että RYM Oy:n osakkeet alaskirjataan kokonaan vuonna Osakkeen tasearvo on elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston taseessa euroa. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. RYM Oy on vuonna 2009 perustettu rakennetun ympäristön SHOK-yhtiö ( strategisen huippuosaamisen keskittymä ). Se on kiinteistö- ja rakennusalan pääomasijoitusyhtiö, jossa on 53 osakasta. RYM Oy:n toiminta-ajatuksena on ollut kohdentaa huippututkimusta ja -osaamista yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeimpiin hankkeisiin. Yritykset ovat Tekesin tuella panostaneet noin 66 milj. euroa RYM Oy:n kolmeen tutkimusohjelmaan: 1. Built Environment Process Re-engineering (PRE) 2. Energizing Urban Ecosystems (EUE) 3. Indoor Environment (IE) EUE-ohjelmaan on muun muassa kuulunut Espoon kaupungin kannalta merkittävät Sustainable Innovation City sekä Regional Innovation Ecosystems -työpaketit, joista jälkimmäisessä Espoo on toiminut työn veturiyrityksenä yhdessä Sito Oy:n kanssa. Suomen hallitus päätti toukokuun lopussa 2015, että strategisille huippuosaamisen keskittymille (SHOK) kohdennettu Tekesin SHOKrahoitusinstrumentti lopetetaan. Tämä päätös vei käytännössä pohjan RYM Oy:n alkuperäiseltä liiketoiminnalta. RYM Oy:n hallitus päätti kutsua marraskuussa 2015 neuvottelukunnan koolle, jossa enemmistö kannatti yhtiön purkamista. RYM Oy:n pidetyssä yhtiökokouksessa päätettiin yksimielisesti yhtiön asettamisesta vapaaehtoiseen selvitystilaan. RYM Oy:n selvitystila-prosessi saadaan päätökseen alkuvuodesta RYM Oy:n osakkaille palautuva pääoma on arviolta 1,5-1,7 milj. euroa eli noin 2/3 osakkeiden alkuperäisestä nimellisarvosta. Espoon kaupungilla

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 379 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 73 on yksi nimellisarvoltaan euron osake, joka on hankittu vuonna Espoon kaupungilla ei ole RYM Oy:ltä muita saatavia. Kirjanpitolain mukaan jos pysyviin vastaaviin kuuluvan sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämän tulon arvioidaan olevan pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Tämän perusteella osakkeet alaskirjataan vuonna Päätöshistoria Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että RYM Oy:n osakkeet alaskirjataan kokonaan vuonna Osakkeen tasearvo on elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston taseessa euroa. Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 380 Kaupunginhallitus Sivu 14 / / Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Otaniemen kehitys Oy:n osakkeiden alaskirjaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Koskela, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus päättää, että Otaniemen kehitys Oy:n osakkeet alaskirjataan kokonaan vuonna Osakkeiden tasearvo on elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston taseessa euroa. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Otaniemen kehitys Oy:n tarkoituksena on ollut lisätä Otaniemen alueellista kilpailukykyä, edistää kansainvälisiä investointeja Otaniemeen, rakentaa kilpailukykyisiä innovaatioympäristöjä ja edistää verkottumista. Espookonsernin rakennetta päätettiin uudelleenorganisoida konsernirakenteen selkiyttämiseksi, koska kahdessa yhtiössä harjoitettiin osittain päällekkäistä toimintaa. Otaniemen kehitys Oy:n toiminnot on ajettu alas vuosina Espoo Marketing Oy, joka on nykyisin Espoon kaupungin 100 %:sti omistama tytäryhtiö, on ottanut vastuulleen Otaniemen kehitys Oy:n aiemmin harjoittamat toiminnot. Espoo Marketing Oy:lle asetettiin tavoitteeksi markkinoida Espoota kansainvälisille yrityksille ja sijoittajille tavoitteena saada lisää yrityksiä ja työpaikkoja. Espoo Marketing Oy:n pääasiallinen rahoittaja on Espoon kaupunki, mutta yhtiö pyrkii lisäämään yrityksiltä ja muilta organisaatioilta tulevia tuloja. Otaniemen kehitys Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka pidettiin , yhtiö asetettiin vapaaehtoiseen selvitystilaan lähtien yhtiön toiminnan lopettamista ja purkamista varten. Tämän jälkeen yhtiön hallinnosta on vastannut selvitysmies. Espoon kaupungilla on 35 Otaniemen kehitys Oy:n osaketta, joiden nimellisarvo on euroa / osake. Osakkeet on ostettu vuonna Osakkeiden tasearvo on Espoon kaupungin elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston taseessa euroa. Otaniemen Kehitys Oy:n osakkeet alaskirjataan kokonaan vuonna Osakkeiden tasearvosta saadaan tämän hetkisen arvion mukaan osakepääoman palautuksena noin euroa. Espoon kaupungilla ei ole Otaniemen Kehitys Oy:ltä muita saatavia.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 380 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 73 Kirjanpitolain mukaan jos pysyviin vastaaviin kuuluvan sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämän tulon arvioidaan olevan pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Tämän perusteella osakkeet alaskirjataan vuonna Päätöshistoria Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Otaniemen kehitys Oy:n osakkeet alaskirjataan kokonaan vuonna Osakkeiden tasearvo on elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston taseessa euroa. Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 16 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Westendin liikekeskus, asemakaavan muutoksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 13. kaupunginosa Westend (osittain Kv-asia) (pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan, Espoon kaupungin ja Oy Westendin Liikekeskus - Westends Affärscentrum Ab perustettavien yhtiöiden lukuun välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, 13. kaupunginosassa (Westend), alue kehottaa sivistystoimea ja teknistä toimialaa yhdessä käynnistämään valmistelun, jolla luodaan edellytykset niin kaupungin kuin yksityisten toimijoiden päiväkotitoiminnalle alueella. Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän kokouksessa tarkistama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Maankäyttösopimus Oy Westendin Liikekeskus - Westends Affärscentrum Ab perustettavien yhtiöiden lukuun - Westendin liikekeskus, tapahtumaluettelo - Westendin liikekeskus, kaavamääräykset - Westendin liikekeskus, kaavakartta - Westendin liikekeskus, ajantasa-asemakaava

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 73 - Westendin liikekeskus, havainnekuva - Westendin liikekeskus, selvitys varhaiskasvatustoiminnan järjestämisen mahdollisuuksista Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liikerakennusten korttelialue asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Nykyinen, vuonna 1986 rakennettu liikerakennus on tarkoitus purkaa. Tavoitteena on, että rakennusoikeus nousee nykyisestä k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Kortteliin ehdotetaan viittä asuinkerrostaloa. Katutasoon tulee rakentaa vähintään k-m2 tilaa, joka varataan liike- ja myymälätiloja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja varten. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6922, käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa (Westend), alue Aloite ja vireilletulo Aloite kaavan laatimiseen on tullut maanomistajalta. Kaavamuutos otettiin kaavoituskohteeksi kaavoituksen työohjelman seurannan yhteydessä Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 1 ha ja se sijaitsee osoitteessa Westendintie Tontilla on liikerakennus, joka on 2-kerroksinen

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 73 Westendintien suuntaan, mutta 3-kerroksinen Alalinnakkeelta katsottuna. Westendin liikekeskuksessa on 26 osakkeenomistajaa, joista osa toimii yrittäjinä. Osa tiloista on vuokrattu ulkopuolisille toimijoille. Liikerakennuksessa toimii mm Valintatalo, toimistoja ja kolme päiväkotia. Aidattu piha Westendintien ja Hiiralantien kulmassa toimii päiväkodin pihana. Varsin laaja pysäköintialue sijoittuu tontin itälaidalle. Tontin reunoilla ja leikkipihan ympärillä on täysikasvuista korkeaa puustoa. Liikekeskuksen tontin itäpuolella on yleinen pysäköintialue, koulu ja päiväkoti. Ympäröivissä kortteleissa on pientaloja ja asuinkerrostaloja, jotka ovat korkeimmillaan neljä kerrosta korkeita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi. (C). Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on liikerakennusten korttelialuetta. Korttelin rakennusoikeus on nykyisessä asemakaavassa k-m2 ja tehokkuusluku noin e=0.36. Korttelin länsi- ja pohjoispuolella olevien asuinkortteleiden tehokkuus on e=0.25 ja etelässä olevan tontin tehokkuus autopaikkakortteleineen on e=0.41. Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä (MRA 27 ) Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Kirjaamoon tuli 4 muistutusta, jossa kerrostaloja pidettiin liian korkeina ja alueelle sopimattomina. Yhdessä muistutuksessa vaadittiin, että rakennuksen lähietäisyyshaittaa pienennetään. Kaavaan lisättiin naapurit huomioiva kaavamääräys: Westendintien ja Hiiralantien varrella olevien kahden ylimmän kerroksen asuntojen näköyhteyttä katujen vastakkaisilla puolilla oleviin taloihin ja pihoihin tulee rajoittaa rakennusten julkisivujen arkkitehtuuriin sovitetuin rakenteellisin keinoin. Yhdessä muistutuksessa pelättiin liikenteen lisääntyvän. Liikennetuotos uusien asuinrakennusten osalta on n. 220 henkilöautomatkaa arkivuorokaudessa. Liiketilojen liikennetuotokseen ei tule merkittävää kasvua nykytilanteeseen nähden. Westendin liikekeskus on ns. lähipalvelukeskus. Ympäröivien katujen nykyliikennemäärä on n ajon. / arkivrk, joten kaavamuutoksesta aiheutuva liikenteen kasvu ei ole merkittävä. Caruna Espoo Oyn lausunnossa esitetty varaus puistomuuntamolle lisättiin kaavaan. HSY:n lausunnon perusteella kaavaan merkittiin johtovarauksia maanalaisille johdoille. Istuttavien puurivien sijaintia kaavaehdotuksessa on tarkisteltu teknisen keskuksen kannanoton perusteella.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 73 Sivistystoimen kannanoton mukaan 68 päivähoitopaikkaa jää ilman tiloja kaavamuutoksen takia ja lisäksi uusien asuntojen myötä tulee tarvetta uusille päivähoitopaikoille. Sivistystoimi pyysi kannanotossaan selvittämään onko mahdollista kehittää viereistä Westendinpuiston koulun ja päiväkodin tonttia siten, että nykyisen päivähoitoyksikön kokoa saataisiin kasvatettua kustannustehokkaasti. Kaavan sallima rakennusoikeus k-m2 on käytetty ja lisärakentaminen edellyttää kaavamuutosta, mutta pinta-alalliset edellytykset uudelle päiväkodille ovat olemassa. Tontti, kooltaan m2, on väljästi rakennettu. Fortum Power and Heat Oy:n ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen muistutukset eivät aiheuttaneet tarkennuksia kaavaan. Asemakaavan muutos Tavoitteena on osoittaa liikerakennusten korttelialueelle asuin- ja liikerakennusten korttelialue, johon saa rakentaa julkisia ja yksityisiä lähipalvelutiloja. Maanvaraista aluetta jää korttelin reunoilla. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Korttelista muodostuu pieni kaupunkimainen keskusta Westendiin. Viisi lähiympäristöään korkeampaa rakennusta, joista kahdessa on Westendintien katutasossa liiketilaa, ovat pohjamuodoltaan epätyypillisen veistosmaisia. Kaikissa rakennuksissa on asuntoja. Kerrostalojen rakennusmassat porrastetaan niin, että kaksi ylintä kerrosta vedetään sisään alempien kerrosten julkisivuista korttelin reunoilla. Kahden ylimmän kerroksen massoittelun ja julkisivumateriaalien poikkeaa merkittävässä määrin rakennusten muista kerroksista. Rakennusten kerrosluvut ovat 3 ja 5 sekä 4 ja 6. Korttelin itälaidan rakennuksiin tulee kuhunkin rakentaa yläpuolella olevaan asuntoon liittyvää työtilaa maantasoon. Kansipiha toimii asukkaiden pihana. Tontin reunoille istutetaan puita ja pensaita. Westendintien varrella olevissa rakennuksissa ei ensimmäisessä kerroksessa saa olla Westendintien suuntaan avautuvia asuntoja. Liikenne Liikekeskuksen pysäköinti (n. 20 ap) osoitetaan Hiiralantien tonttiliittymien kautta korttelin pohjoisosaan. Westendintien kadunvarressa on lisäksi n. 10 ap yleistä pysäköintiä varten. Huoltoliikenne tapahtuu myös Hiiralantien kautta korttelin pohjoisosassa. Asukaspysäköinti on kannen alla, ja sinne ajetaan Alalinnakkeen kautta korttelin eteläpuolelta. Westendintien ajoradan sekä liikekeskuksen väliin on kaavassa osoitettu tontille yleiselle jalankululle tarkoitettu alueen osa pohjois-etelä - suuntaisesti. Pyörätie on Westendin keskuksen kohdalla kadun länsipuolella. Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1/80 k-m2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Liiketiloja varten on rakennettava 1 ap/50 k-m2. Julkisia ja yksityisiä lähipalvelutiloja varten on rakennettava 1 ap / 200

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 73 k-m2. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1pp / 30 k-m2 tai vähintään 2pp/ asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liiketiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m2. Julkisia ja yksityisiä lähipalvelutiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m2. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on m2. Suunnitelman yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m2, mikä sisältää vähintään 1000 k-m2 tilaa, joka varataan liike- ja myymälätiloja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja varten. Tehokkuusluku, rakennusoikeuden suhde korttelin pinta-alaan on e= 1,06. Kaavamuutos mahdollistaa yhteensä noin 200 uuden asukkaan (1 as / 50 k-m2) muuttamisen alueelle. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja Oy Westendin Liikekeskus - Westends Affärscentrum Ab:n lukuun perustettavien yhtiöiden kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus, joka on allekirjoitettu Selvitykset Meluselvityksen perusteella Westendintien puoleisille julkisivuille kohdistuu vuoden 2035 ennustetilanteessa paikoin yli 60 db:n keskiäänitaso. Näillä julkisivuilla parvekkeet tulee lasittaa. Hulevesisuunnitelmassa selvitettiin hulevesien viivyttäminen korttelissa. Alueleikkauksien avulla tarkasteltiin korttelin korkeussuhteita ympäröiviin alueisiin nähden. Nykyisestä rakennuksesta tehtiin rakennushistoriallisen selvitys. Kaupunkisuunnittelulautakunnan edellyttämä selvitys päiväkotipaikoista on esityslistan oheismateriaalina. Korttelisuunnitelma Kaavaan liittyy Westendin liikekeskuksen korttelisuunnitelma Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % 3 600,00 euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 933,34 euroa, yhteensä 4 533,34 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 73 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westendin liikekeskuksen asemakaavamuutoksen pohjaksi, 1.1 nykyiselle liikerakennusten korttelialueelle sijoitetaan asumista, liiketilaa ja työtiloja. Kaavanmuutoksella turvataan keskusta-alueen kaupallisten palvelujen säilyminen. Kaavan valmistelussa tutkitaan päiväkodin sijoittamista tontille, 1.2 rakennusten tulee julkisine ulkotiloineen vastata kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen keskustaympäristön laatuvaatimuksia, 1.3 pysäköinti järjestetään pihakansien alaisina. Kortteliin rakennetaan kaupunkimainen aukio. Tontin reunoille istutaan puita. Asuinrakennusten maantasokerros ja urheilukenttää vasten oleva pysäköintilaitoksen muuri toteutetaan laadukkaasti ja elävästi, 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotuksen kohta 1.1. muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1.1 nykyiselle liikerakennusten korttelialueelle sijoitetaan asumista, liiketilaa ja työtiloja. Kehitetään ratkaisumuotoja, joissa liike- ja työtilojen määrä on merkittävä ja hanke tuottaa Westendin alueelle palveluja. Kaavanmuutoksella turvataan keskusta-alueen kaupallisten palvelujen säilyminen. Kaavan valmistelussa tutkitaan päiväkodin sijoittamista tontille, ja että kohta 1.2. muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1.2 Kehittävällä ratkaisulla pitää merkittävästi parantaa nykyisin olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja korttelin laatutasoa. Rakennusten tulee julkisine ulkotiloineen vastata kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen keskustaympäristön laatuvaatimuksia,

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 73 Keskustelun kuluessa varajäsen Partanen ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Stefan Ahlman. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen ja varajäsen Partasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westendin liikekeskuksen asemakaavamuutoksen pohjaksi, 1.1 nykyiselle liikerakennusten korttelialueelle sijoitetaan asumista, liiketilaa ja työtiloja. Kehitetään ratkaisumuotoja, joissa liike- ja työtilojen määrä on merkittävä ja hanke tuottaa Westendin alueelle palveluja. Kaavanmuutoksella turvataan keskusta-alueen kaupallisten palvelujen säilyminen. Kaavan valmistelussa tutkitaan päiväkodin sijoittamista tontille, 1.2 Kehittävällä ratkaisulla pitää merkittävästi parantaa nykyisin olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja korttelin laatutasoa. Rakennusten tulee julkisine ulkotiloineen vastata kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen keskustaympäristön laatuvaatimuksia, 1.3 pysäköinti järjestetään pihakansien alaisina. Kortteliin rakennetaan kaupunkimainen aukio. Tontin reunoille istutaan puita. Asuinrakennusten maantasokerros ja urheilukenttää vasten oleva pysäköintilaitoksen muuri toteutetaan laadukkaasti ja elävästi, 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Stefan Ahlmanin. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Westendin liikekeskuksen valmisteluaineistosta, alue ,

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 73 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Muutetaan kaavamääräysten 3 :n kolmas lause muotoon: Kahden ylimmän kerroksen massoittelun ja julkisivumateriaalien tulee merkittävässä määrin poiketa rakennuksen muiden kerrosten massoittelusta ja julkisivuista. Lisätään kaavamääräysten 3 :n loppuun: Korttelin itälaidan rakennuksiin tulee kuhunkin rakentaa vähintään 50 m 2 yläpuolella olevaan asuntoon liittyvää työtilaa maantasoon. Tämän saa rakentaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Muutetaan kaavamääräysten 4 :n viimeinen lause muotoon: Kansipihan alaisen pysäköintilaitoksen näkyviin jäävien julkisivujen tulee vastata kaupunkikuvalliselta laatutasoltaan asuinrakennuksia. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että hankkeen toteutussuunnitelmia täsmennetään ja asemakaavaehdotusta täsmennetään nähtävillä olon jälkeen siten, että kaavamääräyksillä varmistetaan alueella tarvittavien päivittäistavarakaupan tilojen sekä lähipalvelutilojen rakentaminen. Näistä tiloista tulee olla Westendintielle tai Westendintien varrella olevalle aukiolle avautuvia tiloja yhteensä vähintään k-m 2. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa kiinnittämään huomiota viereisen Westendintien turvallisuuteen ja mm. ajonopeuksien hallintaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä hänen ja varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 73 Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Westendin liikekeskuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue , 3 edellyttää, että hankkeen toteutussuunnitelmia täsmennetään ja asemakaavaehdotusta täsmennetään nähtävillä olon jälkeen siten, että kaavamääräyksillä varmistetaan alueella tarvittavien päivittäistavarakaupan tilojen sekä lähipalvelutilojen rakentaminen. Näistä tiloista tulee olla Westendintielle tai Westendintien varrella olevalle aukiolle avautuvia tiloja yhteensä vähintään k-m 2. 4 kehottaa kiinnittämään huomiota viereisen Westendintien turvallisuuteen ja mm. ajonopeuksien hallintaan. 5 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Westendin liikekeskuksen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 933,33 euroa, eli yhteensä 4 533,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Ulla Palomäki ehdotti jäsen Suvi Karhun kannattamana, että:

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 73 Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Westendin suunnittelussa ei ole perusteita pysäköintinormin asettamiselle 0,5:een. Alue ei ole hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja alueella asuu tavallista vauraampaa väkeä, jotka omistavat enemmän autoja kuin keskimäärin. Joten muutetaan pysäköintinormi ainakin niin, että vähintään 1 autopaikka /asunto. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska jäsen Ulla Palomäen ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Ulla Palomäen ehdotusta asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian valmisteluun uudelleen palauttamisen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen eli yhteensä viisi (5) jäsentä. Sitä vastustivat (EI) jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Risto Nevanlinna, varajäsen Rainer Lahti, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä viittä (8/5) vastaan hylänneen jäsen Ulla Palomäen ehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että ennen maankäyttösopimuksen ja asemakaavan hyväksymistä pitää varmistaa sivistystoimen tarpeiden mukaiset sopimukset päiväkotitilojen käyttöön saamisesta sopimusten avulla. Osa tarvittavista päiväkotitiloista voidaan sijoittaa myös Westendinpuiston koulun ja päiväkodin tontille. Lautakunta kiirehtii tämän edellyttämää asemakaavan muutosta ja päättää lisätä kaupunkisuunnittelun työohjelmaan kuluvalle vuodelle tätä koskevan kaavoituskohteen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 73 Kaupunginhallitus ja muistutukset on annettu Westendin liikekeskuksen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 933,33 euroa, eli yhteensä 4 533,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. 4 esittää kaupunginhallitukselle, että ennen maankäyttösopimuksen ja asemakaavan hyväksymistä pitää varmistaa sivistystoimen tarpeiden mukaiset sopimukset päiväkotitilojen käyttöön saamisesta sopimusten avulla. Osa tarvittavista päiväkotitiloista voidaan sijoittaa myös Westendinpuiston koulun ja päiväkodin tontille. Lautakunta kiirehtii tämän edellyttämää asemakaavan muutosta ja päättää lisätä kaupunkisuunnittelun työohjelmaan kuluvalle vuodelle tätä koskevan kaavoituskohteen. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan, Espoon kaupungin ja Oy Westendin Liikekeskus - Westends Affärscentrum Ab perustettavien yhtiöiden lukuun välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, 13. kaupunginosassa (Westend), alue Käsittely Elo puheenjohtajan ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 381 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 73 Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta - Laskutus: valtuuston päätöksen jälkeen, ksk.laskutus@espoo.fi - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 28 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh Juhani Lehikoinen, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus II, Mårtensbro - Esbovikens Centrum II, Mårtensbro asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6471, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, tapahtumaluettelo - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, kaavamääräykset 1 - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, kaavamääräykset 2 - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, kaavakartta - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, ajantasa-asemakaava - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, havainnekuva - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, kaavamääräykset ruotsi 1 - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, kaavamääräykset ruotsi 2 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Y-korttelin ja puiston muuttaminen korkealuokkaiseksi, omaleimaiseksi ja toiminnallisesti monipuoliseksi, asumiseen painottuvaksi kaupunkimaiseksi suurkortteliksi, joka on keskeinen osa tulevaa ja kehittyvää Espoonlahden aluekeskusta. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 3,6 ha. Tehokkain ja korkein rakentaminen sijoittuu pääasiassa alueen reunoille, Kivenlahdentien ja Espoonlahdenranta-kadun puoleisiin osiin. Alueen

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 73 sisäosassa mittakaava on pienempi. Alueen kokonaiskerrosalaksi muodostuu k-m 2, joista k-m 2 on tavanomaista asumista, k-m 2 palveluasumista ja k-m 2 on varattu päiväkodille. Lisäksi maantasokerroksiin on sijoitettu k-m 2 liike- työ- ja palvelutiloja. Korttelitehokkuudet vaihtelevat ek = välillä. Koko kaava-alueen aluetehokkuus on noin ea = Asemakaavan liikennejärjestelyn keskeisenä periaatteena on, että alueen sisäosat ovat jalankulkupainotteisia. Lisäksi sinne sijoittuu pieni puistoalue. Asukaspysäköintiin ajo tapahtuu alueen reunoilta. Alueen kaikki asukaspysäköintipaikat sijoittuvat joko kortteleiden yhteispihojen alapuolisiin pysäköintilaitoksiin tai erilliseen pysäköintitaloon. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Espoonlahden keskus II, Mårtensbro - Esbovikens Centrum II, Mårtensbro, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6471, käsittää korttelin 34341, 34. kaupunginosassa Espoonlahdessa, alue Muodostuu uudet korttelit ja Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on ollut Espoon kaupunki. Kaavan vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Asemakaavan muutosalue on Espoon kaupungin omistuksessa. Suunnitteluvaraus Kaupunginhallituksen elinkeino ja kilpailukykyjaosto on myöntänyt suunnitteluvarauksen SRV Yhtiöt Oyj:lle kokouksessaan Suunnitteluvarausta on jatkettu tehdyllä päätöksellä

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 73 saakka. Suunnitteluvarauksen yhteydessä annetut tavoitteet, ehdot ja suunnittelun periaatteet on huomioitu asemakaavan valmistelussa. Alueen nykytila Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa ja se sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa, kauppakeskus Lippulaivan ja tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä, Espoonlahdenkadun pohjoispuolella. Idässä asemakaavan muutosalue rajautuu Ulappakatuun, jonka varrelle on valmistunut asuntokortteli vuonna Korttelin korkein rakennus on 14-kerroksinen asuntotorni. Pohjoisessa alue rajautuu Kivenlahdentiehen ja lännessä Espoonlahdenranta-katuun. Asemakaava-alueella on toiminut 1950-luvulta lähtien Mårtensbron peruskoulu ja päiväkoti sekä niiden käytössä ollut urheilukenttä. Koulu siirtyi uudelle paikalleen Rehtorinkujalle keväällä 2012 ja koulurakennus on purettu keväällä Paikalle tullaan rakentamaan kauppakeskus Lippulaivaa korvaava väliaikainen kauppakeskus, jonka rakentaminen aloitetaan vuoden 2016 syksyllä ja se tulee toimimaan paikalla vuoden 2020 kevääseen saakka. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Maakuntakaavaa on täydennetty 2. vaihemaakuntakaavassa Länsimetron jatkeen vyöhykkeellä tiivistettäväksi alueeksi, jossa aluetta on suunniteltava kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa asemakaavan muutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C-K), jolle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutosalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus II (410700), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää puistoa ja yleistenrakennuksen korttelialueet. Espoonlahden keskus, muutos (410306), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää katualuetta. Espoonlahden keskus III, muutos (410800), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava erityisaluetta.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 73 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 27 ) Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävillä olon aikana saatiin kolme muistutusta ja seitsemän lausuntoa ja kannanottoa. Muistutuksissa esitettiin huoli alueen tehokkaasta rakentamisesta ja sen vaikutuksista alueen viihtyisyyteen, valoolosuhteisiin, liikenteen toimivuuteen sekä siihen toteutuuko työpaikkaomavaraisuus ja tukeeko ja edistääkö asemakaavan muutos kestävän kehityksen periaatteita. Nähtävillä olon jälkeen asemakaavaan ei ole tehty merkittäviä muutoksia. Korttelin AK- ja AH-1- korttelialueiden rajauksia on tarkistettu ja rakennusaloja väljennetty kaikissa kortteleissa suunnittelujoustavuuden varmistamiseksi alueen ajallisesti pitkässä toteutuksessa. Kokonaiskerrosala on lisääntynyt 250 k-m 2. Kunnallisteknisen yleissuunnittelun myötä asemakaavan merkintöjä ja määräyksiä liittyen alueiden mitoituksiin, meluntorjunnan ja hulevesien hallinnan periaatteisiin, metrovarikon huoltoraiteen vaikutuksiin rakentamiseen sekä kaupunkikuvaan ja rakentamisen laatuun, on tarkennettu nähtävillä olon jälkeen. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Y-korttelin (koulu ja päiväkoti) muuttaminen korkealuokkaiseksi, omaleimaiseksi ja toiminnallisesti monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Alue muodostuu asumiseen painottuvaksi tehokkaan kaupunkimaiseksi suurkortteliksi, joka sijoittuu Espoonlahden keskuksen keskeisimmälle paikalle tulevan Espoonlahden metroaseman ja aluekeskuksen monipuolisten palveluiden ja kauppakeskus Lippulaivan välittömään läheisyyteen. Asemakaavan muutosalue on keskeinen ja näkyvä osa tulevaa ja kehittyvää Espoonlahden aluekeskusta. Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 3,6 ha ja alueen kokonaiskerrosalaksi muodostuu k-m 2, joista k-m 2 on tavanomaista asumista (AK) ja k-m 2 on varattu vanhusten palveluasumista varten (YSA), sisältäen myös päivätoimintakeskuksen (mahdollistaa ns. Elä ja Asu-keskuksen). Palvelutaloon osaksi integroituvalle päiväkodille on varattu kerrosalaa k-m 2. Palvelu- ja liiketiloja sijoitetaan yhteensä k-m 2 pääasiassa Espoonlahdenkadun ja Ulappakadun kivijalkoihin, jotka osaltaan lisäävät aluekeskuksen kaupallisten palveluiden tarjontaa. Kaavamuutosalueen korttelitehokkuudet vaihtelevat e k = 3,74 4,73 välillä. Aluetehokkuus on e a = Korttelin kokonaisrakennusoikeus on k-m 2, josta asuinkerrosalan osuus on k-m 2 ja liiketilojen 950 k-m 2. Korttelin tehokkuusluku on e k = 3,74.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 73 Korttelin kokonaisrakennusoikeus on k-m 2, josta asuinkerrosalan osuus on k-m 2 ja liiketilojen 550 k-m 2. Korttelin tehokkuusluku on e k = 4,73. Korttelin kokonaisrakennusoikeus on k-m 2 josta asuinkerrosalan on k-m 2 vanhusten palveluasumiselle k-m 2 ja päiväkodille k-m 2. Lisäksi puistoon rajautuvalle rakennusalalle on mahdollistettu liike- ja työtiloja 50 k-m 2 Korttelin tehokkuusluku vaihtelee e k = 4,30 (kaikki korttelialueet) 5,26 välillä (AK ja AH-1-korttelialueet). Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuoliset yhteiskäyttöiset varasto- ja asukkaiden yhteistilat, väestönsuoja- ja kiinteistön talotekniset ja jätehuollon tilat sekä autopaikat ja niihin johtavat ajorampit. Korttelialueelle tulee toteuttaa asukkaiden kokoontumis-, harraste- ja muita vastaavia yhteistiloja noin 1 % annetusta kokonaiskerrosalasta. Nämä tilat voidaan toteuttaa myös kiinteistöjen välisin sopimuksin korttelikohtaisesti yhteisinä. Asuinrakennuksissa sallitaan myös asuntoihin liittyviä maantasokerroksen työtiloja. Liiketiloja mahdollistetaan asemakaavassa yhteensä k-m 2 joista tulee toteuttaa ja 550 k-m 2 voidaan toteuttaa. Korttelialueet Asemakaava-alue muodostuu kolmesta korttelista, jotka muodostavat yhtenäisen suurkorttelikokonaisuuden. Alueen tehokas, kaupunkimainen rakentaminen vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteiden koskevia Helsingin seudun erityiskysymyksiä sekä maakunta- ja yleiskaavan tavoitteita Espoonlahden keskuksen kehittämiseksi aluekeskuksena sekä Länsimetron jatkeen radanvarren tiivistämisen vyöhykkeenä. Tehokkuudestaan huolimatta alue liittyy luontevaksi osaksi sekä nykyistä, että tulevaa tehostuvaa aluekeskuksen aluerakennetta. Asemakaavaalueen keskelle sijoittuu toiminnallinen jalankulku- ja puistoalue, joka tarjoaa mahdollisuuden monipuolisen, elävän ja viihtyisän kaupunkitilan muodostumiselle. Alueen kevyen liikenteen yhteydet liittyvät osaksi laajempaa Espoonlahden keskustaa kiertävää nykyistä ja tulevaisuudessa kehitettävää puisto- ja virkistysreittien verkostoa. Puisto- ja piha-alueet on suojattu rakennusmassoin pääkatuverkon liikennemelulta. Asemakaavan tehokkain rakentaminen sijoittuu pääasiassa alueen reunoille. Kivenlahdentien puoleiseen kortteliin sijoittuu kolme 22-kerroksista asuinkerrostalotornia. Espoonlahdenranta-kadulla on kaksi 16-kerroksista tornia, joista toinen liittyy myös Espoonlahdenkadun katutilaan. Siellä suurkorttelin molempiin päihin on esitetty kaksi 16-kerroksista asuinrakennusta, joista kauppakeskus Lippulaivaa lähimpänä olevalla tornilla on hyvin keskeinen rooli Espoonlahden keskustan kaupunkitilan muodostajana. Suurkorttelin keskellä ja reunoilla korkeampia torneja rytmittäen, rakennusten kerrosluvut vaihtelevat 7-8-kerroksen välillä, luoden osaltaan pienempää mittakaavaa ja suotuisaa pienilmastoa alueen sisälle.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 73 YSA-korttelialueelle on mitoitettu vanhusten palvelutalon sijoittuminen. Kaupungin sosiaali- ja terveyshuollon toimialalla on tavoite toteuttaa ns. Elä ja asu -konseptin mukainen palvelutalo ja päivätoimintakeskus, jonka arvioitu valmistuminen olisi vuoden 2025 jälkeen. Samassa yhteydessä on osoitettu tilanvaraus 6-ryhmäiselle päiväkodille, joka on asemakaavaehdotuksessa esitetty osittain integroituvaksi palvelutaloon. Asemakaavan valmisteluvaiheessa em. toiminnoista ei ole ollut hankesuunnittelua vireillä. Näiden toimintojen sijoittuminen esitetyille paikoilleen kortteliin on perusteltua, koska silloin arvioidusti aikaisemmin rakentumaan lähtevät Espoonlahdenkadun puoleiset korttelit ja voidaan toteuttaa riippumatta palvelutalon tai päiväkodin myöhemmistä hankeaikatauluista. Lisäksi ne sijoittuvat ns. herkkinä toimintoina ilmanlaadullisesti ja lopputilanteen melunsuojauksen sekä tuulisuuden kannalta edullisimmalle vyöhykkeelle. Sijainti puiston äärellä antaa päiväkodille mahdollisuuden hyödyntää osaksi puiston aluetta leikkipihan jatkeena ja mahdollisuuden sijoittaa palvelutalon toiminnallisia ja julkisesti saatavilla olevia palveluita, kuten ruokailutilat ja kuntoutuspalvelut, puiston puoleiselle osalle. YSA-korttelialue voi toimia ennen sen rakentumista väliaikaisena puiston jatkeena. Asukaspysäköinnin määrä on noin 670 ja muiden toimintojen noin 100 autopaikkaa. LPA-korttelialueelle sijoittuu enintään seitsemänkerroksinen pysäköintilaitos, johon sijoitetaan noin 2/3, eli noin 550 alueen asukaspysäköintipaikoista sekä palvelutalon ja päiväkodin tarvitsemat autopaikat. Asemakaava-alueelle tulee osoittaa noin 65 yleistä pysäköintipaikkaa (1 yap / k-m 2 ). Niistä, myöhemmän katusuunnittelun ratkaisuperiaatteista riippuen, asemakaava-alueen sisäisille katualueille voidaan sijoittaa noin yleistä autopaikkaa ja Espoonlahdenkadun ja Ulappakadun varsille noin 10 autopaikkaa. Lopuille, noin yleiselle autopaikalle osoitetaan varaus LPApysäköintilaitoksesta. Virkistysalueet ja puisto Alueen keskellä on pieni kaupunkipuisto, joka osaltaan kompensoi tiiviisti rakennettuja ja tehokkaita asuinkortteleiden yhteispihoja, toimien niiden oleskelualueiden laajentumana. Puiston kokonaispinta-ala on noin m 2, mikä mahdollistaa vehreän puistomaisen alueen muodostumisen, jossa on riittävästi istutuksia, puita ja virkistystoimintoja, kuten oleskelu-, peli- ja leikkialueita. Puistomainen jalankulkupainotteinen alue jatkuu puiston ulkopuolella pihakatuna ja kevyen liikenteen yhteytenä, jotka on mitoituksen osalta mahdollista toteuttaa myös istutettuina ja vehreinä, puistoalueen viherrakennetta täydentäen, jolloin alueen kokonaislaajuus on noin m 2. Kevyen liikenteen yhteydet sekä tarvittavien pelastusteiden ja nostopaikkojen sijainnit on pyritty toteuttamaan mahdollisimman hyvin tilaa säästäen ja limittäen eri toimintoja keskenään toistensa kanssa. Puistoon osoitettu toiminnallinen leikki- ja oleskelualue (le-1) voi toimia osittain myös päiväkodin oman leikkipihan laajentumana. Puisto ja alueen kevyen liikenteen raitit ovat osa koko Espoonlahden keskustaa ympäröivien puistoalueiden ja kevyen liikenteen raittien muodostamaa ja tulevaisuudessa kehitettävää laadullista kokonaisuutta.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 73 Kaupunkikuva, toiminnot ja alueen identiteetti Tärkeimpänä kaupunkikuvallisena tavoitteena on luoda Mårtensbron suurkorttelista vahva ja tunnistettava uusi keskustamainen asuntokorttelikokonaisuus, osana kehittyvää Espoonlahden keskuksen uutta aluekeskus-metrokeskus -identiteettiä. Kaupunkikuvan yleismääräysten lisäksi kaupunkikuvan muodostamisen tärkeimmät elementit on tunnistettu ja esitetty asemakaavassa teemallisesti korttelijulkisivuvyöhykkeinä ja tornien rakennusaloina. Koska alueen rakentuminen valmiiksi tapahtuu pidemmällä ajanjaksolla, arviolta vuosien välillä, on kaupunkikuvaa koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset luonteeltaan yleispiirteisiä ja niiden kokonaisuus muodostuu eri merkintöjen ja määräysten toisiaan tukevien sisältöjen myötä. Asemakaavan merkinnät ja määräykset ovat riittävän sitouttavia korkean laadun varmistamiseksi mutta antavat osaltaan myös tarpeellista suunnittelujoustavuutta tulevaisuuteen ja mahdollistamalla eri vaihtoehtoja rakennussuunnittelussa. Julkisivuvyöhykkeet (asemakaavassa ju -merkinnät) ottavat aluekeskuksen keskeisimmällä pääkadulla, Espoonlahdenkadulla kantaa erityisesti alimpien kerrosten aktiivisen kivijalkavyöhykkeen muodostumiseksi ja niiden toiminnallista sisältöä esiintuoviksi (ju-1), täydentäen sinne osoitettujen liiketilojen kaavamerkintää. Ulappakadun risteyksessä, kauppakeskus Lippulaivan ja metroaseman pääsisäänkäyntien välittömässä läheisyydessä oleva ak-1 -merkitty 16-kerroksinen tornitalo tulee toteuttaa kaupunkikuvalliseksi kohokohdaksi (ju-2). Rakennukseen liittyy myös Espoonlahden jalankulkualueeseen liittyvä ulokkeen rakennusala. Kivenlahdentien puolella koko korttelijulkisivu (ju-3) tulee muodostaa yhtenäiseksi mutta omaleimaiseksi kokonaisuudeksi. Tornien rakennusalat (ak-2) ja niistä määrätyt kaupunkikuvalliset sisällöt osaksi em. julkisivuvyöhykettä. Massallisesta yhtenäisestä yleisperiaatteesta huolimatta tornien tulee olla keskenään erilaisia. Pysäköintitalon keskeisin julkisivu alueen sisäosiin Märssykorinaukiolle tulee toteuttaa graafisin kuvioinnein tai taideaihein (ju-4). Asemakaavassa ei oteta tarkasti kantaa julkisivujen väritykseen. Tavoite on vahvistaa alueen nykyistä yleisilmettä ja vaaleaa espoonlahtelaista värimaailmaa. Yleismääräyksenä on edellytetty julkisivujen olevan korkeatasoiset ja kaupunkikuvaa rikastuttavat ja kokonaisuuden tulee muodostua hallituksi ja harmoniseksi. Asemakaava edellyttää kortteleiden kadunpuoleisilla ulkoreunoilla julkisivumateriaalin olevan pääasiallisesti vaaleaa kivimateriaalia. Korttelipihoilla värimaailma voi olla moninaisempi ja jokaisen korttelipihan tulee olla omaleimainen ja erilainen. Asemakaavassa on lisäksi edellytetty, että kadun puolella viereisten rakennusalojen julkisivujen tulee vähäisessä määrin poiketa toisistaan julkisivujäsentelyn osalta, yhtenäistä väri- ja materiaalimaailmaa soveltaen. Useaan rakennusalaan ja tonttiin jaettu kortteli antaa lähtökohtaisesti hyvät mahdollisuudet rakennusten yksityiskohtaisempiin suunnitteluratkaisuihin ja yksityiskohtaisemman, monimuotoisen ja elävän kaupunkikuvan

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 73 muodostumiseen. Kaupunkikuvan tavoitteita, periaatteita ja esimerkkejä tarkennetaan asemakaavan rinnalla laaditussa korttelisuunnitelmassa. Liikenne ja pysäköinti Asemakaavan liikennejärjestelyn keskeisenä periaatteena on, että alueen ja suurkorttelin keskeinen alue on jalankulkupainotteinen, eikä sinne ole osoitettu läpiajomahdollisuutta ajoneuvoliikenteelle. Märssypuiston länsipuolinen pihakatu (Kajuuttakuja) mahdollistaa joustavat liikenneratkaisut siten, että myös tontille ajo on sallittu sen kautta. Tämä mahdollistaa osaltaan myös joustavamman myöhemmän tontinmuodostuksen korttelissa Pihakadulta ei ole kuitenkaan mahdollistettu ajoyhteyttä pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen, koska se tuottaisi enemmän liikennettä ja heikentäisi pyöräilijöiden sekä jalankulkijoiden turvallisuutta. Kadunvarsipysäköintiä mahdollistetaan kadunvarsilla sekä pihakadun yhteydessä, toteutusratkaisusta riippuen yhteensä noin autopaikkaa. Lisäksi Espoonlahdenkadulle ja Ulappakadulle on toteutettu noin 10 autopaikkaa. Osa pysäköinnille varatusta alueesta voi olla myös kivijalkaliiketilojen huoltokäytössä. Huoltoliikenteelle on varattu riittävät kääntöpaikat päättyvien katujen mitoituksissa. Tiiviin kaupunkimaisen korttelirakenteen vuoksi, kortteleiden ulkojulkisivujen pelastukseen käytettävät pelastustiet sijaitsevat yleisillä alueilla, kaduilla sekä kevyen liikenteen väylillä. Asemakaava-alueen autoliikenne perustuu kahteen (Kajuuttakuja ja Märssykorinaukio) päättyvään katuun, jotka liittyvät ympäröivään katuverkkoon Ulappakadun liittymän ja Espoonlahdenkadun suuntaisliittymän kautta. Märssykorinaukion mitoitus mahdollistaa 1+2- kaistaisen ajoliittymän Ulappakadulle. Liittymän tilanvaraus mahdollistaa useita erilaisia liittymäratkaisuja. Kortteleiden ja pysäköintilaitoksiin ja LPA-pysäköintilaitokseen ajo ohjautuu Märssykorinaukion kautta. Korttelin pysäköintiliikenne operoi Kajuuttakujalta. Alueen kaikki asukaspysäköintipaikat sijoittuvat joko kortteleiden yhteispihojen alapuolelle tai LPA-korttelialueen pysäköintilaitokseen, johon on sijoitettu asukkaiden pysäköintipaikkoja kaikista kortteleista. Pysäköintilaitoksen kaavallinen mitoitus mahdollistaa tarvittaessa myös yleisten autopaikkojen sijoittamisen sinne kadunvarsipaikkojen lisäksi. Pihakatu mahdollistaa tonttiliittymät myös suurkorttelin sisäosiin, mutta sinne ei ohjata asukaspysäköintilaitosten liikennettä. Asemakaavassa autopaikkoja tulee rakentaa seuraavasti: AK-korttelialueella 1 ap / 130 k-m 2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Nimeämättömyydestä voidaan rakennusluvan yhteydessä myöntää enintään 10 % lievennys autopaikkojen määrästä. (vähintään 0,4 ap / asunto). 1 ap / 180 k-m 2 liiketilojen kerrosalaa 1 ap / 70 k-m 2 toimisto- ja työtilojen kerrosalaa

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 73 YSA-korttelialueella 1 ap / 150 k-m 2. Lopullinen autopaikkamäärä määräytyy rakennusluvan yhteydessä esitettävän selvityksen perusteella. Asukkaiden yhteistiloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja, Jos tontilla on Espoon kaupungin tuettuja vuokra-asuntoja, sen pysäköintipaikkojen määrää voidaan vähentää 20 % muutoin toteutettavasta autopaikkojen määrästä. Mikäli asunnot myöhemmin poistuvat tuetun vuokra-asumisen piiristä, tulee vähennetyt autopaikat toteuttaa. Kaikki tarvittavat autopaikat osoitetaan kortteleiden pihakansien alle ai/ma -merkityille rakennusaloille sekä LPA-korttelialueen pysäköintilaitokseen. Korttelialueille saa sijoittaa autopaikkoja myös rakennusten kerroksiin ai/ma -merkityn rakennusalan ulkopuolelle, mikäli ne liittyvät suoraan osaksi kyseisen rakennusalan pysäköintilaitosta. Laskennallinen yleisten autopaikkojen tarve on 66 myöhemmistä suunnitteluratkaisuista riippuen. Yleisen pysäköinnin mitoituksena on käytetty keskusta-alueella 1 ap / k-m 2 asuntokerrosalaa kohden. Kadunvarsipaikkojen lisäksi yleistä pysäköintiä on mahdollista sijoittaa korttelissa sijaitsevaan pysäköintitaloon. Kivijalkaliiketilojen pienimuotoinen huolto on suunniteltu toimivaksi aikarajoitutuilta pysäköintipaikoilta. Jalankulku- ja polkupyöräliikenne Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu Espoon kaupungin polkupyöräilyn edistämistavoitteet, mitoittamalla Espoonlahdenkadun jalankulku- ja polkupyörätien leveydeksi polkupyöräilyn ns. laatureitin mitoitukselliset tavoitteet (5,5 metriä). Tarvittava lisämitoitus nykyisessä katusuunnitelmassa (2015) esitetystä on otettu korttelin puolelta. Lisäksi Espoonlahdenkadulle, kaava-alueen kaakkoisreunassa, on levitetty katualueen reunaa kortteliin päin, jotta jalankulkualue laajenee ja mahdollistaa näin parempaa toiminnallista jalankulkuympäristöä ja elävämpää kaupunkikuvaa. Asemakaava-alueen läpi on esitetty jalankulkuyhteydet Kivenlahdentien suuntaan, josta pääsee Sammalvuoren virkistysalueelle sekä Espoonlahdenkadun ja Ulappakadun välinen yhteys, joka muodostuu osaksi kehitettävää Espoonlahden keskustaa kiertävää kevyen liikenteen reitistöä. Niiden yhteyteen, ilmasto-olosuhteiltaan otollisiin paikkoihin voidaan toteuttaa toiminnallisia puisto- ja aukiotiloja. Kortteleiden yhteisjärjestelyt Kaupunkimaisten ratkaisuiden muodostaminen edellyttää tiivistä rakennetta ja rakennusten tiukkaa rajausta yleisiin alueisiin. Kortteleita koskettavat laajat yhteisjärjestelyt. Muodostettavien kiinteistöjen välille tulee tehdä yhteisjärjestelysopimukset ja suunnitella rakentamisen vaiheistaminen siten, että asemakaavan tavoitteiden mukainen rakentaminen, johon sisältyy pihakannen alaiset pysäköintilaitokset, ajo- ja jalankulku-yhteydet, kansipihojen kulku-, leikki- ja oleskelujärjestelyt, jätehuolto, kunnossapito ja pelastusreittien sekä hulevesien hallinta yms. yhteisjärjestelyt ovat mahdollisia toteuttaa. Yhteispiha-alueet on merkitty

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 73 asemakaavassa yht-p -merkinnällä. Lisäksi pysäköintijärjestelyihin liittyy erillinen aluepysäköintilaitos (LPA-1). Kortteliin on muodostettu erillinen asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH-1), jolle on sijoitettu korttelin kiinteistöjen yhteistoimintoja, kuten pelastustiet, pihakäytävät, leikki- ja oleskelupaikat sekä huoltoliikenne. Yhteisjärjestelysopimusten ja tontinluovutuksen periaatteet ja ehdot laatii tonttiyksikkö, kun asemakaavan muutos on hyväksytty. Tiiviin ja luontevan kaupunkimaisen ratkaisun saavuttamiseksi on yleisen kunnallistekniikan rakentamisesta vastaavan kaupunkitekniikan keskuksen kanssa on sovittu, että kortteleiden hulevesiä voidaan sopimuksin viivyttää myös yleisillä alueilla. Myös pelastustiet ja nostopaikat ovat kortteleiden ulkosivuilla yleisillä alueilla. Asemakaavakartassa on esitetty ohjeelliset sijainnit yleisten alueiden viivytyspaikoille. Pelastus- ja huoltoteiden sekä nostopaikkojen mitoitukset on huomioitu asemakaavan kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa. Melu-, ilmanlaatu ja tuulisuus Melu Asemakaava-alue on melualueella ja siihen kohdistuu erityisesti Länsiväylän ja Kivenlahdentien liikennemelu. Kaavoituksen yhteydessä on tehty meluselvitys (Ramboll Oy, 2016), jonka mukaan meluvaikutukset kohdistuvat merkittävimmin korttelin Kivenlahdentien puoleisiin julkisivuihin sekä osin korttelin Espoonlahdenrannan puoleisiin osaiin. Asemakaavassa julkisivujen ääneneristävyyden osalta on merkitty melunsuojausvaatimus asuinhuoneistojen osalta 32-35dB:n lisäeristyksellä. Lisäksi melumerkintään sisältyy tarkennus ELY-keskuksen ohjeesta, että mikäli julkisivuun kohdistuu yli 65dB:n päiväaikainen äänitaso, tulee asuntojen avautua myös hiljaisemman julkisivun suuntaan. Asemakaavan mahdollistaman kerrosalan täysimääräinen hyödyntäminen korttelin ju-3 -vyöhykkeen 1-7-kerroksen rakennusosissa edellyttää meluntorjunnan rakentamista Länsiväylän varteen. Ilman melunsuojaustoimia em. rakennusosissa ei voida toteuttaa vain yhteen suuntaan melun puolelle avautuvia asuntoja. Korttelipihojen leikki- ja oleskelualueet ovat lopputilanteessa melulta suojattuna, kun rakennukset itsessään muodostavat melunsuojan. Kaavan vaiheittainen toteuttaminen saattaa edellyttää myös väliaikaisia meluntorjuntaratkaisuita korttelipihojen ja yleisten alueiden osalta. Ilmanlaatu Asemakaava-alueelle on tehty ilmanlaatuselvitys (Ramboll Oy). Minimietäisyys Länsiväylään ja muihin pääkatuihin täyttyy koko kaava-alueella, suureksi osaksi myös suositusetäisyys. Merkityillä rakennusaloilla ( il ) Kivenlahdentien puoleisilla rakennusaloilla, asuntojen korvausilman sisäänotto tulee ottaa korttelipihan puolelta tai järjestää muutoin tehokkaasti suodatettuna.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 38 / 73 Asemakaava-alueen ilmanlaatuun vaikuttavat Kivenlahdentien ja Länsiväylän liikennemäärät. Ilmanlaatutarkastelussa on huomioitu vuoden 2040 ennustetilanne sekä joukkoliikenteen käytön painotus 200 metrin vyöhykkeellä metroasemasta ja linja-autoterminaalista. Liikennemääriksi on arvioitu (suluissa nykytilanne) Espoonlahdenrannalla ajoneuvoa / vrk (11 000), Espoonlahdenkadulla ajoneuvoa / vrk (4 000), Ulappakadulla ajoneuvoa / vrk (2 000) ja Kivenlahdentiellä ajoneuvoa / vrk (10 400). Kaikki asuinrakennukset sijoittuvat vähintään minimietäisyydelle ilmanlaadun suositusetäisyyksistä (HSY 2014). Herkät toiminnot, kuten päiväkoti ja palvelutalovaraus on sijoitettu suositusetäisyyden päähän suurkorttelin keskiosiin. Muut suunnitelmat Asemakaavoituksen lähtökohtana ovat olleet Ulappakadun katusuunnitelma (Ramboll/Espoon kaupunki, 2012) ja Espoonlahdenkadun katu- ja kunnallistekninen suunnitelma, joka on laadittu kauppakeskus Lippulaivan kaavoituksen yhteydessä (Ramboll/Espoon kaupunki, 2016). Asemakaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on laadittu alustava kunnallistekninen yleissuunnitelma, johon tehdyt kaavaratkaisut ja mitoitukset perustuvat. Asemakaavan rinnalle on laadittu yleispiirteinen ja ohjeellisesti noudatettava korttelisuunnitelma (Tuomo Siitonen Architects, 2016). Toteutus ja vaiheistus Alueen toteutumisen valmiiksi arvioidaan kestävän vähintään noin10-15 vuotta. Alueen rakentaminen voi alkaa, kun asemakaava on vahvistettu ja kauppakeskus Lippulaivan väliaikainen rakennus (rakentaminen alkaa syksyllä 2016) on siirretty alueelta pois, viimeistään vuoden 2020 aikana. Alueen rakentamisen vaiheistuksen on alustavasti suunniteltu alkavan korttelista 34339, jolloin myös Espoonlahden keskuksen kaupunkirakenne ja kaupunkikuva eheytyy ja kaupunkirakenne kauppakeskus Lippulaivan ja Espoonlahden metroaseman välittömässä läheisyydessä muodostuu valmiiksi mahdollisimman nopeasti. LPA-1-pysäköintilaitoksen rakentaminen alkuvaiheessa ei ole välttämätöntä, mikäli muita alueen rakentamattomia osia voidaan hyödyntää väliaikaisena asukaspysäköintialueena. Rakentamisen aloittamista korttelissa puoltaa myös se, ettei Länsiväylän ja Kivenlahdentien liikennemelu kohdistu siihen edes vaiheittaisessa toteutuksessa. Kortteli on arvioitu toteutettavaksi seuraavassa ja Kivenlahdentien puoleinen kortteli viimeisessä vaiheessa. Korttelin pohjoisimpaan osaan vaikuttaa Länsiväylän ja osin Kivenlahdenkadun liikennemelu, joka asettaa reunaehtoja asuntosuunnittelulle, mikäli Länsiväylän ja Kivenlahdentien välinen vyöhyke ei rakennu tai Länsiväylän vartta ei melusuojata ennen korttelin rakentamisen aloittamista. Kaupunki omistaa asemakaavan muutosalueen maan ja voi määritellä vaiheistuksen, yhteisjärjestelyt ja väliaikaistoiminnot tontinluovutusehdoissaan. Pysäköintiratkaisu edellyttää LPA-1-pysäköintilaitoksen osalta myös pysäköintiyhtiön perustamista.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 73 Päätöshistoria Kaavataloudelliset vaikutukset Asemakaavan rinnalla on laadittu alustava kaavatalousselvitys, jonka mukaan tehtävä asemakaavan muutos on taloudellisesti kannattava. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Asemakaavan muutoksen rinnalla on aloitettu kunnallistekninen yleissuunnitelma (Ramboll Oy, 2016), joka sisältää myös tavoitteet myöhempään yleisten alueiden suunnitteluun antavan lähiympäristösuunnitelman. Lisäksi on laadittu asemakaava merkintöjä ja -määräyksiä tarkentava ja toteutuksen vaihtoehtoja antava yleispiirteinen korttelisuunnitelma (Tuomo Siitonen Architects, 2016). Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus II:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27:n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Espoonlahden Keskus II - Esbovikens Centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6471, joka käsittää korttelit , osan katu-, puisto- ja suojaviheralueesta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue Muodostuvat uudet korttelit ja 34340, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 40 / 73 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus II:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27:n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Espoonlahden Keskus II - Esbovikens Centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6471, joka käsittää korttelit , osan katu-, puisto- ja suojaviheralueesta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue Muodostuvat uudet korttelit ja 34340, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä muutti päätösehdotustaan ja teki seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa huomioidaan Elinkeino- ja kilpailukyky jaoston kokouksen päätökset. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa huomioidaan Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätökset. Kaupunkisuunnittelulautakunta

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 73 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Espoonlahden keskus II, muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus II (Mårtensbro) - Esbovikens Centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6471, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus II, Mårtensbro - Esbovikens Centrum II, Mårtensbro asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6471, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - korjataan kaavakarttaan korttelin Kivenlahdentien puoleinen melumerkintä muotoon 32dB (I-III) 35db (IV-XXII). - lisätään ak-2-rakennusalojen neljälle sivulle melumerkintä 32dB (VIII-XXII) ja yhdelle sivulle 35dB (VIII-XXII). Lisätään korttelissa melumerkintä käsittämään myös ak-3-rakennusalan Märssypolun puoleinen sivu.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 73 Jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että: Poistetaan kaavasta päiväkodin sijoittaminen alueen keskelle. Mikäli päiväkodin uudelleen sijoittaminen vaatii kaavan palauttamisen, palautetaan kaava valmisteluun päiväkodin sijoittamisen uudelleen tarkastamiseksi. Lähtökohdan tulisi olla, että päiväkoti sijoitetaan puiston laidalle valoisaan asemaan. Nyt esitetyssä kaavassa näin ei ole. Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Päiväkodin saattoliikenneyhteydet tulee jatkosuunnittelussa varmistaa toimiviksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja jäsen Pirjo Kempi-Virtasen ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska niitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että jäsen Kai Lintusen ehdotuksesta on äänestettävä, koska sitä on myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Kai Lintusen ehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, varajäsen Johanna Tikanmäki, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yksitoista (11) jäsentä. Jäsen Kai Lintusen ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Paula Pöntynen ja jäsen Kai Lintunen eli yhteensä kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä kahta (11/2) vastaan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen ja käsittelyn jatkuvan. Jäsen Kai Lintunen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päätti, että päiväkodin saattoliikenneyhteydet tulee jatkosuunnittelussa varmistaa toimiviksi,

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 382 Kaupunginhallitus Sivu 43 / 73 2 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue , 3 hyväksyi esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus II, Mårtensbro - Esbovikens Centrum II, Mårtensbro asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6471, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue Jäsen Kai Lintunen ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Lähtökohdan tulisi olla, että päiväkoti sijoitetaan puiston laidalle valoisaan asemaan. Nyt esitetyssä kaavassa näin ei ole. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä valtuuston päätöksestä: hakijat, tonttiyksikkö, Uudenmaan liitto - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet valtuuston päätöksestä - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 383 Kaupunginhallitus Sivu 44 / / Kaupunginhallitus Jousenkaaren koulu (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 kumoaa kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston (johtokunnan) päätöksen, 2 päättää, että Jousenkaaren koulun rakennukseen tehdään elinkaarta jatkava korjaus vuosina siten, että oppilaat voivat palata kouluun Tehtävissä korjauksissa huomioidaan tuleva peruskorjaus ja mahdollinen laajennus, 3 toteaa, että Tapiolan alueen koulu- ja väistötilojen riittävyyttä ja tarkoituksenmukaista sijaintia on tarpeen linjata kevään 2017 aikana osana laajempaa palveluverkkotarkastelua. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 374 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus 1 päättää, että Jousenkaaren koululle osoitetaan alkaen väistötilat Tapiolassa olemassaolevista tiloista, tai vaihtoehtoisesti Jousenkaaren koulun läheisyyteen hankitaan siirtokelpoiset tilat siten, että koulunkäynti niissä voidaan aloittaa , 2 päättää, että Jousenkaaren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelua jatketaan siten, että toteutuksen aikataulusta voidaan päättää vuoden 2018 talousarvion yhteydessä.

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 383 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 73 3 kehottaa viipymättä teettämään perusteellisen selvityksen mahdollisuudesta purkaa Jousenkaaren koulu ja rakentaa tilalle kokonaan uusi toimiva koulurakennus mahdollisimman kustannustehokkaasti, ja tuomaan sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2017 samassa yhteydessä, kun raportoidaan kouluihin ja päiväkoteihin liittyvistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista talousarviosopimuksessa tehdyn pöytäkirjamerkinnän mukaisesti, 4 toteaa, että Tapiolan alueen koulu- ja väistötilojen riittävyyttä ja tarkoituksenmukaista sijaintia on tarpeen linjata kevään 2017 aikana osana laajempaa palveluverkkotarkastelua. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 2 Äänestyslista Lausunto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Jousenkaaren koulun oppilaat siirtyivät syyslukukauden 2016 alussa väistöön Rehtorintien koulurakennukseen. Tilapalvelut on selvittänyt Jousenkaaren koulun rakennuksen kuntoa ja korjaustarvetta sekä toimintavaihtoehtoja. Selvityksessä olivat seuraavat vaihtoehdot: 1 Rakennukseen tehtäisiin elinkaarta jatkava korjaus vuosina , jonka kustannusarvio olisi noin 1,7 milj. euroa. Tämän ajan Jousenkaaren koulun oppilaat olisivat Rehtorintiellä väistössä eli asti. Tehtävissä korjauksissa huomioitaisiin tuleva peruskorjaus. Rakennuksen tuleva peruskorjaus on ajoitettu vuosille Rakennus peruskorjattaisiin ja laajennettaisiin aikaistetussa aikataulussa vuosina Peruskorjauksen aikaistaminen edellyttäisi jonkun muun investointihankkeen toteutuksen siirron myöhempään ajankohtaan. Jousenkaaren väistö jatkuisi peruskorjauksen ajan Pohjois-Tapiolan koulussa, josta lukio väistäisi Kutojantien koulurakennukseen. Peruskorjauksen kustannusarvio olisi 17,3 milj. euroa.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 383 Kaupunginhallitus Sivu 46 / 73 3 Rakennettaisiin siirtokelpoiset, pitkäaikaiset (5+5 v) tilat Jousenkaaren koulun kentälle hinta noin 6 milj. euroa (noin m2 n e/m2). Valmistumisaika Liikunta toteutettaisiin Tapiolan urheilupuistossa tai vaihtoehtoisesti koulun keittiön, ruokasalin ja liikuntasalin käyttöä jatkettaisiin. Rakennus jäisi odottamaan peruskorjausta ja laajennusta Etsittiin muuta kouluksi soveltuvaa tilaa Tapiolan alueelta mutta tällä aikataululla ja järkevin muutoskustannuksin kouluksi soveltuvaa tilaa ei ole löytynyt. Selvitysten perusteella Tilapalvelut on päätynyt esittämään vaihtoehtoa, jonka mukaan rakennukseen tehdään elinkaarta jatkava korjaus vuosina Korjauksen kustannusarvio on noin 1,7 milj. euroa. Korjaukset suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan siten, ettei korjattavia osia tarvitse uusia peruskorjauksen yhteydessä. Jousenkaaren koulun oppilaat jatkavat väistössä Rehtorintien koulussa vuoden 2017 loppuun saakka. Tällä pyritään varmistamaan suunnittelulle ja korjauksille riittävä aika, jotta rakennuksen elinkaarta voidaan jatkaa peruskorjaukseen saakka. Vanhempia on kuultu pidetyssä tilaisuudessa ja henkilöstöä pidetyssä tilaisuudessa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan seuraavasti: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta esitti Jousenkaaren koulun tilakysymyksen ratkaisemista henkilökunnan esittämän vaihtoehdon mukaisesti, mikäli vaihtoehto osoittautuu teknisesti toteuttamiskelpoiseksi ja kustannuksiltaan kohtuulliseksi. Tämä tarkoittaa joko siirtokelpoisten tilojen tuomista Jousenkaaren koulun läheisyyteen tai vaihtoehtoisten tilojen löytymistä Tapiolan alueelta siten, että opetusta Jousenkaaren koulun tiloissa voidaan jatkaa viimeistään kevätlukukauden 2018 alusta alkaen. Lisäksi lautakunta painotti, että tämän vaihtoehdon valinta edellyttäisi Jousenkaaren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen aikaistamista investointiohjelmassa tehtäväksi vuosina , jotta kalliiden siirtokelpoisten tai väistötilojen käyttöaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja jotta pystytään vastaamaan Tapiolan alueen kasvavaan oppilasmäärän tarpeisiin. Jousenkaaren korjaus ei saa kuitenkaan viivästyttää muita koulukorjaushankkeita. Jousenkaaren koulu sijaitsee Tapiolan puutarhakaupungissa, joka sisältyy Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Valtioneuvosto vahvisti inventoinnin noudatettavaksi. Koulu sijaitsee ns. Länsikorkeen alueella, johon on tarkoitus laatia Tapiolan puutarhakaupungin ominaispiirteet turvaava asemakaavanmuutos. Rakennus on valmistunut vuonna 1961 ja sen on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari. Jousenkaaren

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 383 Kaupunginhallitus Sivu 47 / 73 koulurakennuksella on rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallista arvoa, joka tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa ja -luvituksessa. Tilapalvelut-liikelaitos on suunnittelemassa ja toteuttamassa peruskorjaustasoisen elinkaarta jatkavan korjauksen niin, että oppilaat voivat palata väistöstä Jousenkaaren tiloihin kevätlukukauden 2018 alusta. Tämä takaa turvalliset ja terveelliset tilat koululle sekä on kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Elinkaarta jatkavassa korjauksessa huomioidaan myös Jousenkaaren koulun rakennushistorialliset arvot, tuleva peruskorjaus sekä koulun laajentamismahdollisuus. Jousenkaaren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen aikaistaminen investointiohjelmassa edellyttää jonkun toisen hankkeen tai hankkeiden siirtämistä, jotta valtuuston päättämässä investointikatossa pysytään. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston päätöksen mukaan Jousenkaaren koulun peruskorjaus- ja laajennus aikaistetaan investointiohjelmassa tehtäväksi vuosina Päätöksen mukainen aikataulu ei ole kouluhankkeiden suunnittelu- ja toteutusajat huomioiden käytännössä mahdollinen, koska peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelua ei ole vielä käynnistetty. Kouluhankkeen hankesuunnittelu, kaupungin investointipäätöksenteko sekä yksityiskohtainen rakennussuunnittelu vie aikaa noin 1-1,5 vuotta. Alapohjaan ja muihin rakennusosiin suunnitellut korjaukset toteutetaan peruskorjaustasoisina. Ehdotettu vaihtoehtoinen toimintatapa eli siirtokelpoisten rakennuttaminen ja peruskorjauksen sekä laajennuksen aikaistaminen on kaikkein kallein vaihtoehto. Otto-oikeuden käyttäminen Teknisen toimen johtaja on päätöksellään siirtänyt tila- ja asuntojaoston päätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 kumoaa kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston (johtokunnan) päätöksen, 2 päättää, että Jousenkaaren koulun rakennukseen tehdään elinkaarta jatkava korjaus vuosina siten, että oppilaat voivat palata

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 383 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 73 kouluun Tehtävissä korjauksissa huomioidaan tuleva peruskorjaus ja mahdollinen laajennus. Käsittely Elo Kivekkään kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus 1 päättää, että Jousenkaaren koulun läheisyyteen rakennetaan siirtokelpoiset tilat tila- ja asuntojaoston päätöksen mukaisesti siten, että koulunkäynti voidaan aloittaa tiloissa Tai vaihtoehtoisesti Jousenkaaren koululle osoitetaan alkaen väistötilat Tapiolasta olemassaolevasta rakennuksesta, mikäli käyttöön pysyviksi väistötiloiksi sopivat tilat on jaoston päätöksen jälkeen Tilapalveluiden etsinnän tuloksena löydetty. Puheenjohtaja Särkijärven kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 384 Kaupunginhallitus Sivu 49 / Oikaisuvaatimus rakennusvalvontajohtajan viran (vakanssi ) määräaikaisesta täyttämisestä rakennusvalvontakeskuksessa Esittelijä poisti asian esityslistalta.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 385 Kaupunginhallitus Sivu 50 / Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 53 Vastine hankintaoikaisuvaatimukseen koskien kuntosalilaitteiden hankintaa (933/2016-7) - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 54 Tietotekniikkakoulutuksen hankinta (209/2016-5) - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 55 Digitaalinen museo -kokeilun hankinta (5094/2016-1) - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 56 Siivouspalvelujen hankinta 2016 (1089/2016-6) Perusturvajohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 36 Espoon uusi sairaala, Irtokalusteet, uudelleen kilpailutettavat, minikilpailutuksen hankintapäätös (3625/2016-3) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 37 Espoon uusi sairaala, työtilojen seinätapetit, hankintapäätös (4584/2016-3) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 91 Kielilisän myöntäminen Sosiaali- ja terveystoimessa 2016 (390/2016-9) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 92 Rekrytointilisän maksaminen sosiaali- ja terveystoimessa (197/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 93 Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailuun liittyvät henkilökohtaiset lisät alkaen sosiaali- ja terveystoimessa (199/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 94 Harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisien maksaminen sosiaali- ja terveystoimessa (199/ )

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 385 Kaupunginhallitus Sivu 51 / 73 - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 95 Kertaluonteiset henkilökohtaiset lisät alkaen sosiaali- ja terveystoimessa (199/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 96 Vanhusten palvelujen avoimen sairaanhoitajan toimen (vakanssinumero ), muuttaminen palveluohjaajan toimeksi alkaen (164/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 97 Tehtäväkohtaiseen palkkaan kuuluvan määräaikaisen tehtävälisän maksaminen sosiaali- ja terveystoimessa (194/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Talousasiat) / 15 Sosiaali- ja terveystoimen menojen hyväksyjät alkaen (33/ ) Sivistystoimen johtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkiöstöasiat) / 65 Tehtävälisän maksaminen kulttuurin tulosyksikössä (12/ ) Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 31 (TELA B1L) Espoon kaupunkitekniikan keskuksen suunnittelun, rakennuttamisen ja ylläpidon puitesopimuskonsulttien hankinta sopimuskaudelle optiovuodelle (2560/2016-1) - Teknisen toimen hallinto- ja kehittämisjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 19 Suurpelto III alueen energiaratkaisun kehittäminen + optio (4761/2016-1) - Teknisen toimen hallinto- ja kehittämisjohtajan päätöspöytäkirja (Talousasiat) / 1 Suurpellon alueiden IV-V kaavoituskustannusten maksaminen (5019/2016-1)

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 385 Kaupunginhallitus Sivu 52 / 73 Liiketoimintajohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 68 Nimikkeen muutos, Kaupunkitieto -tulosyksikkö (5726/ ) - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 69 Kielilisän myöntäminen, Kaupunkitieto -tulosyksikkö (5720/2015-9) - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 70 Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 9 :n 2-momentin mukaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset, Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos (5724/2015-3) Käsittely Päätös Perusturvajohtajan estyneenä ollessa osaltaan asian esitteli talousjohtaja Markus Syrjänen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 386 Kaupunginhallitus Sivu 53 / 73 50/ Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh Eva Elston-Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selostusosassa olevan päätökset ja kirjelmät. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kirje 2016 PKS kasvupalvelujen erillisratkaisu - PKS erillisratkaisun jatkovalmistelun perusteet KHO:n päätös 1 Kasvupalveluiden järjestämisvastuuta koskevan pääkaupunkiseudun erillisratkaisun jatkovalmistelu Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat päättäneet tehdä valtioneuvostolle oheismateriaalina olevan pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen esityksen kasvupalveluiden järjestämisvastuuta koskevan pääkaupunkiseudun erillisratkaisun jatkovalmistelusta. Kaupunginhallitus on päättänyt osaltaan käynnistää pääkaupunkiseudun kasvupalveluiden järjestämistä ja niihin kytkeytyvää tehtäväkokonaisuutta koskevan erillisratkaisun valmistelun sekä oikeuttaa kaupunginjohtajan käymään neuvottelut valtioneuvostoa edustavien tahojen ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Hallitus on tehnyt oheismateriaalina olevan esityksen kaupungeille kasvupalveluiden järjestämisvastuuta koskevan pääkaupunkiseudun erillisratkaisun jatkovalmistelun perusteista edellyttäen kaupunkien vahvistavan kantansa mennessä. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokous sopi yhteisen vastauksen antamisesta päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla. Vastaus toimitetaan valtioneuvostolle (Mari Immonen)

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 386 Kaupunginhallitus Sivu 54 / 73 2 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (4318/3/15). Valitus on tehty valtuuston päätöksistä 115, 116 ja 117, jotka koskevat Matinkylä- Kivenlahti metron rakennustöiden osoittamista Länsimetro Oy:lle, omavelkaisen takauksen myöntämistä Länsimetro Oy:n lainoille ja investointirahaston varojen käyttämistä Länsimetron jatkon rakennusaikaisen rahoitukseen. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt valituksen kokonaisuudessaan ja todennut, että täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset raukeavat eikä hallinto-oikeuden päätöstä muuteta. Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi asian päätöksellä, jonka mukaan se ei tutki osaa valituksista ja hylkää valitukset muilta osin. KHO:n päätös on oheismateriaalina. (Eva Elston-Hämäläinen) Tiedoksi

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 387 Kaupunginhallitus Sivu 55 / / Valtuustokysymys kivenmurskaamotoiminnan sijoitusperiaatteista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Aleksi Kare, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ym jättämään valtuustokysymykseen kivenmurskaamotoiminnan sijoitusperiaatteista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Kysymyksen sisältö Kurt Byman sekä 23 allekirjoittanutta ovat tehneet seuraavan valtuustokysymyksen Rudus Oy on hakenut ympäristölupaa kivenmurskaamotoimintaan tonnia / vuosi kymmeneksi vuodeksi Kiviruukin teollisuusalueelle Saunalahteen tontille, jota ympäröi kolmelta suunnalta pientaloasutus. Toukokuun lopussa 2016 yhtiö sai asukkaiden tietämättä tilapäisen luvan viideksi vuodeksi kiviainestuotteiden varastoimiseksi. Alue on asemakaavassa merkinnällä T4 teollisuus- ja varastorakennusten alue. Kivenmurskaustoiminta on asemakaavan vastaista. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alle 300 metrin etäisyydellä em. alueesta. Päiväkoti sijaitsee alle 400 metrin päässä. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n 2 momentin mukaan "kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnan etäisyys asumiseen tai lomaasumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä". Louheen vastaanotto ja myynti aiheuttaa hakemuksen mukaan kuuden raskaan kivirekan edestakaisen liikenteen tunnissa sekä isojen kauhakuormaajien työskentelyä arkisin klo 6-21 välisenä aikana. Liikenne kulkee asuntokadun kautta ja aiheuttaa melua ja vaaraa alueella asuville.

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 387 Kaupunginhallitus Sivu 56 / 73 Louheen ja murskaustuotteiden purkaus, lastaus ja siirtokäsittely sekä murskaustoiminta on meluisaa ja levittää lähiympäristöön päästöjä ja kivipölyä, joka on terveydelle erittäin haitallista. Liito-oravan kulkureitti kulkee hakijan alueella ja se on varastointiluvassa määrätty säilytettäväksi ja aidattavaksi. Murskaustoiminta todennäköisesti tehokkaasti karkottaa liito-oravat alueelta. Kaupunki on lähettänyt osoitteettoman kuulemiskirjeen keskellä kesää postin mainosjakelun mukana. Osa asukkaista ei ole saanut kirjettä lainkaan, erityisesti vuokratontilla asuvat. Kaupungin menettely ei ole ollut asiallista ja hyväksyttävää. Alue on kyseiseen toimintaan sopimaton ja korvaavia alueita tulisi etsiä esimerkiksi Kauklahden teollisuusalueelta, Ämmässuolta tai Kirkkonummen vanhan kaatopaikan alueelta. Asian taustaa Rudus Oy hakee ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa ylijäämälouheen murskaukselle kymmeneksi vuodeksi Kiviruukin teollisuusalueelle. Asemakaavassa toiminta-alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten (T4) korttelialueelle. Toukokuun lopussa 2016 yhtiö sai tilapäisen luvan kiviainestuotteiden varastoimiseksi viideksi vuodeksi. Vastaukset esitettyihin kysymyksiin: Onko kaupungilla sisäistä ohjeistusta siitä, kuinka lähellä asutusta, kouluja ja päiväkoteja kivenmurskaamot voivat toimia? Ympäristölupaa hakeva toimija esittää hakemuksessaan toiminnan sijoituspaikat. Espoon ympäristökeskus käy läpi luvan myöntämisen edellytykset ja ehdot. Sijoittumista ohjaavat lainsäädäntö ja asetukset, joista keskeinen on valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VN asetus 800/2010, niin kutsuttu muraus-asetus ), joka asettaa rajat toiminnan sallituille sijoitusetäisyyksille eri kohteisiin nähden. Espoon kaupungin rakennusjärjestyksessä ei ole erillistä ohjeistusta koskien kivenmurskaamojen sijoittumista. Olisiko mahdollista, että Kiviruukin teollisuusalueen kivenmurskaamolle etsitään korvaava, paremmin toimintaan soveltuva tontti? Vaihtoehtoisen, murskaukseen soveltuvan paikan esittäminen on toiminnanharjoittajan vastuulla. Ympäristölupaharkintaa ohjaavan lainsäädännön nojalla lupaviranomaisen tulee tutkia, että esitetty sijoituspaikka täyttää lain vaatimukset. Lupaviranomainen ei voi etsiä korvaavaa sijoituspaikkaa. Kaupunki voi omistamillaan mailla vaikuttaa siihen, minkälaista toimintaa alueelle sijoittuu.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 387 Kaupunginhallitus Sivu 57 / 73 Mitä hallitus aikoo tehdä sille, ettei asutuksen, päiväkotien ja koulujen läheisyyteen jatkossa perusteta kivenmurskaamoja? Lupia myönnettäessä tulee ottaa huomioon säädetyt varoetäisyydet sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät, kuten kaavatilanne ja lähialueen maankäyttö. Asutuksen, päiväkotien ja koulujen läheisyyteen sijoittuvien lupa-anomusten osalta tulee mahdollisuuksien mukaan kaupungin ja luvan hakijan kesken käydä jo ennakkoon, ennen luvan anomista, neuvotteluja tontin soveltuvuudesta hakemuksen mukaiseen toimintaan. Onko kaupungilla kokonaisvaltaista suunnitelmaa kivenmurskaamojen sijoittamisperiaatteista? Kivenmurskaamojen sijoittaminen on hankekohtaista ja usein kestoltaan tilapäistä ja liittyy usein yksityisten toimijoiden toimintaan. Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi on tilaamassa selvitystyötä kaikkien rakentamisessa syntyvien maa- ja kiviainesten hallinnasta, mihin kuuluu kierrättäminen, varastointi ja logistiikka. Selvitykseen kuuluu myös alueilla sallittavien toimenpiteiden periaatteiden kuvaus varmistamaan kaavoituksessa ja lupakäsittelyssä kaupunkilaisten ja ammatinharjoittajien tasapuolinen kohtelu (Espoon massataloustarkastelu). Samansuuntainen selvitystyö on laadittu myös Helsingissä. Espoon massataloustarkastelun on tarkoitus valmistua vuoden 2017 aikana. Talousarvioneuvotteluiden yhteydessä hyväksyttiin pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan valmisteilla oleva massojen sijoitussuunnitelma (lumenkaatopaikat, kivenmurskaamot, louhintajätteet, maamassat) tuodaan luottamushenkilökäsittelyyn kevään 2017 aikana. Tiedoksi

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 388 Kaupunginhallitus Sivu 58 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 12. kaupunginosa Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Meiri Siivola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan, Espoon kaupungin ja Kiinteistö Oy Raitinkartanon välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 valtuuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan sopimuskorvauksen ensimmäistä erää koskevan luovutuskirjan, jossa maanomistaja luovuttaa kaupungille 67 kpl Kaupinkallion Paikoitustalo Oy:n osakkeita, 3 hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään kaavaehdotukseen seuraavan tarkistuksen: Korttelin itäosassa kulkevalle jalankululle ja pyöräilylle varatulle alueen osalle (pp) lisätään nimi Tellervonkuja - Tellervogränden, 4 hyväksyy päivätyn ja muutetun Tapiolan keskus, Hagalund centrum, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6830, joka käsittää korttelin tontin 7. kaupunginosassa Tapiola, alue Käsittely Päätös Liite Kiijärvi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hall L 28 4-kohta). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Väestösuojan käyttösopimus Kiinteistö Oy Raitinkartano 4 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Raitinkartano Oheismateriaali

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 388 Kaupunginhallitus Sivu 59 / 73 - Tapiolan keskus, tapahtumaluettelo - Tapiolan keskus, kaavamääräykset - Tapiolan keskus, kaavakartta ja ajantasa-asemakaava - Tapiolan keskus, havainnekuva - Tapiolan keskus, näkymä koillisesta - Tapiolan keskus, näkymä pohjoisesta - Hagalund centrum, åtgärdslista - Hagalund centrum, planbestämmelser Selostus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liike- ja toimistotalon purkaminen ja uusien asuntojen rakentaminen Tapiolan keskustaan liikeja toimistotilojen lisäksi. Nostamalla rakennusoikeutta mahdollistetaan tontin monipuolisempi käyttötarkoitus. Myös tason alapuolelle - linja-autoaseman ja Tapionaukion tasoille - mahdollistetaan liiketilaa kellaritilojen sijaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Tapiolan keskus, muutos, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6830, joka käsittää korttelin tontin 7, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Tapiolan keskustan kehittäminen (sisältäen myöhemmin nähtävillä olleet alueet ja ). Vireilletulosta (ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta) on lisäksi kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä. Suunnittelun edetessä muutosalue on jaettu pienempiin osiin, joita viedään eteenpäin eri tahdissa kuten tämä alue (K12002/T7).