Kestävä kehitys Tekniikan korkeakoulutus ihmisen ja ympäristön hyväksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kehitys Tekniikan korkeakoulutus ihmisen ja ympäristön hyväksi"

Transkriptio

1 Kestävä kehitys Tekniikan korkeakoulutus ihmisen ja ympäristön hyväksi Materaalin koonnut: Tutkija Annina Takala, Tampereen teknillinen yliopisto Tutkija Nani Pajunen, Aalto- yliopisto Koulutus- ja työvoimapoli>ikan yksikkö, Tekniikan akateemiset TEK

2 Miksi kestävää kehitystä? 2

3 Väl1ämä1ömyys Ihmiskuntaan kohdistuvat kestävän kehityksen haasteet ovat massiiviset. Keskeistä on, miten ihmisten ja ympäristön hyvinvoin> pystytään sovicamaan yhteen niin globaalis> kuin paikallises>.

4 Vastuu Tekniikan akateemiset työskentelevät usein tutkimus- ja kehitystehtävissä, suunnicelussa ja johdossa. Jos kestävän kehityksen haasteisiin halutaan vastata, on heillä keskeinen rooli kehicää kestävämpää tekniikkaa ja muucaa rakenteita kestävämmäksi. Jos kaikista kestävän kehityksen haasteista halutaan selvitä, on teknologian, tuon tärkeimmän ihmistä ja luontoa yhdistävän siteen, suuntaa muute8ava. Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987 Luotan insinööriin, joka on hieno otus. Teknologia on avain. Uudet paremmat keksinnöt ohjaavat meidät säästämään. MaM Apunen, EVA:n johtaja,

5 Mahdollisuus Kestävä kehitys ei ole vain pakko tai vastuukysymys, vaan siihen liicyy suuria mahdollisuuksia. Esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut ovat yksi keskeinen liiketoimintamahdollisuus. Kestävä kehitys on myös mahdollisuus nostaa ammamkunnan roolia ja vaikucavuuca yhteiskunnassa. Kestävä kehitys on toimintamme ydin. Meille se tarkoi8aa sitä, e8ä autamme asiakkaitamme hyödyntämään luonnonvaroja kestävimmällä mahdollisella tavalla ja pyrimme yhdessä heidän kanssaan löytämään kestävimmät teknologiaratkaisut. Minna Aila, Outotecin markkinoin>-, vies>ntä- ja yritysvastuujohtaja

6 No mitä se kestävä kehitys si1en on? 6

7 Tahdonilmaus: ympäristö & kehitys Kestävä kehitys on kansainvälinen poliimnen tahdonilmaus, jonka päämääränä on ihmisten oikeudenmukainen hyvinvoin> ja tästä aiheutuvien ekologisten vaikutusten minimoin>. "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydy8ää nykyhetken tarpeet viemä8ä tulevilta sukupolvilta mahdollisuu8a tyydy8ää omat tarpeensa. Se sisältää kaksi avainkäsite8ä käsi8een tarpeet, etenkin maailman köyhien perustarpeet, jotka on asete8ava ehdo8omalle etusijalle, sekä ajatuksen rajoituksista, joita nykyteknologia ja nykyiset yhteiskuntajärjestelmät ase8avat luonnon kyvylle tyydy8ää nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeet" Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987

8 Dynaaminen & kompleksinen Luonnon ja ihmisen järjestelmät ovat monimutkaisia. Niille on ominaista muutos ja epävarmuus. Mikä on tällä hetkellä paikallises> tarkasteltuna kestävää, ei välcämäcä ole sitä pitkällä aikavälillä tai sillä voi jo nyt olla epätoivocuja vaikutuksia muualla maailmassa. Merkitykset muucuvat, kun maailma muucuu, kun meidän -etomme, taitomme ja asenteemme muucuvat. Ekologinen järjestelmä muodostaa pohjan, jolle ihmisen järjestelmät on mahdollista rakentaa. Pitkällä aikavälillä luonnon kantokyky ja luonnonvarojen riicävyys ovat hyvinvoinnin reunaehtoja. Sosiaaliset ja kulcuuriset järjestelmät, kuten lainsäädäntö, hallinto ja normit mahdollistavat taloudellisen järjestelmän olemassaolon. Kaikkien osa- alueiden kestävyys on tärkeää, muca ympäristön kestävyys on elinehto.

9 Oppimisprosessi Kestävä kehitys tulisikin ymmärtää >etyn päämäärän sijaan oppimisprosessiksi monimutkaiseksi ja jatkuvas> itsensä uusintavaksi prosessiksi, joka saa muotonsa vallitsevasta kul2uurista, arvoista ja asenteista. Kestävä kehitys edellycää dialogia arvoista; dialogia siitä mitä pidämme tärkeänä, hyvänä ja tavoiteltavana yhteiskunnassa.

10 Mitä se kestävän kehityksen osaaminen si1en oikein on? 10

11

12 Tietoa ja eebstä keskustelua Kestävän kehityksen osaamisen voidaan nähdä muodostuvan -edollisesta ja ee7sestä osasta. Tarkoitus ei ole, ecä opiskelijoille syötetään >ecyjä arvoja tai asenteita, vaan se, ecä opiskelijat oppivat tunnistamaan ja huomioimaan erilaisia näkökulmia, arvoja ja toimintatapoja. Tekniikka ei ole arvovapaata, vaan tekniikan kehicymiseen vaikucaa moninaiset yhteiskunnalliset ja poliimset intressit. Tekniikan e>ikka antaa näkökulmaa tarkastella kestävän kehityksen arvoihin liicyviä kysymyksiä.

13 Sisältöä Tiedolliset ja sisällölliset kestävän kehityksen osaamistarpeet muodostuvat pitkäl> oppialakohtaises>. Kaikilta vaaditaan kuitenkin perusymmärrys kestävän kehityksen haasteista ja niiden monimutkaisista syy- ja seuraussuhteista. Nämä liicyvät usein materiaali- ja energiavirtoihin. Olennaista on, miten voidaan kehicää vanhoja toimintatapoja, menetelmiä ja tuoceita mahdollisimman ekotehokkaiksi sekä minkälaisia uusia ekotehokkaita ratkaisuja tai jopa immateriaalisia ratkaisuja voidaan kehicää.

14 Suuret kokonaisuudet Kokonaiskuvan muodostuminen, suurten linjojen ja kokonaisuuksien hahmottaminen systeemi- ja elinkaariajattelu yhteiskunnallinen konteksti tieteidenvälisyys ja monialaisuus kommunikaatio-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot jaettu asiantuntijuus oma rooli oman osaamisen mahdollisuudet ja rajoitukset muiden osaamisen arvostaminen

15 KriiBnen aja1elu, luovuus, yri1äjyys Valmius ja taito kriittiseen ajatteluun ja kyseenalaistamiseen tieteellinen tieto ongelmanmäärittely ja kyky perustella ratkaisuja vahvan ongelmanratkaisutaidon rinnalle divergentti ajattelu Luovuus, innovatiivisuus ja yrittäjyys tarvitaan aivan uudenlaisia ratkaisuja ja ajattelua, jos kestävän kehityksen haasteet aiotaan ratkaista

16 Opiskelu maailman parhaaksi 16

17 Kestävä koulutus The volume of education... continues to increase, yet so do pollution, exhaustion of resources, and the dangers of ecological catastrophes. If still more education is to save us, it would have to be education of a different kind: an education that takes us into the depth of things. E.F. Schumacher Kestävä koulutus ei siis tarkoita, ecä jo nykyisellään täyteen opetussuunnitelmaan pitäisi lisätä runsaas> uuca sisältöä. Kestävän kehityksen osaamistarpeet ovat pitkäl> enemmän ajacelutapoihin ja arvoihin liicyviä, joita on mahdollista ocaa huomioon nykyistä sisältöä opetecaessa.

18 Kestävä koulutus ja koulutuksen laatu Kestävä kehitys voidaankin nähdä muutosvoimaksi, joka korostaa opetuksen ja oppimisen laatua. VaadiCavaa muutosta luonneh>i luovuus, refleksiivisyys ja osallistaminen. Koulutusta tulee tarkastella systeeminäkökulmasta huomioiden koulutuksen eetos, opetussuunnitelma, pedagogiikka, tutkimus, oppiminen, johtaminen, resurssienhallinta, fyysiset rakenteet ja sidosryhmäsuhteet. Oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä pitäisi kehicää niin, ecä ne tukevat yksilön arvojen ja ajacelun kehicymistä. Ak>voiva, osallistava ja keskusteleva opetus edellycää turvallista ja kannustavaa oppimisilmapiiriä.

19 Opiskelijat muutosagen1eina Koulutuksen kokonaisvaltainen muutos on hidasta. Opiskelijat voivat edistää muutosta vaa>malla koulutukseltaan enemmän. Opiskelijat voivat opintojaksoilla ja yksicäisillä luennoilla haastaa opecajaa miemmään, miten opiskeltava aihe liicyy kestävään kehitykseen. Kestävään kehitykseen kuuluu olennaises> vastuullisuus. Opiskelijoiden pitää myös oppia ocamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja olemaan ak>ivisia.

20 Miten kestävää kehitystä sitten voi oppia ja opettaa? Mitä minä voin tehdä? Mistä löydän lisätietoa? 20

21 Kestävä yhteiskunta - sivusto Sivuston tavoiceena on edistää kestävän kehityksen osaamista tekniikan yliopistokoulutuksessa. Sivustolla on käytännönläheises> tuotu esille mitä kestävän kehityksen osaamisella tarkoitetaan ja miten sitä voi opecaa. Sivustolta löytyy myös hyviä esimerkkejä tekniikan yliopistojen kampuksilta ja elinkeinoelämästä siitä, 21 miten maailman pelastamisesta on tehty kannacavaa liiketoimintaa.

22 Tekniikan korkeakoulutus ihmisten ja ympäristön hyväksi Tekniikan korkeakoulutus ihmisten ja ympäristön hyväksi käsicelee kestävän kehityksen haasteita tekniikan korkeakoulutuksessa. Tutkimuksessa on tehty laaja kirjallisuusselvitys ja haastateltu 66 asiantun>jaa kaikista tekniikan korkeakoulutuksen keskeisistä sidosryhmistä. Tutkimus on osa Tekniikan akateemiset TEKin koordinoimaa tekniikan korkeakoulutuksen strategiaprojek>a. Julkaisussa esitetään tutkimustyön lisäksi tekniikan yhteistyöryhmän tutkimuksen pohjalta muodostama joukko toimenpide- ehdotuksia kestävän kehityksen huomioimiseksi tekniikan korkeakoulutuksessa.

23 Tekniikan yhteistyöryhmän toimenpide- ehdotukset ja niiden taustat (2009)

24 Tekniikalla on keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnonvarojen hupeneminen edelly8ävät uu8a ja innovaeivista teknologiaa, jonka keskiössä ovat energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut. Ympäristöliiketoiminnan merkitys kasvaa enesestään. Myös teknisten järjestelmien kuten toimivan infrastruktuurin merkitys ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa on tunnuste8ava. Jatkossa tarvitaan enestäkin korkealaatuisempaa tekniikan korkeakoulutusta ja tutkimusta. 1. Korkeakoulujen on selvitecävä, miten niiden opetus ja tutkimus tällä hetkellä edistävät kestävää kehitystä ja pyricävä jatkuvas> parantamaan toimintaansa. Korkeakoulujen on tuotava paremmin esiin korkeakoulujen sisällä opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun, miten tekniikan korkeakoulutus ja tutkimus edistävät kestävää kehitystä. 2. Opiskelijalle on muodostucava opintojen myötä selkeä kuva oman tekniikan alansa merkityksestä kestävän kehityksen edistämisessä. Valmistuneella on oltava tarvicavat >edot ja taidot sekä asenne käycää omaa erikoisosaamistaan kestävän kehityksen edistämiseen.

25 3. Diplomi- insinöörien ja insinööri(amk) valmistujais>laisuuden todistusten jaon yhteyteen on kehitecävä tekniikan e>ikan vala, vastaavas> kuin on lääkärin vala. Esimerkiksi seuraavas>: Tekniikan ammamlaisena olen vastuussa alan kehicämisestä ja soveltamisesta myös tuleville sukupolville. Otan kaikissa tehtävissäni huomioon kestävän kehityksen vaa>mukset. Otan vastaan vain tehtäviä, joiden tavoiceet tunnen ja voin ne hyväksyä. Olen amma>ssani lahjomaton ja rehellinen. Pyrin jatkuvas> parantamaan ammamtaitoani ja vahvistamaan henkistä kasvuani. 4. Teknologisen osaamisen merkitys yhteiskunnassa on oltava osa yleissivistystä. Perusopetukseen on sisällytecävä teknologiakasvatusta.

26 Kestävä kehitys on osa kaikkien osaamista sen lisäksi, e8ä tarvitaan kestävän kehityksen kysymyksiin erikoistuneita asiantunejoita. Kestävä kehitys on huomioitava kokonaisvaltaisese ja läpäiseväse kaikissa koulutusohjelmissa. Ope8ajien kestävän kehityksen osaamista on paranne8ava. 5. Yliopistojen ja ammamkorkeakoulujen rahoitusjärjestelmissä on huomioitava kestävä kehitys ja on kehitecävä micareita osoicamaan kestävän kehityksen periaaceiden toteutumista. Nämä micarit on nostecava näkyväs> osaksi koulutuksen laatumicareita. Yliopistojen ja ammamkorkeakoulujen tulosohjauksessa on lisäcävä voimakkaas> laadullisia micareita. Tekniikan yhteistyöryhmän aiemmin laa>man strategiaehdotuksen mukaises> noin 40 % rahoituksesta tulee pohjautua koulutuksen ja tutkimuksen laatuun. 6. Opetusministeriön kanssa käytävissä sopimusneuvoceluissa on seuracava, miten kestävä kehitys näkyy korkeakoulujen strategioissa ja miten korkeakoulut ovat kehicyneet sovicujen kestävän kehityksen micareiden perusteella. 7. Tekniikan korkeakoulutuksessa on selvitecävä alakohtaises> olennaisimmat kestävän kehityksen kysymykset ja huomioitava nämä opintosisältöjen ja osaamistavoiceiden määricelyssä. Erityises> ammamkorkeakouluissa on otecava huomioon alueelliset kestävän kehityksen kysymykset.

27 8. Yliopistojen ja ammamkorkeakoulujen opecajien on tunnecava niin kestävän kehityksen yleiset periaaceet kuin kestävän kehityksen haasteiden merkitys oman erikoisalan kannalta. Korkeakoulujen on tuecava opetushenkilökunnan osaamisen kehicämistä kestävän kehityksen näkökulman omaksumiseen. 9. Kunkin korkeakoulun strategian on ohjacava kestävän kehityksen toimintakulcuuriin. Toiminnassa on huomioitava kestävän kehityksen kysymykset laajas> (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen, ajallinen ja maan>eteellinen ulocuvuus). Korkeakoulujen on omalla toiminnallaan näytecävä esimerkkiä sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille ja nostecava esiin hyviä käytänteitä kestävän kehityksen periaaceiden edistämiseksi. 10. Kestävään kehitykseen liicyvä >eto ja ymmärrys lisääntyvät ja syventyvät jatkuvas>. Tekniikan korkeakoulutuksessa on luotava edellytykset elinikäiseen oppimiseen ja oman osaamisen kehicämiseen myös kestävän kehityksen näkökulmasta. 11. Kestävä työura tarkoicaa sitä, ecä asiantun>joiden osaamisen kehicäminen on jatkuvaa riippumaca taloudellisista suhdanteista. Työehtosopimuksiin on kirjacava selkeämmin, miten asiantun>joiden osaamista kehitetään.

28 Tekniikka on kiinteä osa yhteiskuntaa. Yhteiskunnalliset rakenteet ja yksilöiden valinnat vaiku8avat merki8äväse kestävän kehityksen haasteisiin ja niiden ratkaisemiseen. Tekniikan korkeakoulutuksessa pitää o8aa huomioon tekniikan yhteiskunnallinen kontekse enestä paremmin. 12. Taloudellisen ja lainsäädännöllisen ohjauksen on ohjacava parhaan käytecävissä olevan tekniikan käycöönocoon (BAT) ja sen jatkuvaan kehicämiseen. 13. BKT:n rinnalle on otecava laajas> käycöön ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin micareita. 14. Yliopistojen ja ammamkorkeakoulujen on erityises> tekniikan alalla kannustecava henkilökuntaa ja opiskelijoita ak>iviseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. 15. Kestävä kehitys ja yhteiskunnalliset kysymykset on nostecava esiin kaikessa opetuksessa tekniikan alan ydinosaamiseen kytkecynä. Kaikille opiskelijoille on ainakin alkuvaiheessa oltava lisäksi erillinen opintojakso, jossa käsitellään kestävän kehityksen, tekniikan ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen sekä tekniikan e>ikkaan liicyviä kysymyksiä. Esimerkiksi kestävän kehityksen opintojakson ydinosaamista on kestävän kehityksen peruskäsiceiden sisältöjen, sen eri ulocuvuuksien ja merkicävimpien haasteiden syy- ja seuraussuhteiden käsicely sekä tekniikan rajojen ja mahdollisuuksien tarkastelu kestävän kehityksen edistämisessä.

29 Kestävän kehityksen haasteet vaaevat moniammaellista osaamista. Tarvitaan sekä moni- ja poikkieeteellistä osaamista e8ä sitä tukevaa tutkimusta. Jokaisen opiskelijan on saatava valmiudet hahmo8aa rii8ävän laajoja kokonaisuuksia. 16. Tutkimuksen budjemrahoituksessa, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksessa sekä korkeakoulujen sisäisessä rahanjaossa on kannustecava ilmiöpohjaiseen moni- ja poikki>eteelliseen tutkimukseen. 17. Opiskelijoiden valmiuca moni- ja poikki>eteelliseen työskentelyyn on kehitecävä panostamalla koulutuksessa vuorovaikutustaitojen ja jaetun asiantun>juuden kehicymiseen. 18. SysteemiajaCelun kehicäminen opinnoissa on välcämätöntä, joca opiskelija pystyy hahmocamaan ilmiöpohjaisia poikki>eteellisiä näkökulmia, elinkaariajacelua ja yleensä kestävän kehityksen laajoja kytköksiä kaikkeen inhimilliseen toimintaan.

30 Kestävä kehitys edelly8ää kriijsen aja8elun taitoa ja valmiu8a, luovuu8a, täysin uudenlaisia kysymyksenase8eluja sekä arvoihin ja vastuullisuuteen lii8yvien kysymysten käsi8elyä. Lisäksi kestävää kehitystä edistävät teknologiset ratkaisut on osa8ava tuo8eistaa. On väl8ämätöntä kehi8ää oppimisympäristöjä sekä opetusmenetelmiä niin, e8ä ne tukevat yksilön arvojen ja aja8elun kehi8ymistä. AkEvoiva ja keskusteleva opetus edelly8ää turvallista ja kannustavaa oppimisilmapiiriä. 19. Tekniikan korkeakoulutuksessa on välcämätöntä lisätä opetusresursseja ja vähentää aloituspaikkoja tekniikan yhteistyöryhmän esityksen mukaises>. OpeCaja/opiskelija - suhdeca on parannecava siten, ecä opiskelijoita on opecajaa kohden OpeCajan roolia on kehitecävä enemmän myös oppimisprosessin ohjaajaksi. Tämä edellycää opecajien pedagogisen osaamisen kehicämistä. Yliopistojen opetustehtävissä toimivien kelpoisuusvaa>muksiin tulee saada vähintään 30 ECTS- pisteen laajuinen pedagoginen koulutus. Pidemmän tähtäimen tavoiceena on 60 ECTS- pisteen laajuinen pedagoginen koulutus. KorkeakouluopeCajien pedagogisessa koulutuksessa on myös huomioitava erityises> arvoihin ja vastuullisuuteen liicyvien kysymysten käsicely opetuksessa.

31 Kestävä kehitys on monimuotoinen kysymys, joka saa merkityksensä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Osaavia tekniikan korkeakoulute8uja tarvitaan, jo8a ihmisten ja ympäristön hyvinvoine ja kansallinen huoltovarmuus voidaan turvata. Tekniikan korkeakoulutuksen sidosryhmien yhteistyötä tämän viesen edistämisessä on jatke8ava ja kehite8ävä edelleen. Tarvitaan foorumi, jossa voidaan vaihtaa kokemuksia ja jakaa parhaita käytänteitä kestävän kehityksen edistämisestä tekniikan korkeakoulutuksessa sekä sidosryhmien vaikutusvaltaisten edustajien puheenvuoroja korostamaan, e8ä kestävä kehitys on vakavase ote8ava asia. 21. Tekniikan korkeakoulutuksen kestävän kehityksen kansallinen foorumi on järjestecävä säännöllises>. Tämän lisäksi on järjestecävä sekä monialaisia ecä alakohtaisia, paikallisia ja alueellisia >laisuuksia, joissa käsitellään spesifejä kestävän kehityksen kysymyksiä. 22. On selvitecävä mahdollisuudet kannus>njärjestelmän luomiseksi, jossa julkistetaan KKA:n arvioinnin perusteella kolme parhaiten kestävän kehityksen periaaceita edistänycä yliopistoa ja ammamkorkeakoulua ja palkinnoksi on annecava paitsi maineca myös rahaa opetuksen ja tutkimuksen kehicämiseen. 23. Tekniikan korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän tyyppistä sidosryhmädialogia on kehitecävä edelleen niin kansainvälisellä, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla.

Maailman paras insinööri viestii ja käyttää kieliä

Maailman paras insinööri viestii ja käyttää kieliä Maailman paras insinööri viestii ja käyttää kieliä 17.5.2010 Ida Mielityinen Yksikönjohtaja, (vt) Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Tekniikan yhteistyöryhmä: Tekniikasta hyvinvointia ihmisten ja ympäristön

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Elämän- ja liiketoimintatapahtumien kuvaamisen praktiikka

Elämän- ja liiketoimintatapahtumien kuvaamisen praktiikka Elämän- ja liiketoimintatapahtumien kuvaamisen praktiikka Miten liikkeelle? 18.8.2017 Suomidigi.fi 2 Miten liikkeelle? (1/2) Kun (julkisia) palveluja tarkastellaan elämän- tai liiketoimintatapahtumista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tietojärjestelmätiede Informaatioteknologian tiedekunnassa

Tietojärjestelmätiede Informaatioteknologian tiedekunnassa Digitalisaa)on myötä yrityksillä ja yhteiskunnassa on kasvava tarve asiantun)joille, jotka osaavat yhdistää informaa)oteknologian, ymmärryksen yksilöiden tarpeista ja liiketoiminnan lainalaisuudet. Tietojärjestelmä)eteen

Lisätiedot

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen Avoin toimintakulttuuri SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen 6.11.2018 Avoimuus on luonteva osa elämäämme Jaamme vapaaehtoisesti omaa henkilökohtaista elämäämme verkossa mm. somen kautta Osaamme valita, osaamme

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen oppilaskunta? SLL:n ja Allianssin oppilaskuntakoulutu Tampere Emma- SAna Vehmanen Varapuheenjohtaja Suomen Lukiolaisten LiiCo

Mikä ihmeen oppilaskunta? SLL:n ja Allianssin oppilaskuntakoulutu Tampere Emma- SAna Vehmanen Varapuheenjohtaja Suomen Lukiolaisten LiiCo Mikä ihmeen oppilaskunta? SLL:n ja Allianssin oppilaskuntakoulutu 13.4.2012 Tampere Emma- SAna Vehmanen Varapuheenjohtaja Suomen Lukiolaisten LiiCo Mikä oppilaskunta? Oppilaskunta = kaikki koulun oppilaat

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Limingan työpajan keskustelun teemoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Limingan työpajan keskustelun teemoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Limingan työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Tiedon hankinnan ja soveltamisen taidot, kriittisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?

Lisätiedot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Kansa- koulu- hankkeen pilo/en havaintoja, hyviä käytäntöjä ja kokemuksia

Kansa- koulu- hankkeen pilo/en havaintoja, hyviä käytäntöjä ja kokemuksia Kansa- koulu- hankkeen pilo/en havaintoja, hyviä käytäntöjä ja kokemuksia 4.5.2017 Sosiaalihuollon Kanta- palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote- toimijoille Nina Peronius,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖT III Aikuissosiaalityön käytäntötutkimus ja asiantun1jatyö (syventävät opinnot, 10 op)

KÄYTÄNNÖT III Aikuissosiaalityön käytäntötutkimus ja asiantun1jatyö (syventävät opinnot, 10 op) KÄYTÄNNÖT III Aikuissosiaalityön käytäntötutkimus ja asiantun1jatyö (syventävät opinnot, 10 op) Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Vaasan seudun sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka Kevät 2015 TavoiCeet

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N S T R AT E G I A 2 0 19 MISSIO Olemme vaikuttava sivistysyliopisto VISIO Olemme oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Työelämän murros, robo0saa0o ja tekoäly

Työelämän murros, robo0saa0o ja tekoäly Työelämän murros, robo0saa0o ja tekoäly Miten säily+ää energia ja toimintakyky muutosmyrskyissä? PHD, Director, Robo5cs and SSC, Staria Oyj @merjafischer @merjafischer www.tekoälyaika.fi Työelämä on murroksessa!

Lisätiedot

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija

Lisätiedot

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto 23.11.2017 Nuorten ja aikuisten yhdessä oppiminen Reformi kannustaa yhdessä oppimiseen Yksi laki, jossa lähtökohtana

Lisätiedot

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Miten yliopisto-opiskelu tuottaa työyhteisövalmiuksia? Ida Mielityinen asiantuntija, koulutuspolitiikka Suvi Pulkkinen varapuheenjohtaja, Akavan opiskelijat

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta

Lisätiedot

Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi. H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi. H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Kiperiä ongelmia rii=ää Elinympäristön pilaantuminen: ilmastonmuutos, energian tuo=o,

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan Aineistokartoitustehtävä 1 - Työelämäpedagoginen osaamiskartta, osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa, 6 op - Valmiina käytettävissä oleva aineistojen sekä puuttuvan aineiston valmistaminen

Lisätiedot

Anna Kuusala

Anna Kuusala Anna Kuusala Tarkoituksena oli selvittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön nykyistä laajuutta tekniikan alan koulutuksessa sekä tulevia yhteistyösuunnitelmia korkeakouluissa. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

TOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA

TOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA TOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA ULLA MÄKELÄINEN & JUKKA HAAPAMÄKI 4.6.2018 Toimintokohtainen erittely Korkeakoulujen tulee laatia toimintokohtainen erittely, joka täsmää

Lisätiedot

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani 8.1.2014 Ajattelu ja oppiminen Oman oppimis-strategiansa Yläkoulussa oppivan yhteisön tuki Materiaalihysteria - Asian

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ?

ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ? ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ? Tyyli-hankkeen päätösseminaari 21.11.2017 Suvi Eriksson @SuviEriksson #korkeakouluvisio Miksi Korkeakouluvisiota pitää miettiä? Asemamme maailman koulutetuimpana

Lisätiedot

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän

Lisätiedot

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Kansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. KiTi- hankkeen päätösseminaari Hämeenlinna

Kansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. KiTi- hankkeen päätösseminaari Hämeenlinna Kansa- koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano KiTi- hankkeen päätösseminaari Hämeenlinna 4.2.2016 Sosiaalihuollon =edonhallinnan asiantun=ja Teppo Taskinen Esityksen sisältö Nostoja asiakasasiakirjalaista

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste.

TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste. TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF201 2.-3.12.201, Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste. www.tek.fi/tyf201 Koonnut Pirre Hyötynen, TEK TUTKIMUSTOIMINNAN

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Ohjaus Oulun yliopistossa

Ohjaus Oulun yliopistossa Ohjaus Oulun yliopistossa Lähinnä sinua: oman tiedekuntasi lähipalvelut ja omaopettaja O Opintojen suunnittelu ja aikatauluttaminen Kaikille yhteisissä palveluissa: opintopsykologi ja suunnittelijat O

Lisätiedot

Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta

Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta Yliopistolakiuudistuksen arviointi Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta 8.12.2017 Keskeiset kysymykset Yliopistokollegion aseman kehittäminen Nykylain mahdollisuudet Hallituksen valintaprosessi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Mitä seksuaalisuus on?

Mitä seksuaalisuus on? Mitä seksuaalisuus on? 11.2.16 www. poiki ental o.fi * www. tyttoj ental o.fi Seksi, seksuaalisuus, sukupuoli, sukupuolisuus SEKSI eroo*sta, in1imiä ja/tai roman*sta kanssakäymistä, johon lii:yy seksuaalinen

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot