VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMIALAT Kansalaistoiminta

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMIALAT 2.1. Kansalaistoiminta Kansalaistoiminnan kehittäminen ja järjestöyhteistyö Kohtaamispaikka Vapaaehtoistoiminta Lähiökeskukset 2.2. Työllistymistä ja kotoutumista tukeva toiminta TyöPolku-hanke Kuntouttava työtoiminta 2.3. Kehittämishankkeet Tavoittamistyö Ikääntyvien toiminta 3. TIEDOTUS JA YHTEISTYÖ 4. RESURSSIT 4.1 Hallinto ja henkilöstö 4.2 Toimitilat ja rahoitus 5. SEURANTA JA ARVIOINTI

2 1. JOHDANTO Hämeen Setlementti ry on 1997 perustettu Hämeenlinnan seudulla toimiva monialajärjestö, jonka tehtävänä on osallisuuden tukeminen, toimintamahdollisuuksien luominen, sekä yhteiskuntaan vaikuttaminen. Hämeen Setlementin tehtävän toteuttamisessa näkyy monikulttuurinen työote, vapaaehtoistoiminta ja kansalaistoiminnan kehittäminen. -ajatus: lisätä erilaisten ihmisten, yhteisöjen ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa kehittää ihmisten arjen tarpeista lähteviä ja kansalaistoimintaan pohjautuvia uusia työmuotoja elämänkaaren eri vaiheisiin yhdistää toiminnassa ammatillinen osaaminen ja vapaaehtoistoiminta sekä osallistujien oma kokemustieto ja vertaistuki Vuonna 2016 Hämeen Setlementin toiminnassa painottuivat: alueellinen ja toiminnallinen laajeneminen toiminnan kehittäminen henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen 2. TOIMIALAT Hämeen Setlementti ry:n toiminta jakaantuu toimialoiksi. Kaikki toimialat toteuttavat Hämeen Setlementin perustehtävää ja jokaisen toimialan toiminnassa näkyy vahvasti toiminnan taustalla oleva arvopohja. Toimialat pitävät sisällään hankkeita, jotka vastaavat toiminnan toteuttamisesta. Ne tekevät tiiviisti keskenään yhteistyötä ja toimialat ovat linkittyneet toisiinsa työryhmätyöskentelyn kautta Kansalaistoiminta Kansalaistoiminnan kehittäminen ja järjestöyhteistyö Hämeen Setlementti koordinoi kansalais- ja kehittämistoimintaa sekä Hämeenlinnan seudun sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyötä. a toteutetaan yhdessä erilaisten yhteistyö- ja kehittämisryhmien sekä tapahtumien ympärillä. Vuoden 2016 tärkein kehittämiskohde oli vuonna 2015 perustetun SILTA-yhteistyöverkoston toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen. Yhdistystoiminnan edistäminen ja helpottaminen vastaamalla yhdistysten toimitila- ja tukitarpeisiin. Silta -yhteistyöverkosto ja Hämeenlinnan Kumppanuustalo tiivistävät yhdistysten yhteistyötä.

3 Silta -yhteistyöverkosto on tunnettu Kaupungin ja yhdistysten yhteistyön lisääntyminen. Yhteistyön aloittaminen Silta -yhteistyöverkoston ja Hattulan sekä Janakkalan kuntien välillä. Kumppanuustalo on kaikille avoin ja talon kynnys on matala. Sosten kanssa yhteistyössä toteutettava Kanta-Hämeen Alueverkoston toiminta vakiintuu. Alueverkosto on tuttu maakunnan sote-yhdistyksille ja maakunnallisille toimijoille. Oppilaitosyhteistyössä HAMK:n, Tavastian ja Humak:n opiskelijat oppivat tuntemaan yhdistysten toimintaa Kehitetään alueen järjestöjen toiminnanjohtajien verkostotoimintaa ja vertaistukea Kumppanuustalo Edelleen kehitetty yhteistyötä ja yhteistä toimintaa talon toimijoiden kesken. Kumppanuustalon toimijoiden (11 toimijaa) lisäksi vuonna yhdistystä ja yhteisöä käytti talon tiloja. Lokeroita ja ullakon säilytystiloja käyttää 15 yhdistystä. Järjestöavustaja tuki yhdistyksiä auttamalla nettisivujen tekemisessä ja hoitamalla kopiointipalvelua. SILTA-yhteistyöverkosto Silta-yhteistyöverkoston ( toiminnassa vuosi 2016 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Yhteistyöverkostossa toimivat vuonna 2016 seuraavat alaverkostot: Kulttuuri- ja taidealan yhdistykset; Ympäristö- ja luonnonsuojeluyhdistysten yhteistyöfoorumi; Kylä-, kotiseutuja asukasyhdistykset; Liikuntaseurat; Ote-tiimi - Omais- ja terveysalan yhdistykset; Eläkeläisyhdistykset; ILO-verkosto - lasten, nuorten ja muut järjestöt; Päihdejärjestöjen verkosto; Hämeen parhaaksi -seurakuntien verkosto Silta -verkoston toimintaan osallistui n. 100 eri yhdistystä. Verkosto järjesti yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa yhdistyksille tilaisuuden, jossa ne pääsivät keskustelemaan ja vaikuttamaan kaupungin uuteen hallintomalliin, joka otetaan käyttöön uuden valtuuston myötä. Verkosto toteutti keväällä yhdistyskyselyn, johon vastasi 83 yhdistystä. Sen tulosten avulla kuvattiin yhdistystoiminnan laajuutta, työllistävää vaikutusta, osallistujamäärää ja toiminnan sisältöjä Hämeenlinnan seudulla, yhdistysten tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä sekä yhteistyöhalukkuutta. Järjestöpäällikkö edusti yhdistyksiä ja ILO-verkostoa LAPE-kärkihankkeen Hämeenlinnan kuntaryhmässä ja Hämeenlinnan kaupungin Suomi100 ohjausryhmässä.

4 Järjestöyhteistyön muut ryhmät ja verkostot Vertaiset -järjestötyöntekijöiden ryhmä, kokoontui 6 kertaa, osallistujia vakituiseen 5-6, mutta vuoden aikana tapaamisissa kävi 14 eri henkilöä. Vertaisten tapaamisessa tutustuttiin lehtien ja radion toimituksiin ja saatiin vinkkejä tiedottamiseen; kuultiin ja haastateltiin poliisia yhteistyöstä ja heidän toimintatavoista; kokeiltiin sirkustoimintaa; tutustuttiin Marttojen toimintaan ja saatiin lyhyt perehdytys elämyspedagogiikasta ja seikkailukasvatuksesta. Hattulan järjestötreffit, kokoontui vuonna 2016 yhden kerran Hattulan Nasta lähiötuvalla, jossa suunniteltiin yhdistysten yhteistyötä lähiötuvan kanssa, osallistujia oli 21 henkilöä 11 yhdistyksestä, Hattulan kunnan työntekijöitä ja seurakunnasta Toiminnanjohtajien verkosto aloitti toimintansa ja kokoontui 6 kertaa, osallistujia 5 hlöä Tapahtumia ja tilaisuuksia HAMK-Tavastia -Järjestöpäivä, 30 yhdistystä esillä, osallistujia 200 opiskelijaa Järjestöfoorumi keväällä 2016, osallistujia 90 henkilöä, Foorumin teemana oli: Järjestöt tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaajina - Luonto, yhdistystoiminta ja hyvinvointi. Foorumin yhteydessä esiteltiin SILTA-yhteistyöverkostoa ja sen alaverkostojen toimintaa Kumppanuustalon Ystävänpäivä -tapahtuma, osallistujia 37 henkilöä, tapahtuma järjestettiin pienimuotoisesti perjantai-iltapäivällä, pääosin tapahtuman tavoitti talon vakituisia kävijöitä Kanta-Hämeen Alueverkoston tapaamiset 2 kpl, osallistujia molemmissa henkilöä eri yhdistyksistä. Tapaamisissa keskityttiin sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisiin kuulumisiin, vaikuttamiseen uudistukseen sekä alueverkoston toimintaan Elämää Eteläisissa -tapahtuma, järjestöyhteistyö oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa tapahtumaa Hallitusten jäsenille lyhyt iltakoulutus työnantajarooleista Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Sosiaalialan työnantajat ry:n kanssa, tilaisuuteen osallistui 22 hlöä 12 eri yhdistyksestä. Mahdollisuuksien tori, 30 eri yhdistystä esillä, osallistujia n. 700 hlöä Kumppanuustalon Taiteiden yö , osallistujia 342 hlöä. Päätettiin, että syksyisin ei järjestetä erillisiä Avoimia ovia, kun Taiteiden yö jo toimii kaikille avoimena tapahtuma ja siinä on mukana talon toimijoita ja talo tehdään tutuksi tapahtuman kävijöille Kastellin järjestötori eri yhdistystä, kävijöitä 247. Hämeenlinnan kaupungin palvelupiste uusiutui ja sen toimintakenttä laajeni, joten yhteistyömuotona kokeiltiin järjestötoria.

5 Oma Häme järjestöfoorumi Foorumiin osallistui 37 henkilöä yhdistyksistä/järjestöistä ja Oma Hämeen työryhmistä jokaisesta edustaja. Vuonna 2016 järjestettiin 14 tapahtumaa, joihin osallistumiskertoja kertyi yhteensä Yhteistyöryhmiä ja projektiryhmiä toimi vuoden 2016 aikana 8 eri ryhmää ja verkostoa ja niihin osallistui 129 henkilöä. Kaiken kaikkiaan toimintaan osallistui 2170 eri henkilöä ja 146 eri yhdistystä ja järjestöä. Osallistumiskertoja kertyi vuoden 2015 aikana yhteensä Kohtaamispaikka Hämeen Setlementti toteuttaa matalan kynnyksen palveluohjausta, joka mahdollistaa erityisesti maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja perheille asioiden hoitamisen joustavasti ilman ajanvarausta, muiden samassa tilanteessa olevien kohtaamisen sekä suomen kielen puhumisen ja kielitaidon vahvistamisen. Matalan kynnyksen kohtaamispaikassa jokainen voi tuoda omia ideoitaan ja toteuttaa niitä yhdessä muiden kanssa jolloin ihmisten oma aktiivisuus saadaan esille. Matalan kynnyksen kohtaamispaikan toiminnan kehittäminen panostamalla yhteistyöverkoston toimivuuden kehittämiseen Kumppanuustalossa sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kohtaamispaikan tunnettavuuden ylläpitäminen ja matalan kynnyksen kohtaamisen säilymisestä huolehtiminen mahdollistamalla joustavat aukioloajat sekä jalkautumalla muihin alueen paikkoihin (oppilaitokset, Vanajaveden opisto, vastaanottokeskus), jossa kohderyhmää tavoitetaan Kävijöiden omaehtoisen toiminnan lisääminen ja tukeminen ottamalla vastaan ideoita sekä mahdollistamalla ideoiden toteutuksen tarjoamalla tilat ja tuki Suomen kielen opetuksen kasvavaan tarpeeseen vastaaminen kasvattamalla kielikerhojen määrää sekä jalkautumalla. Maahanmuuttajataustaisten omien vertaisryhmätoimintojen jatkaminen ja toiminnan kehittäminen Kohtaamispaikka Neuvonta- ja ohjauspiste pidettiin avoinna viitenä päivänä viikossa. Tukea ja ohjausta haettiin erilaisiin elämäntilanteisiin kuten oleskelulupahakemukset, toimeentulohakemukset. Perheenyhdistämisasiat työllistivät viime vuonna paljon. Neuvonta- ja ohjauspisteeseen voi tulla ilman ajanvarausta, mutta kohtaamispaikan ohjaajalta voi myös varata ajan. Vuonna 2016 toiminta jalkautui myös vastaanottokeskukseen vertaisohjaajien myötä. Kotoutumisessa tärkeää on toisto. Vaikka esim. uudet kotoutujat saavat opastusta alkuvaiheessa liittyen asumiseen tai nettipankin käyttämiseen, on Kohtaamispaikassa

6 annettu paljon lisäopastusta näissä asioissa. Pyrkimys on, että asiakkaat pystyvät itsenäisesti käyttämään eri palveluita ja hoitamaan asioitaan. Kohtaamispaikka on monelle se taho, jossa voi saada lisätukea ja ohjausta peruspalveluiden rinnalla. Syventynyt yhteistyö mm. kaupungin maahanmuuttopalveluiden ja pakolaisten vastaanoton kanssa toi Kohtaamispaikan päivystykseen asiakkaita, koska sosiaalityöntekijät ja opastajat ohjasivat sinne asiakkaita. Suurin osa kävijöistä oli uusia hämeenlinnalaisia. TE-toimistossa laadittaviin kotoutumissuunnitelmiin kirjattiin usein, että asiakkaan tulee osallistua Setlementin järjestämiin kielikerhoihin (odottaessaan paikkaa esim. kotokoulutukseen). Luontevasti kielikerhoista osallistujat tutustuvat Kumppanuustaloon ja päivystyspalveluun. Vertaisohjaajat ja eri kieliset työkokeilijat tukivat matalan kynnyksen toimintaa mahdollistamalla asioiden hoitamisen yli kieli- (ja joskus myös kulttuuri) muurien. Myös heillä olevan hiljaisen tiedon ansiosta pystyttiin tekemään päivystyksessä vielä parempaa asiakastyöstä sekä kohtaamaan ja tavoittamaan suuremman asiakasmäärän. a on kehitetty ja yhteistyötä syvennetty eri toimijoiden kanssa erilaisten toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Erilaiset kertaluontoiset kokeilut esim. te lat ovat olleet kulloinkin kohderyhmän tarpeisiin vastaamisesta. Tarpeita kartoitettiin esim. päivystyksessä seuraamalla ohjausten aiheita sekä mahdollistamalla matala kynnys tulla kertomaan ideoista ja tarpeista. Kohtaamispaikan kautta ohjattiin esim. maksuttomaan lakineuvontaan sekä syksyllä päivystyksen 2 tuntia viikossa Kohtaamispaikassa aloittaneelle psykiatriselle sairaanhoitajalle. Vastaanottokeskusyhteistyö tapahtui vertaistoiminnan kautta. Maahanmuuttajataustaiset vertaisohjaajat jalkautuivat suomalaisten ohjaajaparien kanssa Lammin vastaanottokeskukseen. Käyntejä tehtiin myös Janakkalan kuntaan sekä Rengossa sijaitsevaan vokkiin. Vertaistoiminnan yhteydessä (Lammin) vastaanottokeskuksen asiakkaille tuli järjestö tutuksi ja osa heistä siirtyessään kuntaan asumaan, ovat tienneet esim. päivystyksestä ja suomen kielen kerhoista. Vertaisryhmiä toimi useampi mm. kongolaiset naiset, somalialaiset naiset sekä lasten ryhmä ja naisten liikuntaryhmä. Vokissa arabin, kurdin ja englanninkielistä toimintaa. Vertaisohjaajia ohjattiin yksilöohjauksen lisäksi lisäkoulutuksilla sekä järjestettiin yhteisiä arviointitapaamisia. Suomen kielen kerhotoiminta Setle Chat Club vakiinnutti paikkansa osana Kohtaamispaikan toimintaa neljänä päivänä viikossa. Osallistujia on ollut runsaasti eli se on palvellut kohderyhmän tarpeita, mutta toiminut myös esim. opiskelijaharjoittelijoiden yhtenä työssäoppimisen osana, jossa voi antaa esim. näyttöjä. Kerhon tavoite oli kannustaa suomen kielen puhumiseen vaihtuvilla aiheilla sekä tuoda yhteiskunta infoa ja osallisuuden mahdollisuuksia enemmän esiin. Suomen kielen kerhoja on kehitetty ja muokattu kohderyhmän tarpeisiin vastaavaksi. Opetusta tapahtui kahdessa ryhmässä, alkeistason ja edistyneempien ryhmä.

7 Suomen kielen kokoontuivat vuonna 2016 tiistai ja torstai aamupäivisin sekä tiistai-iltaisin. Keskiviikkoisin kokoontui suomen kielen kerho Janakkalassa, Turengissa. Toiminnassa hyödynnettiin Hämeen Setlementin vapaaehtoisia ja harjoittelijoita. Tapahtumia Rasismiin puuttumisen treenikehä Ravintolapäivä Tervetulojuhlat Kotominipilotti o Naistenlauantai Zonta-kerhon kanssa o Hyvän mielen ilta FinFamin kanssa Joulujuhla Kielikahvilat Vapaaehtoistoiminta Yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa koordinoidaan RAY:n kohdennetulla AK-avustuksella sekä Hämeenlinnan kaupungin ostopalvelusopimuksella (Tukiverkko-tukihenkilötoiminta). Vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista ja toiminnan kehittämisestä vastaa kaksi vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria; yksi ryhmämuotoisesta vapaaehtoistoiminnasta ja senioritoiminnasta, toinen tukihenkilötoiminnasta ja OmaKamu-toiminnasta. Vapaaehtoistoiminnan erilaisilla toimintamuodoilla vastataan niin Hämeen Setlementin ja vapaaehtoisten kuin eri yhteistyötahojen ja heidän asiakkaidensa tarpeisiin. Vapaaehtoistoiminta Hämeen Setlementissä lähtee vapaaehtoisen omasta osaamisesta, kiinnostuksen kohteista ja voimavaroista. Toiminnassa on keskeistä yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys, sekä eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien ihmisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja tukeminen. Toiminnan koordinoinnilla mahdollistetaan vapaaehtoisille koulutusta ja perehdytystä niin toimintaan tullessa kuin sen jälkeen. Työntekijänä koordinaattori pitää huolta myös vapaaehtoisten jaksamisesta ja tukee heitä toiminnassa. Vuoden 2016 tavoitteita olivat toimiva verkostoyhteistyö vapaaehtoistoiminnan verkoston kanssa vapaaehtoistoiminta on vapaaehtoisille mielekästä ja hyödyllistä rajat ylittävä yhteistyö maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä vapaaehtoistoiminnan ohjeen levittäminen senioritoiminnan vakiinnuttaminen osaksi pysyvää toimintaa Vuoden aikana jatkettiin aikaisemmin mallinnetun toiminnan ylläpitämistä sekä kehitettiin uutta: Uusien vapaaehtoisten alkuhaastattelu toimintaan tullessa. Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus Setlementin järjestämänä tammikuussa, sekä vapaaehtoistoiminnan

8 verkoston yhteistyössä toteuttamana huhtikuussa ja syyskuussa. Tiedottamisen selkeyttäminen yhteisen kuukausittain sähköpostitse lähetettävän uutiskirjeen muotoon. Vapaaehtoisten ohjaaminen ja tukeminen (henkilökohtainen yhteydenpito vapaaehtoisiin, kuukausittaiset vapaaehtoisten vertaistuelliset illat, vertaisten ja tukihenkilöiden tapaamiset) Vapaaehtoistoiminnan kentällä toimivien tahojen yhteistyön tiivistäminen Hämeenlinnan alueen vapaaehtoistoiminnan verkoston avulla. Verkosto järjesti yhteisen vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksen kahdesti vuonna Yhdessä mukana -hankkeessa kehitettyjen senioritoiminnan mallien juurtuminen osaksi yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa. Yhteistyön aloittaminen OmaKamu ry:n kanssa, sekä Duo Olohuone-toiminnan aloittaminen Familia ry:n kanssa. Ryhmämuotoinen vapaaehtoistoiminta Uusien vapaaehtoistoimintojen aloittaminen ja vanhojen jatkaminen, Itäisen ja Läntisen lähiökeskuksen ryhmätoiminnat osaksi Hämeen Setlementin vapaaehtoistoimintaa. Ryhmätoiminnot joissa vapaaehtoiset mukana apuohjaajina tai ryhmästä vastaavina vapaaehtoisina: Mama s cafe perhekerho Läksykerho Seminaarin koululla laajeni yhdestä ryhmästä kahteen Kielikahvila Suomen kielen kerhotoiminta Setle Chat keskustelukerho Hemmot- miestentoiminta Lapsiparkki kauppakeskus Goodmanissa Duo Olohuone kahden kulttuurin perheille Läntisen Lähiökeskuksen ryhmätoiminnot liikuntaryhmät sunnuntai klubi puutyö askartelu/tuunaus englannin kieli Itäisen Lähiökeskuksen ryhmätoiminnot liikuntaryhmät valokuvaus puutyö käsityö Senioritoiminta: avattu erikseen alempana kohdassa Senioritoiminta Lisäksi vapaaehtoiset olivat mukana erilaisten tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa, sekä toimivat tukihenkilöinä. OmaKamu-toiminta

9 Toiminnan käynnistäminen Hämeenlinnassa Ensimmäisten tukihenkilöiden, Kamujen, kouluttaminen ja tukisuhteiden käynnistäminen Kuusi ensimmäistä Kamua koulutettiin elo-syyskuussa 2016 yhteistyössä OmaKamu ry:n kanssa. Vuoden 2016 loppuun mennessä tukisuhteita käynnistettiin 6kpl yhteensä neljälle eri Kamulle. Toiminnasta tiedotettiin Hämeenlinnan kaupungin työntekijöille sekä muille yhteistyökumppaneille. Medianäkyvyyden (radio, HäSa, Kaupunkiuutiset, sosiaalinen media) ansiosta tieto levisi myös toiminnasta kiinnostuneille vapaaehtoisille sekä potentiaalisille asiakasperheille. Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminnassa täydennettiin Hämeenlinnan kaupungin palvelutarjotinta tarjoamalla tukihenkilöitä niiden tarpeessa oleville perheille tai yksittäisille asiakkaille, joille vapaaehtoistoiminnan kautta toteutettu tuki on sopiva vaihtoehto. malli pyritään vakiinnuttamaan osaksi Hämeen Setlementin toimintaa, ja kehittämään toimintamallia vastaamaan sekä palvelun asiakkaiden että tilaajien tarpeita. Vuoden 2016 tavoitteita olivat Yhteistyön jatkaminen ja edelleen kehittäminen Hämeenlinnan kaupungin eri yksiköiden kanssa (erityisesti aikuissosiaalityö & lasten ja nuorten palvelut) Vapaaehtoisten tukihenkilöiden kouluttaminen Tukisuhteiden käynnistäminen ja seuraaminen Toiminnan seuranta, kehittäminen ja arviointi Yhdistyksestä toimintaa koordinoi tukihenkilötoiminnan koordinaattori, joka sekä toimi linkkinä eri osapuolten välillä että kehitti toimintaa saadun palautteen perusteella. Tukitoiminta on asiakkaalle määräaikaista ja tavoitteellista. Toiminnassa hyödynnettiin aikaisempina toimintavuosina kokeiltuja ja kehitettyjä toimintamalleja, ja niitä kehitettiin edelleen saadun palautteen perusteella. Palautetta kerättiin sähköisen kyselyn avulla joulukuussa ja suullisesti sopimuskauden alusta lähtien. Myös kirjallista palautekyselyä on käytetty suullisen palautteen tukena tukisuhteen loppuessa.

10 Tukisuhteita käynnistettiin vuoden 2016 aikana 19kpl Hämeenlinnassa ja 1kpl Janakkalassa. Tukihenkilönä toimivia vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana 18kpl, ja toiminnasta oli kiinnostunut näiden lisäksi 10 henkilöä (he odottivat sopivaa tuettavaa tai heidän elämäntilanteensa ei sillä hetkellä sopinut tukihenkilönä toimimiseen). Senioritoiminta Yhteisöllinen vertaistoiminta: Yhdessä mukana -projektissa syntyneiden mallien ja käytäntöjen säilyttäminen, kehittäminen ja uusien vertaisten kouluttaminen. Senioritoiminnan vakiintuminen pysyväksi osaksi Setlementin toimintaa. Ryhmätoimintaa vapaaehtoisten vertaisten ohjaamana, esimerkiksi Seniorisinkut, ÄLYryhmä, Kuvat kamerasta, Taidesuttarit Senioriklovnit: esiintymisiä, vierailuja Yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutukset: o kevät uutta vertaistoimijaa o syksy 2016: 8 uutta vertaistoimijaa Vertaisten tuki ja ohjaus: vertaisten kuukausittaiset tapaamiset, vertaisten mahdollisuus osallistua kaikkeen vapaaehtoisille tarjottavaan toimintaan (koulutukset, vapaaehtoisten illat, virkistys) Yhdessä mukana -projektin päättyminen: päätösjuhla ja tiedon siirtäminen Setlementin työntekijälle Miestoiminta Setlementin miestentoiminta käynnistettiin maaliskuussa 2015 ensin Miestenklubina ja pian Hemmot -toimintana. Ryhmiä oli useita ja toiminnan perusperiaatteena on yhdessä tekeminen ja kokeminen, ryhmien aiheina olivat mm. Suomen historia ja yhteiskuntatietous, musiikin soittaminen ja näyttelemisen harjoitteleminen. Hemmot toiminta on avointa toimintaa kaikille miehille ja ryhmissä käy miehiä eri kulttuuritaustoista. Toiminnan aiheet monipuolistuivat mm. kulttuurin, matkojen, leirin ja yhteistyön kautta. Vuonna 2016 kävijämäärä oli yhteensä 264 eri henkilöä Lähiökeskukset Itäinen ja läntinen lähiökeskus tarjoavat olohuoneen, jossa voidaan järjestää erilaisia toimintoja yhdessä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kävijöiden tarpeet ja kysyntää huomioiden järjestetään monipuolista toimintaa ja tapahtumaa arjen keskellä. Lähiökeskukset ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, jotka vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen kautta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toiminnan ja kohtaamisen kautta innostetaan ja kannustetaan kantamaan yhteisesti vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista ja asuinympäristöstä. Toiminnan lähtökohtana on asukaslähtöisyys.

11 Lähiökeskukset tarjoavat työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja sekä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Lähiökeskuksissa tehtävää työtoimintaa voidaan räätälöidä joustavasti asiakaslähtöisesti. kehittää toimintaa alueiden tarpeista lähtöisin yhdistää resursseja aluetyön näkökulmasta kolmen yksikön välillä (lähiökeskukset sekä Kumppanuustalo) laajentaa seinätöntä yhteistyötä viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa 2016 asiakaskäyntejä reilut Lähiökeskuksen koordinoimia ryhmätoimintoja yhteensä lähes 50 kpl Asiakkaita kävi paljon ohjatuissa ryhmätoiminnoissa, joita vapaaehtoiset ja eri toimijat tuottivat lähiökeskuksella ja lähialueella mm. liikuntaryhmiä, kielenopiskelua, luovaa toimintaa, musiikkitoimintaa jne. Hämeenlinnan kaupungin Toimi!-hankkeen kanssa yhteistyössä saatu läntisen lähiökeskuksen toimintaan lisäarvoa alle 29-vuotiaille suunnatussa Artgroup25-media- ja taidepajassa sekä konemusapajassa. Se tarjosi nuorille asiakkaille ja työtoimijoille heitä kiinnostavaa toimintaa, jonka sisältöön he ovat myös itse voineet vaikuttaa ja kehittää. Itäisen lähiökeskuksen sisä- ja ulkotiloja on tuunattu työpajoissa kierrätysmateriaaleilla, ryhmätoimintoihin sopiviksi Itäisen lähiökeskuksen kahvila- catering toiminnassa kehitetty gluteenittomien tuotteiden valmistusta ja tuotemyyntiä Luovan toiminnan pajatoimintaa kehitetty ja laajennettu Koulujen ylijäämäruokailu koonnut viikoittain suuren määrän ruokailijoita Lähiökeskuksen tilat ovat toimivat ja siistit sekä käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin 2.2. Työllistymistä ja kotoutumista tukeva toiminta Hämeen Setlementin työllistymistä ja kotoutumista tukevan toiminnan tavoitteet ovat estää vaikeasti työllistyvien syrjäytymistä työelämästä, tarjota matalan kynnyksen palveluja työllistymisen ja kotoutumisen tukemiseen sekä tuoda maahanmuuttajien osaamista näkyväksi työnantajille TyöPolku -hanke TyöPolku -hanke on Hämeenlinnassa ja Lahdessa toimiva työllisyyshanke ( ). TyöPolku tarjoaa asiakkailleen yksilöllistä tukea kohti työelämää työkokeilujen, työhönvalmennuksen ja koulutushakujen avulla. Palvelut on kohdennettu erityisesti TE-toimiston maahanmuuttajataustaisille asiakkaille.

12 Maahanmuuttajataustaisten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien sijoittuminen avoimille työmarkkinoille, työkokeiluihin ja koulutuksiin Kohderyhmän työelämävalmiuksien kehittyminen Yhteistyön lisääntyminen työpaikkojen, työvoimahallinnon ja muiden työllistämispalveluita tarjoavien tahojen kanssa Matalan kynnyksen työllistämispalvelumallin luominen ja jakaminen Vaikuttaminen mahdollisiin ennakkoasenteisiin asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi TyöPolku laajensi toimintansa Lahteen vuoden 2016 alussa. Vuoden aikana on keskitytty kartoittamaan Lahden verkostoja ja luomaan selkeät toimintamallit asiakastyöhön yhdessä TEtoimiston kanssa. TE-toimiston ja Forssan kunnan toiveiden pohjalta lähdettiin suunnittelemaan mahdollista laajennusta Forssaan vuoden 2017 alussa. Vuoden keskeisimmät toimenpiteet: Hankkeen toiminnan käynnistäminen Lahdessa: yhteistyökäytäntöjen luominen TEtoimiston kanssa Asiakkaiden ohjaus työkokeiluihin, töihin, koulutuksiin ja tarvittaessa muihin palveluihin koko toimialueella Yritysyhteistyö: Tehty jatkuvaa kontaktointia alueen työnantajiin ja kirjattu yhteistyösopimukset Lidl Oy:n, Hämeen erityisasuntosäätiön, Tawastia Groupin ja Lahden Servion kanssa. Verkostotyö: Hanke on osallistunut aktiivisesti alueen työllisyys - ja maahanmuuttotyön verkostoihin sekä tekee tiivistä yhteistyötä asiakasohjauksessa muiden työllisyyshankkeiden kanssa Eini nurmi toteutti TyöPolku -hankkeelle opinnäytetyön, jonka tuloksena kehitettiin palautteenkeruujärjestelmä asiakaspalautteen keräämiseen lopulla Milka Lintinen aloitti tekemään YAMK-opinnäytetyötä TyöPolku -hankkeen yritysyhteistyön kehittämiseen Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavassa työtoiminnassa saa kokonaisvaltaista tukea työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja arjen hallintaan. Kaupungin ostopalveluna toteutettu sosiaalipalvelu on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille henkilöille. Hämeen Setlementin kuntouttavan työtoiminnan erityisosaaminen on lähiö- ja monikulttuurisuustyössä. Asiakasohjaus tapahtuu aikuissosiaalityön, TE-toimiston tai MYP:n kautta. Kokonaisvaltainen arjen- ja elämänhallinnan tuki Suomen kieli ja suomalainen työkulttuuri tutuksi Ammattitaidon, sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen sekä vahvistaminen Osallisuuden vahvistaminen

13 Monialainen yhteistyö ja seinätön työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan laadukas toteutus, palvelun kehittäminen ja tunnettavuuden lisääminen Kuntouttavan työtoiminnan palvelua toteutettiin asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti. sisältö oli tavoitteellista ja monipuolista, toimipisteiden vahvuuksia sekä laajaa yhteistyötä hyödyntävää toimintaa. Asiakkaiden palveluohjaus toiminnassa sekä jatkopolutus oli edelleen tärkeää. Kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä ja yhteistyötä kehitettiin kestävästi. Kuntouttavan työtoiminnan palvelusisältö laajeni huomattavasti vuoden 2016 alusta Kotilähiö ry:n yhdistymisen myötä. Esimerkiksi luovan toiminnan pajat, musiikki- ja kahvila catering mahdollistuivat uusina toimintoina. Lisäksi Kumppanuustalon kahvila siirtyi kuntouttavan työtoiminnan hallintaan kesäkuussa yhteistyössä Samarian, Kanta-Hämeen Marttojen ja Luotsin kanssa. Kaupungin Minipilotilla 2015 käynnistetty välipala kioski HYK:n koululla jatkoi toimintaa syyskuun loppuun asti. Lyseon lukiolla pidettiin välipala kioskia koko kevätkauden ajan. Joulukuussa 2015 aloitettu maahanmuuttaja äideille suunnattu OVAT-kurssi jatkui toukokuuhun asti. Maaliskuussa kuntouttavasta työtoiminnasta osallistuttiin kansainväliselle SNOWY-leirille Pikku-Syötteellä. Sampolan kanssa jatkoimme yhteistyötä kuukausittaisten POP UP kirppisten järjestämiseksi. Hämeenlinnan Taidemuseon kanssa jatkettiin kahdensuuntaisen kotoutumisen tukemista monin eri projektein koko vuoden ajan. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat toteuttivat Taidemuseon seinälle maalauksen ja osallistuivat näkyvästi Suomi 100-näyttelyn rakentamiseen. Kumppanuustalolle syntyi kaksi isoa seinämaalausta sekä taidenäyttely. Taiteilija Piia Mustonen ohjasi Taiteiden yöhön liittyvän projektin. Kaupungin myöntämän Kotoutumispilotin avulla järjestettiin kaikille avoin Puutarhapäivä yhdessä Marttojen kanssa. Tälle tapahtumalle suunnitellaan jatkoa seuraavana vuonna. Kuntouttavan työtoiminnan positiivista tunnettavuutta tuotiin esille medioissa ja eri tapahtumien yhteyksissä. Arviointimenetelmien ja palveluprosessin kehittämistä jatkettiin kaupungin kanssa Kehittämishankkeet Yhteistyötä ja ohjausta STEA (ent. RAY) ja THL yhteistyöhanke, jossa tavoitteena linkittää alueen sote-yhdistysten toimintoja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan luomalla järjestölähtöinen tuki- ja ohjauspistetoimintamalli perusterveydenhuoltoon sekä vakiinnuttaa Hämeenlinnan alueella kehitetty terveystietotupaverkosto pysyväksi toimintamalliksi.

14 Vuoden 2016 tärkeimmät toimenpiteet ja tulokset Yhteistyötä ja ohjausta-hanke käynnistyi helmikuussa Hankkeen ensimmäisenä vuonna pääpaino oli yhtenäisen ilmeen luomisessa, olemassa olevien toimintojen kehittämisessä, uusien toimintojen käynnistämisessä sekä yhteistyöverkoston päivittämisessä. Hämeenlinnan alueella on kuusi terveystietotupapistettä, joiden ilme ja sisällöt päivitettiin. Lisäksi pisteiden toimintaan otettiin mukaan uusia yhdistyksiä ja heidän toiveitaan teematapahtumien sisällön tuottamisesta kuunneltiin. Marraskuussa käynnistettiin tuki- ja ohjauspistetoiminta Jukolan terveysasemalle, jossa vapaaehtoiset kohtaavat ja ohjaavat hanketyöntekijän kanssa pisteellä kävijöitä. Pisteellä käynnistettiin terveystietotupien tavoin järjestölähtöiset teematietoiskut. Tuki- ja ohjauspisteelle koulutettiin yhdeksän vapaaehtoista, jotka päivystävät hanketyöntekijän kanssa pisteellä kuunnellen, ohjaten ja neuvoen kävijöitä. Vapaaehtoiset rekrytoitiin hankkeen yhteistyöjärjestöjen aktiiveista. 3. TIEDOTUS JA YHTEISTYÖ Yhdistyksen sisäistä tiedotusta ja yhteistoimintaa jatkettiin yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti (mm. some ohjeistus). Eri toimialojen ja projektien välistä yhteistoimintaa ja synergiaetuja hyödynnettiin. Uudet työntekijät ja hallitusten jäsenet perehdytettiin järjestötoimintaan, setlementtityöhön ja liikkeen arvoihin. Ulkoisessa tiedotuksessa käytetään esitteitä, www-sivuja, sosiaalista mediaa sekä muita tiedotusvälineitä (mm. Hämeen Sanomat, Kaupunkiuutiset, YLE Häme). Mediaosumia vuonna 2016 oli 40 kappaletta. Yhdistyksen tiedotuksessa noudatettiin Suomen Setlementtiliiton käyttämää visuaalista ilmettä. Hämeen Slementin edustajia osallistui erilaisiin kuntakohtaisiin ja seudullisiin kehittämistyöryhmiin ja foorumeihin mm. sote- ja maakuntauudistukseen liittyen, joissa erityisesti pyrittiin pitämään esillä ihmisten arjesta nousevia tarpeita ja kansalaisjärjestönäkökulmaa. Yhteistyötä tehtiin Suomen Setlementtiliiton monikulttuurisen työn, vanhustyön, lapsi- ja nuorisotyön sekä osallisuuden edistämisen puitteissa. Alueellista yhteistyötä tehtiin SILTA verkoston lisäksi laajasti mm. seuraavien tahojen kanssa: Monikulttuurisen työn verkosto, Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkalan kunnan maahanmuuttajapalvelut, pakolaisten vastaanotto, psykiatrinen sairaanhoitaja, TE-toimisto, Vanajaveden Opisto, Ammattiopisto Tavastia, Spring House, Ammattiopisto Kiipula, Lammin ja Mainiemen vastaanottokeskukset, Asumissäätiö Sotka, Seminaarin koulu, Hämeen Poliisi, Suomen Pakolaisapu Kasvokkain-hanke ja Järjestöhautomo, SPR sekä Hämeenlinnan Zontakerho. 4. RESURSSIT 4.1 Hallinto ja henkilöstö Yhdistyksen toiminnan linjauksesta ja kokonaiskuvasta vastaa hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta sekä kuudesta varsinaisesta ja kolmesta varajäsenestä. Hallituksesta on myös edustus yhdistyksen työryhmissä sekä hankkeiden ohjausryhmissä.

15 Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimii työyhteisön esimiehenä ja hänellä on talousvastuu hallituksen suuntaan. Yhdistyksen henkilöstö koostuu toiminnanjohtajan lisäksi hankkeisiin ja muihin toimintoihin palkatuista työntekijöistä. Jäsenistö: jäsenkokoukset kaksi kertaa vuodessa Henkilöstön lisäksi järjestöllä oli useita kymmeniä opiskelijaharjoittelijoita ja työkokeilijoita vuoden aikana, joiden ohjaaminen on ollut oleellinen osa toimintaa. Samalla henkilökunta on saanut heiltä hyviä kehittämisehdotuksia ja uusia näkökulmia. 4.2 Toimitilat ja rahoitus Järjestöllä on toimitilat Hämeenlinnassa (Kumppanuustalo sekä läntinen ja itäinen lähiökeskus) ja Lahdessa. Setlementin toimintaa järjestettiin myös kaupungin nuorisotiloissa ja kouluilla, Janakkalan kunnan osoittamissa paikoissa, liikuntapaikoissa, oppilaitoksilla sekä muiden järjestöjen toimitiloissa toiminnan tarpeen mukaan. Järjestön rahoitus koostuu useista eri rahoituslähteistä. Keskeisimpiä olivat vuonna 2016 RAY (nykyinen STEA), THL, TE-toimisto, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta, Hämeen ELY-keskus, eri ministeriöt sekä Hämeenlinnan alueella toimivat kiinteistöyhtiöt. Järjestöllä on pienimuotoista kahvilatoimintaa Kumppanuustalossa (yhteistyö useamman toimijan kanssa) sekä itäisellä lähiökeskuksella. 5. SEURANTA JA ARVIOINTI a seurattiin ja arviotiin rahoittajille toimitetuilla selvityksillä ja raporteilla. Vuoden aikana toteutettiin eri toiminnoissa kohderyhmille ja yhteistyökumppaneille kyselyitä ja haastatteluita. Lisäksi jatkuvaa palautetta kerättiin eri ryhmätoiminnoissa ja tilaisuuksissa. Henkilökunnan itsearviointi toteutettiin Kymppi itsearviointimenetelmällä. Hallitus seurasi yhdistyksen toiminnan toteutusta kokoustensa yhteydessä, joissa käytiin läpi taloutta ja työntekijöiden laatimia raportteja toiminnasta. Jokaiselle hankkeelle nimettiin erillinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli kehittämistyön linkittäminen toimintaympäristöön sekä hanketyön etenemisen seuranta ja arviointi. Vuonna 2016 laajennettiin myös johtoryhmätyöskentelyä vahvistamaan järjestön kehittämistyötä sekä tukemaan toiminnanjohtajaa, joka puolestaan valvoo ja ohjaa toiminnan toteutusta ja arviointia.