Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 29

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 29 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:30 Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Lisätietoja Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Kulttuurilautakunnan lausunto Tilapalvelut liikelaitokselle 4 Teatteri Hevosenkenkä Tusculum hankkeen hankesuunnitelmasta (pöydälle ja ) Kulttuurilautakunnan vuoden 2017 talousarvion ja strategian 11 huhtikuun kuukausiraportti tilanteessa Kulttuurin kohdeavustukset, erä KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteiden raportointi 22 7 Päätökset ja kirjelmät 28 8 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 29 Espoo Jaana Jalonen puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 29 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kulttuurilautakunnan kokous on kutsuttu koolle kulttuurilautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4 ja 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 29 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Janne Jokinen.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / / Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunnan lausunto Tilapalvelut liikelaitokselle Teatteri Hevosenkenkä Tusculum hankkeen hankesuunnitelmasta (pöydälle ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Yrjö Sinkkonen, puh Tiina Kasvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta lausuntonaan Tilapalvelut liikelaitokselle toteaa seuraavaa: Teatteri Hevosenkengän Espoon kaupungille esittämän lisärakennustarpeen toteuttaminen tarjoaisi uudet esteettömät tilat teatterin laajentuneen toiminnan tarpeisiin; taideterapialle, työpajoihin ja vauvateatterille. Teatteri Hevosenkengän teatterin ydintoiminta on lastenteatteri. Hankesuunnitelman mukainen lisärakennus toteutuessaan antaa uudenlaiset toimintaedellytykset Teatteri Hevosenkengän yhteydessä käynnistyneelle taideterapiatoiminnalle uudessa, suunnitellussa laajuudessaan. Hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio toteutuessaan johtaa Teatteri Hevosenkengälle vähintään ,24 euron suuruisiin vuokrakustannuksiin ja investointi toteutuessaan vastaavansuuruiseen toiminta - avustusmäärärahan lisäystarpeeseen. Kulttuurilautakunta ehdottaa kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostolle, että Espoon kaupungin Teknisen ja ympäristötoimen talousarvion käyttösuunnitelmassa / investointiohjelmassa osoitetaan kate hankesuunnitelman mukaisen investoinnin toteuttamiselle. Kulttuurilautakunta edellyttää, että investoinnin toteutumisen myötä lisääntyvä avustusmäärärahan tarve huomioidaan lautakunnan vuoden 2018 talousarvion avustusmäärärahan mitoituksessa. Hankkeen vuosittain tarvitsemaa rahoitustarvetta ei voida kattaa kulttuurilautakunnan nykyisestä budjetista. Kulttuurilautakunta on päättänyt tilojensa

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / 29 investointiohjelmasta ja priorisoinut investointijärjestyksen. Tässä ohjelmassa ei ole mukana Tusculum -hanketta. Liite Selostus 1 Hankesuunnitelma Tusculum 2 Huonetilaohjelma Tusculum 3 Kustannusarvio, tavoitehintalaskelma Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, alustavat luonnokset Kirje Kirsi Siren, Tusculum Teatteri Hevosenkengän toiminta Espoolainen Teatteri Hevosenkenkä on toiminut vuodesta 1975 Juhannusmäellä, vanhan Kokinmäen koulun tiloissa. Teatteri Hevosenkengän teatterin ydintoiminta on lastenteatteria, joka käyttää monipuolisesti teatterin keinoja ja nukketeatteria. Juhannusmäellä sijaitsevassa teatterissa on lisäksi galleria, jossa teatterin omien näyttelyiden ohella on lapsille sopivia taidenäyttelyitä ja esityksiä. Teatteri Hevosenkengän taiteellisen työn kehittäminen edelleen sekä katsojien kaikinpuolisen palvelun parantaminen koetaan Teatteri Hevosenkengän Kannatusyhdistyksen toimesta tärkeimmäksi tulevien vuosien tehtäväksi ja teatterin tulevaisuuden elinehdoksi. Teatteri itse haluaa laajentaa toimintaansa monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi Juhannusmäelle. Taideterapia syntyi täyttämään aukkoa lasten ja nuorten kokonaisvaltaisessa taidepohjaisessa auttamisessa ja eheyttämisessä. Teatterin ryhmätaideterapeuttien vetämien ryhmien tulokset ovat olleet rohkaisevia ja palaute kannustavaa. Teatteri Hevosenkengän tulot muodostuvat Espoon kaupungin avustuksista, opetusministeriön toiminta-avustuksesta, muista kohdeavustuksista sekä näytäntötuotoista ja kurssimaksuista. Valtion avustukset ovat n. 37 % ja kaupungin toiminta-avustus 35 % teatterin menoista. Espoon kulttuurilautakunta myöntää vuosittain toiminta-avustuspäätöksen yhteydessä teatterille tilankäyttöoikeuden, joka kattaa Juhannusmäellä olevien teatterin käytössä olevien tilojen kaupungin sisäiset vuokrat. Teatteri Hevosenkenkä - Tusculum - hanke ja sijainti Espoolainen Teatteri Hevosenkenkä on toiminut vuodesta 1975 Juhannusmäellä, vanhan Kokinmäen koulun tiloissa.

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / 29 Vanhan Kokinkylän kansakoulun sijaintipaikkaa Espoon Juhannusmäellä on vuosien saatossa laajennettu ja kunnostettu teatterin kehittyneen ja kasvaneen toiminnan myötä monilla tavoilla ainutlaatuiseksi kulttuurilaitokseksi. Mäelle on rakennettu kahden peruskorjatun koulurakennuksen (päärakennus vuodelta 1901, toinen koulurakennus vuodelta 1932) lisäksi toimistorakennus vuonna Päärakennusta on kaksi kertaa laajennettu. Nyt teatterisalin katsomoon mahtuu 130 katsojaa. Teatterisali takatiloineen vastaa varustukseltaankin nykyajan vaatimuksia. Teatterille on Espoon kaupungin ja Opetusministeriön yhteistyössä rakennettu gallerialisärakennus vuonna 2000 ja viimeksi kaupunki on peruskorjannut teatterin lavastamo- ja nukketyö-pajarakennuksen vuonna Juhannusmäen nykyiset rakennukset ovat tulleet laajentuneelle toiminnalle ahtaiksi ja riittämättömiksi. Lisärakennukseen, Tusculumiin, tuleva toiminta on jo olemassa. Esteetöntä tilaa tarvitaan vain kipeästi lisää. Teatteri Hevosenkenkä on Galleriatiloja hyödyntäen aloittanut ja kehittänyt erityisesti lapsille ja nuorille, mutta myös aikuisille suunnattua taideterapiaa. Nykyiset taideterapian käytössä olevat tilat osana teatteritalon Galleriasiipeä eivät riitä nopeasti lisääntyvän taideterapiatoiminnan kysyntään eivätkä ole esteettömästi saavutettavissa. Teatteri Hevosenkengän toteuttamaa erityisesti lapsille ja nuorille suunnattavaa taideterapiatoimintaa ja vauvateatteritoimintaa varten toteutetaan Juhannusmäen tontille oma rakennus, Tusculum. Teatterissa tapahtuvia taideterapiatyöpajoille sekä työpajoille, kursseille ja vauvateatterille tarvitaan esteettömät tilat laajentuneen toiminnan tarpeisiin. Sisältö ja asiakkaat uusille tiloille ovat jo olemassa. Teatteri Hevosenkengän taideterapiatoiminta sekä vauvateatteritoiminta keskitetään uuteen rakennukseen ja nykyisen käytössä olevat tilat hyödynnetään niin, että entisestä gallerian alakerrasta, jyrkkien portaiden päästä, saadaan erittäin tarpeellinen harjoitushuone. Illat ja kesäajat, jolloin teatterissa ei ole yleensä näytäntöjä, saataisiin toimimaan tehokkaasti. Kohde sijaitsee Tapiolassa Mankkaan kaupunginosassa Espoon kaupungin omistamalla, asemakaavoitetulla tontilla , jonka asemakaava on hyväksytty Sisäasiainministeriössä Tontin kokonaisrakennusoikeus on asemakaavan mukaisesti 5113 ke-m2, josta on käytetty rakennusoikeus 2117 ke- m2 ja käyttämätön rakennusoikeus 3003 ke- m2.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 29 Teatterin laajennushankkeen tausta ja valmistelutilanne Espoolainen lastenteatteri Teatteri Hevosenkenkä lähestyi keväällä 2016 Espoon kaupunkia sekä Opetus- ja Kulttuuriministeriötä hankeesityksellään koskien lisärakentamista vuokraamallaan Espoon kaupungin omistamalla tontilla. Espoon kaupunki esitti kirjeellään Opetus- ja kulttuuriministeriölle valtionavustuksen varaamista hankkeen rahoitukseen vuosien kulttuuritilojen peruskorjauksien ja perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään , Dnro 2/611/2016 varannut ohjeellisessa rahoitussuunnitelmassaan vuodelle 2017 Espoon kaupungille euron valtion-avustuksen kohteeseen Teatteri Hevosenkenkä Tusculum arvioituihin euron (sis. alv). suuruisiin kustannuksiin. Kulttuurilautakunta on päättänyt aiemmin uusien tilojensa investointiohjelmasta ja priorisoinut investointijärjestyksen. Tässä ohjelmassa ei ole mukana Tusculum -hanketta. OKM:n valtionavustuksen hakutilanne Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on haettu kulttuuritilojen peruskorjauksien ja perustamishankkeiden määrärahasta euron valtionavustusta Tusculum - investoinnille määräaikaan mennessä. Hakemuksen ja samalla OKM: lle esitetyn rahoituspäätöksen edellyttämä hankesuunnitelma valmisteltiin sivistystoimen esikunnan tilat ja alueet - yksikössä. Rahoituspäätöstään OKM ei ole vielä mennessä tehnyt. Rakennushankkeen laajuus Tilapalvelut - liikelaitos on kilpailuttanut vuoden 2016 lopulla kohteen jatkosuunnittelun ja kohteen suunnittelijaksi on kiinnitetty arkkitehtitoimisto A-konsultit. Hankesuunnitelman laadintavaiheessa vuoden 2016 lopulla hankkeesta oli käytettävissä Teatteri Hevosenkengän tilaamana laaditut Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy:n alustavat luonnokset päiväyksellä (asemapiirros, aluejulkisivu, alueleikkaus sekä lisärakennuksen pohjakaavio) sekä FMC- laskentapalvelujen laatimat tavoitehintalaskelmat päiväyksellä (perustamiskustannukset uudis- ja pääryhmittäin, tilaluettelo ja hanketekijät). Rakennushanke on kooltaan 138 br-m 2 ja laaditun tilaohjelman mukainen laajuus on 113 ht-m 2.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / 29 Tusculum - investoinnin vaikutus kulttuuritoimen avustuksiin Toteutuessa hankesuunnitelman mukaisella kustannustasollaan ( euroa, alv 0%) kohteen vaikutus tarvittavaan avustusmäärärahan lisäykseen on ,24 euroa /vuosi. Tusculum - investoinnin osalta tulee ehdottomasti huomioida, että tilan (113 m 2 ) tulevat vuokrakustannukset sekä käytöstä aiheutuvat taloudelliset lisätarpeet huomioidaan kulttuurin tulosyksikön tulevan vuoden käyttötaloudessa selkeällä määrärahalisäyksellä. Arviolta lisäystarve tulee olemaan uudistilan osalta sisäisinä erinä euroa vuodessa ja toiminta-avustuslisäyksenä (mm. työvoimakustannukset ja viestintä) euroa. Tusculum -hankkeen tarvitsemaa rahoitustarvetta ei voida kattaa kulttuurilautakunnan nykyisestä budjetista, lautakunnan myöntämiin avustuksiin tulee tehdä tarvittava määrärahalisäys, jotta hanke on toteutettavissa. Päätöshistoria Kulttuurilautakunta Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta lausuntonaan Tilapalvelut liikelaitokselle toteaa seuraavaa: Teatteri Hevosenkengän Espoon kaupungille esittämän lisärakennustarpeen toteuttaminen tarjoaisi uudet esteettömät tilat teatterin laajentuneen toiminnan tarpeisiin; taideterapialle, työpajoihin ja vauvateatterille. Teatteri Hevosenkengän teatterin ydintoiminta on lastenteatteri. Hankesuunnitelman mukainen lisärakennus toteutuessaan antaa uudenlaiset toimintaedellytykset Teatteri Hevosenkengän yhteydessä käynnistyneelle taideterapiatoiminnalle uudessa, suunnitellussa laajuudessaan. Hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio toteutuessaan johtaa Teatteri Hevosenkengälle vähintään ,24 euron suuruisiin vuokrakustannuksiin ja investointi toteutuessaan vastaavansuuruiseen toiminta - avustusmäärärahan lisäystarpeeseen.

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Kulttuurilautakunta Sivu 9 / 29 4 Kulttuurilautakunta ehdottaa kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostolle, että Espoon kaupungin Teknisen ja ympäristötoimen talousarvion käyttösuunnitelmassa / investointiohjelmassa osoitetaan kate hankesuunnitelman mukaisen investoinnin toteuttamiselle. 5 Kulttuurilautakunta edellyttää, että investoinnin toteutumisen myötä lisääntyvä avustusmäärärahan tarve huomioidaan lautakunnan vuoden 2018 talousarvion avustusmäärärahan mitoituksessa. Hankkeen vuosittain tarvitsemaa rahoitustarvetta ei voida kattaa kulttuurilautakunnan nykyisestä budjetista. Kulttuurilautakunta on päättänyt tilojensa investointiohjelmasta ja priorisoinut investointijärjestyksen. Tässä ohjelmassa ei ole mukana Tusculum -hanketta. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti Saarisen, Lummen ja Suntion kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kulttuurilautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kulttuurilautakunta päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle. Kulttuurilautakunta Päätösehdotus 6 7 Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta lausuntonaan Tilapalvelut liikelaitokselle toteaa seuraavaa: Teatteri Hevosenkengän Espoon kaupungille esittämän lisärakennustarpeen toteuttaminen tarjoaisi uudet esteettömät tilat teatterin laajentuneen toiminnan tarpeisiin; taideterapialle, työpajoihin ja vauvateatterille. Teatteri Hevosenkengän teatterin ydintoiminta on lastenteatteri. Hankesuunnitelman mukainen lisärakennus toteutuessaan antaa uudenlaiset toimintaedellytykset Teatteri Hevosenkengän yhteydessä käynnistyneelle taideterapiatoiminnalle uudessa, suunnitellussa laajuudessaan.

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Kulttuurilautakunta Sivu 10 / Hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio toteutuessaan johtaa Teatteri Hevosenkengälle vähintään ,24 euron suuruisiin vuokrakustannuksiin ja investointi toteutuessaan vastaavansuuruiseen toiminta - avustusmäärärahan lisäystarpeeseen. Kulttuurilautakunta ehdottaa kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostolle, että Espoon kaupungin Teknisen ja ympäristötoimen talousarvion käyttösuunnitelmassa / investointiohjelmassa osoitetaan kate hankesuunnitelman mukaisen investoinnin toteuttamiselle. Kulttuurilautakunta edellyttää, että investoinnin toteutumisen myötä lisääntyvä avustusmäärärahan tarve huomioidaan lautakunnan vuoden 2018 talousarvion avustusmäärärahan mitoituksessa. Hankkeen vuosittain tarvitsemaa rahoitustarvetta ei voida kattaa kulttuurilautakunnan nykyisestä budjetista. Kulttuurilautakunta on päättänyt tilojensa investointiohjelmasta ja priorisoinut investointijärjestyksen. Tässä ohjelmassa ei ole mukana Tusculum -hanketta. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kulttuurilautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kulttuurilautakunta päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi - Teatterinjohtaja Kirsi Siren - Teatteri Hevosenkengän Kannatusyhdistys ry - Aulikki Torniainen, Tilahallinta - Juha Iivanainen, Tilahallinta

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Kulttuurilautakunta Sivu 11 / / Kulttuurilautakunnan vuoden 2017 talousarvion ja strategian huhtikuun kuukausiraportti tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Annika Latva-Äijö, puh Sari Nybacka, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kulttuurin tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian huhtikuun seurantaraportin tilanteessa Liite Oheismateriaali 6 Kulttuuri, brutto, sitova taso tilanteessa Kulttuuri, netto, tilanteessa Sito tuloslaskelma, huhtikuun seuranta - Sivistystoimen tuloskortti Kulttuurin tuloskortti Selostus Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle laaditaan huhti-, heinä- ja lokakuun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Seurantaraportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Lautakunnat laativat oman tehtäväalueensa raportit huhti-, heinä- ja lokakuun lopun tilanteesta. Raporteissa käsitellään myös tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Sivistystoimen tulokertymä oli huhtikuun lopulla 16,1 milj. euroa eli 31,1 prosenttia koko vuoden muutetusta budjetista. Ilman nettositovaa kulttuurin yksikköä kertymä on 15,4 milj. euroa eli 30,2 prosenttia.

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Kulttuurilautakunta Sivu 12 / 29 Toimialan tulokertymän ennustetaan alittavan tuloarvioin noin 3 milj. eurolla johtuen mm. varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muutoksesta sekä muun sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulojen ja -menojen ennustetaan ylittyvän noin 0,6 milj. eurolla. Toimialan toimintamenot olivat huhtikuun lopulla 226,3 milj. euroa eli 31,6 prosenttia koko vuoden budjetista. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 221,4 milj. euroa, 31,6 prosenttia. Sivistystoimen toimintamenojen ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä ennustetaan alittavan talousarvion noin 0,5 milj. eurolla johtuen Tapiolan uimahallin toimitilavuokrien säästöstä. Uimahalli on suljettuna tämän vuoden peruskorjauksen takia. Lautakunta-/tulosyksikkökohtaisten tulosten analyysi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 0,5 milj. eurolla, johtuen varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutoksesta. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Rinnekoti -koulun opetuksen siirtyminen Postipuun koulun alaisuuteen tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia. Luvut tarkentuvat syksyllä. Svenska rum -lautakunnan toimintatulojen ja -menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutoksesta aiheutuva tulovaje ennustetaan saatavan katettua opetuksen tuista. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulojen ja -menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Nettobudjetoidun Kulttuurin yksikön toimintatulojen ja -menojen ennustetaan ylittyvän noin 0,6 milj. eurolla. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 0,1 milj. eurolla johtuen saaduista avustuksista. Toimintamenojen ennustetaan alittavan noin 0,5 milj. eurolla. Omnia koulutuskuntayhtymältä syksyllä nuorisotoimeen siirtyvä Etsivä nuorisotyö tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia ja myös tuloja valtionosuuksina. Luvut tarkentuvat syksyllä. Muun sivistystoimen toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 3,1 milj. eurolla johtuen sekä liian suuresta tulo-odotteesta sekä siitä, että maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta saatava valtionosuus tuloutetaan kaupungin rahoitukseen eikä se näy sivistystoimen tulona. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Kulttuurilautakunta Sivu 13 / 29 Investoinnit Liikuntapaikkojen perusparantamisen menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. KULTTUURILAUTAKUNTA KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Kulttuurin tulosyksikköön kuuluu neljä palvelualuetta: kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Kulttuurin tulosyksikön toimintaohjetta muutettiin osana organisaation kehittämistyötä. Tulosyksikön johtajan alaisuuteen tuli alkaen kulttuurin yhteyspalvelut, jota johtaa kulttuuripäällikkö. Johtavan intendentin nimike muutettiin kulttuuripäällikön nimikkeeksi alkaen. KULTTUURI, brutto, sitova taso Kulttuurin tulosyksikön, brutto, sisältää tulosyksikön johdon, yhteyspalveluiden, avustusten ja kaupunginkirjaston määrärahat. Talous Toimintatulojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Avustuksia on maksettu noin 3,6 milj. euroa, eli 50,0 %. Avustuksia on maksettu kaksi erää neljästä, mikä vaikuttaa avustusten toteumaprosenttiin. Käyttötalouden määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Kulttuurin esikunta Toiminta Kohdeavustukset Kulttuurilautakunta myönsi huhtikuun loppuun mennessä 58 kohdeavustusta, yhteensä euroa. Summa on 40 % kuluvan vuoden määrärahasta. Lähikulttuuriavustuksia festivaalien ja kulttuuriproduktioiden toteuttamiseen näistä on 64 %, kansainvälisiä matka-avustuksia 19 %, taideapurahoja 14 % ja kehittämisavustuksia 3 %. Suomi 100 -juhlavuoden teemaan liittyviin hankkeisiin on kohdennettu euroa eli n. 17 % myönnetystä kokonaissummasta. Hankkeet, joille lautakunta on myöntänyt kohdeavustusta, jakautuvat eri taiteenaloille. Edustettuina ovat kuvataide, kirjallisuus, musiikki, tanssi

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Kulttuurilautakunta Sivu 14 / 29 sekä esittävät taiteet. Avustusten mahdollistamia tapahtumia ja produktioita on toteutumassa etenkin seuraavilla suuralueilla: Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara ja Tapiola. Lapsille ja nuorille suunnattuja hankkeita on 21 % kokonaisuudesta. Kulttuurien moninaisuus on erityisesti huomioitu noin 10 % hankkeissa. Lisäksi esimerkiksi asukasyhdistysten tuottamien kaupunginosatapahtumien laajaan yleisöpohjaan kuuluvat niin lapset, aikuiset kuin ikäihmisetkin taustoista riippumatta. KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku Kulttuurilautakunta päätti helmikuussa kulttuuripolun muutoksesta elokuusta 2017 alkaen. Jatkossa kulttuuripolun käyttöä kohdistetaan tasaisemmin eri taiteenlajien kesken, myös edullisempiin museopalveluihin ja festivaaleille. Muutoksella pyritään ennakoimaan kustannuksia ja lisäämään palvelun kattavuutta sekä oppilaiden välistä tasa-arvoa. Kaikukortti Kaikukortin tavoitteena on parantaa erilaisista syistä taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään. Vuoden 2017 alusta Espoon Kaikukortteja jakavien toimijoiden verkostoon liittyivät HYKS Psykiatrian Espoon mielialahäiriö- ja psykoosipoliklinikat sekä Espoon kaupungin vammaispalvelut. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Suomen Kansallisgalleria päätti huhtikuussa tarjota Kaikukortin haltijoille loppuvuoden ajaksi pääsyn Kansallisgallerian kolmeen museoon: Ateneumiin, Kiasmaan ja Sinebrychoffin taidemuseoon. Kansallisgalleria on ensimmäinen ulkopuolinen taho, joka tarjoaa etuja Kaikukortti-asiakkaille. Kulttuuriketjuvierailuja tehdään vuoden 2017 ohjelman mukaisesti. Kohtaamo Ison Omenan palvelutorin kulttuurin ja taiteen kohtaamispaikka Kohtaamo on kevätkaudella täyteen varattu. Kohtaamon toiminnasta vastaavat espoolaiset taide- ja kulttuuritoimijat. Kevätkauden toimijoissa on mukana museoita, musiikkiopistoja, taidekouluja, festivaaleja sekä tanssia ja esittävän taiteen tahoja. Kesällä Kohtaamossa järjestetään kolme alakoululaisille suunnattua, maksutonta matalan kynnyksen leiriviikkoa. Kaupunginkirjasto Toiminta Kaupunginkirjaston kävijämäärät ovat nousseet noin 30 %. Nousua selittävät Ison Omenan palvelutorin kävijämäärät ja lähikirjastojen omatoimiaukioloajat. Lisäksi kirjastoihin asennettiin syksyllä 2016 uudet, tarkemmat kävijälaskurit. Myös lainauslukujen hyvää kehitystä selittävät Ison Omenan kirjaston ja omatoimikirjastojen käytön kasvu.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Kulttuurilautakunta Sivu 15 / 29 Henkilöstö Kaupunginkirjastossa on tehty muutoksia työaikajärjestelyihin. Työajan tasausjärjestelmästä pidettiin yhteistoimintamenettelyn mukainen neuvottelu kokeilujakson tulosten perusteella ja työaikajärjestely vakinaistettiin. Kirjaston esimiesten ja aineistokeskuksen työaika muuttuu toukokuun alusta liukuvaksi. Näillä ryhmillä on jatkossa käytössä työvuoroluettelo. Kaupunginkirjaston nimekkeiden muutosesityksestä järjestetään yhteistoimintamenettelyn mukainen neuvottelu toukokuun aikana. Talous Kaupunginkirjaston talous on tasapainossa. Kaupunginkirjaston määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. KULTTUURI, netto Kaupungin nettobudjetoituun kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta; kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Talous Nettobudjetoituja palvelualueita sitoo toimintakate -15 milj. euroa, josta palvelualueet ovat käyttäneet noin 4,2 milj. euroa. Nettobudjetoidun kulttuurin määrärahojen arvioidaan ylittyvän tulojen ja menojen osalta noin 0,6 milj. euroa. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut järjestää Espoo-päivän sekä itsenäisyyspäiväkonsertin, joten loppuvuosi on kustannuspainotteinen. Kuluvan vuoden talouden toteutumaennusteena toimintakate on talousarvion mukainen.

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Kulttuurilautakunta Sivu 16 / 29 Kävijöiden ja tapahtumien lukumäärä sekä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan osuus kulttuurin nettobudjetoidussa yksikössä TP Kävijöitä Kävijöitä Lapsia/ Tilaisuuksia/ Lapsille/ Nuoria Opastuksia Nuorille Kaupunginmuseo, yht KAMU GLIMS Koulumuseo, Rulludd Muualla Kaupunginorkesteri WeeGee Kulttuurikeskus Sellosali Alueelliset kulttuuripalvelut, yht Kannusali Karatalo Pikku-Aurora Seinätön aluekulttuurityö Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Toiminta Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden palvelualueeseen kuuluvat Karatalo, Kannusali, Pikku-Aurora, Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee, Sellosali ja kaupunkitapahtumat. Palvelualue tuottaa ja ylläpitää korkealuokkaista sekä matalan kynnyksen tapahtumatarjontaa. Koko palvelualueen osalta tapahtuma- ja asiakasmäärät kasvoivat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kaupunkitapahtumat ja Suomi 100 -hanke Espoon Suomi 100 -juhlavuoden avajaiset järjestettiin Ystäväluistelutapahtumana Tapiolan Jääpuutarhassa. Tapahtuma striimattiin livenä jäälle ja espoo.fi/livetapahtumat-kanavalle. Tapahtuma tavoitti lähes ihmistä. Osana Suomi 100 -valotapahtumaa Espoossa järjestettävä Valolinna on yhteisöllinen taiteilijan ja kaupunkilaisten yhteinen installaatio. Keväällä kerrostalon kokoiset valoinstallaatiot toteutettiin Suvelassa, Matinkylässä ja Espoonlahdessa. Niihin osallistui yhteensä yli katsojaa ja tekijää. Espoonlahden valoteoksen videota katsottiin Facebookissa kertaa ja YouTubessa 350 kertaa.

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Kulttuurilautakunta Sivu 17 / 29 Uusi Tapahtuma-akatemia käynnistyi. Kyseessä on uusi malli, joka aktivoi yhteisöjä ja ihmisiä kaupunkitapahtumien tekoon. Sparrausiltaan osallistui 25 henkilöä. Espoo Metro Areenan kanssa tehtiin yhteistyötä koripallotapahtumassa ja Emma-gaalassa. Koripallotapahtumaan jaettiin lippua junioreille ja vähävaraisille lapsiperheille. Myös UMK 17 -laulukilpailun kanssa tehtiin yhteistyötä Suomi 100 Espoon merkeissä. Espoon Suomi 100 juhlavuotta esittelevää videota on katsottu Facebookissa kertaa ja YouTubessa kertaa. Pääkaupunkiseudun yhteistuotannot Hurraa! lasten ja nuorten teatterifestivaali ja Loiste-festivaali toteutettiin ympäri kaupunkia. Esityksiä oli muun muassa kauppakeskuksissa, vastaanottokeskuksessa ja palvelutalossa. Alueelliset kulttuuritalot: Pikku-Aurora, Kannusali ja Karatalo Pikku-Auroran uusi toimintakonsepti käynnistyi. Kuluvan kauden aikana toteutettiin osallistava Unelmien Pikku-Aurora -tapahtuma, Aurora reissussa ja pop-up-tapahtumia. Meijerin suunnittelu eteni. Karatalon 30- vuotisjuhla näkyi muun muassa Voimaa torille! -tapahtumassa, joka veti Karakallion torille 600 kävijää. Taidetestaajien ensimmäiselle kaudelle ilmoittautui oppilasta eli 96,14 % kaikista Espoon ensi lukuvuoden kahdeksasluokkalaisista. Espoo koordinoi hanketta koko Länsi-Uudellamaalla, missä testaajia on 98,12 % eli oppilasta. Espoon kulttuurikeskus Kulttuurikeskus on korkeatasoisen esittävän taiteen keskus sekä Tapiola Sinfoniettan ja Espoon kaupunginteatterin vierailuesitysten mahdollistaja. Huhtikuun lopussa kulttuurikeskuksen salit ja aulat täytti tuttuun tapaan April Jazz, joka järjestettiin jo 31. kerran. EKK:n ja Helsingin Poliisisoittokunnan yhteistyönä tarjottiin yläkouluille maksuttomia päihdevalistuskonsertteja. Lapsiperheille ja senioreille järjestettiin matalan kynnyksen tarjontaa. Sellosali Sellosalin toiminta korkeatasoisen musiikin kotisalina näkyy kasvavina esitys- ja kävijämäärinä. Sellosali toimi muun muassa JuuriJuhla-RotFestkansanmusiikkifestivaalin päänäyttämönä sekä April Jazzin konserttipaikkana. Lisäksi Sellosalissa tehtiin äänityksiä, taltiointeja sekä järjestettiin seminaareja ja juhlatilaisuuksia. Senioreille tarjottiin maksutonta iltapäiväohjelmaa ja lapsiperheille lauantaiesityksiä.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Kulttuurilautakunta Sivu 18 / 29 Näyttelykeskus WeeGee WeeGeellä käynnistyi Tapio Wirkkala Rut Bryk -näyttelytilan suunnittelu ja rakentaminen. Työ WeeGeen designprofiilin päivittämiseksi jatkui. EMMAssa Olafur Elisassonin näyttely herätti mielenkiintoa ja sai hyvän mediahuomion. WeeGeen yhteisillä Lasten museofestarerilla kävi huhtikuun alussa ennätysmäärä asiakkaita: Tapahtuma sai komeasti näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa. WeeGeellä tehtiin yhteistyötä muun muassa liikuntapalveluiden, maahanmuuttajapalveluiden ja Hurraa!-festivaalin kanssa. Talous Kuluvan vuoden ennusteena toimintakate on talousarvion mukainen. Toiminnan tuottavuus ja kustannustehokkuus toteutuu palvelujen tuottamisessa nettobudjetoinnin avulla. Henkilöstö Palvelualueen sijaisuusjärjestelyt jatkuivat kahden tuotantopäällikön ollessa virka- ja opintovapaalla. Henkilökunta osallistui muun muassa esimies-, some-, turvallisuus- ja ensiapukoulutuksiin. Päätökset kesätyöntekijöistä tehtiin ja lisäksi tarjottiin paikkoja korkeakouluharjoittelijoille. Yksi henkilö palkattiin palkkatuella ja toinen oppisopimuksella. Työkokeilun aloitti yksi henkilö maahanmuuttajarekrytoinnin kautta. Akava palkitsi tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vuoden 2016 parhaana korkeakouluharjoittelupaikkana. Kaupunginmuseo Toiminta Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualueen kulttuuriympäristöön liittyvä viranomaistoiminta jatkui vilkkaana. Lausuntopyyntöjä käsiteltiin ennätysmäärä. Lisäksi kulttuuriympäristön vastuualue osallistui poikkihallinnollisiin työryhmiin, joista keskeisin oli Espoon koulujen sektoriinventointi. Inventointi julkistettiin huhtikuussa Espoon kaupungin verkkosivuilla. Talomuseo Glimsissä avattiin erityisesti lapsiperheille suunnattu näyttely #eläimetespoossa. Näyttely käsittelee ihmisen ja eläinten suhdetta ennen ja nyt sekä ihmisen vastuuta eläinten hyvinvoinnista. Näyttely toteutettiin yhteistyössä kuntalaisten, kaupungin toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Espoon kaupunginmuseon kokoelmiin siirrettiin kaupunkisuunnittelukeskukselta dian kokoelma. Diakokoelma sisältää kuvia Espoon eri kaupunginosista lähivuosikymmeniltä. Kaupunginmuseo järjesti aineiston keruun, jolla koottiin Espooseen ja espoolaisiin liittyviä tietoja vuosien tapahtumista: muistoja,

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Kulttuurilautakunta Sivu 19 / 29 muistelmia, tarinoita, valokuvia, päiväkirjoja, postikortteja ja kirjeitä. Keruu liittyy marraskuussa 2017 KAMUssa avattavaan näyttelyyn Särkynyt elämä Espoo sisällissodassa. Kaupunginmuseo on kokeillut monia erilaisia tapahtumamalleja. Esimerkiksi Lasin aika -näyttelyn yhteydessä järjestettiin opastettuja lamppukävelyjä Helsingissä ja osallistuttiin häämessuille pienellä pop upnäyttelyllä. Lisäksi kaupunginmuseo tapasi espoolaisia Ison Omenan Palvelutorin Kohtaamossa ja järjesti tulevaan Saaristomuseo Pentalaan liittyen erilaisia sidosryhmätyöpajoja. Talous Kaupunginmuseon talous toteutui suunnitellusti. Käyttötalouden pieni liikkumavara kohdennettiin Saaristomuseo Pentalaan kohdistuvaan työhön. Henkilöstö Museon organisaation kehittämishanketta jatkettiin koko henkilökunnan voimin Ramboll-yhtiön konsulttien fasilitoimissa työpajoissa. Johtoryhmän työnohjaus konsultin avustamana keskittyi organisaation kehittämisen ja henkilöstövaihdosten tuottamien muutosten hallintaan. Tapiola Sinfonietta Toiminta Tapiola Sinfonietta, tapahtuma- ja kulttuuripalvelut sekä liikunta- ja nuorisopalvelut järjestivät tammikuussa yhteisen Ystäväluistelutapahtuman, joka keräsi yhteensä noin kävijää. Sinfoniettan Tapiolasalin konsertti striimattiin suorana Tapiolan Jääpuutarhaan. Helmikuussa orkesteri osallistui Musica Nova -festivaaliin. Konsertissa kantaesitettiin kaksi teosta: maailman kantaesityksenä Jarkko Hartikaisen Hysteresis sekä Suomen kantaesityksenä Michel van der Aan klarinettikonsertto. Musica Nova on Suomen suurin ja arvostetuin nykymusiikkifestivaali, jonka yksi pääjärjestäjä Tapiola Sinfonietta on. Yhteensä 27 konsertin festivaali keräsi noin kuulijaa, joista noin 700 kävi Tapiola Sinfoniettan konsertissa. Helmikuussa Tapiola Sinfonietta sai valmiiksi Brahmsin sinfonioiden kokonaislevytyksen. Orkesteri levytti Brahmsin neljä sinfoniaa kapellimestari Mario Venzagon johdolla. Levytys ilmestyy myöhemmin tänä vuonna CPO-levymerkillä. Orkesterin ohjelma kaudelle valmistui maalis-huhtikuussa.

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Kulttuurilautakunta Sivu 20 / 29 Henkilöstö Orkesteri on saanut kaupunginjohtajan päätöksellä uuden alttoviulun äänenjohtajan vakanssin alkaen. Vakanssi avataan hakuun toukokuussa ja täytetään syksystä 2017 alkaen. Orkesterin toiminnan kartoitus on jatkunut muusikoille pidetyillä kehityskeskusteluilla. Keskusteluissa on noussut esiin tarve orkesterin taiteellisen suunnittelumallin kehittämisestä. Kehittämistyö on aloitettu jo syksyllä 2016 ja sen tulokset alkavat näkyä kauden aikana. Talous Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen talousarvio tulee toteutumaan orkesterin osalta suunnitellun mukaisesti. INVESTOINNIT Kulttuurilautakunnan investointimääräraha on yhteensä 0,5 milj. euroa. Kaupunginkirjaston investointimääräraha on noin 0,1 milj. euroa, josta määrärahaa on käytetty huhtikuun loppuun mennessä noin 0,09 milj. euroa. Toteutuneessa summassa on kirjauksen kohdistamisvirhe, eri vuosille. Tästä johtuen investointien määrärahan ennustetaan ylittävän 0,054 milj. euroa. Nettobudjetoidun kulttuurin investointimääräraha on noin 0,4 milj. euroa, josta määrärahaa on käytetty huhtikuun loppuun noin 0,05 milj. euroa. Investointimäärärahojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Kulttuurilautakunta Sivu 21 / / Kulttuurin kohdeavustukset, erä 3 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh Katja Koskela, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta päättää myöntää kohdeavustuksia liitteen mukaisesti yhteensä euroa. Selvitys avustuksen käytöstä on toimitettava kaupungille seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Liite Oheismateriaali 8 Kohdeavustukset 2017 erä 3 ei julkinen - Kohdeavustukset 2017 erä 3 julkinen Selostus Kulttuurilautakunnan hyväksymien avustusten yleisten ehtojen ja periaatteiden mukaan lautakunta myöntää kohdeavustuksia 1) lähikulttuuritoimintaan, 2) taideapurahoina espoolaisille ammattitaiteilijoille, 3) kehittämisavustuksina espoolaisille ammattimaisille taide- ja kulttuurialan yhteisöille sekä 4) matka-avustuksina kansainväliseen toimintaan espoolaisille taiteen ammattilaisille ja ammattimaisille kulttuurialan yhteisöille. Kohdeavustus on käytettävä avustushakemuksessa esitetyn suunnitelman ja talousarvion mukaisesti. Kohdeavustukset ovat jatkuvasti haettavissa tammikuun lopusta elokuun loppuun mennessä. Lautakunta päättää kohdeavustuksista hakuajankohtaa seuraavissa kokouksissa. Tässä kokouksessa on päätettävänä 38 kohdeavustushakemusta, yhteensä euroa, joista 35 esitetään myönnettäväksi yhteensä euroa. Alkuperäiset hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tiedoksi - Avustuksen hakijat

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Kulttuurilautakunta Sivu 22 / / KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteiden raportointi Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh Sini Sormunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi selostusosassa olevan raportin KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteistä. Oheismateriaali - KulttuuriEspoo 2030 Selostus Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi KulttuuriEspoo linjaukset kokouksessaan KulttuuriEspoo 2030 hyödyntää kulttuurin ja taiteen näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden linjaamisessa. Kulttuurilla ja taiteella tulee olla näkyvämpi rooli esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, oppimisessa, sosiaalipalveluissa ja terveydenhoidossa. KulttuuriEspoo 2030 on kaupunkitasoinen ohjelma siitä, miten voimme yhdessä tehdä Espoosta rohkean ja innovatiivisen kaupungin. KulttuuriEspoo toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ( 136) ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosassa olevan raportin KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteistä. Valtuusto käsittelee KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteiden raportin kokouksessaan Ensimmäisen vuoden aikana kulttuurin tulosyksikkö on keskittynyt toimimaan keskustelun avaajana yhteistyön paikoista ja mahdollisuuksista kaupungin palveluja järjestävien toimialojen kanssa. Sektoriajattelu elää edelleen hyvin vahvana kaupungin organisaatioissa ja sitoutuminen

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Kulttuurilautakunta Sivu 23 / 29 yhteiseen tekemiseen on vasta heräämässä. Strategisten valintojen ja tavoitetilojen muuttuminen arjen tekemiseksi tarvitsee tuekseen vahvaa poliittista tahtotilaa. Vuoden 2016 aikana kulttuurin tulosyksikössä käynnistettiin KulttuuriEspoo2030 -ohjelman mukaisia strategisia avauksia kaupunkitasoisten poikkisektoraalisten toimintatapojen selvittämiseksi. Kulttuuritoiminnan vipupisteet yhteiskunnallisessa muutoksessa ovat moninaiset: kyse on sekä koko alueen ja sen yhteisön kyvystä jäsentää ja kertoa yhteistä tarinaa maailman muutoksesta, erilaisten ihmisten voimaannuttamisesta niin oman tekemisen, koettujen kulttuurielämysten tai arjen sujuvuuden ja oman lähiympäristön esteettisyyden kokemisen kautta toimenpiteitä teknisen ja ympäristötoimen yhteistyönä Espoon teknisen toimen palvelujen tavoitteena on luoda toimivat ja viihtyisät edellytykset asumiselle ja yrittämiselle, huolehtia ympäristöstä ja kaupunkikuvallisesta ilmeestä. Yleisesti voidaan todeta, että rakennetun ympäristön laatu määräytyy pitkälti sen perusteella, kuinka hyvin se vastaa käyttäjien tarpeisiin. Laatu muodostuu toiminnallisuudesta, ekologisesta kestävyydestä, elinkaarikustannuksista, estetiikasta ja elämyksellisyydestä. Kaikkea julkista palvelutuotantoa haastavat nykyisin yhteiskunnassa useat megatrendit, myös teknisen toimen palveluja kuntalaisille ja yrityksille. Kuntapalveluiden kehittämiseen vaikuttavat keskeisesti kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, kestävän kehityksen vaatimukset ja niukkenevat taloudelliset resurssit sekä teknologinen kehitys ja digitalisaatio. Suomen maankäytön suunnittelua koskevaan lainsäädäntöön on jo vuodesta 1990 lähtien sisältynyt velvoite edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Pyrkimyksenä on ollut myös edistää vuorovaikutteista suunnittelua sekä kuntalaisten kuulemista maankäyttöä koskevissa asioissa. Rakennushankkeiden tarkastelussa keskitytään usein vain investointivaiheen kustannuksiin, sillä kustannuslaskennan keinot ovat kehittyneempiä ja laajemmin hyväksyttyjä kuin erilaisten elinkaaren aikana syntyvien arvojen tai hyödyn määrittämiseen käytetyt työkalut. Tavoitteena on kuitenkin, että rakentamisen prosessi tuottaa tulevaisuudessa enemmän kuin rakennuksia eli rakennusten ohella tilaratkaisuja, jotka vastaavat käyttäjien toimintaa ja tarpeita. Valtakunnallinen ROTI on rakennetun omaisuuden tilan ja kehityksen arviointia varten kehitetty järjestelmä, joka perustuu laajaan faktapohjaan ja asiantuntijapaneeleiden työskentelyyn. Vuonna 2017 taide, suunnittelu ja arkkitehtuuri ovat ensimmäistä kertaa omana kokonaisuutenaan mukana myös ROTI -järjestelmässä. Rakennetun omaisuuden tila ROTI, ajankohtaiskatsaus Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Kulttuurilautakunta Sivu 24 / 29 kehitystarpeista, nosti muiden teemojensa rinnalle uuden asiantuntijapaneelin. Tulevaisuuden hankkeissa moniammatilliset tiimit luovat toimivaa ja elämyksellistä rakennettua ympäristöä. Kokonaisvaltaiset ratkaisut tuottavat käyttäjilleen sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista lisäarvoa. Ratkaisut syntyvät käyttäjälähtöisesti, mutta niissä huomioidaan samalla elintapojen, arvojen ja kulttuurin muutokset kehittämällä innovatiivisia uusia ratkaisuja. Käyttäjälähtöisyyden myötä osallistaminen, palvelumuotoilu, konseptointi ja tulevaisuudentutkimus ovat tulleet rakennusalalle jäädäkseen. (ROTI paneeli 2017) Uudet valtakunnalliset ohjeet, kuten taidetta rakennushankkeessa käsittelevä RT -kortti sekä taideasiantuntijoiden käyttö ovat helpottaneet taideteosten hankintaa Suomessa. Muotoilupalveluiden käyttö on kasvussa kiinteistö- ja rakennusalalla. Niiden avulla voidaan mm. tehostaa tilojen käyttöastetta, luoda uudenlaisia tila- ja palvelukonsepteja sekä löytää toimintatapa- ja palvelu-uudistuksia. Ympäristönsuojeluhankkeissa voitaisiin jatkossa kiinnittää huomiota ympäristönsuojelullisten arvojen ja tavoitteiden lisäksi myös kulttuurin kokonaisuuteen, ihmisten arvoihin ja elämäntapoihin. Kulttuuriperintö ja sen suojeleminen sukupolvelta toiselle luo kaupungin omaa identiteettiä ja arvokkaaksi koettuja luontokohteita halutaan suojella yhdessä. - Kulttuurin tulosyksikön sekä teknisen ja ympäristötoimen yhteistyön mahdollisuuksia on selvitetty ja nopeita kokeilutoimia on pyritty käynnistämään. - Espoon omaa toimintatapaa taiteen prosenttiperiaatteesta on selvitelty yhteistyötapaamisissa, yhdessä on etsitty tapoja joilla taidetta voitaisiin hyödyntää luovasti rakentamisessa sekä sisä- ja ulkotiloissa. - Kulttuurisektorin ottaminen mukaan maankäytön suunnittelussa ja alueiden kehittämisessä on alkuvaiheessa ja mahdollisia yhteistyötapoja tunnustellaan. Asukkaiden osallisuus palveluiden suunnittelussa ja mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueen kehittämiseen on mahdollisuus tehdä yhteistyötä, kulttuurilautakunnan tukemat asukas- ja kaupunginosayhdistykset olisivat luonteva kumppani asukasfoorumien ohella. - Kaupungin tilojen yhteiskäyttöä on lisätty (esim. Haukilahden päiväkoti ja kirjasto) - Kulttuurin tulosyksikkö ja tekninen toimi ovat yhdessä tukeneet väliaikaisten toimijoiden ja tapahtumien syntymistä rohkeilla tilakokeiluilla (Keran väliaika). Keran alueesta ollaan yhteistyöllä teknisen toimen ja konserniesikunnan kanssa luomassa espoolaisen kiertotalouden keskittymää. - Kaupunginmuseo ja tekninen toimi valmistelevat yhdessä kulttuuriympäristöohjelman, joka ohjaa kaupunkikuvallisten rakennusten, kulttuurimaiseman ja arkeologisen kulttuuriperinnön hoitamista ja vaalimista. - Kaupunginmuseo on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut koulurakennusten inventoinnin.

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Kulttuurilautakunta Sivu 25 / 29 - Maaliskuussa 2017 avatussa Espoon uudessa sairaalassa toteutetaan prosenttiperiaatteen hengessä kuusi erillistä tilaustaideteosta. Teokset on integroitu osaksi sairaalan arkkitehtuuria, ja suunnittelussa on huomioitu tilallisten kokemusten luominen toimenpiteitä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä Espoon sosiaali- ja terveystoimi on visiossaan linjannut, että se auttaa ihmisiä oppimaan, löytämään omat voimavaransa ja pärjäämään omassa arjessaan. Työote on valmentava, eli asiakas osallistuu oman palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Kulttuurin tulosyksikön ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä on kehitetty mm. seuraavilla tavoilla: - Kulttuurineuvolatoimintaa laajennettiin kahteen uuteen neuvolaan vuonna Kulttuuritoimijoiden verkostoon liittyi Aalto -yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma. - Kulttuuriketju vie kulttuuria ja taidetta ikäihmisten arkeen hoivalaitoksissa. Myös suorana verkossa näytetty itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 2016 tarjosi esimerkiksi palvelutalojen asukkaille mahdollisuuden osallistua konserttikokemukseen. - Vapaaehtoisen kulttuurikaverin kanssa tehtiin vuoden 2016 aikana kulttuurivierailuja yhteensä 390 kertaa. - Kaikukortilla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat espoolaiset saavat lippuja kulttuuritapahtumiin. Toiminnassa mukana olevat sosiaali- ja terveysalan toimijat jakoivat asiakkailleen vuonna 2016 yhteensä 1320 Kaikukorttia. - Maaliskuussa 2017 avatussa Espoon uudessa sairaalassa toteutetaan prosenttiperiaatteen hengessä kuusi erillistä tilaustaideteosta. Teokset on integroitu osaksi sairaalan arkkitehtuuria, ja suunnittelussa on huomioitu tilallisten kokemusten luominen. Lisäksi kaikissa potilashuoneissa on EMMAn kokoelmateoksia esillä. Sosiaali- ja terveystoimi haluaa nostaa omassa visiossaan palvelujen laadun ja turvallisuuden eurojen ja suoritteiden rinnalle. Sote -muutoksista huolimatta kuntien tehtävänä säilyy jatkossakin edistää kaikkien kuntalaisten osallisuutta ja hyvinvointia. Kulttuurilla on tutkitusti paljon hyvinvointia edistäviä vaikutuksia ja yhdessä sosiaalitoimen kanssa kulttuuri saadaan osaksi myös niiden ihmisten arkea, jotka muuten saattaisivat olla syrjäytymisvaarassa yhteiskunnasta toimenpiteitä konsernihallinnon yhteistyönä Konsernihallinto edistää hyvää hallintoa, päätöksentekoa, yhtenäisiä toimintatapoja, kaupungin elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Kaupungin visiossa todetaan, että Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. KulttuuriEspoo ohjelmassa on huomioitu, että menestyvän kaupungin pitää tunnistaa omat ominaispiirteensä ja se, minkälaiseksi kaupunki on kehittymässä. Kaupungin identiteetti on tärkeä osa tulevaisuuden suunnittelua. Kulttuuri ja kulttuuriperintö ovat kaupungin

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Kulttuurilautakunta Sivu 26 / 29 dna. Kaupungin asukkaiden yhteiset arvot muodostavat käsityksen siitä, mitkä asiat ovat arvokkaita, esimerkiksi millaista elämäntapaa kuntalaiset haluavat edistää. Kestävä kehitys on kaikkeen kaupungin tekemiseen liittyvä arvotavoite. Se sisältää oletuksia hyvästä ja tavoiteltavasta kehityksestä. Paikallistason toiminta ja osallistuminen edistävät eri sektoreiden välistä vuorovaikutusta ja auttavat sovittamaan yhteen päätöksenteon eri tasoja. Aktiivinen osallisuus ja vaikuttaminen vahvistavat yhteisöllisyyttä ja paikallista identiteettiä. - Vuoden 2016 aikana kulttuurin tulosyksikkö sekä lukuisat kulttuuriyhteisöt antoivat omat kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksensa. Esimerkiksi vastuullinen kuluttaminen on yksi tapa osoittaa myötätuntoa ja lisätä ihmisten välistä empatiaa. - Elinkeinoelämän ja kulttuurin yhteistyöllä vahvistetaan Espoon mainetta ja luodaan Espoosta houkutteleva kotipaikka myös kansainvälisille asiantuntijoille ja toimijoille. Espoon kaupunki, EMMA ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö solmivat vuonna 2016 sopimuksen säätiön kokoelman sijoittamisesta Näyttelykeskus WeeGeen tiloihin. Uusi designille varattu näyttelytila ja kokoelman esillepano vahvistavat Espoon design -profiilia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi raportti korostaa myös design-, palvelumuotoilu- ja brändiosaamisen merkitystä Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamisessa toimenpiteitä sivistystoimen yhteistyönä Kuntien ensisijaisena tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kulttuurin merkitys kestävän hyvinvoinnin luomisessa on ratkaisevaa. Talous johtaa helposti yhteiskunnallista keskustelua tässä ajassa. Miten rohkeus tehdä asioita uudella tavalla voisi vahvistaa yhteiskuntaamme? Kulttuuripalveluista, liikunta- ja nuorisopalveluista löytyy opetus- ja varhaiskasvatuksen palvelujen lisäksi vastauksia siihen, millainen sivistyskaupunki Espoo voi olla. - Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa työpaikkoja ja ammatteja häviää ja vanhoja taitoja täytyy päivittää. Yhteistyössä opetustoimen kanssa kulttuurin tulosyksikkö tarjoaa uusia oppimisympäristöjä sekä kulttuuri tarjoaa reittejä uuden oppimiseen. - KULPS! -kulttuuri- ja liikuntapolku päivitettiin vuoden 2017 alusta vastaamaan paremmin uutta opetussuunnitelmaa ja tukemaan oppilaiden kokemusta luovasta ja kokeilunhaluisesta ilmapiiristä. Kehittämistyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä opetustoimen kanssa. - Kansainvälisessä tunnettuudessa haetaan sivistystoimen yhteisiä toimintamuotoja tuoda espoolaista osaamista esille, Culture for Cities & Regions hankekokonaisuutta on tehty yhdessä opetustoimen kanssa