Kuntauudistus NYT! Kehittämispäällikkö, Timo Aro Porin kaupunki
|
|
- Aune Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntauudistus NYT! Kehittämispäällikkö, Timo Aro Porin kaupunki
2 Ei vielä niin kovin kauan sitten Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa lääninhallitukselta soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me perustimme virat, joihin tuli 80 % valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu! - Olavi Ruotsalainen 2011, Suonenjoen kaupunginjohtaja -
3 SK
4 Uudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä Kuntauudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä. Suomessa uudistuksia pohjustetaan aina tummilla sävyillä: ihmiset vanhenevat, talous on synkkä, tämä sanoma on aina sama. Tanskassa uudistus onnistuttiin myymään Uusi Tanska nimellä. Kuntakoko suureni ja päästiin eroon maakunnista ja maakuntaverosta Tanskan malli on houkuttelevan yksinkertainen. Uudistuksen seuraukset eivät olleet ruusuisia, mutta se onnistuttiin myymään - Tutkija Siv Sandberg, Kuntalehti 2/2012 -
5 KESKEISIMMÄT JOHTOPÄÄTÖKSET AIKAISEMMISTA KUNTALIITOKSISTA: Kaikki uudistukset ovat 1960-luvulta alkaen perustuneet keskushallinnon interventioihin Yhteisenä piirteenä se, ettei asetettuja tavoitteita ole saavutettu tai uudistukset ovat joko hiipuneet tai jääneet keskeneräisiksi. Kuntien yhteistoiminta on tiivistynyt, mutta yhteistyöjärjestelyjen kirjo on kasvanut ja monimutkaistanut johtamista Kaupunkiseutujen yhteistyössä on päästy eteenpäin, mutta keskeiset ongelmat ovat edelleen ratkaisematta Lukuisat tehdyt selvitykset ovat sitoneet sekä kuntien että keskushallinnon resursseja. Kuntakenttä on ollut jatkuvan muutoksen tilanteessa
6 Hallitusohjelman tavoitteet kuntauudistuksessa Koko maan kattava kuntauudistus Vahvoihin peruskuntiin perustuva kuntarakenne Peruskunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta Riittävän suuria itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalihuolto Kaupunkiseudut uudistuksen keskiössä Lähde: VM, Hallitusohjelma
7 2012
8
9 9 Kartta, nykyhetki, kunnan nimi, kunnan optimikoko, hyvä vs. huono hallitus, ideologista keskittämistä vs. rakenteiden uudistamista jne. Yhdyskuntarakenne, demografia ja kuntatalouden kehitys 2010, 2020 ja 2030 : kuinka hyvinvointimallimme selviytyy, kuinka kuntaperustainen järjestelmä kestää, mitkä ovat kunnan tehtävät ja kuinka paljon siirrettään taakkaa työmarkkinoille tuleville nuorille ikäluokille?
10 Satakunta: Porin alueen Uusi Kunta muodostuisi kahdeksasta nykyisestä kunnasta. Asukasluku asukasta. Rauman alueen Uusi Kunta muodostuisi kolmesta kunnasta. Asukasluku asukasta Kankaanpään alueen Uusi Kunta muodostuisi viidestä kunnasta. Asukasluku Euran, Säkylän ja Köyliön Uusi Kunta asukasta Huittisten, Kokemäen ja Punkalaitumen Uusi Kunta asukasta
11 Rakennetyöryhmän selvityksen perustelut nojaavat ensisijaisesti I. Alueen toiminnalliseen kiinteyteen (keskinäis- ja polkuriippuvuus) II. Demografiseen kehitykseen III.Kuntatalouteen
12 I Alueen toiminnallinen kiinteys
13 Lähde: Suomen ympäristökeskus, asukasta keskustaajamaalueellla. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue
14 Jalostuksen ja palveluiden työpaikat Porin työssäkäyntialueella vuonna 2010 Kartta: Timo Widbom Data: Tilastokeskus
15 VYÖHYKKEISYYS PORIN ALUEELLA - Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskustasta: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein. - Vyöhykkeen sisällä kuusi kuntaa vuonna Porin kaupungin väkiluku on noin asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu asukasta ja 25 km säteellä yli asukasta kilometrin sisällä asuu noin asukasta eli enemmän kuin yhdeksän kymmenstä Porin työssäkäyntialueen asukkaista Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
16 Alle kouluikäisten ja yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Porin työssäkäyntialueella Kartta: Timo Widbom Data: Tilastokeskus
17 Asiointialueet Satakunnassa Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012 Asiointi kuvaa toiminnallisia kokonaisuuksia, joilla asukkaiden arki rakentuu kuntarajoista riippumattomasti. Asiointialue kuvaa sitä, kuinka laajalta alueelta ihmiset hakevat joko yksityisiä tai julkisia palveluita
18 Liikennevirrat Uuden Kunnan alueella
19 Työpaikkaomavaraisuus % Lähde: VM 5a ,4 Harjavallan työpaikkaomavaraisuus kolmanneksi korkein Manner-Suomen kunnissa (edellä vain Vaasa 133,5 % ja Helsinki131,9 %). Kuntien työpaikkaomavaraisuus vaihtelee 39,3-133,5 %;in välillä 107, ,9 76,3 Parhaimman viidenneksen raja 100,7 % ja heikoimman viidenneksen 67,8 % 88, ,4 64,9 66, Harjavalta Merikarvia Nakkila Luvia Pomarkku Siikainen Ulvila Pori
20 Työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti Oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus % Pendelöinti % Ulvila 35,7 64,3 Siikainen Pomarkku 45,8 65,2 54,2 34,8 Pendelöijien määrä suurin Luvialla ja Ulvilassa: kaksi kolmesta työssäkäyvästä pendelöi Luvia 33,4 66,6 Nakkila 42,8 57,2 Merikarvia Harjavalta 69, ,1 35 Oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus suuriin Merikarvialla, Siikaisissa ja Harjavallassa: kaksi kolmesta käy työssä oman kunnan alueella Lähde: VM 5a 2012
21 Muuttoliike ja pendelöinti Poriin Muuttoliike Poriin % Pendelöinti Poriin % Ulvila Siikainen Pomarkku 12 % 28 % 36,7 % 44 % 49 % 60 % Yli puolet Ulvilan ja Luvian kuntien rajat ylittävistä muutoista suuntautuu Poriin: vahva keskinäis-riippuvuus Luvia 42 % 52 % Nakkila Merikarvia Harjavalta 16 % 17,3 % 12 % Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus väestötiedot % 34,4 % 42,3 % Pendelöintiaste Poriin ylittää 40 %:in rajan Ulvilassa ja Luvialla sekä 20 %:in rajan Pomarkussa ja Nakkilassa
22 Tulkinta alueen toiminnallisesta kiinteydestä Yhdyskunta- ja taajamarakenteen näkökulmasta yhtenäinen kokonaisuus, samaa toiminnallista aluetta Kaikki kunnat kuuluvat tilastollisesti Porin työssäkäynti- ja asiointialueeseen Väestörakenteen näkökulmasta tiivis kokonaisuus erityisesti Porin välittömällä vaikutusalueella (noin 30 km) Väestö-, työpaikka-, tuotanto- ja talouskeskittymä Mäntyluodon ja Harjavallan välisellä nauha-alueella: nauhan päissä vahvat työpaikkaomavaraisuuden solmupisteet Muuttoliikkeen ja pendelöinnin välillä vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin ja muiden kuntien välillä: väestön liikkuvuuden perusteella Luvia, Pori ja Ulvila samaa kokonaisuutta.
23 II Demografinen kehitys
24 Väestönmuutos % vuosina ,8-62, ,8 Nakkila Siikainen Huom! Väestön ennustetaan kasvavan koko maassa 8,8 % vuodesta 2010 vuoteen 2030! Vuosina väkiluku laski suhteellisesti eniten Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa. Väkiluvun ennakoidaan suhteellisesti eniten vähenevän Siikaisissa ja Merikarvialla vuosina ,7-1, ,5-4,8 Harjavalta -3,9 Ulvila Pomarkku Pori Merikarvia 6,2 18,2 35,8 1,6 Väkiluvun ennakoidaan kasvavan vain Luvialla ja Porissa vuosina Luvia 14,9 2, Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 Väestömuutos % Väestömuutos %
25 Syntyneiden määrä (ka ) SYNTYNEIDEN MÄÄRÄ (Ka ) Nakkila Siikainen Harjavalta Joka kolmannessa kunnassa (136 kuntaa) syntyi vuosittain alle 50 lasta vuosina ja joka neljännessä kunnassa alle 30 lasta vuodessa Ulvila Pomarkku Lasten tai oppilaiden ikäluokan koon tulisi opetuksen, hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta olla vähintään 50 Merikarvia 24 - Porissa syntyi keskimäärin 823 lasta vuosina ! Luvia Uuden Kunnan alueella syntyi keskimäärin 1175 lasta vuodessa Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011
26 Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus
27 Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä 2010 ja ,3 22,8 21,8 18,2 18,1 18,1 17,4 17,8 17,3 15,6 13,2 14,3 10,6 9,5 9,3 9,7 8,5 7,9 Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila UUSI KUNTA Yli 75-vuotiaiden osuus 2010 % Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 % YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS: Yli 75-vuotiaiden osuus 8,1 % väestöstä koko maassa Vain Ulvila jää koko maan keskiarvon alle. Yli 75-vuotiaiden osuus nousee14,4 %:iin väestöstä koko maassa Kaikki Porin alueen kunnat ylittävät koko maan keskiarvon Uuden Kunnan alueella yli 75- vuotiaiden määrä nousee 11600:sta henkilöstä 21500:aan henkilöön Joka kolmannessa kunnassa (112 kuntaa) yli 75-vuotiaita vähintään 20 % vuonna Vaihteluväli Limingan 5 %:sta Kuhmoisten 28,8 %:iin Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011
28 MEDIAANI-IKÄ 2025: Koko maan mediaani-ikä keskimäärin 49,1 vuotta vuonna Alhaisin mediaani Limingalla (30 vuotta), Tyrnävällä (31 vuotta) ja Luodossa (32 vuotta) Ulvilan, Porin, Luvian ja Nakkilan mediaani-ikä alle koko maan keskiarvon. Uuden kunnan mediaani 2 vuotta koko maan mediaani alempi Ulvilan mediaani peräti 11 vuotta alhaisempi kuin Merikarvialla ja Siikaisissa Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011
29 IKÄVAKIOITU SAIRASTA- VUUSINDEKSI 2010: Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Luvian indeksi kuudenneksi alhaisin Manner-Suomessa: parempi indeksi vain Taipalsaaressa, Mustasaaressa, Kirkkonummella, Sipoossa ja Kruunupyyssä. Uuden Kunnan indeksi 101,7 hieman yli koko maan keskiarvon Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET
30 Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot (miljoonaa euroa) ikäryhmittäin Porin työssäkäyntialueella vuosina Joka viides (20,8 %) on yli 65-vuotias vuonna 2010 ja joka kolmas (30,2 %) vuonna Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin henkilöllä vuosina ( ) - Yli 85-vuotiaiden määrä on 2,2 kertaa suurempi vuonna 2030 kuin vuonna Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot: vuotiaat: 3750 /as., vuotiaat 7500 ja - yli 85-vuotiaat Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus
31 Demografia Uusi Kunta Kunta Väestömuutos % Väestömuutos % Syntyneiden määrä ka Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75-v. osuus 2010 % Yli 75-v. osuus 2030 Mediaani-ikä 2025 Sairastavuusindeksi 2010 Harjavalta 6,2-4, ,9 100,6 10,6 21, ,2 Luvia 14,9 2, ,4 92,6 8,5 18, Merikarvia -47,5-9, ,4 115,9 15,6 22, ,8 Nakkila -11, ,4 89,4 9,3 18, ,1 Pomarkku -38-1, ,9 91,7 13,2 18, ,2 Pori 18,2 1, ,9 80,2 9,5 17, ,1 Siikainen -62,7-22, ,6 115,3 14,3 23, ,2 Ulvila 35,8-3, ,3 88,2 7,9 17, ,5
32 Kunta Väestömuutos % Huoltosuhde 2030 Syntyneiden määrä ka Mediaani-ikä vuonna 2025 Yli 75-vuotiaiden osuus % vuonna 2030 Harjavalta Luvia Nakkila Merikarvia Pomarkku Pori Siikainen Ulvila YHTENVETO DEMOGRAFIA: Kaikki Suomen kunnat jaettu viiteen kvintiiliin (viidennekseen) 5 = paras kvintiili ja 1 = heikoin kvintiili Porin ja Ulvilan tilanne demografisesti vahvin: Pori 19/25 summapistettä ja Ulvila 16/25 summapistettä Demografisesti ylivoimaisesti heikoin tilanne Siikaisissa ja Merikarvialla Porilaisten ennakoitu mediaani-ikä 46 vuotta ja siikaislaisten 56vuotta vuonna 2030
33 Tulkinta Väestöltään kasvavia kuntia vain Luvia ja Pori Väestökehitys ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat keskeisesti kuntien mahdollisuuksiin vastata peruspalveluiden järjestämisestä. Palvelutarpeen kasvu kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin väestön ikääntymisen, palvelutarpeen kasvun ja kasvavan eläkepoistuman vuoksi Uuden Kunnan alueella yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 1,8 kertaiseksi ja yli 85-vuotiaiden määrä 2,2 kertaiseksi nykyiseen verrattuna Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot nousevat nykyisestä 150 miljoonasta eurosta 255 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä Demografian kaksoishaaste Uuden Kunnan alueella: väestörakenne lähtökohtaisesti vinoutuneempi kuin koko maassa ja alueen sisäiset erot erittäin suuret kuntien vällillä. Demografinen perusta kunnossa Porissa ja Ulvilassa. Porin suhteellinen asema parantuu alueen muihin kuntiin verrattuna luvulla. Demografinen riski nousee korkeaksi erityisesti Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa: palveluiden järjestäminen aiheuttaa jatkossa suuria haasteita Alueen keskeinen haaste työikäisen väestön vähentyminen niin tulevan talouskehityksen kuin palveluiden rahoituspohjan kannalta. Väestöllisen huoltosuhteen osalta kriittisen rajan ylittävät Siikainen, Merikarvia ja Harjavalta.
34 III Kuntataloudellinen kehitys
35 Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM, Helsingin kaupungin tietokeskus Suhteellinen velkaantuneisuus %* Nakkila Siikainen Harjavalta Ulvila 9 20,5 24,7 Uusi Kunta 35,7 % 32,8 SUHTEELLINEN VELKAANTUNEISUUS SUURISSA KAUPUNGEISSA: - Vantaa 79,3 % - Lahti 74,7 % - Jyväskylä 51,1 % - Turku 44,2 % - Helsinki 42,8 % - Kuopio 42,6 % - Oulu 38,9 % - Espoo 26,9 % SUHTEELLINEN VELKAANTU- NEISUUS: Satakunnassa suhteellinen velkaantuneisuus ei ylitä yhdessäkään kun-nassa arviointimenettelykriteerinä olevaa 50 %:in rajaa. Pomarkku Pori 28,1 39,7 Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku koko maan tasolla 44,5 % vuonna 2010 Merikarvia Luvia 18,6 38,9 Harjavallan luku on toiseksi alhaisin koko maassa Karvian (8%) jälkeen Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi
36 Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM, Helsingin kaupungin tietokeskus Konsernilainat /asukasta kohden UUSI KUNTA 3323 Ulvila Siikainen Huom! Satakunnan kuntien kuntakonsernit olivat maan nettovelattomimpia vuonna 2010 Pori 4002 Pomarkku 1609 Luvia Nakkila Merikarvia Harjavalta KONSERNILAINAT MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA: - Vantaa 8464 /asukas - Helsinki 6917 /asukas - Jyväskylä 6710 /asukas - Turku 6534 /asukas - Kuopio 5774 /asukas - Espoo 5255 /asukas - Lahti 5195 /asukas - Tampere 3527 /asukas - Oulu 3437 /asukas
37 * Lainakanta-antolainat-rahavarat
38
39 Verotulot euroa asukasta kohden Harjavallan verotulot asukasta kohden 10:nneksi korkeimmat koko maassa VEROTULOT MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA: - Espoo 4773 /asukas - Helsinki 4258 /asukas - Vantaa 4022 /asukas - Tampere 3556 /asukas - Oulu 3540 /asukas - Turku 3444 /asukas - Kuopio 3276 /asukas - Jyväskylä 3223 /asukas - Lahti 3195 /asukas Verotulot asukasta kohden olivat keskimäärin 2890 euroa vuodessa Harjavalta Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila UUSI KUNTA Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET
40 Verotettava tulo asukasta kohden vuonna 2010 ja 2020 Verotettava tulo eur/as 2020 Verotettava tulo eur/as 2010 Ulvila Siikainen Pori Pomarkku Verotettava tulo asukasta kohden korkein Harjavallassa, Ulvilassa, Porissa ja Luvialla vuonna Vuonna 2020 verotettavan tulon ennakoidaan olevan korkeain Porissa ja Ulvilassa Nakkila Merikarvia Luvia Harjavalta Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM Verotettava tulo noin euroa alhaisempi per henkilö Siikaisissa kuin Harjavallassa vuonna 2010 ja ennakoitu verotettava tulo noin euroa alhaisempi kuin Porissa vuonna 2020
41 Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM Valtionosuuksien osuus % kunnan tulopohjasta* Ulvila Siikainen Pori 26,1 25,4 45,6 Jos 40 %:in raja ylittyy valtionosuustuloissa, niin valtionosuusriskiä pidetään suhteellisen korkeana. Raja ylittyi Pomarkussa, Merikarvialla ja Siikaisissa vuonna 2010 Pomarkku 48,4 Merikarvia 47,4 Nakkila Luvia Harjavalta 20, ,3 Huom! Koko maan valtionosuuksien osuus tulopohjasta oli 20,9 prosenttia vuonna Vaihteluväli 1,4 %:sta (Kaskinen ja Espoo) 61,2 %:iin (Ranua) * Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatuotot ja muut tuotot
42
43
44 Uusi Kunta versus koko maa vuonna 2010 Tunnusluku Uusi Kunta Koko maa Tuloveroprosentti % 18,94 18,97 Suhteellinen velkaantuneisuus % 35,7 44,5 Nettolainat asukasta kohden /asukas 132 Kumulatiivinen yli- tai alijäämä /asukas Verotulot asukasta kohden /asukas Valtionosuuksien osuus tulopohjasta % 26,2 20,9 Verotulotasaus asukasta kohden /asukas Kokonaisveroaste % 35,06 43,5
45 Millainen olisi ollut Uuden Kunnan tilinpäätös vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella?
46 Kunta Uuden Kunnan tilinpäätös 1 (2) 2010 Vero% 2010 Kunnallisverotulo euroa Vakioitu vero% Kunnallisverotulo vakioitu euroa Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämä vakioidulla vero%:lla UUSI KUNTA: Vakioidulla veroprosentilla kuntien kunnallisverotulot kasvaisivat noin miljoonalla eurolla Harjavalta 18, Luvia Merikarvia 19, Nakkila 19, Pomarkku 19, Pori 18, Siikainen Kaikki kunnat tekivät ylijäämäisen tilinpäätöksen vuonna 2010 Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella Uuden Kunnan tilikauden ylijäämä oli 13,4 M, vakioituna19 %:iin 14,3 M ja Porin 18,75 %:in tasolla 9,9 M Ulvila 19, Uusi Kunta Lähde: Tuomas Hatanpää 2012
47 Kunta Uuden Kunnan tilinpäätös 2 (2) 2010 Toiminnan ja investointien kassavirta Investoinnit kolmen vuoden keskiarvo ( ) Poistot Pitkäaikaista lainaa taseessa Lähde: Tuomas Hatanpää 2012 Oma pääoma taseessa Omavaraisuusaste % Harjavalta Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila UUSI KUNTA UUSI KUNTA: Luvian, Nakkilan ja Porin kassavirta negatiivinen Kuntien yhteenlasketut poistot noin 35 M ja bruttoinvestoinnit kolmen vuoden keskiarvon mukaan noin 69 M. Nykyrakenteella uuden kunnan investointi-menot vähintään 60 M Jos uuden kunnan kassavirta olisi laskennallisesti vuonna 2010 tasapainotettu kunnallisverotuloilla, veroprosentin olisi pitänyt olla vähintään 20,25
48 Tulkinta Kuntatalouden sopeuttaminen koskee kaikkia kuntia Kuntien erot lähtökohtaisesti suuria ja polarisoituminen vahvoihin ja heikkoihin kuntiin tulee entisestään korostumaan Kolmanneksella kunnista suuria vaikeuksia selvitä palveluvelvoitteestaan Verotulotasauksen tasausvähennystä maksoi 62 kuntaa 258 kunnalle ja tuloveroprosentin vaihteluväli oli 4,5 prosenttiyksikköä vuonna 2010 Uuden kunnan alueella taloudellisesti erittäin vahvoja ja heikkoja kuntia Uusi Kunta talouden näkökulmasta kohtuullisen vahva verrattuna esimerkiksi muihin yli asukkaan Uusiin Kuntiin Uuden Kunnan tilinpäätös noin 14 miljoonaa euroa, kaikki kunnat tekivät ylijäämää mutta kassavirta oli negatiivinen Porissa, Luvialla ja Nakkilassa Iso kysymys jatkossa kuntien keskinäinen lojaalisuus ja solidaarisuus
49 Entä millainen olisi Uusi Kunta taloudellisen painelaskelman mukaan vuosina ?
50 Muutama varoituksen sana kuntatalouden painelaskelmasta Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012
51 VELKATASAPAINOMALLI VEROTASAPAINOMALLI VEROTASAPAINO= Veroprosentti joustaa ensin ja jos joustokaan ei riitä, etsitään vuotuinen lisärahoitus lainan avulla. VELKATASAPAINO= Kuinka paljon kunnan on otettava lisää velkaa pystyäkseen maksamaan palveluiden järjestämiseen ja investointeihin liittyvät kustannukset TULOVERO- PROSENTTI Pori: -18,75 (2010) -26,38 (2024) Siikainen: -20,00 (2010) -28,23 (2024)
52 Taloudellisen painelaskelman sanallinen arvio Porin ja sen kehyskuntien osalta Porin veronkorotuspaineet ovat kehyskuntien veroiset Porin veroprosentti alueella kilpailukykyinen Pori saa kehyskuntien verran valtionosuutta, mutta määrä suhteessa alenee Porin konsernivelka suuri suhteessa kehyskuntiin, tase heikkenee suhteessa itseensä ja kehyskuntiin. Pori on kuitenkin suhteellisen nettovelaton. Porin nettomenot asukasta kohden kehyskuntia korkeammat Porin verotettava tulo asukasta kohden hyvä ja vahvistuu suhteessa kehyskuntien keskiarvoon Porin demografiset muuttujat hyvät Pori pysyy jokseenkin samantasoisena suhteessa itseensä ja kehyskuntiin Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012
53 Summa Summarum
54 Harjavalta Hyvää: Vahva ja velaton talous. Taloudellisesti 14. vahvin kunta Suomessa. Työpaikkaomavaraisuus 3:nneksi korkein koko maassa. Suhteellinen velkaantuneisuus toiseksi alhaisin jne. Yhdyskunta- ja aluerakenteen näkökulmasta keskeinen solmupiste Porin ja Harjavallan välisellä kehityskäytävällä. Huonoa: Negatiivinen väestökehitys ja muuttotappiot. Valikoivan muuttoliikkeen seurausvaikutukset. Demografinen muutospaine ja ikääntymisen vaikutukset korostuvat jatkossa keskimääräistä enemmän Huoltosuhde heikkenee yli kriittisen 100:n tason vuoteen 2030 mennessä. Sairastavuusindeksi korkea, kumuloituvaa huono-osaisuutta
55 Luvia Hyvää: Positiivinen väestökehitys ja muuttovoittoisuus. Sairastavuusindeksi koko maan 6:nneksi paras. Vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin kehitykseen Menot asukasta kohden toistaiseksi alhaiset. Sijainti Porin ja Rauman välisellä kehityskäytävällä. Huonoa: Työpaikkaomavaraisuus erittäin alhainen. Pendelöinnin osuus alueen korkein. Omavaraisuusaste alueen alhaisin ja nettolainamäärä alueen korkein. Suhteellinen velkaantuneisuus muita alueen kehyskuntia korkeampi. Demografiset tekijät heikkenevät nopeasti 2020-luvun vaihteessa.
56 Merikarvia Hyvää: Työpaikkaomavaraisuus hyvä, oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus Porin jälkeen toiseksi korkein. Kuntatalouden sopeutusta tehty Ylijäämäinen talous, vähän velkaa: esim. suhteellinen velkaantuneisuus ja kumulatiivinen ylijäämä alueen toiseksi paras Harjavallan jälkeen Demografiseen muutospaineen syy- ja seuraussuhteisiin jouduttu varautumaan muita aikaisemmin Huonoa: Demografinen riskikerroin erittäin korkea, useita ns. kuolevan kunnan tunnuspiirteitä Mediaani-ikä 56 vuotta vuonna 2025, 11 vuotta korkeampi kuin esim. Ulvilassa. Negatiivinen väestönkehitys ja muuttotappiot. Verotulojen ja verotettavien tulojen alhaisuus Menot asukasta kohden korkeat. Suuri valtionosuustukiriski
57 Nakkila Hyvää: Sijainti Porin ja Harjavallan vaikutusalueella. Keskimääräinen demografinen ja taloudellinen kehitys. Potentiaalia, mutta alisuoriutuja sijainnin näkökulmasta Huonoa: Alhainen työpaikkaomavaraisuus. Keskimääräisyys: kaikki mittarit keskitasoa Ei erottaudu
58 Pomarkku Hyvää: Kuntatalouden sopeutusta tehty. Ikääntymiseen haasteisiin jouduttu varautumaan muita aikaisemmin Etäisyys Porista mahdollistava tekijä. Huonoa: Väestö- ja ikärakenne vinoutunut, useita ns. kuolevan kunnan tunnuspiirteitä Verotulojen osuus alhainen Valtionosuustukiriski huomattava. Sijainti Porin ja Harjavallan ja Porin ja Rauman kehityskäytävien ulkopuolella
59 Siikainen Hyvää: Kuntatalouden sopeuttamista tehty aikaisemmin, taloudellinen asema kohtalainen. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus korkea. Ikääntymisen vaikutuksiin jouduttu varautumaan Huonoa: Demografinen riskikerroin erittäin korkea, useita kuolevan kunnan tunnuspiirteitä Krooninen väkiluvun lasku luvuilla Huoltosuhde heikko, alhainen syntyvyys, korkea mediaani-ikä jne. Sijainti erittäin haasteellinen. Suuri valtionosuustukiriski Verotulot asukasta kohden erittäin alhaiset
60 Ulvila Hyvää: Demografinen tilanne Porin jälkeen alueen toiseksi vahvin. Sijainti Porin välittömässä läheisyydessä, ydinalueella, vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin mahdollisuuksista. Sijainti Porin ja Harjavallan kehityskäytävällä. Vahva toiminnallinen yhteys Poriin. Verotettavat tulot hyvää tasoa. Potentiaalia. Huonoa: Työpaikkaomavaraisuus alhainen. Vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin kehityksestä. Negatiivinen väestönkehitys ja muuttotappiot. Kuntatalouden haasteet kasvavat. Alisuoriutuja sijainnin hyödyntämisen näkökulmasta
61 MAHDOLLISUUS
62 Neljä isoa tulkintaa lopuksi 1) Kuntauudistus on pitkän aikavälin yhteinen projekti 2) Kaupunkiseutujen ja kehityskäytävien merkitys korostuu kaikessa aluekehittämisessä. Porin kaupunkiseudun kokonaisetu ja positio turvattava alueiden välisessä kilpailussa. 3) Kuntauudistus on keino kehittää 2020-luvun palveluverkkoa vastaamaan palveluiden kysynnän muutoksiin 4) Kuntauudistus on parhaimmillaan yhteydessä muihin alueen positiivisiin kehitystekijöihin ja kasvusykäys myönteisille muutoksille (vrt. case Noormarkku tai Seinäjoki)
63 Uusien kuntien asukaslukuja Uusi Kunta Kuntien määrä Asukasluku (tiedot ) 1. Helsinki Tampere ( ) 3. Turku ( ) 4. Oulu Jyväskylä ( ) 6. Lahti Kuopio ( ) 8. Kuuma-kunnat (Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi) Lappeenranta Pori Joensuu Vaasa Seinäjoki Kouvola 15. Hämeenlinna 2 3 (+1 Pälkäne) ( )
64 Näköalattomuus ja nurkkakuntaisuus ovat terveiden uudistusten pahimpia vastustajia tämän päivän Suomessa - Sami Sulkko, Punkaharjun kunnanjohtaja HS
65 Kiitos!
Kuntauudistus pähkinänkuoressa!
Kuntauudistus pähkinänkuoressa! Kehittämispäällikkö Timo Aro 16.2.2012 Ei vielä niin kovin kauan sitten Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot
LisätiedotVTT Timo Aro 3.9.2012. Kuva: Satakuntaliitto
Kuva: Satakuntaliitto Satakuntalaisina olemme ajoittain vaalineet ajatusta siitä, että mitään ei kysytä eikä mihinkään vastata. Satakuntalainen ottaa ympäristön huomioon kierolla tavalla olemalla hiljaa
LisätiedotVäestönkehitys Porin seudulla 2010, 2020 ja 2030
Väestönkehitys Porin seudulla 2010, 2020 ja 2030 Miten pitäisi varautua palveluiden järjestämisessä? Kehittämispäällikkö Timo Aro, 21.5.2012, Ulvila Ei vielä niin kovin kauan sitten Elin sellaistakin vaihetta,
LisätiedotPorin selvitysalueen vertailutilastoja
Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotPORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä
LisätiedotPORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
Lisätiedot3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.
3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia 442 3.1 vuosikate v.2011 (1 000 euroa) -1 811,00-327,00 3.2 vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.3 vuosikate % v.2011-4,5-1,9 3.4 vuosikate % v.2010 10,9
LisätiedotVeroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:
Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotKuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?
Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma
LisätiedotSatakunnan alueprofiili 2025
Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotHenrik Rainio
18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotKuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018
7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
LisätiedotLIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:
LisätiedotKuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit
Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt
LisätiedotKirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016
31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot
LisätiedotVäestönmuutos Pohjolassa
Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotEtelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus
Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 4.12.2018 Teemat (eivät valmiina) Taloustarkastelun edellyttämä väestötarkastelu (Tilastokeskus 1.12.2018, painelaskelmassa
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016
12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015
17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)
Lisätiedotuhka vai mahdollisuus?
ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotKirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018
10.4.2019 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2018 Perustuvat kuntiin lähetettyyn s-postikyselyyn tiedot on koottu 20.3.-8.4.2019 välisenä
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017
6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön
LisätiedotValtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit
Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä
LisätiedotKuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotNurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla
Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota
LisätiedotNilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys
Nilakan talouslukuja Talousryhmä 25.9.214 Ohjausryhmä 2.1.214 28.9.214 päivitys Vuosikate /as tp 213 35 3 25 2 15 1 5 Vuosikate /as 171 37 238 83 222 414855 79,3% poistoista 14837 138,% poistoista 397886
LisätiedotAskola Copyright Perlacon Oy 1
Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta
LisätiedotLiite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin
Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura
Lisätiedotseminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto
Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin)
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
LisätiedotSatakunnan maakuntatilaisuus
Satakunnan maakuntatilaisuus 14.4.2016 Satakunnan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
LisätiedotVuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,
XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))
LisätiedotValtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä
Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden
LisätiedotViekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011
Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70
Lisätiedot3 Satakunta. Palvelujen järjestäminen yhteistoiminnassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto
69 3 Satakunta Satakunta on 21 kunnan maakunta Länsi-Suomessa, jossa asukkaita on 227 031. Tämä on noin 4,3 % koko Suomen väkiluvusta. Asukasluvultaan suurin kunta on Pori, jossa on 83 032 asukasta ja
LisätiedotPohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat
LisätiedotKuntatalouden terveystarkastus
Uusi palvelu kunnille: Kuntatalouden terveystarkastus Esimerkkinä käytetty Varkauden lukuja Taloustorstai LIVE 8.2.2018 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto,
LisätiedotVOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
Lisätiedot1. Väestömäärä / -kehitys / -rakenne Harjavalta 79 Luvia 442
1. Väestömäärä / -kehitys / -rakenne Harjavalta 79 Luvia 442 1.1 väkiluku v.2012 7 486 3 360 1.2 väkiluvun muutos % V.2011-2012 -0,2 0,2 1.3 väestöennuste v.2013 7 420 3 364 1.4 väestöennuste v.2023 7
LisätiedotOrimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros
Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen Kuntaliiton maakuntakierros 3.5.2018 Kasvut menneessä Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Orimattila 2007 2011 2016 2007-16 euroa muut:sta Kaikki 64 769 74 681 88 005
Lisätiedot18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan
LisätiedotVUODEN 2017 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUVERTAILU
Keskus 2 743 292 Faksi 2 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 21 Helsinki VUODEN TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUVERTAILU Edellisvuosien tapaan olen laatinut tarkastuspiiriini kuuluvien kuntien
LisätiedotVIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotMaakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Maakuntainfot Satakunta Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Sisällysluettelo Diat 1 ja 2: Kansilehti ja sisällysluettelo Diat 3 ja 4: Yleistä Satakunnan maakunnasta
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen
Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE TULEE OLETKO VALMIS?
Kuva: www.yle.fi LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE TULEE OLETKO VALMIS? VTT Timo Aro 20.5.2014 Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen valtuustoseminaari SISÄLTÖ I. SOTE UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA II. LÄNSI-SUOMEN
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotPainelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1
Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotMiltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää?
Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää? 10.1.2019 Henrik Rainio, kuntatalouspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997-2022, mrd. 5,0 4,5 4,0 3,5
LisätiedotKuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet
Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma
LisätiedotMitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?
Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri
LisätiedotJoensuun selvitysalue yhdessä
Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot
LisätiedotMuutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa
Lisätiedotrahoitus tulevaisuudessa Pentti Meklin emeritusprofessori
Kuntapalvelujen uje järjestämisen jestä se rahoitus tulevaisuudessa Mitä kuntauudistus t tuo? Pentti Meklin emeritusprofessori Kestävyysvaje uhkaa Suomen julkista taloutta Kunnat ovat keskeinen osa julkista
LisätiedotKuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula
Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotDEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
/Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan
LisätiedotMallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit
Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotSATAKUNTALIITTO 1 (5) The Regional Council of Satakunta
SATAKUNTALIITTO 1 (5) Kunnallishallinnon rakennetyöryhmälle Näkemyksiä kuntien kuulemisesta, selvitystä Satakunnan erityispiirteistä ja arvioita Satakunnan reuna-alueiden ja työssäkäyntialueisiin kuulumattomien
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten
LisätiedotSuurten kaupunkien talousarviot 2008
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta Kunnanjohtaja Matti Raatikainen
Ajankohtaiskatsaus Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta 14.3.2017 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Ohjelma 18.00 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen / Tilaisuuden avaus ja yleiskatsaus kunnan talouteen ja toimintaan
LisätiedotNilakan kuntien talous tp 2013
Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien
LisätiedotPentti Meklin emeritusprofessori
Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta
LisätiedotTeknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010
Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote
LisätiedotTalousselvitys. Tampereen seutu
Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden
LisätiedotVahvat peruskunnat -hanke
Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla
Lisätiedot