Väestönkehitys Porin seudulla 2010, 2020 ja 2030

Transkriptio

1 Väestönkehitys Porin seudulla 2010, 2020 ja 2030 Miten pitäisi varautua palveluiden järjestämisessä? Kehittämispäällikkö Timo Aro, , Ulvila

2 Ei vielä niin kovin kauan sitten Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa lääninhallitukselta soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me perustimme virat, joihin tuli 80 % valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu! -Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunginjohtaja -

3 Sisältö Väestönkehitys Porin seudulla Väestönkehityksen vaikutukset palveluiden järjestämiseen

4 1.Väestönkehitys Porin seudulla

5 Alue- ja väestönkehityksen kuva keväällä 2012? 12 suurinta kaupunkiseutua tuottivat 2/3 osaa (68,5 %) Suomen BKT:sta vuonna 2010 ja neljä suurinta kaupunkiseutua puolet (51 %) - Yli neljä viidesosaa koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista tuotetaan kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla Aluerakenne pirstoutunut: 146 alle asukkaan kuntaa (10 % väestöstä) ja 8 yli asukkaan kaupunkia (34 % väestöstä). Joka kolmannessa (104) kunnassa syntyi alle 30 lasta vuodessa vuonna Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2 % koko maapinta-alasta Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai seutukunnassa: 20 suurinta kaupunkiseutua saivat hlöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa linjan sisäpuolella

6 Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Muuttovoitot keskittyivät: -a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin -b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle -C) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011

7 Kasvukäytävien ja vyöhykkeiden merkitys korostuu Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011

8

9 Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030 Porin huoltosuhde 54,9 vuonna 2010 Porin huoltosuhde 79,4 vuonna 2030 (paras Porin kaupunkiseuduulla

10 Väestöllinen huoltosuhde Porin Yt-alueella Huom! Joka kolmannessa kunnassa (119) ei-työikäisten määrä ylittää työikäisen määrän vuonna Luvia Merikarvia Pomarkku Pori Ulvila

11 -62,7-22,8 Vuosina väkiluku laski suhteellisesti eniten Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa. Väkiluvun ennakoidaan suhteellisesti eniten vähenevän Siikaisissa ja Merikarvialla vuosina Väestönmuutos % vuosina ,5-9, ,7-4,8-5 -3,9-11,8 Nakkila Siikainen Harjavalta Ulvila Pomarkku Pori Merikarvia Luvia 6,2 18,2 14,9 35,8 Huom! Väestön ennustetaan kasvavan koko maassa 8,8 % vuodesta 2010 vuoteen 2030! 1,6 2,1 Väkiluvun ennakoidaan kasvavan vain Luvialla ja Porissa vuosina Väestömuutos % Väestömuutos % Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011

12 Väestönkehityksen osatekijät Porin seudulla Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Nettosiirtolaisuus Siikainen Luvia Pomarkku Merikarvia Harjavalta Nakkila Ulvila Pori Porin muutto-voitosta 51 % siirtolaisuudesta ja 49 % maassa-muutosta Porin kaupunki on saanut muuttovoittoa 1369 hlöä vuosina

13 Väestönkehitys ikäryhmittäin Porin perpusturvan Yt-alueella Lasten määrä vähenee 178 henkilöllä vuosina Nuorten (15-24) määrä vähenee henkilöllä vuosina Aktiivi-ikäisten (25-64) määrä vähenee 7600 henkilöllä vuosina Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 9402 henkilöllä vuosina Yli 85-vuotiaiden määrä nousee 2500 hlöstä 5400 henkilöön yli 85 v.

14 Yli 65-vuotiaat Porin Yt-alueella vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat 0-14 vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat 0-14 vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat 20,9 % vuonna ,3 % vuonna ,2 % vuonna 2030

15 Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä 2010 ja ,3 22,8 21,8 18,2 18,1 18,1 17,4 17,8 17,3 15,6 13,2 14,3 10,6 9,5 9,3 9,7 8,5 7,9 Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila UUSI KUNTA Yli 75-vuotiaiden osuus 2010 % Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 % YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS: Yli 75-vuotiaiden osuus 8,1 % väestöstä koko maassa Vain Ulvila jää koko maan keskiarvon alle. Yli 75-vuotiaiden osuus nousee 14,4 %:iin väestöstä koko maassa Kaikki Porin alueen kunnat ylittävät koko maan keskiarvon Porin alueella yli 75-vuotiaiden määrä nousee 11600:sta henkilöstä 21500:aan henkilöön Joka kolmannessa kunnassa (112 kuntaa) yli 75-vuotiaita vähintään 20 % vuonna Vaihteluväli Limingan 5 %:sta Kuhmoisten 28,8 %:iin Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011

16 Porin seudulla noin joka kymmenes asukas on tällä hetkellä yli 75-vuotias (7800 hlöä) ja väestöennusteiden mukaan joka kuudes tai seitsemäs vuonna 2025 ( hlöä)

17 Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 Nakkila 53 Syntyneiden määrä (ka ) Siikainen Harjavalta Huom! Joka kolmannessa kunnassa (136 kuntaa, 40 % kunnista) syntyi vuosittain alle 50 lasta vuosina ja joka neljännessä kunnassa ( 88 kunnassa, 26 % kunnista) alle 30 lasta vuodessa Ulvila 143 Pomarkku Merikarvia Luvia Lasten tai oppilaiden ikäluokan koon tulisi opetuksen, hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta olla vähintään 50 Porissa syntyi keskimäärin 823 lasta vuodessa vuosina !

18 Alle kouluikäisten ja yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Porin työssäkäyntialueella Kartta: Timo Widbom Data: Tilastokeskus

19 Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 Mediaani-ikä Huom! Koko maan mediaani-ikä keskimäärin 49,1 vuotta vuonna Alhaisin mediaani Limingalla (30 vuotta), Tyrnävällä (31 vuotta) ja Luodossa (32 vuotta) Ulvilan, Porin, Luvian ja Nakkilan mediaani-ikä alle koko maan keskiarvon. Ulvilan mediaani 11 vuotta alhaisempi kuin Merikarvialla ja Siikaisissa Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Timo Nakkila Aro 2012

20 Porin seudun väestönkehitys Kunta Väestömuutos % Väestömuutos % Synty-neiden määrä (ka ) Huolto-suhde 2010 Huolto-suhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Luvia 14,9 2, ,4 92,6 8,5 18,2 Merikarvia -47,5-9, ,4 115,9 15,6 22,8 Pori 18,2 1, ,9 80,2 9,5 17,4 Pomarkku -38-1, ,9 91,7 13,2 18,1 Ulvila 35,8-3, ,3 88,2 7,9 17,3 Harjavalta 6,2-4, ,9 100,6 10,6 21,8 Siikainen -62,7-22, ,6 115,3 14,3 23,3 Nakkila -11,8-5, ,4 89,4 9,3 18,1 Lähde: Tilastokeskus

21 2. Väestönkehityksen vaikutukset palveluiden järjestämiseen

22 2012

23

24 VYÖHYKKEISYYS PORIN TYÖSSÄKÄYNTIALUEELLA - Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskustasta: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein. - Vyöhykkeen sisällä kuusi kuntaa vuonna Porin kaupungin väkiluku on noin asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu asukasta ja 25 km säteellä yli asukasta kilometrin sisällä asuu noin asukasta eli 92,6 % Porin työssäkäyntialueen asukkaista Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

25 Porin seudun keskustaajama-alue vuonna asukasta keskustaajamaalueellla. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012

26

27 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (indeksi 2010=100) MENOERÄ SOSIAALIPALVELUT lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen TERVEYSPALVELUT erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto KOULUTUSPALVELUT esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

28 TEESI: Kaikki yhteiskunnalliset ongelmat tulevat paremmin ymmärretyksi, jos ne kuvataan eurojen tai taloudellisten käsitteiden kautta

29 Väestötekijöiden vaikutus (miljoonaa euroa) peruspalveluiden kysyntään Porin perusturvan Yt-alueella Menoerä 2012 talousarvio/ meuroa Vanhainkodit Kotipalvelut Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Palveluasuminen (oma + ulkopuolinen) 2020/ meuroa 2030/ meuroa Erotus miljoonaa euroa 82,5 92,5 103,2 20,6 75,1 89,4 108,9 33,8 30,2 42,6 61,6 31,4 22, ,5 26,2 35,6 50,5 24,3 KAIKKI 236,5 290,1 365,2 128,7 - Laskelma perustuu STM:n laskelmaan väestötekijöiden vaikutuksesta peruspalveluiden kysyntään - Indeksi (=100) perustuu vuoden 2010 koko maan tilanteeseen - Koko maan indeksin muutos vuosina on suhteutettu Porin perusturvan Ytalueen talousarviolukuihin vuonna 2012

30 Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot (miljoonaa euroa) ikäryhmittäin Porin perusturvan Yt-aluella vuosina Laskelma perustuu STM:n keskimääräisiin ikäryhmittäisiin sosiaali- ja terveysmenoihin (sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sairausvakuutuslain mukaiset lääkkeet ja palvelut) ja Porin perusturvan Yt-alueen väestöennusteisiin ikäryhmittäin vuosina Oletusarvoina sote-menoissa asukasta kohden: vuotiaat: 3750 /as., vuotiaat 7500 ja yli 85-vuotiaat Ikäryhmä Vuosi 2010 miljoonaa euroa Vuosi 2020 miljoonaa euroa Vuosi 2030 miljoonaa euroa Erotus miljoonaa euroa ,5 54,8 46,8 5, ,3 66,9 92,8 38, ,3 55, ,7 Kaikki 133,1 177,4 219,6 86,5

31 Laitospainotteisuuden purku! Lähde: Pirjo Rehula Keskimääräisiä kustannuksia Osastot 7-10 (paikkoja 124) Vanhainkodit (paikkoja 409) Oma tehostettu palveluasuminen (paikkoja 280) Ostopalvelut tehostettu palveluasuminen (paikkoja 549) Vuorokausihinta Vuosihinta Kotihoito

32

33 MUTTA EI NÄIN!!!!!

34 Mihin asioihin täytyy varautua palveluiden järjestämisessä? Henkilöstö Oikea palvelu oikealle asiakkaalle oikeassa paikassa periaatteen käytännön toteuttaminen Vanhus- ja kotipalvelut: Palkataanko henkilöstöä kaksi kertaa nykyistä enemmän vai tekeekö nykyinen henkilöstö jatkossa kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin? Tuottavuus Teknologian ennakkoluuloton käyttöönotto ja hyödyntäminen Aidot rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset Palvelurakenne ja verkko saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta Valtion ja kuntien tehtäväjaon muutokset, lakisääteiset ja eilakisääteiset tehtävät

35 Haasteena Baumolin tauti ja Wagnerin laki Baumolin laki tai ilmiö on nimetty yhdysvaltalaisen kansantaloustieteilijä William J. Baumolin mukaan. Liittyy keskeisesti julkisen sektorin työvoimaintensiivisiin hyvinvointipalveluihin, joiden kustannukset nousevat yleensä nopeammin ja tuottavuuskehitys on hitaampaa kuin yksityisellä sektorilla. Tuottavuuden kasvu on hankalaa ihmistyöhön perustuvissa tehtävissä. Työvoimavaltaisilla aloilla suurin osa kustannuksista on henkilöstökuluja ja tehtävät lakisääteisiä. Käsi- ja jalkapareja ei voi korvata pääomalla eli koneilla ja laitteilla toisin kuin teollisuudessa. Avoimella sektorilla tuottavuuden kasvu mahdollistaa palkkojen noston ja laskukaudella tuottavuutta voidaan parantaa alentamalla työvoimakustannuksia. Sama mekanismi ei toimi julkisella sektorilla. Kun avoimen sektorin palkkataso nousee, se nostaa myös julkisten alojen palkkakustannuksia huolimatta hitaammasta tuottavuuskehityksestä. Julkisen sektorin kustannuspainetta lisää edelleen yksilöiden inhimillinen taipumus vaatia julkisilta palveluilta aina enemmän ja parempaa. mukaan hyvinvointi-palveluiden kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat elintason noustessa. Paradoksi piilee siinä, että hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa eniten siellä missä on eniten vaurautta ja vähiten siellä missä on eniten tarvetta (Wagnerin laki) Baumolin taudin ensimmäinen merkki on se, että kunta joutuu panostamaan yhä suuremman osan resursseistaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen, mutta joutuu silti supistamaan palveluita ja/tai nostamaan asteittain veroja ja asiakas- ja palvelumaksuja. Porin perusturvan yhteistoiminta-alue?

36 Näköalattomuus ja nurkkakuntaisuus ovat terveiden uudistusten pahimpia vastustajia tämän päivän Suomessa - Sami Sulkko, Punkaharjun kunnanjohtaja HS

37 Kiitos!