1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2 Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan esittely. 3 Lapin yliopiston toimintakertomus vuodelta 2010

Transkriptio

1 ESITYSLISTA HALLITUS Kokous 03/11 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan esittely 3 Lapin yliopiston toimintakertomus vuodelta Yliopiston henkilöstötilinpäätös ja henkilöstön työtyytyväisyys 5 Yliopiston henkilöstöpolitiikan linjaukset 6 Lausunto taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta 7 Ilmoitusasiat 8 Muut asiat

2 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Kokous 03/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n toisen momentin mukaan kutsu monijäseniseen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Uuden hallituksen tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Juha Perttula Kokous 03/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 2 Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan esittely Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Perttula esittelee tiedekuntaa.

4 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Tarja Särkkä Kokous 03/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 3 Lapin yliopiston toimintakertomus vuodelta 2010 Uuden yliopistolain myötä Lapin yliopisto siirtyi kirjanpitolain (1336/1997) alaisuuteen. Kirjanpitolautakunta on antanut kirjanpitolain pohjalta yleisohjeen toimintakertomuksen laadinnasta Lapin yliopiston toimintakertomuksen tulee olla luonteeltaan yliopiston hallituksen kertomus yliopiston vuoden 2010 toiminnasta. Yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös muodostavat toisiaan täydentäen Lapin yliopiston tasekirjan. Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot yliopiston tuloksista ja taloudellisesta toiminnasta ja sen tulee suuntautua tulevaisuuteen (toiminnan jatkuvuus). Yleisiä laadintaperiaatteita ovat olennaisuus, johdonmukaisuus sekä varovaisuus ja luotettavuus. Asiakirjan tulee sisältää olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen, arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä, selvitys tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuudesta, arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä, arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta, tunnusluvut liiketoiminnasta, taloudellisesta asemasta ja tuloksesta, tiedot henkilöstöstä ja kirjanpitovelvollisen yhteisömuotoon perustuvat tiedot. Liitteeseen 1 on valmisteltu keskusteluluonnos Lapin yliopiston toimintakertomukseksi vuodelle ESITYS Keskusteltaneen Lapin yliopiston vuoden 2010 toiminnasta ja toimintakertomuksen sisällöllisistä painotuksista liitteen 1 pohjalta. LIITE Lay toimintakertomus 2010

5 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija Mirja Väyrynen Kokous 03/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 4 Yliopiston henkilöstötilinpäätös ja henkilöstön työtyytyväisyys Yliopistossa tehdään vuosittain henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätös on osa yliopiston suunnittelu-, seuranta- ja ohjausjärjestelmää sekä yliopiston laadunvarmistusta. Se kertoo yliopiston henkilöstömäärän ja rakenteen kehityksestä, henkilöstön vaihtuvuudesta, työajan käytöstä, työtyytyväisyydestä ja henkilöstökustannusten muodostumisesta. Henkilöstötilinpäätös tukee yliopiston toimintakertomusta henkilöstövoimavarojen osalta. Henkilöstötilinpäätös sisältää henkilöstölle suunnatun työtyytyväisyyskyselyn tulokset. Kysely tehtiin vuoden 2010 marraskuussa yhdeksässä yliopistossa, mikä mahdollistaa Lapin yliopiston tulosten vertailun muihin yliopistoihin. Liitteenä 1 on luonnos Lapin yliopiston vuoden 2010 henkilöstötilinpäätöksestä, joka täydentyy tilinpäätöstietojen valmistuttua. Liitteenä 2 on tiivistelmä yliopiston työtyytyväisyyskyselyn tuloksista. Esitys Keskusteltaneen yliopiston henkilöstötilinpäätöksestä ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksista. Liitteet Henkilöstötilinpäätös 2010 luonnos Työtyytyväisyyskysely yhteenveto 2010 julkaistu

6 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Mirja Väyrynen Kokous 03/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 5 Yliopiston henkilöstöpolitiikan linjaukset Yliopiston henkilöstörakenteen kehittämisen lähtökohtana on yliopistolaki, Lapin yliopiston hallintojohtosääntö ja aikaisemmin hyväksytty ( ) opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne. Aikaisemmassa yliopistoasetuksessa (115/1998) 9 :ssä oli määritelty virat, joihin yliopistot pystyivät täyttämään määräajaksi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Näitä virkoja olivat yliassistentin, assistentin ja apulaisopettajan virat. Uusi yliopistolaki ei sisällä tällaista määräaikaisuutta. Uuden yliopistolain myötä määräaikaisten työsopimusten käyttö on mahdollista, jos se on yliopiston toiminnan ja töiden järjestelyjen kannalta perusteltua eikä tarkoituksena ole kiertää työntekijän suojaksi säädettyjä irtisanomissuojasäännöksiä. Määräaikaisten työsopimusten käytölle on laillinen peruste esimerkiksi tilanteissa, joissa on kyse neliportaiseen tutkijanuraan liittyvistä tehtävistä. Määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua, mikäli yliopistolla on pysyvä työvoiman tarve. Toisaalta määräaikaisten sopimusten käyttö on mahdollista, kun menettelyyn on perusteltu syy, kuten työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu suoritettavaan työhön liittyvä peruste kuten alan vakiintunut käytäntö. Lapin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenteen kehittämisen lähtökohtana on suunnitella yliopistolle soveltuva neliportainen Tenure Track - järjestelmä. Yliopisto otti käyttöön neliportaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävärakenteen vuonna Opetus- ja kulttuuriministeri on sisällyttänyt Tenure track -järjestelmän kehittämisen yliopiston sopimukseen kaudelle Lisäksi palautteessaan Lapin yliopistolle ministeriö edellyttää, että yliopisto varmistaa painoalojensa riittävän rahoituspohjan. Yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman mukaan vapautuvia voimavaroja kohdennetaan tukemaan yliopiston strategisten kärkien kehittämistä. Tenure

7 track -järjestelmä on tarkoituksenmukaista kytkeä yliopiston strategisten kärkien kehittämiseen. Liitteenä 1 yhteenveto on yliopiston henkilökunnan sijoittumisesta eri henkilöstöryhmiin. Liitteenä 2 on vertailu Lapin yliopiston tiedekuntien suhteellisesta osuudesta edustamansa koulutusalan kokonaisuudesta. Esitys Keskusteltaneen yliopiston henkilöstöpolitiikan linjauksista. Liitteet Lapin yliopiston henkilökunta pdf Lapin yliopiston tiedekuntien suhteellinen osuus edustamansa koulutusalan kokonaisuudesta 2009

8 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Tarja Särkkä Kokous 03/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 6 Lausunto taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti selvityksen, jonka tavoitteena oli vahvistaa taideyliopistojen roolia taiteen ja kulttuurin laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Ministeriö asetti työryhmän selvittämään, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja kansainvälisesti nykyistä vahvempi Taideyliopisto. Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä- Kotola on toiminut työryhmän jäsenenä. Työryhmän muistio on liitteenä 1. selvitystyöryhmä esittää, että Kuvataideakatemiasta, Sibelius-Akatemiasta ja Teatterikorkeakoulusta muodostettaisiin monialainen Taideyliopisto, joka aloittaisi toimintansa vuonna Taideyliopisto profiloituisi kansainväliseksi vapaan taiteen yliopistoksi. Palautteessaan Lapin yliopiston toiminnasta vuodelta 2009 Opetus- ja kulttuuriministeriö on edellyttänyt, että Lapin yliopisto hyödyntää taideteollisen alan kehittämisessä taideyliopistoselvityksen tuloksia ja luo riittävät yhteistyön ja toimintarakenteet muiden taidealojen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt yliopistolta lausunnon taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta mennessä. Liitteeseen 2 on valmisteltu luonnos Lapin yliopiston lausunnoksi taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta. Esitys Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston lausunto taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta liitteen 2 mukaisena. Liitteet Taideyliopistoselvitys liite 1 asiakohta 6.pdf Lausunto taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta

9 LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA Mauri Ylä-Kotola Kokous 03/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 7 Ilmoitusasiat - Lapin korkeakoulukonsernin päätöksentekojärjestelmän kehittäminen Esitys Todettaneen.

10 LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA Mauri Ylä-Kotola Kokous 03/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 8 Muut asiat Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n mukaan hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa

11 LAPIN YLIOPISTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 LAPIN YLIOPISTON HALLITUS Keskusteluluonnos

12 SISÄLTÖ 1. MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2. YLIOPISTON HALLINTO JA JOHTAMINEN 3. YLIOPISTON TEHTÄVÄ JA STRATEGIA 4. TOIMINTA- JA SEN TULOKSET VUONNA Määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut 4.2. Talouden tunnusluvut 4.3. Tutkimus ja jatkokoulutus 4.4. Taiteellinen toiminta 4.5. Perustutkintokoulutus 4.6. Aikuiskoulutus 4.7. Kansainvälinen toiminta 4.8. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4.9. Rakenteellinen kehittäminen 5. HENKILÖSTÖ 6. RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 7. YLIOPISTO JULKISOIKEUDELLISENA YHTEISÖNÄ 2

13 1 MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Lapin yliopisto muuttui julkisoikeudelliseksi yhteisöksi ja siirtyi valtion tilivirastosta valtionavun piiriin kuuluvaksi kirjanpitolakia ja asetusta noudattavaksi organisaatioksi, jonka toiminnasta osa siirtyi elinkeinoverolain piiriin kuuluvaksi liiketoiminnaksi. Yliopistojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä uudistui. Yliopistojen rahoituksen laskentakriteereistä päätettiin ensi kertaa asetuksella. Uusille yliopistoille avattiin mahdollisuus systemaattiseen varainkeruuseen. Lapin yliopisto otti tavoitteekseen kerätä miljoona euroa vuoden 2010 loppuun mennessä. Tavoite ylitettiin. Yliopiston kiinteistöt siirtyivät Senaattikiinteistöt Oy:lta Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n hallintaan ja yliopistosta tuli ko. yhtiön osakas. Lapin yliopistolla oli yhteensä SYK:n osaketta, joiden yhteisarvo oli Siirtyminen julkisoikeudelliseksi yhteisöksi muutti aiemman pääosin virkasuhteisen henkilöstön työsuhteiseksi alkaen. Uudistus vaikutti suoraan yliopiston sisäisiin toimintamalleihin. Vuoden 2010 alusta yliopisto otti käyttöön uuden hallintojohtosäännön, joka määritteli uudelleen yliopiston toimintaorganisaation, toimivallan ja vastuut. Yliopiston omaa ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää monipuolistettiin lähtökohtana OKM:n vastaava järjestelmä. Vuodelle 2011 käytiin rehtorin ja tiedekuntien/tulosyksiköiden välillä ns. kevyt tulossopimuskierros, keskeisiä tarkastelun kohteita olivat opintojen läpäisy ja vetovoima sekä strategian 2020 toteutus yksiköissä 2 YLIOPISTON HALLINTO JA JOHTAMINEN Lapin yliopiston hallintojohtosääntö määrittelee yliopiston hallituksen, yliopistokollegion, rehtorin ja yliopistoneuvoston tehtävät. Sen mukaan yliopiston hallitus päättää toiminnan ja talouden strategisista linjauksista, strategian toimeenpanosuunnitelmasta ja talousarviosta sekä laatii tilinpäätöksen. Kollegio hyväksyy tilinpäätöksen ja antaa vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja rehtorille. Rehtori vastaa siitä, että yliopiston kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus ( ) Uuden yliopiston hallituksen toimikausi alkoi Lapin yliopiston hallitus kokoontui toimintakertomusvuonna 8 kertaa. Lisäksi hallitus kokoontui kehittämisseminaariin kesäkuussa 2010 ja hallituksen ja yliopistokollegion yhteiseen kehittämisiltapäivään Yliopiston ulkopuoliset jäsenet: Raimo Väyrynen, professori, puheenjohtaja Markku Salomaa, johtaja, varapuheenjohtaja Matti Hepola, johtaja Tarmo Jomppanen, johtaja Marja Vaarama, ylijohtaja Yliopistoyhteisön jäsenet: 3

14 Rauno Korhonen, professori Minna Uotila, professori Raija Kivilahti, viestintä- ja kongressisihteeri Mirva Lohiniva-Kerkelä, lehtori Liisa Ansala Antti Määttä , Katri Kulmuni Yliopistokollegio ( , opiskelijajäsenet ) Jäsenet: Kyösti Kurtakko, dekaani (puheenjohtaja) Merja Kinnunen, professori Matti Niemivuo, professori Antti Syväjärvi, tutkimusprofessori Terttu Utriainen, professori Päivi Granö, professori Susan Meriläinen, professori Heli Ruokamo, professori Varajäsenet: Päivi Naskali, professori Markku Vieru, professori Rauno Halttunen, professori Riitta Brusila, professori Jani Suokanerva, kv.asioiden suunnittelija Sirpa Purtilo-Nieminen, kehittämispäällikkö Saara Koikkalainen, kv.asioiden suunnittelija Jarmo Kiuru, lehtori Iina Karjalainen, henkilöstösihteeri Arto Viiri, rakennerahastoasiamies Marjo Majava, hallintosihteeri Kaarina Stark, kirjastosihteeri Marjo-Riitta Mattus, lehtori Liisa Hallikainen, informaatikko Riitta Kontio, lehtori Olli Tiuraniemi, viestintäpäällikkö Toivo Salonen, lehtori Jari Antikainen, lehtori Satu Peteri, kehittämispäällikkö Heini Sankala??? Ylioppilaskunnan nimeämät opiskelijajäsenet: Tuomas Luomanmäki ( ) Eveliina Heinäluoma Raita Huhta Mari Mäki (varapuheenjohtaja) Maria-Riitta Järvelä Jarmo Inget ( ) Juho Hinkkanen Juho Hinkkanen ( ) Kaisa Kimmeli Anna Kivijärvi Topi Heinänen Ilkka Kylli Ilkka Tuomainen Antti Laakso Inka Lehikoinen Markus Siltanen Juha Leppäniemi Katri Kulmunen ( ) Anni Vesa 3 YLIOPISTON TEHTÄVÄ JA STRATEGIA Yliopistolain mukaan Lapin yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopiston tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopiston tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Yliopiston strategian mukaan Lapin yliopisto on vuonna 2020 osa Lapin koulutuskonsernia ja yliopisto toteuttaa itsehallinnollisena jäsenenä konsernin yhteistä strategiaa yliopiston profiili- ja painoaloilla. 4

15 Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto. Yliopiston yhteinen profiili muodostuu kansainvälisesti korkeatasoisesta arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimuksesta sekä erityisesti aluevaikuttamiseen suuntautuneesta kansainvälisestä matkailun tutkimuksesta. Yliopiston hallitus määritti edellä mainitun profiilin strategiset kärjet kokouksessaan Strategisia kärkiä ovat pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ, kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus sekä palvelumuotoilu. Tutkimuksen kärjille rakentui luontevat kontaktipinnat Lapin korkeakoulukonsernin strategisiin painoaloihin. Kuvio 1. Yliopiston visiona on olla vuonna 2020 kansainvälinen selkeästi profiloitunut tiede- ja taideyliopisto valituilla profiilinsa strategisten kärkien alueilla. Vuoden 2010 aikana yliopisto on vahvistanut arktisen ja pohjoisen tutkimusorientaatiota mm. vakiinnuttamalla Arktisen keskuksen tutkimusprofessuurit, valitsemalla University of the Arcticin temaattiset verkostot tärkeimmiksi kansainvälisen toiminnan strategisiksi kumppaneiksi ja edistämällä Euroopan unionin arktisen tietopalvelukeskuksen sijoittumista Arktisen keskuksen yhteyteen. Yliopiston profiilin toisen osa-alueen, matkailututkimuksen, asemaa vahvistettiin uudistamalla Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattiopiston yhteisen Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin sopimus ja johtosääntö. Uudistuksella varmistettiin myös toisen asteen täysipainoinen osallistuminen instituutin toimintaan. Samalla vahvistettiin yksikön johtajan toimivaltaa suhteessa perusyksiköihin. Kokouksessaan yliopiston hallitus hyväksyi asetettujen työryhmien ehdotusten pohjalta valmistellun Lapin yliopiston strategisten kärkien kehittämissuunnitelman. Yliopisto julistaa avoimen tutkimusmäärärahahaun tutkimusalueiden hankkeiden toteuttamiseen ja suunnitteluun. Kullekin strategiselle kärkialueelle nimetään vastuuprofessori, laaditaan tutkimusohjelma, joka ottaa huomioon myös tutkimusalueen taiteellisen toiminnan, ja suunnitellaan kansallinen/kansainvälinen tohtoriohjelma tai ohjelmia seuraaviin tohtoriohjelmahakuihin. 5

16 3 TOIMINTA JA SEN TULOKSET VUONNA Määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut Yliopiston toimintaa arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lapin yliopiston sopimukseen sisältyvien määrällisten ja tunnuslukutavoitteiden pohjalta. Sopimuskauden tunnuslukutavoitteet on mitoitettu yliopistojen keskimääräiselle tasolle. Koulutusalakohtainen tavoiteasetanta ja arviointi tarjoaisi tuloksellisuuden ja tehokkuuden mittaamiseen luotettavamman lähtökohdan. Määrälliset tavoitteet Tavoite Ylemmät korkeakoulututkinnot: YHT: Taideteollinen koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Yhteiskuntatieteellinen koulutus (Yhteistyötutkinnot Oulun yliopiston kanssa) Oikeustieteellinen koulutus Tohtorin tutkinnot: YHT: Taideteollinen koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Yhteiskuntatieteellinen koulutus Oikeustieteellinen koulutus Alemmat korkeakoulututkinnot Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (kesto yli 3 kk) Harjoittelukoulujen oppilasmäärä Harjoittelukoulujen ohjatun opetusharjoittelun määrä 6

17 Tunnuslukutavoitteet Tavoite v Opiskelijat (FTE)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta xx 13,64 13,59 10 Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus- ja tutkimushenkilökunta 1,51 1,1 2,72 1,45 Tohtoritutkinnot/ professorit 0,42 0,37 0,45 0,5 Kv-refereejulkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta xx 0,22 0,19 0,5 Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)/ opetusja xx 0,94 0,95 1 tutkimushenkilökunta Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) / xx 0,11 0,1 0,3 opetus- ja tutkimushenkilökunta Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittanei- 50,3 56,0 57,5 66 den osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) * Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus 36,9 36,1 40,6 45 perustutkintoa suorittavista (%) Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon xx xx 58,2 68 suorittaneiden ja keskeyttäneiden määrästä (%) * Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, xx 2,5 3 7 Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja xx 2,5 1,9 3,5 rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%) Täydentävän rahoituksen osuus kokonais- xx 21, rahoituksesta (%) Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) xx xx 94, Talouden tunnusluvut (Osio valmistellaan tilinpäätöksen yhteydessä.) 3.3. Tutkimus ja tieteellinen jatkokoulutus Lapin yliopiston pohjoinen tutkimus suuntautui erityisesti pohjoiseen hyvinvointiin, pohjoisen sosiaalisesti, taloudellisesti, oikeudellisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen sekä soveltavaan taiteeseen hyvinvoinnin edistäjänä ja taiteen ja luontoympäristön vuorovaikutuksen esille tuojana. Arktinen tutkimus painottui ympäristö- ja vähemmistöoikeuteen, globaalimuutokseen ja kestävään kehitykseen. Matkailututkimusta tehtiin kaikilla Lapin yliopiston tutkimuksen kärkialueilla. Saamelaistutkimusta vahvistettiin yhteistyöverkostojen kautta. Yhteistyötahoja olivat Sàme Állavskola Kautokeinossa, Oulun yliopiston Giellagas instituutti ja University of the Arcticin temaattiset verkostot. Vuonna 2010 perustettiin Lapin yliopiston saamelaistutkimuksen työryhmä ja yliopisto koordinoi valtakunnallista saamelaistutkimuksen ryhmää, joka teki Suomen Akatemialle aloitteen Saamen tutkimusohjelman käynnistämisestä. Toimenpiteet julkaisutoiminnan ja kansallisen ja kansainvälisen kilpaillun rahoituksen vahvistamiseksi olivat esillä vuoden 210 aikana käynnistyneissä yliopiston hallituksen yksiköiden johtajien kuulemispalavereissa sekä yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa. Lapin yliopisto saavutti sille sovitun 24 tohtoritutkinnon tavoitteen. Kasvatustieteiden tiedekunta ylitti sille sovitut tavoitteet, taiteiden tiedekunta ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta saavuttivat tavoitteensa. Oikeustieteiden tiedekunta jäi sovitusta tohtoritavoitteesta. Tohtoritavoitteita tulisi kas- 7

18 vattaa tulevalle sopimuskaudelle siirryttäessä, siten että ne vastaisivat koulutusalojen keskimääräisiä tavoitteita/professori. Vuonna 2010 yliopisto koordinoi valtakunnallisia Arktis- tutkijakoulua ja Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkijakoulua. Yliopistosta lähti vuoden 2010 Suomen Akatemian tohtoriohjelmahakuun kolme tohtoriohjelmaa, joista uutena oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden yhteinen Legal Cultures in Transnational World. Lisäksi yliopisto oli mukana yhdeksässa muiden yliopistojen koordinoimissa tohtoriohjelmaehdotuksissa. Kansallisten tohtoriohjelmien lisäksi yliopisto koordinoi kahta kansainvälistä Erasmus-rahoitteista tohtoriohjelman suunnitteluhanketta: The European Mind (eurrooppalainen semiotiikan tohtoriohjelma) ja Creation of a Cross-Disciplinary Doctoral Programme in Comtemporary Russian and Chinese Economic Law (Venäjän ja Kiinan talouslainsäädäntöön kehittyvä tohtoriohjelma). Semiotiikan tohrotiohjelmassa ovat mukana Tarton, Torinon ja New Bulgarian yliopistot. Venäjän ja Kiinan talouslainsäädännön tohtoriohjelman partnereina on neljän eurooppalaisen yliopiston lisäksi yksi kiinalainen ja yksi venäläinen yliopisto Taiteellinen toiminta Taiteellista toimintaa arvioidaan määrällisesti ja laadullisesti sekä taiteen popularisoinnin kautta. Laadullisia arviointikriteereitä ovat kansainvälisyys, jurytetyt tai kuratoidut projektit, produktiot ja näyttelyt, tunnustukset, palkinnot, hankittu ulkopuolinen rahoitus sekä arvioidut taiteelliset produktiot eri opintojen yhteydessä. Vuoden 2010 tiedot kerätään ensimmäistä kertaa yhtenäisen valtakunnallisen luokituksen mukaisesti. Yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden taiteellisia tuotoksia oli vuonna 2010 esillä kotimaisten tapahtumien, gallerioiden ja taidemuseoiden lisäksi myös ulkomailla mm. Englannissa, Skotlannissa, Itävallassa, Japanissa, Kiinassa, Puolassa, Turkissa, Unkarissa, Venäjällä, Vietnamissa ja Yhdysvalloissa. 0piskelijat menestyivät useissa kilpailuissa ja saivat myös kansainvälisiä tunnustuksia. Lisäksi yliopisto järjesti useita taidetapahtumia, kuten Rovaniemi Design Week, Design ja Norther Lights -tapahtumat. Vuonna 2010 yliopisto oli edustettuna Taiteen keskustoimikunnassa sekä Valtion kuvataide- ja muotoilutoimikunnassa ja osallistui valtakunnallisen taideyliopistotyöryhmän työskentelyyn Perustutkintokoulutus Sisällöllisesti keskeisiä perustutkintokoulutuksen kehittämisen kohteita olivat opiskelijavalinnat, kandidaattikoulutuksen laajemmat yhteiset opintosisällöt, aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät menettelyt (AHOT), eurooppalaisen opintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) käyttöönotto ja yliopiston alumnitoiminta. Syksyn 2010 opiskelijoiden sisäänottomääriä tarkasteltiin suhteessa tutkintotavoitteisiin ja olemassa oleviin voimavaroihin. Erityisesti yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla opiskelijoiden vuotuinen sisäänottomäärä on ollut suuri suhteessa tavoitteisiin. Tiedekunta on panostanut suuren osan voimavaroistaan perustutkintokoulutukseen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen voimavarojen kustannuksella. Tiedekunnan tulosneuvotteluissa sovittiin mm, että tiedekunta luopuu kuntoutuksen ja julkisoikeuden vuotuisesta sisäänotosta. Hakukohteiden määrän vähentämisestä käytiin laajaa keskustelua myös taiteiden tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan osalta. Kasvatustieteiden tiedekunta yhdisti hakukohteensa. Taiteiden tiedekunta kehitti kandidaattiopintoihinsa laajat tiedekunnan yhteiset perusopinnot. Syksyllä 2010 ensisijaisia hakijoita oli yhteensä ja opintonsa aloitti 637 uutta opiskelijaa. Lapin yliopistossa opiskeli vuonna 2010 yhteensä opiskelijaa (maisterija kandidaattivaihe). Heistä läsnäolleita oli lukuvuonna perustutkinto-opiskelijoiden kokonaisopintopistekertymä op, joka on keskimäärin 33,8 op/läsnäoleva opiskelija. Harjoittelu- 8

19 koulun oppilasmäärä oli kuluneena vuonna 354 ja opetushenkilötyövuosia harjoittelukoululla tehtiin vajaa 27. Opetusta antavat yksiköt määrittelivät omat aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet yliopiston yhteisten linjausten pohjalta. Tavoitteena on, että AHOT sekä helpottaa pääsyä opiskelemaan että lyhentää opiskeluaikoja. Osana opetussuunnitelmien kehittämistyötä tiedekunnat kuvailivat järjestämiensä opintojen oppimistulokset tavoitteena valmistautua kansainvälisen EQF- järjestelmän käyttöönottoon. Järjestelmä kuvaa oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu. EQF sisältää yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen. Kaikissa uusissa tutkintotodistuksissa tulee vuoteen 2012 mennessä olla maininta tutkinnon EQFtasosta. Yliopiston alumnitoiminnan käynnistämistilaisuuteen osallistui 150 alumnia. Toiminnan ensisijaisena tavoitteena on saada palautetta opetuksen kehittämiseen ja lisätä yliopiston ja työelämän vuorovaikutusta. Ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteiden toteutuma oli 82 %, Oulun yliopistoon tarjotut tutkinnot mukaan lukien 86 % sovitusta tavoitteesta. Vuonna 2011 ylempien korkeakoulututkintojen tavoite täyttynee, jolloin ennätysvuodesta 2008 johtuva notkahdus häviää. Alempien tutkintojen toteuma oli 89 % sovitusta tavoitteesta. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä jäi tavoitteesta, trendi on kuitenkin nouseva. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus oli vilkasta. Korkeaksi tunnustettu tavoite toteutui. Harjoittelukoulun oppilasmäärä ja ohjatun opetusharjoittelun tavoite saavutettiin. Vuoden 2010 aikana yliopisto tuki opiskelijoiden valmistumista ja työelämään siirtymistä sekä yliopiston sisäisin erityisryhmin että osallistumalla valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin Aikuiskoulutus Lapin yliopiston aikuiskoulutukseen osallistui yhteensä 6151 henkilöä, joista avoimen yliopiston opetukseen 3320, täydennyskoulutukseen 1746 ja ikääntyvien yliopiston opintoihin Lapin yliopiston avoimessa yliopistossa suoritettiin opintopistettä, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 5 %. Uuden rahoitusmallin myötä avoimen tuloksiin ei sisällytetty enää yliopiston omien opiskelijoiden opintopisteitä. Lapin seutukunnallinen avoin opetus järjestettiin osana Lapin maakuntakorkeakouluverkostoa. Uusia opintokokonaisuuksia olivat yrittäjyysopinnot ja saamelaisalueen Davvi opinnot. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestettiin monimuoto-opetuksena Matkailun ja liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmassa. Avoin yliopisto toimi avoimen opetuksen valtakunnallisessa yliopistoverkostossa. Tärkein yksittäinen yhteistyökumppani oli Oulun yliopisto. Avoimen yliopiston tukipalvelut tuotettiin Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa osana Lapin korkeakoulukonsernin yhteisiä avoimen korkeakoulun palveluita. Yliopiston täydennyskoulutus painottui sosiaali- ja terveysalalle, yritys- ja matkailualalle, opetus- ja kasvatusalalle ja julkishallintoon. Korkeakoulututkinnon suorittaneille järjestettiin työllistymisedellytyksiä tukevaa koulutusta. Kasvava koulutuksen kohderyhmä olivat maahanmuuttajat. Vuoden 2010 yhteistoiminta on vahvistunut sekä yliopistojen täydennyskoulutusverkoston että Lapin korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön. 9

20 3.7. Kansainvälinen toiminta Vuoden 2010 aikana Lapin yliopisto vahvisti yhteistyötään erityisesti Barentsin alueen korkeakoulujen ja Alaskan ja Kanadan pohjoista tutkimusta tekevien yliopistojen kanssa. Yliopisto koordinoi UArctic Thematic Network on Arctic Geopolitics and Security ja UArctic Thematic Network on New Media - verkostoja. Lisäksi yliopisto on mukana matkailun, globaalimuutoksen, vähemmistökansojen taiteen ja kulttuurin sekä sosiaalityön verkostoissa. Arktinen keskus käynnisti arktisen oikeustieteen verkoston ja taiteiden tiedekunta taiteen verkoston valmistelun. Kansainvälinen liikkuvuus kehittyi suotuisasti. Tilastointitavan muutoksesta johtuen opettaja- ja tutkijavaihto moninkertaistui edellisvuodesta. Opiskelijavaihdon tavoite (yli 3 kk) saavutettiin. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoitteesta jäätiin, joskin lukumäärä kasvoi. Yliopistosta valmistui yhdeksän kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joista kandidaatteja/maistereita viisi ja tohtoreita neljä. Vieraskielistä opetusta järjestettiin tiedekunnissa ja tiedekuntien, Arktisen keskuksen ja kielikeskuksen yhteistyönä. Uutena kansainvälisenä kokonaisuutena käynnistyi mediakasvatuksen englanninkieliset maisteriopinnot. EMACIM -tutkinnon ja arktisen maisteriohjelman suunnittelu eteni suunnitellun mukaisesti. Yliopistossa tarjottiin 286 englanninkielistä opintojaksoa. Kansainväliset opiskelijat suorittivat yhteensä 6291 opintojaksoa. Suomen kielen ja kulttuurin intensiivikurssi oli suosittu. Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytyksiä vahvistettiin kuluneen vuoden aikana. Useita FP7 - valmisteluprosesseja käynnistettiin. Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa kansainvälisen tutkimusrahoituksen alueella vahvistui Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lapin yliopisto oli mukana toteuttamassa Lapin korkeakoulukonsernin yhteistä innovaatioohjelmaa, joka tuotti merkittäviä kärkihankeavauksia. Yliopiston vastuulla oli innovaatio-ohjelman Hyvinvoinnin Lapin koordinaatio. Innovaatio-ohjelman lisäksi yliopistolla on laaja alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen hankesalkku. Hanketoiminnan ohella yliopiston alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen asiantuntijatoiminta oli laajaa. Arktisen tiedekeskusnäyttelyyn tutustui vierasta. Yliopiston taidekirjasto toimi laajasti Pohjois-Suomen taidekirjastona. Yliopisto järjesti vuoden 2010 aikana 24 tieteellistä kongressia, joiden osanottajamäärä oli yhteensä henkilöä Rakenteellinen kehittäminen Vuonna 2010 keskeisiä rakenteellisen kehittämisen kohteita olivat: Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan ja Matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnan toiminnot yhdistettiin yhteiskuntatieteiden tiedekunnaksi alkaen. Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) johtosääntö ja sopimus uudistettiin, siten, että 2.aste tuli mukaan instituutin toimintaan. Lapin korkeakoulukirjaston toiminta käynnistyi Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus aloitti toimintansa Konsernin yhteistä tukipalvelukeskusta valmisteltiin tavoitteena toiminnan käynnistäminen syksyllä Pohjoisen kulttuuri-instituutin (PKI) johtosääntöä ja sopimusta valmisteltiin suunnitellun mukaisesti. 10

21 4 RISKEJÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ Lapin yliopiston toiminnallisia ja taloudellisia riski- ja epävarmuustekijöitä vuonna 2010 olivat mm.: Riski- ja epävarmuustekijä Arvio onnistumisesta FTE -opiskelijamäärä jää alle 3000 opiskelijan. Kriittinen FTE-opiskelijoiden määrä ylitettiin. 45 op suorittaneiden osuus jää alle 45%:n. Osuus kasvoi, mutta jäi edelleen alle tavoitteen. Epäonnistuminen koulutuksen laadun varmistamisessa. Palautejärjestelmän hyödyntämistä tehostettiin. Sovitut tutkintotavoitteet eivät toteudu. Tohtoritavoitteet toteutuivat. Kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitetta ei saavutettu. Maisteritutkintojen laajuus kasvaa yli 120 Yliopistotasolla tutkintojen keskimääräinen laajuus 137 op. op:een. Tiedekunnat antavat opetussuunnitelmiin sisältymätöntä koulutusta. Ongelma on tiedostettu. Vaihto-opiskelijoiden määrä laskee. Tavoitteet saavutettiin. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ei Hakijoita oli edelleen vähän. kasva. Vieraskielinen maisteriohjelmatarjonta vähäistä. Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus ei kasva. 2 viikon tilastoinnista 1 viikon tilastointiin: vaihdon määrä moninkertaistui edellisvuodesta. Julkaisutoiminta on edelleen vähäistä. SA:n, TEKES:n ja EU:n tutkimusrahoituksen määrä ei kasva. Hankkeet eivät strategian mukaisia, eivätkä kytkeydy yliopistollisiin tulostavoitteisiin. den 2010 aikana. Hankeprosessin menettelytavat uudistettiin vuo- Hankkeille sovitut toiminnalliset tavoitteet eivät Hankeraportoinnin menettelytapoja uudistetaan. toteudu. Yksiköiden pysyvä henkilökunta ei kirjaa hank- Tehty työ ei ole kaikilta osin kirjautunut hank- keille tekemäänsä työaikaan. Yksiköt eivät hallitse kokonaisbudjetointia ja kokonaisbudjetin seurantaa. Yliopiston sijoitustoiminta ei ole kannattavaa. Yrityksillä ei ole varaa osallistua yliopiston hankkeisiin. Uusi aluehallintomalli ja uudet rahoituskäytännöt Yliopiston toimitilojen sisäilmaongelmat keille, vaan se on jäänyt yksiköiden tappioksi. Budjetin seuranta vaikeaa, koska SAP - järjestelmä ei ole mahdollistanut valtionavun ja muun rahoituksen erillistä seurantaa. Yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopiston sijoitusstrategian. Inflaatioprosentti on noussut. Joukkovelkakirjalainojen tuotto laski. Osittain jo käynyt toteen. Hankkeilta edellytetään omarahoitusosuutta. Arktinen keskus, Taiteiden tiedekunta (F-talo), Siljotie ja Yliopiston päärakennus ongelmana. 11

22 5 HENKILÖSTÖ Yliopiston henkilöstöjohtamisen tavoitteena on, että johtaminen on kaikilla organisaation tasoilla ammattilaista ja toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Lisäksi tavoitteena on, että henkilöstöpolitiikka edistää henkilöstön työssä onnistumista ja uralla etenemistä sekä tukee henkilöstön kehittymistä ja työyhteisön hyvinvointia. Vuonna 2010 järjestettiin yliopiston ja yksiköiden johdolle suunnattu esimiesviestinnän koulutus. Koulutuksen tavoite oli kirkastaa esimiesten viestintärooleja yliopiston strategian toimeenpanossa ja luoda yliopiston sisäisen viestinnän toimintamalli. Yliopiston johdon koulutus keskittyi konserniviestinnän kehittämiseen. Esimiehille järjestettiin myös työehtosopimuskoulutusta virkasuhteiden muututtua työsuhteiksi Jokaisessa yliopiston yksikössä käytiin kehityskeskustelut. Ne toteutettiin joko henkilökohtaisina tai oppiaineiden sisäisinä ryhmäkeskusteluina. Vuoden 2010 aikana järjestettiin eri teemoihin liittyviä henkilöstökoulutuksia. Laajimmin koko henkilökuntaa koskivat uusien tietojärjestelmien (SAP, Reportronic, MR2, Wihdows 7, OODI, OPTIMA, Learn link) käyttöönottoa. Yliopisto otti käyttöön neliportaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävärakenteen vuonna Tavoitteena on, että vuoden 2011 aikana järjestelmää kehitetään ja yliopistossa otetaan käyttöön sille soveltuva tutkijanurakehitystä tukeva Tenure Track -järjestelmä. Henkilöstörakenteen kehittämisen painopisteenä oli opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuuden lisääminen. Muun kuin opetusja tutkimushenkilökunnan tehtävien vapauduttua, osa niistä on voitu jättää täyttämättä tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Lapin yliopisto toteutti vuonna 2010 henkilökunnalleen suunnatun työtyytyväisyyskyselyn. Tulosten mukaan henkilökunta on tyytyväisintä oman tehtäväkuvan ja työn selkeyteen, työn haastavuuteen, mahdollisuuteen oman osaamisen hyödyntämiseen työtehtävien hoitamisessa, suhteeseen omaan esimieheen, omaan henkiseen ja fyysiseen työkykyyn ja työterveydenhuoltoon työhyvinvoinnin tukijana. Tyytymättömyyttä aiheutti jatkuva kiire, muutokset, riittämättömät yksiköiden perehdyttämiskäytännöt ja mentoroinnin vähäisyys sekä avoimuuden puuttuminen päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa saatettiin loppuun ja kasvatustieteiden tiedekunnassa ja taiteiden tiedekunnassa käynnistettiin Hyvinvoiva tiedekunta työhyvinvointihankkeet. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa hankkeen avulla tuettiin henkilöstöä muutostilanteessa, yksikön johtoryhmätyöskentelyä, kehityskeskusteluita, kannusteiden kehittämistä ja esimiesvastuiden selkeyttämistä. Yliopisto järjesti henkilökunnalleen ryhmäkuntoutuksia mm. yhdessä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja Oulun yliopiston kanssa. Rovaniemellä korkeakoulut järjestivät yhdessä myös henkilökunnan liikuntapalvelut. Yliopisto osti työterveyshuollon (työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen) palvelut Terveystalo Oy:ltä. Lapin yliopiston tasa-arvotyön tavoitteena on jokaisen yliopisto-yhteisön jäsenen tasa-arvoinen kohtelu riippumatta henkilöstöryhmästä, yksiköstä, sukupuolesta, syntyperästä, iästä, sukupuolisesta suuntautumisesta, vakaumuksesta, vammaisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. 12

23 Henkilökunnan lkm Keskim.hlökunnan lkm Maksetut palkat ja palkkiot, 1000 päätoimet sivutoimet lähdeveronalaiset Muut henkilökuntaa koskevat tunnusluvut liitteessä 1 LAPIN YLIOPISTO JULKISOIKEUDELLISENA YHTEISÖNÄ Lapin yliopisto on lukien ollut julkisoikeudellinen yhteisö. Yliopisto noudattaa sovellettua säätiökaavaa tilinpäätöksessään. Toimintakertomus on tilinpäätöstä täydentävä ja selventävä asiakirja. Kilpailutuksen jälkeen yliopistokollegio valitsi yliopiston tilintarkastajaksi Pricewaterhouse Coopers Oy:n. Aikaisempien vuosien toimintakertomusmallin tilastolliset tiedot ja tunnusluvut, siltä osin kun ne yliopiston toiminnan kannalta ovat oleellisia, on sisällytetty yliopiston tilastokatsaukseen. Henkilöstötilipäätös tuotetaan tilinpäätöstä täydentävänä asiakirjana. 13

24 LIITE 1 Lapin yliopiston henkilökunta vuonna 2010 Lapin yliopiston henkilökunnan lukumäärä henkilöä Josta opetus- ja tutkimushenkilökuntaa 52 % työsuhde toistaiseksi % - määräaikainen työsuhde % Josta muuta henkilökuntaa 48 % työsuhde toistaiseksi % - määräaikainen työsuhde % Henkilötyövuodet yhteensä: 602,5 Opetus- ja tutkimushenkilökunta, päätoiminen 293,5 48,70 % Laskennallinen tuntiopetus 19,1 3,20 % Muu henkilökunta, päätoiminen 289,9 48,10 % Henkilötyövuodet yksiköittäin, ei laskennallista opetusta: opet/tutk. muu Kasvatustieteiden tiedekunta 41,8 14,7 Oikeustieteiden tiedekunta 37,7 10,6 Taiteiden tiedekunta 48,7 29,5 Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 90,6 35,6 Arktinen keskus 29,6 19,6 Kielikeskus 18,3 3,9 Harjoittelukoulu 26,8 4,7 Avoin yliopisto 0 8,9 Koulutus- ja kehittämispalvelut 0 16,5 Kirjasto 0 26,8 Kehittämis- ja hallintopalvelut 0 119,1 Henkilötyövuodet henkilöryhmittäin: Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Professorit, tutk.professorit 57,5 ATK 25,6 Yo-lehtorit, lehtorit 102,2 Kirjasto 27,9 Yliassistentit 4,5 Huolto 16,5 Yliopisto-opettajat 18,6 Opet/tutk.apu 93,2 Päätoimiset tuntiopettajat 19,3 Hallinto 79 Assistentit 14,8 Muu hlöstö 47,7 Tutkimushenkilökunta 76,6 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne: Osuus Ikäluokka Miehet Naiset hlökunnasta % % % % yli % Yhteensä % Sairauslomat ja tapaturmat Opetus/tutk. Muu hlöstö -Sairauspoissaoloja Sairauslomalla olleiden henkilöiden lukumäärä Sairauslomapäivien lukumäärä työpäivinä Sairauslomapäivien lukumäärä % työpäivästä 1,55 % 3,98 % Työmatkatapaturmia yhteensä 11 tapausta, työtapaturmia 8 tapausta Osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 13 henkilöä 14

25 1 Henkilöstötilinpäätös 2010 Luonnos 1.1 Henkilöstön työpanos Vuonna 2010 Lapin yliopistossa tehtiin 584 (595) * henkilötyövuotta, joista opetus- ja tutkimustehtävissä 295 (295) ja muissa tehtävissä 289 (300). Muun henkilökunnan henkilötyövuodet vähenivät 3,8 % vuodesta Naisten tekemiä henkilötyövuosia oli 370 (373) ja miesten tekemiä 214 (222). Kaikista Lapin yliopiston vuoden 2009 henkilötyövuosista naiset tekivät noin 63 % (63 %). Professoreista miehiä oli 43 % (53 %) ja tutkijoista miehiä oli 40 % (30 %). Naisten ja miesten tekemien henkilötyövuosien määrä kaikissa opetus- ja tutkimustehtävissä on kuitenkin pysynyt melkein samana kuin vuonna Taulukko 1. Henkilötyövuodet 2010 opetus- ja tutkimushenkilökunta muu henkilökunta miehet naiset yhteensä professorit 23,0 30,4 53,5 yliassistentit ja assistentit 7,4 11,8 19,2 lehtorit 40,3 60,0 100,3 tuntiopettajat 16,8 21,1 37,9 tutkijat 31,8 47,8 79,7 muut 1,6 2,4 4,0 yhteensä 121,1 173,5 294,6 hallinto ja toimisto 31,7 110,5 142,2 huolto 10,9 4,0 14,9 kirjasto ja tietopalvelu 7,6 17,8 25,4 atk 17,2 6,4 23,6 aikuiskoulutus 3,3 22,5 25,8 projekti 15,2 31,1 46,3 tutkimuksen apu 1,6 3,2 4,8 näytttelyhenkilöstö 5,0 1,0 6,0 yhteensä 92,4 196,5 288,9 yhteensä 213,5 370,0 583,5 1.2 Vakituiset ja määräaikaiset Vuonna 2010 yliopiston vakinaisista työntekijöistä 34 (48) henkilöä hoiti työvapaana omasta tehtävästään jotain muuta tehtävää Lapin yliopistossa. Tilinpäätöksen liitteenä on taulukko vakituisista ja määräaikaisista miehistä ja naisista henkilöstöryhmittäin. * Suluissa vuoden 2009 määrä

26 Taulukko 3. Vakituisten ja määräaikaisten lukumäärät ja prosenttiosuudet 2 opetus- ja tutkimus- työsuhde toistaiseksi ,4 % henkilökunta taustatehtävä (toistaiseksi voimassaoleva) yliopistolla 14 4,3 % avoinna olevan tehtävän hoitaminen sen täyttöprosessin ollessa kesken 17 5,2 % jatko-opiskelijan opiskeluun liittyvä työ / tutkijakoulutettava 35 10,8 % keskeneräiset työjärjestelyt yksikössä 19 5,8 % määräaikaisesti täytettävä tehtävä 11 3,4 % projektityö 43 13,2 % sijaisuus 32 9,8 % yhteensä ,0 % muu henkilökunta työsuhde toistaiseksi ,1 % taustatehtävä (toistaiseksi voimassaoleva) yliopistolla 20 6,6 % avoinna olevan tehtävän hoitaminen sen täyttöprosessin ollessa kesken 2 0,7 % harjoittelu 1 0,3 % kausiluonteinen työ / tilapäinen työvoiman tarve 8 2,7 % keskeneräiset työjärjestelyt yksikössä 20 6,6 % määräaikaisesti täytettävä tehtävä 4 1,3 % projektityö 61 20,3 % sijaisuus 19 6,3 % yhteensä ,0 % 1.3 Sivutoiminen tuntiopetus Sivutoimisen luento- ja tuntiopetuksen sekä dosenttiopetuksen kustannukset vuonna 2010 olivat yhteensä euroa. Kustannukset olivat 4 % pienemmät kuin vuonna euroja 2007 euroja 2008 euroja 2009 euroja muut koulutus- ja kehittämispalvelut menetelmätieteiden laitos avoin yliopisto kielikeskus matkailun tutkimusja koulutusinstituutti yhteiskuntatieteiden tiedekunta taiteiden tiedekunta oikeustieteiden tiedekunta kasvatustieteiden tiedekunta Kuvio 2. Sivutoimisen tuntiopetuksen kustannukset yksiköittäin Ikärakenne Henkilökunnan keski-ikä oli 45,1 vuotta (n=626). Miesten keski-ikä oli 46,1 vuotta (n=222) ja naisten keski-ikä oli 44,6 vuotta (n=404). Yli 44-vuotiaiden osuus henkilökunnasta oli 55 % (51 %).

27 3 Henkilökunnasta oli alle 35-vuotiaita 20 % (22 %) ja yli 49-vuotiaita 37 % (35 %). Naisia alle 35- vuotiaista oli 71 % (70 %) ja yli 49-vuotiaista 63 % (61 %). lukumäärä % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % miehet naiset %-osuus henkilökunnasta 0 alle yli 59 0 % ikäluokka Kuvio 3. Henkilökunnan prosenttiosuudet sekä miesten ja naisten lukumäärät eri ikäluokissa 1.5 Osa-aikaisuudet Osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 13 henkilöä. Osittaisella hoitovapaalla oli viisi henkilöä.

28 Yliopistossa oli vuoden 2010 aikana avoinna 13 (15) * pysyvää tehtävää sekä 46 (79) määräaikaista tehtävää. Hakijoita näihin tehtäviin oli 62 % vähemmän kuin vuonna Taulukko 5. Avoinna pysyvät ja määräaikaiset tehtävät sekä niitä hakeneet pysyvät tehtävät / hakijat määräaikaiset tehtävät / hakijat opetus- ja tutkimushenkilökunta 9 / / 72 professorit 3 / 10 3 / 8 yliopistonlehtorit 3 / 8 2 / 5 assistentit - 2 / 2 lehtorit - 5 / 21 yliopisto-opettajat 3 / 19 4 / 15 tutkijat - 8 / 21 muu henkilökunta 4 / / 157 hallinto- ja toimisto 3 / 10 5 / 36 huolto - 3 / 16 kirjasto- ja tietopalvelu 1 / 3 4 / 16 atk - 1 / 1 projekti - 9 / 88 yhteensä 13 / / 229 Taulukko 6. Luonnollinen poistuma pysyvistä tehtävistä irtisanoutuneet työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet muulle eläkkeelle jääneet kuolleet yhteensä * Suluissa vuoden 2009 lukumäärä

29 3.2 Sairauspoissaolot 5 Sairauspoissaoloihin on laskettu mukaan työtapaturmista aiheutuneet sairauslomapäivät. Yliopiston opetushenkilökunta ei ilmoita lyhyitä sairauspoissaolojaan. Sairauslomapäiviä oli yhteensä 4864 työpäivää. Vuonna 2009 niitä oli 5134 työpäivää eli laskua on noin 5 %. 215 yliopiston muuhun henkilökuntaan kuuluvista työntekijöistä oli sairaslomalla vuonna 2010, joten tästä ryhmästä noin 30 % ei ollut sairauslomalla koko vuotena. Sairaus-lomien pituuden keskiarvo oli 7 työpäivää. Jokaista yliopiston työntekijää kohden oli sairauslomaa keskimäärin 8 työpäivää. Yliopistossa saa olla omalla ilmoituksella pois työstä 1-3 päivää. Näitä poissaoloja oli 505 kappaletta. 1-3 päivän sairauspoissaoloja oli 71 % kaikista sairauspoissaoloista. Vuonna 2007 niitä oli 453 kappaletta, vuonna kappaletta ja vuonna kappaletta. Taulukko?. Sairauspoissaolotilasto, opetus- ja tutkimushenkilökunta ja muu henkilökunta opetus- ja tutkimushenkilök unta muu henkilökun ta yhteensä sairauslomien lukumäärä sairauslomalla olleiden henkilöiden lukumäärä sairauslomapäivien lukumäärä kalenteripäivinä sairauslomapäivien lukumäärä työpäivinä henkilöiden lukumäärä sairauslomalla olleiden henkilöiden lukumäärä prosentteina henkilöiden lukumäärästä ,85 % 71,76 % 43,77 % sairauslomapäivien lukumäärä prosentteina työpäivistä 1,40 % 3,82 % 2,56 % Taulukko?. Sairauspoissaolotilasto, miehet ja naiset miehet naiset yhteensä sairauslomien lukumäärä sairauslomalla olleiden henkilöiden lukumäärä sairauslomapäivien lukumäärä kalenteripäivinä sairauslomapäivien lukumäärä työpäivinä henkilöiden lukumäärä sairauslomalla olleiden henkilöiden lukumäärä prosentteina henkilöiden lukumäärästä ,38 % 52,23 % 43,77 % sairauslomapäivien lukumäärä prosentteina työpäivistä 1,63 % 3,08 % 2,56 %

30 3.3 Perhepoliittiset virkavapaudet 6 Vuonna 2010 äitiyslomalla oli henkilökunnasta 16 naista sekä vanhempainlomalla 16 naista ja 1 mies. Isyysvapaata piti 8 miestä. Hoitovapaalla oli 7 naista ja 1 mies. Tilapäisistä hoitovapaa päivistä miehet käyttivät 13 %. Taulukko?. Tilasto tilapäisistä hoitovapaista, opetus- ja tutkimushenkilökunta ja muu henkilökunta opetus- ja tutkimushenkilökunta muu henkilökunta yhteensä tilapäisten hoitovapaiden lukumää tilapäisellä hoitovapaalla olleiden henkilöiden lukumäärä tilapäisten hoitovapaapäivien lukumäärä työpäivinä henkilöiden lukumäärä tilapäisellä hoitovapaalla olleiden henkilöiden lukumäärä prosentteina henkilöiden lukumäärästä ,85 % 11,63 % 6,55 % tilapäisten hoitovapaapäivien lukumäärä prosentteina työpäivistä 0,04 % 0,18 % 0,11 % Taulukko?. Tilasto tilapäisistä hoitovapaista, miehet ja naiset miehet naiset yhteensä tilapäisten hoitovapaiden lukumää tilapäisellä hoitovapaalla olleiden henkilöiden lukumäärä tilapäisten hoitovapaapäivien lukumäärä työpäivinä henkilöiden lukumäärä tilapäisellä hoitovapaalla olleiden henkilöiden lukumäärä prosentteina henkilöiden lukumäärästä ,46 % 10,96 % 6,55 % tilapäisten hoitovapaapäivien lukumäärä prosentteina työpäivistä 0,03 % 0,19 % 0,11 % 3.4 Työtapaturmat Työtapaturmat ovat olleet ruhjeita, mustelmia, venähdyksiä ja murtumia. Taulukko 12. Työtapaturmat työssä työmatkalla

31 3.5 Muut poissaolot 7 Yliopiston tukemaan ay-toimintaan käytettiin palkallisia työpäiviä 41. Taulukko?. Poissaolokerrat vuonna 2010 miehet naiset yhteensä osittainen hoitovapaa kuntoutus eläke/kuntoutustuki opintovapaa 5 5 kertausharjoitus 5 5 tehtävä muualla palkallinen yksityisasia palkaton yksityisasia osittainen virkavapaus vuorotteluvapaa yhteensä Rahana korvattu ylityö Rahana korvatuista ylityötunneista eniten on tehty vuorokautisena 50 % korvattuna ylityönä. Rahana korvattua ylityötä tekivät pääosin atk-, talous- ja virastomestaripalveluiden henkilökunta. Taulukko 14. Rahana korvatut ylityötunnit lisätyökorvaus sunnuntaityökorvaus vuorokautinen ylityö 50 % vuorokautinen ylityö 100 % yhteensä Sivutoimet Sivutoimista säädellään työsopimuslaissa, jossa säädetään, että sivutoimeen tulee olla työnantajan lupa. Mikäli sivutoimi ei edellytä työajan käyttämistä, riittää sivutoimi-ilmoitus. Taulukko 15. Sivutoimiluvat ja ilmoitukset sivutoimiluvat sivutoimi-ilmoitukset

32 Vuonna 2010 tehtyjä toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi 8 Hyvinvoiva tiedekunta -työhyvinvointihanke toteutettiin yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Kasvatustieteen ja taiteiden tiedekunnan työhyvinvointihankkeet Entä työnilo? alkoivat syksyllä Yliopistossa järjestettiin seuraavat esimiestoimintaan liittyvät koulutukset. 1. Esimiesviestinnän kehittämiskoulutus. Koulutukseen osallistuvat yliopiston ylin johto ja eri yksiköiden esimiehiä. Valmennuksessa kehitetään esimiesten viestintävalmiuksia sekä kirkastetaan esimiesten viestintärooleja yliopiston strategian toimeenpanossa. Ennen koulutusta yliopiston henkilökunnalle tehtiin taustakysely strategisesta viestinnästä ja esimiesviestinnästä ComBaro-mittarilla. Koulutus jatkuu vielä vuonna Varhaisen välittämisen koulutus. Yliopiston henkilökunnalle tiedotettiin kouluttaminen varhaisen välittämisen toimintamallin käyttöönottamisesta ja esimiehille annettiin työpajamuotoisesti koulutusta puheeksi ottamiseen. Koulutus jatkuu vielä Työehtosopimuskoulutus. Esimiehille ja henkilöstöasioita hoitaville järjestettiin yliopistojen yleisen työehtosopimuksen valmistuttua koulutusta sopimuksen sisällöstä ja muuttuneista käytännöistä. Yliopiston henkilökunnalle järjestettiin viisi studia generalia -keskusteluluentosarjaa, joiden teemoina olivat: 1. Hyvinvoiva Lapin yliopisto 2. Muutos yliopistoissa ja työhyvinvointi 3. Työn mielekkyys yliopistossa 4. Moniäänisyys työhyvinvoinnin kulmakivenä Muuta henkilöstökoulutusta järjestettiin mm. Finnish for foreigners kielikoulutusta, verkkoopintoihin liittyvää koulutusta ja uusien tietojärjestelmien käyttöönottokoulutusta. Riskien arviointia jatkettiin yksiköissä tehtävällä riskienkartoituksessa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Riskien arviointi tehtiin kasvatustieteiden tiedekuntaan ja harjoittelukoululle. Riskien arviointiin käytettiin Sosiaali- ja terveysministeriön tekemää työkirjaa ja ohjelmaa. Neljän työntekijän työkykyä seurattiin työterveyshuollon kanssa yhteistyössä työkykytapaamisissa. Yliopiston henkilökunnan työergonomiaa on parannettu työterveyshuollon ergonomisilla työpaikkaselvityksillä. Ennakoivaa työterveyshuoltoa tehtiin 50 -vuotiaiden ja 60 -vuotta täyttäville järjestettävissä terveystarkastuksissa ja kasvatustieteiden tiedekunnan ja harjoittelukoulun henkilökunnalle riskiarvioinnin yhteydessä. Yliopiston, Arktisen keskuksen ja Siljotien kiinteistön sisäilmatilannetta selvitettiin ja tehtiin korjaustoimenpiteitä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa haettiin Aslak -ryhmäkuntoutuskurssi toimistohenkilöstölle ja Oulun yliopiston kanssa harjoittelukoulun opettajille. Kurssit alkavat vuonna 2011.

33 9 Vuonna 2010 jatkettiin yhteisiä liikuntapalveluita korkeakoulujen välillä. Kaikki liikuntapalvelut muuttuivat maksullisen Sporttipassin kautta järjestettäviksi. 5.3 Palkkakustannukset Henkilötyövuoden, joka sisältää myös laskennallisen sivutoimisen tuntiopetuksen, keskimääräinen hinta vuonna 2010 oli euroa. Vuonna 2009 hinta oli euroa. Vuodesta 2007 keskimääräinen henkilötyövuoden hinta on noussut reilut 15 %. Taulukko 19. Palkkakustannukset palkat ja palkkiot palkat luento- ja tuntiopetuspalkkiot muut palkat ja palkkiot muut korvaukset lomarahat ja -korvaukset palkkamenojen korvaukset sairaus- ja kuntoutuspäivärahojen palautukset henkilöstösivukulut työnantajan sosiaaliturvamaksu eläkemaksut (työnantaja) sosiaaliturvamaksujen palautukset tapaturma- ja taloudellisen tuen maksut työttömyysvakuutusmaksut yhteensä

34 LIITE 10 miehet naiset yhteensä professorit määräaikaiset taustatehtävä vakituiset yhteensä yliassistentit ja assistentit määräaikaiset lehtorit määräaikaiset taustatehtävä vakituiset yhteensä tuntiopetttajat määräaikaiset vakituiset yhteensä tutkijat määräaikaiset taustatehtävä vakituiset yhteensä muut määräaikaiset hallinto ja toimisto määräaikaiset taustatehtävä vakituiset yhteensä huolto määräaikaiset 1 1 vakituiset yhteensä kirjasto ja tietopalvelu määräaikaiset taustatehtävä vakituiset yhteensä atk määräaikaiset vakituiset yhteensä aikuiskoulutus määräaikaiset taustatehtävä vakituiset yhteensä projekti määräaikaiset taustatehtävä vakituiset 7 7 yhteensä tutkimuksen apu määräaikaiset vakituiset 1 1 yhteensä näyttelyhenkilöstö määräaikaiset vakituiset 2 2 yhteensä yhteensä määräaikaiset taustatehtävä vakituiset yhteensä

35 1 Työtyytyväisyyskysely 2010 Marraskuussa tehdyn työtyytyväisyyskyselyn mukaan Lapin yliopiston työtyytyväisyysindeksi (kaikkien vastausten keskiarvo) on 3,3. Kriittisenä rajana pidetään indeksiarvoa 3. Kyselyyn vastasi 255 työntekijää, joten vastausprosentti on 40. Vastausprosentti on noussut vuodesta 2009, jolloin se oli 33. Kysely ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen tähän aiempaan kyselyyn nähden, koska kysymykset ovat erilaisia. Kyselyn vastaajista muuhun henkilöstöön kuuluu 56 prosenttia, naisia vastaajista on 71 prosenttia ja 44 prosenttia on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kysely tehtiin samansisältöisenä 9 muussa yliopistossa. Kyselyyn vastasi yli 4100 yliopistojen työntekijää. Muiden yliopistojen vastaajat jakautuivat samansuuntaisesti pysyvissä tai määräaikaisissa palvelussuhteessa oleviin kuin Lapin yliopiston vastaajat. Muiden yliopistojen aineistossa miesten sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuudet vastaajista olivat suuremmat kuin Lapin yliopiston vastaajista. Lapin yliopisto vastaukset olivat samansuuntaiset kuin yliopistojen vastaukset yleensä.

36 2 Oma työ Omaan työhön liittyvissä asioissa hyvin tyytyväisiä oltiin oman tehtäväkuvan ja työn tavoitteiden selkeyteen. Myös omaa työtään pidettiin sopivan haastavana. Tyytymättömyyttä aiheutti se, ettei opetustyötä ja tutkimusaikaa ollut sopivassa suhteessa, ja ettei ollut riittävästi aikaa selviytyä työtehtävistään työaikana. Työssä tapahtuvat muutokset tuntuivat kuormittavan työssä jaksamista. Kaikkien yliopistojen tulokset olivat samansuuntaisia. Oma työ oli sopivan haastavaa sekä Lapin yliopistossa että muissa yliopistoissa. Lapin yliopistossa opetus- ja tutkimushenkilökunta piti omaa tehtävänkuvaansa selkeämpänä ja ymmärsi työnsä tavoitteet paremmin kuin muu henkilökunta. He myös kokivat työnsä sopivan haastavana useammin kuin muu henkilökunta. Johtaminen ja esimiestyö Suurin osa vastaajista uskalsi olla eri mieltä esimiehensä kanssa ja kertoa esimiehelleen yksikkönsä tai työnsä kehittämiseen liittyvistä ideoista. Samoin vastaajat katsoivat, että esimies tuntui luottavan heihin. Yksikössä naisilla ja miehillä oli samat etenemismahdollisuudet. Tyytymättömimpiä oltiin yliopiston avoimuudesta päätöksenteossa ja sen valmistelussa sekä vaikutusmahdollisuuksista yliopiston päätöksentekoon. Yliopistojen omat strategiat olivat myös muiden yliopistojen henkilöstön mukaan yhtä selkeitä ja ymmärrettäviä kuin Lapin yliopistossa. Myös johtaminen ja esimiestyö koettiin muissa yliopistoissa samansuuntaisesti kuin Lapin yliopistossa. Vastausten perusteella Lapin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunta ei käy kehityskeskusteluja yhtä säännöllisesti kuin yliopistoissa yleensä.

37 3 Työyhteisö ja yhteistyö Vastaajien mielestä heidän oli helppo pyytää apua ja lisätietoa kollegoiltaan. Pääosa henkilökunnasta ei ollut kokenut joutuneensa viimevuosina työpaikallani kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi. Enemmistö myös piti yksikköään kehitysmyönteisenä. Tyytymättömyyttä aiheutti se, ettei vaikeita asioita nosteta keskusteltavaksi sekä huhut ja juorut häiritsevät työntekoa. Tyytymättömyyttä aiheuttivat myös yksikön tiedotuskäytännöt. Yliopistojen vastaukset olivat samansuuntaisia. Osaaminen Vastaajat pystyivät hyödyntämään tehokkaasti osaamistaan työssään ja kokivat osaamisensa vastaavan työnsä vaatimuksia. Näin myös muissa yliopistoissa. Tyytymättömiä oltiin yksikön perehdyttämiskäytäntöihin ja siihen, ettei yksiköissä jaeta kokemustietoa (osaaminen, verkostot, kontaktit, rahoituksen hankkiminen) systemaattisesti osaajan lähtiessä yksiköstä. Lapin yliopiston muu henkilökunta koki opetus- ja tutkimushenkilökuntaa useammin, ettei tiedä minkälaista osaamista heiltä vaaditaan lähivuosina.

38 4 Motivaatio Vastaajia motivoi se, että he saivat työskennellä itsenäisesti ja vapaasti, heillä oli mahdollisuus käyttää kekseliäisyyttä/luovuutta työtehtävissään ja se, että työtehtävät olivat mielenkiintoisia ja haastavia. Muiden yliopistojen vastaukset olivat samansuuntaisia. Vastaajat kokivat työpanoksensa tärkeäksi oman yksikkönsä menestymisen kannalta. Toisaalta enemmistön mielestä palkitseminen yksikössä ei ollut kannustavaa, eikä heillä ollut mahdollisuutta edetä yliopistossa urallaan. Moni koki tarvitsevansa enemmän tukea projektirahoituksen hankintaan sekä tutkimustulostensa kaupallistamiseen ja liiketoiminnallistamiseen. Terveys ja elämäntilanne Valtaosa vastaajista tunsi sekä henkisen että fyysisen työkykynsä hyväksi. He olivat myös sitä mieltä, että työterveyshuollon palvelut tukevat henkilöstön työhyvinvointia. Tämän suuntaisia olivat myös muiden yliopistojen vastaukset. Enemmistö vastaajista ei tiennyt ollaanko yksikössä valmiita soveltamaan erilaisia joustoja (työaika- tai työtehtäväjoustoja), kun työkyky heikentyy ja ryhdytäänkö yksikössä toimenpiteisiin sairauslomien seurannan myötä. Yksiköissä ei keskustella avoimesti henkilöiden eläköitymissuunnitelmista. Yliopiston julkinen kuva Lapin yliopiston henkilökunnasta noin 45 % oli tyytyväinen yksikkönsä opetuksen ja tutkimuksen tasoon. Kuitenkin mielipiteen jätti ilmoittamatta 37 % vastaajista. Oman yksikön tutkimuksen tasoa piti hyvänä tai erinomaisena 30 % vastaajista kun taas kaikkien yliopistojen vastauksissa lähes puolet henkilökunnasta piti oman yksikön tutkimuksen tasoa hyvänä tai erinomaisena.

39 5 Laajempi raportti muun muassa yksikkökohtaiset tulokset esitetään vuoden 2010 henkilöstötilinpäätöksessä. Lisätietoja: Mirja Väyrynen Puhelin 2216