EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 17. marraskuuta 2011 (22.11) (OR. en) 17050/11 SOC 1008 ECOFIN 781 SAATE

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 17. marraskuuta 2011 (22.11) (OR. en) 17050/11 SOC 1008 ECON 781 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) "Eurooppa strategian sosiaalinen ulottuvuus: köyhyyden vähentämistä ja osallistamista koskevien EU:n sitoumusten täyttäminen (2011)": sosiaalisen suojelun komitean lausunto Hyväksyminen Valtuuskunnille toimitetaan oheisena edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto sellaisena kuin kyseinen komitea viimeisteli sen 14. marraskuuta Tämä lausunto toimitetaan 1. joulukuuta 2011 kokoontuvan EPSCO-neuvoston käsiteltäväksi esityslistan kohdassa "Tiedonanto Eurooppa-neuvostolle (9. joulukuuta 2011): Eurooppa strategian täytäntöönpano työllisyyden ja sosiaalipolitiikan osalta" /11 mmy/ess/sk 1

2 Sosiaalisen suojelun komitea LAUSUNTO: EUROOPPA STRATEGIAN SOSIAALINEN ULOTTUVUUS: KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISTÄ JA OSALLISTAMISTA KOSKEVIEN EU:N SITOUMUSTEN TÄYTTÄMINEN (2011) 17050/11 mmy/ess/sk 2

3 I. Keskeiset viestit 1. Uudet, vuodelta 2010 saatavilla olevat EU:n tulo- ja elinolotilastot (EU-SILC -tiedot) osoittavat, että EU:n kotitalouksien elinolot ja työllisyystilanne eivät ole parantumassa. Nyt on entistä suurempi riski, että talouskriisi huonontaa vakavasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaistemme tilannetta, koska se kasvattaa mahdollisuutta joutua kokemaan vakavaa aineellista puutetta. 2. Siitä huolimatta, että tähän asti kriisin pahimpia vaikutuksia on voitu lieventää sosiaaliturvajärjestelmiemme avulla, jotka suojelevat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, jotta he eivät joutuisi kantamaan vakauttamistoimista aiheutuvaa raskainta taakkaa, on varmistettava, että tilannetta pystytään pitämään yllä myös tulevaisuudessa. 3. Sosiaalisen suojelun komitean vuoden 2011 katsauksesta kriisin yhteiskunnallisiin seurauksiin käy ilmi, että kriisillä on ollut selkeitä vaikutuksia, kuten se, että yhä useammat elävät vähimmäistoimeentulon varassa, saavat sosiaaliavustuksia ja asumistukea. Sosiaaliturvajärjestelmiin kohdistuu yhä kasvava paine talouskriisin pitkittyessä. Niiden kykyä vaimentaa kriisin epäoikeudenmukaisia vaikutuksia ja vähentää eriarvoisuutta tulisi hyödyntää perusteellisesti. Niiden rooli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suojelijana on edelleen keskeinen, ja sen on oltava yksi EU:n tärkeimpiä tämänhetkisiä painopisteitä. 4. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää suunnitella vaikuttavaa politiikkaa, joka mahdollistaa sen, että sosiaalisen suojelun järjestelmämme voivat edelleen tarjota turvaa ja parantaa työllistyvyyttä. Tämä on ratkaisevaa paitsi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takia myös siksi, että pitkällä aikavälillä Eurooppa tarvitsee kaikkia kansalaisiaan osallistumaan sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen ikääntyvän yhteiskunnan tarpeiden tukemiseksi ja rahoittamiseksi. 5. Sosiaalisen suojelun järjestelmien ja eläkejärjestelmien uudistamista ja niiden mukauttamista demografisiin muutoksiin olisi jatkettava niiden pitkän aikavälin kestävyyden ja riittävyyden ylläpitämiseksi. Yhtenä painopisteenä olisi tuettava laadukkaiden työpaikkojen luomista. Työn tulisi aina olla kannattavaa. Eläkkeiden riittävyys on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi eläkeiän ylittäneiden elintason säilyttämisen kannalta /11 mmy/ess/sk 3

4 6. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 tekemä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämistä koskeva sitoumus voidaan täyttää. Sosiaalisen suojelun komitea pyytää näin ollen kiinnittämään erityistä huomiota vakauttamistoimien laatuun, sillä niiden on otettava huomioon kaikkien sukupolvien sosiaaliset tarpeet ja säilytettävä sosiaalisen suojelun järjestelmien kyky kestää talouden häiriöt. II Lausunto Kolme vuotta sitten maailmanlaajuinen finanssi- ja talouskriisi käynnisti vakavimman EU:n koskaan kokeman talouden taantuman. Noin 114 miljoonaa ihmistä Euroopan unionin alueella (23 % EU:n väestöstä) eli vuonna 2009 köyhyysriskin tai syrjäytymisriskin alaisena 1. Talouden ja työllisyyden kasvu on heikkoa. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Julkisen talouden rahoitusaseman vakauttamiseen ja alijäämien leikkaamiseen tähtääviä toimenpiteitä on toteutettu tilanteessa, jossa elpyminen on hidasta ja verotulot ovat vähenemässä Määritelmä vastaa henkilöitä, joita uhkaa köyhyys ja/tai vakava aineellinen puute, ja/tai jotka elävät kotitaloudessa, joiden työssäkäyntiaste on hyvin alhainen. Henkilöt lasketaan mukaan vain yhden kerran, vaikka he kuuluisivat useampaan kuin yhteen näistä ryhmistä. Köyhyysriskin alla eläviksi katsotaan ihmiset, joiden kotitalouden käytettävissä olevat tasoitetut tulot jäävät köyhyysriskirajan alapuolelle. Raja on kussakin maassa asetettu 60 prosenttiin kansallisista kotitalouksien käytettävissä olevista tasoitetuista mediaanituloista (sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen). Aineellista puutetta mitataan käyttämällä taloudellisiin rasitteisiin ja kestohyödykkeisiin liittyviä indikaattoreita. Vakavasta aineellisesta puutteesta kärsivien henkilöiden elinoloja rajoittaa erittäin tuntuvasti varojen puute; vähintään neljä seuraavista yhdeksästä ongelmasta koskee heitä: ei ole varaa i) maksaa vuokraa tai käyttömenoja, ii) lämmittää riittävästi kotia, iii) maksaa odottamattomia kuluja, iv) syödä lihaa, kalaa tai vastaavaa proteiinituotetta joka toinen päivä, v) viikon lomaan poissa kotoa, vi) autoon, vii) pesukoneeseen, viii) väritelevisioon ja/tai ix) puhelimeen. Erittäin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa elävinä pidetään niitä 0 59-vuotiaita, joiden kotitalouteen kuuluvien työikäisten aikuisten (18 59) työskentely oli viimeksi kuluneen vuoden aikana alittanut 20 prosenttia heidän koko työpotentiaalistaan /11 mmy/ess/sk 4

5 Sosiaalisen suojelun komitea ymmärtää täysin julkisen talouden vakauttamistoimien tarpeellisuuden, mutta korostaa, että kriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia on seurattava ja on löydettävä uusia keinoja lujittaa luottamusta Eurooppa strategian sosiaaliseen ulottuvuuteen 3. Tämä on erittäin tärkeää, sillä tuore kuluttajien luottamusta mittaava indikaattori ja Eurobarometriselvitykset osoittavat, että EU-kansalaiset ovat vuonna 2011 paljon huolestuneempia tulevista tulonäkymistä kuin he olivat vuonna Vain 24 jäsenvaltiosta saatavissa olevat, vuoden 2010 EU-SILC-keruuaallon luvut antavat näille suuntauksille lisää uskottavuutta ja tarjoavat hyödyllistä tietoa kriisin vaikutuksista. On painotettava, että nämä tiedot perustuvat kotitalouksien tuloihin ja kuukausikohtaiseen työllisyystilanteeseen vuonna 2009, joten kriisin viimeaikaisen syvenemisen vaikutuksista ei vielä ole kattavia tietoja. 1. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen suuntauksia Kesäkuussa 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston määritelmän mukaisesti köyhyydessä elävänä ja sosiaalisesti syrjäytyneenä pidettävän väestön osuuden kehitys osoittaa yleisesti tilanteen olevan vakaa vuoteen 2009 nähden. Tämän indikaattorin osatekijöiden syvällisempi analyysi osoittaa kuitenkin, että vaikka köyhyysriskin alaisina elävien ihmisten osuus on yleensä ottaen vakaa, tämä johtuu pitkälti kotitalouksien mediaanitulojen laskusta eikä tulojen ja elinolojen vakauttamisesta. Tämän arvion tueksi sosiaalisen suojelun komitea huomauttaa, että useissa maissa yhä suurempi osa ihmisistä elää kotitalouksissa, joiden työssäkäyntiaste on hyvin alhainen, tai kokee vakavaa aineellista puutetta. Tuleva yksityiskohtainen sosiaalisen suojelun komitean selvitys kriisin vaikutuksista jäsenvaltioissa tuo asiaan uusia ja täsmällisempiä näkökulmia. 3 4 Tämän huomioon ottaen puheenjohtajavaltio Puola järjesti yhdessä Euroopan komission kanssa konferenssin aiheesta Innovative responses to the social impact of the crisis (Wroclaw, 27. syyskuuta 2011) /11 mmy/ess/sk 5

6 Köyhyysriskiluvut pysyvät vakaina, mutta kotitalouksien mediaanitulot ovat laskussa Köyhyysriski-indikaattori osoittaa vuoden 2009 ja 2010 keruuaaltojen välillä tapahtuneen vain vähän muutosta 5. Niistä 24 jäsenvaltiosta 6, joiden tiedot ovat saatavilla, vain kahden köyhyysriski-indikaattori on noussut merkittävästi. Sitä vastoin neljässä on tapahtunut laskua ja 18 jäsenvaltion indikaattori on pysynyt vakaana. Talouskriisin aikana tätä indikaattoria on kuitenkin tulkittava hyvin varoen, sillä se on suhteellinen tuloköyhyyden mittari, johon yleinen tulotaso ja väestön tulojakauma vaikuttavat. Se on suuressa määrin riippuvainen köyhyysrajan tasosta. Vuosien 2009 ja 2010 välillä mediaanitulot ovat laskeneet kaikissa jäsenvaltioissa lukuun ottamatta kuutta jäsenvaltiota, joissa köyhyysrajaa on laskettu. Koska talouskriisi iskee ensin työssäkäyvään väestöön, sillä on kaksi välitöntä vaikutusta: kasvava työttömyys ja palkkojen aleneminen. Tästä on tuloksena se, että mediaanitulot kääntyvät laskuun. Samanaikaisesti sosiaalietuudet säilyvät vakaina, jolloin näiden etuuksien saajien suhteellinen asema muuttuu. Henkilöt, joiden tulotaso jäi vuonna 2009 hieman köyhyysriskirajan alapuolelle, saattavat vuonna 2010 ollakin rajan yläpuolella, vaikka heidän tulonsa eivät ole nousseet. Näin yksinkertaisesti siksi, että mediaanitulot ovat alentuneet ja samalla myös köyhyysriskiraja laskenut. On tärkeää tehdä perusteellisia analyysejä, jotta kriisin vaikutusta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tason ja syvyyden kehitykseen voitaisiin paremmin arvioida. 5 6 Uusimmat tulokset viittaavat vuoden 2010 EU-SILC-keruuaaltoon ja koskevat vuoden 2009 tulo- ja työmarkkinatilannetta sekä aineellista puutetta koskevaa tilannetta vuonna Tulo- ja elinolotilastoista annetun asetuksen mukaisesti EU:n kaikkien 27 jäsenvaltion tulosten tulisi olla saatavilla /11 mmy/ess/sk 6

7 Vakava aineellinen puute on edelleen ongelma Niissä 24 jäsenvaltiossa, joiden osalta vuoden 2010 tiedot ovat saatavilla, sellaisten henkilöiden osuus, joiden elintaso on laskenut mitattuna vakavan aineellisen puutteen perusteella, kasvoi vuonna 2010 Latviassa jopa 5,5 prosenttiyksikköä, Liettuassa 4,4 prosenttiyksikköä ja Unkarissa 1,3 prosenttiyksikköä. Osuus pysyi vakaana seuraavissa maissa: AT, BE, CZ, DK, EE, EL,, DE, ES, FR, IT, LU, NL, MT, PL, PT, SI, SK ja SE. Näiden henkilöiden osuus Bulgariassa ja Romaniassa laski vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna. Yhä enemmän ihmisiä elää kotitalouksissa, joiden työssäkäyntiaste on hyvin alhainen Sosiaalisen suojelun komitean jäsenvaltioissa tekemä tutkimus vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä paljasti, että useissa jäsenvaltioissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta keskittyy vahvasti työmarkkinoilta syrjäytymiseen. Alhainen työssäkäyntiaste on kasvussa kymmenessä jäsenvaltiossa, joiden tiedot vuoden 2010 osalta ovat käytettävissä. Työllisyyden kasvun taustaa vasten alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa elävien henkilöiden osuus kasvoi eniten Latviassa (5,5 prosenttiyksikköä), sitten EE (3,3 prosenttiyksikköä), ES (2,8 prosenttiyksikköä), LT (2,3 prosenttiyksikköä), SK (2,3 prosenttiyksikköä), DK (1,8 prosenttiyksikköä), PT (1,7 prosenttiyksikköä), FR (1,5 prosenttiyksikköä), IT (1,4 prosenttiyksikköä) ja SI (1,3 prosenttiyksikköä). Työssäkäyvien köyhyys koskee EU:n työssäkäyvän väestön merkittävää osaa Vuonna 2010 työssäkäyvien köyhyys oli EU:ssa 8,5 prosentin tasolla. Vuoden 2010 tiedot osoittavat tämän olevan yhä ongelma useissa maissa, koska määrät ovat edelleen viiden prosentin yläpuolella seuraavissa maissa: BG, DE, DK, HU, EE, EL, ES, FR, IT, LV, LT, LU, NL, MT, PL, PT, SI, SE, SK ja RO. Palkkatason, tehtyjen työtuntien määrän, kotitalouden kokoonpanon, työsopimusehtojen ja kotitalouksissa elävien lasten kaltaiset muuttujat vaikuttavat kaikki työssäkäyvien köyhyysasteeseen /11 mmy/ess/sk 7

8 Lapsiköyhyys ja lasten sosiaalinen syrjäytyminen on kasvava haaste Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että köyhyydessä elävien tai sosiaalisesti syrjäytyneiden lasten osuus on vuonna 2010 alkanut kasvaa useissa maissa (joista tietoja on saatavilla). Tämä osuus on vuosien 2009 ja 2010 välillä kasvanut yli prosentilla monissa jäsenvaltioissa, kuten AT, BE, CZ, DK, DE, FR, ES, LV, LT, HU ja SK. Toisaalta joissakin jäsenvaltioissa (BG, EL, LU, MT, RO) on onnistuttu vähentämään niiden lasten osuutta, joita uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen. Yli 65-vuotiaat vaikuttavat olevan vähemmän alttiita kriisistä johtuvalle köyhyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle Köyhyystilastot osoittavat yli 65-vuotiaiden osalta olevan erilaisia malleja. Sellaisten yli 65-vuotiaiden, joita uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, osuus on vähentynyt kaikissa 24 jäsenvaltioissa, joiden osalta vuoden 2010 tiedot ovat saatavilla. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden köyhyysriskiaste on laskemassa useassa jäsenvaltiossa (BG, BE, EE, ES, DK,, LV, LT, MT, NL, IT, SE, SK ja RO). Yli 65-vuotiaiden kokema vakava aineellinen puute on pysynyt vuonna 2010 vakaana useimmissa jäsenvaltioissa (AT, BE, DE, DK, EE, ES, EL, FR, LU, NL, HU, MT, IT, SI,, PO, PT, SE ja SK). Kolmessa jäsenvaltiossa, jossa yleinen köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski on vähenemässä, aineellista puutetta kokevien yli 65-vuotiaiden määrä on nousussa (EE, LV ja LT) /11 mmy/ess/sk 8

9 2. Eriarvoisuus kasvaa EU:ssa Eurobarometri-kyselyjen mukaan eriarvoisuus on kansalaisten mielestä kasvussa. Vaikka kriisin vaikutuksista eriarvoisuuteen ei vielä ole olemassa kirjallista aineistoa, OECD:n kriisiä edeltäviin tietoihin perustuva raportti 7 osoittaa, että tuloerot olivat kasvussa melkein kaikissa OECD-maissa 2000-luvun loppupuolelle asti, myös sellaisissa maissa, joissa on pitkään ollut vain vähän eriarvoisuutta, kuten Tanska, Ruotsi ja Saksa (kehitystä on mitattu Gini-kertoimen vuosittaisten muutosten pohjalta 1980-luvun puolestavälistä 2000-luvun loppupuolelle). Raportin mukaan nykyisillä vero- ja etuuspolitiikoilla onnistuttiin vähentämään työikäisten aikuisten välistä eriarvoisuutta vain noin neljäsosan verran, kun 1990-luvulla niiden avulla pystyttiin korjaamaan markkinatulojen eriarvoisuutta noin 50 %:lla. Raportissa tuodaan esiin myös muun muassa koulutus-, terveys- ja asuntopolitiikkojen merkitys. Niillä on huomattavasti suurempi tulojen uudelleenjakoon kohdistuva vaikutus kuin veroilla ja tulonsiirroilla. Kun talouskasvu hidastuu, yleinen tulotason lasku tuntuu ensiksi alhaisen tulotason kotitalouksissa sekä työpaikkansa menettävien ja nuorten parissa. ILO:n raportti vuodelta 2011 osoitti, että taantumasta toipuminen ei onnistu, ellei sosiaaliseen eriarvoisuuteen puututa hyvin suunniteltujen politiikkojen avulla 8. Koska kustannuksia hillitsevät toimenpiteet rajoittavat sosiaalisen suojelun järjestelmien merkitystä tulojen uudelleenjaossa, eräät sosiaaliryhmät saattavat kärsiä erilaisista puutteen muodoista. Tässä eriarvoisuuden vähentäminen ja palveluiden ja hoidon saannin parantaminen lujittaisi sosiaalista koheesiota ja takaisi sosiaalisen vakauden. 3. Tarvitaan vakauttamistoimia, joissa otetaan huomioon yhteiskunnalliset tarpeet Kriisin seurauksena sosiaalisen suojelun järjestelmien menot ovat nousseet ja tulot pienentyneet. Niillä on ollut merkittävä rooli automaattisina vakauttajina jo vuodesta Jatkuvat talousvaikeudet ja huonot työllisyysnäkymät voivat kuitenkin edellyttää mukautuksia sosiaalisen suojelun tarjonnassa, mikä voi altistaa yhä useammat suuremmalle taloudelliselle epävarmuudelle. 7 8 OECD (2011): Society at a glance: social indicators, Pariisi. Kansainvälinen työjärjestö (2011), World of Work Report 2011, Making markets work for jobs, Geneve /11 mmy/ess/sk 9

10 Monet jäsenvaltiot ovat raportoineet sosiaalihuoltojärjestelmiinsä kohdistuvista kasvavista paineista, kun ihmiset jäävät varsinaisten työttömille suunnattujen sosiaalisen suojelun ohjelmien ulkopuolelle menetettyään työttömyysetuutensa työttömyyden jatkuttua pitkään. Sosiaalisen suojelun komitean selvitys vuodelta 2011 osoittaa, että yli puolet jäsenvaltioista on ilmoittanut sosiaalihuoltoetuuksia saavien määrän kasvaneen selvitysvuonna. Kasvun suuruus vaihtelee paljon. Kun samaan aikaan useimmissa jäsenvaltioissa on havaittu työttömyysetuuksia saavien määrän vähenemistä, sosiaalisen suojelun komitean havainnoista voidaan päätellä, että on tapahtunut siirtymistä sosiaalihuoltojärjestelmiin. Tämä suuntaus yhdistettynä työttömyyden kasvuun vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden osaamisen turvaamiseen. Jos osaaminen heikkenee, työvoimapotentiaali ei pysy perässä talouskasvun lähtiessä taas käyntiin, sillä yhtämittainen korkea työttömyys voi aiheuttaa pysyvää ammattitaidon menetystä. Nykytilanteessa köyhyyden ja työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi tarvitaan työmarkkina-, vero- ja sosiaalisen suojelun politiikan keinovalikoimaa: Lyhyen aikavälin painopisteissä tulee ottaa huomioon nykyisten toimien pitkän aikavälin vaikutukset. Perheiden tukeminen, perhe- ja työelämän yhteensovittaminen, lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja nuorten auttaminen työmarkkinoille on ratkaisevan tärkeää. Koska köyhyydessä kasvavat ja sosiaalisesti syrjäytyneet lapset pystyvät pienemmällä todennäköisyydellä käyttämään aikuisina kaikkia mahdollisuuksiaan, on äärimmäisen tärkeää estää köyhyyden siirtyminen sukupolvelta toiselle. Tämä on entistä kiireellisempää nykyisten ja tulevien väestömuutosten valossa. Toimet, kuten työssäoloa tukevien etuuksien käytön lisääminen ja riittävän toimeentulotuen järjestäminen (hyvin alhaisen tulotason henkilöiden palkkatuet, veronhyvitykset), aktiivista osallistamista koskevien strategioiden puitteissa voivat vähentää eriarvoisuutta, tukea kysynnän uudelleen tasapainottamista ja kannustaa työn vastaanottamiseen /11 mmy/ess/sk 10

11 Jäsenvaltiot voisivat puuttua yhä kasvavaan taloudelliseen epävarmuuteen tarvittaessa ylläpitämällä tai vahvistamalla järjestelyjä, joilla ihmisiä suojellaan työttömyydeltä ja tulojen alenemiselta. Tälle on myös taloudellisia perusteita: kuten Kansainvälinen valuuttarahasto on äskettäin esittänyt, uusien vakautustoimenpiteiden toteuttaminen niiden ihmisten käytettävissä olevien tulojen kustannuksella, joilla on hyvät mahdollisuudet kulutukseen, voisi vaikuttaa kasvuun kielteisesti 9. Työnteon estävät pidäkkeet on kuitenkin poistettava. Julkisen talouden vakauttaminen aiheuttaa painetta sosiaalisen suojelun järjestelmien rahoitukselle yleensä ja menojen kustannustehokkuuden lisäämiselle. Sosiaaliset innovaatiot ja kokeilut yhdessä kokemusten vaihtoon perustuvan keskinäisen oppimisen kanssa voivat muiden muassa olla arvokkaita työkaluja, joilla jäsenvaltiot voivat ohjata uudistuksiaan. Sosiaalisen suojelun komitea korostaa, että on tärkeää hyödyntää kaikilta osin sosiaalialan avointa koordinointimenetelmää, kuten kesäkuussa 2011 kokoontunut EPSCO-neuvosto pyysi. Eläkkeillä on keskeinen merkitys riittävien tulojen takaamisessa, kun halutaan ylläpitää ikääntyneiden elintaso ja vähentää heidän köyhyysriskiään. Uudistuksia on jatkettava eläkejärjestelmien mukauttamiseksi kansalliseen väestötilanteeseen ja varhaiseläkejärjestelmien vähentämiseksi. Näin todellista eläkkeellesiirtymisikää nostetaan sekä riittävyyden että kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. Ajantasaista tietoa kriisin todellisista vaikutuksista tarvitaan kipeästi, jotta EU:n kansalaisten tulojen ja elinolojen dynamiikkaa voitaisiin analysoida, ja tämä edellyttää lisäponnisteluja tietojen keräämiseksi ja tuottamiseksi. Tässä prosessissa sosiaalialan avoin koordinointimenetelmä on ratkaisevassa asemassa. 9 IMF (2011): World Economic Outlook Report 2011, Global prospects and policies, Washington /11 mmy/ess/sk 11

12 Ennen kriisiä vallinnut köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen aste todennäköisesti nousee, elleivät sosiaalisen suojelun tukitoimet tavoita kaikkein eniten apua tarvitsevia ja ellei aktiiviseen osallistamiseen tähtääviä strategioita panna täytäntöön ja seurata. Kriisin yhteiskunnallisten vaikutusten käsittely on eurooppalaisten yhteinen haaste, ja sosiaalialan avoimen koordinointimenetelmän siihen antamat välineet tarjoavat ainutkertaisen mahdollisuuden tietojen vaihtoon, oppimiseen ja toimintaan. Sosiaalisen suojelun komitea painottaa, että on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämistä koskeva Eurooppa-neuvoston sitoumus voidaan täyttää. Sosiaalisen suojelun komitea pyytää näin ollen kiinnittämään erityistä huomiota vakauttamistoimien laatuun. Toimien on vastattava yhteiskunnan tarpeita ja säilytettävä sosiaalisen suojelun järjestelmien kyky kestää talouden häiriöt tyydyttävällä tavalla /11 mmy/ess/sk 12