12607/16 ess/lr/hmu DG B 1C

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12607/16 ess/lr/hmu DG B 1C"

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. syyskuuta 2016 (OR. en) 12607/16 SOC 566 EMPL 376 ECON 838 EDUC 303 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto Sosiaalisen suojelun kehityksen seurantaväline Sosiaalisen suojelun komitean raportti keskeisistä sosiaalisista haasteista ja tärkeimmät viestit Hyväksyminen Valtuuskunnille toimitetaan ohessa sosiaalisen suojelun komitean laatima "Raportti keskeisistä sosiaalisista haasteista" 13. lokakuuta 2016 pidettävää työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston (TSTK-neuvosto) istuntoa varten. Raportti perustuu sosiaalisen suojelun komitean vuosikatsaukseen 2016 sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineestä ja sosiaalisen suojelun politiikkojen kehityksestä. Raporttiin perustuvat keskeiset viestit ovat asiakirjassa 12606/ /16 ess/lr/hmu

2 Sosiaalisen suojelun komitea Sosiaalisen suojelun komitean vuosikatsaus 2016 sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineestä ja sosiaalisen suojelun politiikkojen kehityksestä Raportti keskeisistä sosiaalisista haasteista ja tärkeimmät viestit Sisällysluettelo I Johdanto... 3 II Edistyminen Eurooppa strategian köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämistavoitteessa... 4 III Katsaus Euroopan unionin sosiaaliseen tilanteeseen... 8 Sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen tulostaulu Saatavilla oleviin EU-SILC-tietoihin 2015 perustuvat viimeisimmät suuntaukset IV Viime aikojen tärkeimmät sosiaalipolitiikan kehityssuuntaukset EU:n jäsenvaltioissa Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden vähentäminen ja romanien osallisuus Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys Helposti saatava, korkeatasoinen ja kestävä terveydenhuolto Pitkäaikaishoidon tarpeisiin riittävä sosiaalinen suojelu V Keskeiset sosiaaliset haasteet ja hyvät sosiaalipoliittiset tulokset: tiivistelmä havainnoista Yhteenvetotaulukko keskeisistä sosiaalisista haasteista ja hyvistä sosiaalipoliittisista tuloksista Liitteet /16 ess/lr/hmu 1

3 Lyhenne EU28 EU27 EA18 BE BG CZ DK DE EE IE EL ES FR HR IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK SE UK Koko nimi Euroopan unioni (28 maata) Euroopan unioni (27 maata) Euroalue (18 maata) Belgia Bulgaria Tšekin tasavalta Tanska Saksa Viro Irlanti Kreikka Espanja Ranska Kroatia Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta 12607/16 ess/lr/hmu 2

4 I Johdanto Tämänkertaisessa sosiaalisen suojelun komitean vuosiraportissa yhdistetään toisiinsa komitean kaksi edellistä vuotuista raporttia eli jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin sosiaalisen tilanteen seuranta ja katsaus viimeaikaisiin sosiaalipoliittisiin uudistuksiin. Nämä raportit laadittiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 160 artiklaan perustuvan sosiaalisen suojelun komitean toimeksiannon perusteella. Sosiaalisen suojelun komitea on neuvoa-antava komitea, joka tarjoaa edustusfoorumin monenväliselle sosiaalipolitiikan koordinoinnille, vuoropuhelulle ja yhteistyölle EU:n tasolla. Se kokoaa yhteen poliittisia päättäjiä kaikista EU:n jäsenvaltioista ja komissiosta, jotta pystyttäisiin tunnistamaan, neuvottelemaan ja panemaan täytäntöön politiikkayhdistelmä, jolla vastataan parhaiten jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan alalla kohtaamiin moninaisiin haasteisiin. Sosiaalisen suojelun komitea käyttää sosiaalialan avointa koordinointimenetelmää pääasiallisena toimintakehyksenään, jonka avulla yhdistetään toisiinsa kaikki tärkeimmät sosiaalipolitiikan osaalueet sosiaalinen osallisuus, eläkkeet, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito ja keskitetään komitean työskentely näihin osa-alueisiin. Sosiaalisen suojelun komitean vuosiraportin 2016 päätavoitteena on toteuttaa komitean toimeksianto ja analysoinnin avulla tuottaa neuvostolle tietoa merkittävimpien sosiaalipoliittisten painopisteiden määrittämiseksi. Tarkoituksena on suositella komissiolle näitä painopisteitä vuoden 2017 vuotuisen kasvuselvityksen valmistelun yhteydessä. Raportin tavoitteena on sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen ja jäsenvaltioiden sosiaaliraportoinnin pohjalta i) analysoida sosiaalista tilannetta 1, erityisesti edistymistä Eurooppa strategiaan sisältyvän köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämistavoitteen saavuttamisessa ja viimeisimpiä yhteisiä seurantaa vaativia sosiaalisia kehityssuuntia, ja viimeisintä sosiaalipoliittista kehitystä Euroopassa, sekä ii)määrittää keskeisimmät yksittäisten jäsenvaltioiden rakenteelliset sosiaaliset haasteet ja tuoda esiin niiden hyvät sosiaalipoliittiset tulokset. Raportin erillisissä liitteissä esitetään yksityiskohtaisempia arvioita sosiaalisesta kehityksestä sekä viimeaikaisista sosiaalipoliittisista uudistuksista ja aloitteista. Niissä esitetään myös poliittiset johtopäätökset, joihin on päädytty sosiaalisen suojelun komitean tuella tehtyjen viimeisimpien vertaisarviointien ja perusteellisten aihekohtaisten tarkastelujen perusteella, yhteenveto viime vuoden aikana annetuista sosiaalista suojelua koskevista neuvoston päätelmistä ja sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineeseen kuuluvat yksityiskohtaiset maakohtaiset profiilit kunkin jäsenvaltion osalta. 1 Tässä raportissa esitetyt luvut perustuvat noin 17. toukokuuta 2016 saatavilla olleisiin tietoihin, jollei toisin ilmoiteta /16 ess/lr/hmu 3

5 II Edistyminen Eurooppa strategian köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämistavoitteessa EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet sitoutuivat vuonna 2010 siihen, että köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävien määrä vähenisi ainakin 20 miljoonalla ihmisellä 2 Eurooppa strategian puitteissa, mikä olisi voinut johtaa merkittäviin edistysaskeliin. Sen yhteydessä korostettiin, että osallistava kasvu ja taloudelliset tavoitteet ovat kumpikin yhtä tärkeitä Euroopan tulevaisuuden kannalta, ja sen myötä otettiin käyttöön uusi seuranta- ja vastuuvelvollisuusjärjestelmä 3. Osana Eurooppa strategiaa jäsenvaltiot asettivat kansalliset tavoitteet köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi (taulukko 1). Tasoltaan jäsenvaltioiden yksittäiset tavoitteet köyhyyden vähentämiseksi jäävät kuitenkin selvästi EU-tason sitoumuksesta, jonka nojalla köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrän olisi vähennyttävä 20 miljoonalla. Jäsenvaltioiden tavoitteet eivät aina perustu yleistavoitteen mukaiseen köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskiä mittaavaan yleiseen yhdistelmäindikaattoriin (AROPE). Siitä huolimatta, että vuonna 2014 köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevan väestön osuus laski 8 jäsenvaltiossa huomattavasti ja vain 2 jäsenvaltiossa kyseisessä osuudessa havaittiin merkittävä nousu, EU:n tasolla köyhyys- ja syrjäytymisriskiasteen (AROPE) kokonaisluku näyttää sitkeästi pysyneen korkeana. Viimeisimmät elinoloja ja tuloja koskevat EU:n yhteenlasketut luvut osoittavat, että EU ei ole merkittävästi etenemässä kohti tavoitettaan poistaa köyhyys- ja syrjäytymisriski vähintään 20 miljoonalta ihmiseltä vuoteen 2020 mennessä, vaan tavoitteesta ollaan itse asiassa huomattavasti kauempana kuin vuonna Vuonna 2014 EU28-maissa oli köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamia ihmisiä 4,6 miljoonaa enemmän kuin vuonna , ts. yhteensä 122,2 miljoonaa ihmistä eli lähes yksi neljästä eurooppalaisesta. AROPE-asteen muutos on vähäistä, mutta sen osatekijöissä on tapahtunut merkittävämpiä muutoksia. Vakavaa aineellista puutetta kärsivien määrän huomattavan vähenemisen vastapainona on jossakin määrin se, että vajaatyöllisissä kotitalouksissa elävän väestön ja erityisesti köyhyysvaarassa olevan väestön osuus on kasvanut EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan tavoite perustuu kolmen indikaattorin yhdistelmään: köyhyysriskiaste, vakavan aineellisen puutteen aste ja niiden ihmisten osuus, jotka elävät vajaatyöllisissä (erittäin alhaisen työssäkäyntiasteen) kotitalouksissa. Se kattaa henkilöt, jotka kuuluvat johonkin näistä kolmesta luokasta, ja laajuutensa ansiosta se kuvastaa moninaista köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä kaikkialla Euroopassa. Tämä määritelmä laajentaa tavanomaisen suhteellisen tuloköyhyyden käsitteen kattamaan köyhyyden ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ei-rahallisen ulottuvuuden. KOM(2010) 758 lopullinen. Vuonna 2010 hyväksytyn tavoitteen viitevuosi tietojen saatavuuteen liittyvistä syistä /16 ess/lr/hmu 4

6 Kaaviossa 1 esitetään koko EU27:ää koskeva aikasarja vuodesta 2005 alkaen 5. Yleinen kehityssuunta peittää alleen sitkeät erot jäsenvaltioiden välillä. Vuosina AROPE-asteen kasvua on havaittu pääasiassa talouskriisistä eniten kärsineissä maissa (CY, EL, IE, ES ja IT), ja nousu on jatkunut muutamissa Itä-Euroopan maissa, jotka kohtaavat suurimpia köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä haasteita (BG, HU). Lisäksi tällaista kehitystä on alettu havaita sellaisissa maissa kuin MT, vaikka se siellä jääkin alle EU:n keskiarvon, ja samoin maissa, joissa AROPE-osuus on kaikista vähäisimpiä ja joissa on vankat sosiaaliturvajärjestelmät (kuten LU ja SE). Monissa maissa (AT, BE, CZ, DE,, FR, LV, LT, NL, PT ja UK) AROPE-aste on pysynyt jotakuinkin ennallaan vuoteen 2008 verrattuna, mutta koko EU:ssa tarkasteltuna se on pienentynyt vain kolmessa maassa (PL, RO ja SK) (kaavio 2). Vastoin yleisesti heikkenevää kehityssuuntaa kriisin alkamisen jälkeen, useat jäsenvaltiot ovat havainneet merkittävää kohenemista vuosina , varsinkin IE, HU, LV ja LT. 5 On huomattava, että tässä esitetyt luvut viittaavat EU27:n yhteenlaskettuihin lukuihin, koska koko EU28:n osalta ei ole saatavilla vuoteen 2005 ulottuvaa aikasarjaa /16 ess/lr/hmu 5

7 Taulukko 1. Eurooppa strategian köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista koskeva tavoite kansalliset tavoitteet Lähde: Kansalliset uudistusohjelmat. Huom. *Kansallinen tavoite on ilmaistu suhteessa indikaattoriin, joka on eri kuin EU:n yleistavoitteen indikaattori (AROPE). Näistä jäsenvaltioista joidenkin osalta (BG, DK, EE, LV) tavoite on ilmaistu käyttäen yhtä tai useampaa AROPEn osatekijää, mutta muiden (DE, IE, NL [erilaiset ikäryhmät ], SE ja UK [tavoitetta ei ole vielä määritelty]) osalta tavoitetta ei ole ilmaistu AROPEn eikä yhden tai useamman sen osatekijän vakiomääritelmän perusteella /16 ess/lr/hmu 6

8 Kaavio 1. Eurooppa strategian köyhyyden ja syrjäytymisen torjumista koskevan tavoitteen kehittyminen EU27-maissa (tuhansissa) Lähde: Eurostat (EU-SILC) Huom. AROPE köyhyys- tai syrjäytymisriskiaste; AROP köyhyysriskiaste; (Quasi-)jobless HHs vajaatyöllisissä kotitalouksissa (eli erittäin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa) elävän väestön osuus; SMD vakavan aineellisen puutteen aste. Köyhyysriskiasteen osalta tulojen viitevuotena on käytetty tutkimusta edeltänyttä kalenterivuotta lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa (viitevuotena tutkimusvuosi) ja Irlantia (viitevuotena tutkimusta edeltäneet 12 kuukautta). Vastaavasti vajaatyöllisten (eli erittäin alhaisen työssäkäyntiasteen) kotitalouksien osalta viitataan edeltävään kalenterivuoteen, kun taas vakavan aineellisen puutteen asteen osalta viitevuotena on kuluva tutkimusvuosi. Kaavio 2. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiaste (prosentteina), kehitys (prosenttiyksikköinä) ja EU28 EU27 EA18 EA19 BE BG CZ DK DE EE IE EL ES FR HR IT change in pp ~ ~ ~ ~ ~ n.a. ~ ~ ~ n.a ~ 1.9 ~ ~ ~ change in pp n.a. ~ ~ 3.2 ~ n.a. ~ ~ n.a. 2.8 CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK SE UK change in pp ~ ~ -3.0 ~ ~ ~ -1.1 ~ -0.9 ~ ~ change in pp 4.1 ~ ~ ~ ~ -5.8 ~ ~ 2.0 ~ Lähde: Eurostat (EU-SILC) Huom. i) UK: muutokset tutkimusvälineessä ja tutkimusta tekevässä laitoksessa vuonna 2012 ovat saattaneet vaikuttaa kehityssuuntaa koskeviin tuloksiin vuodesta 2008 alkaen, ja tästä syystä on siis oltava erityisen varovainen pitkän aikavälin kehityssuuntaa koskevien tietojen tulkinnassa. ii) ainoastaan tilastollisesti merkitsevät ja/tai tosiasiallisesti merkittävät muutokset on merkitty vihreällä/punaisella (positiivinen/negatiivinen muutos) käyttäen Eurostatin laskelmia nettomuutoksen merkitsevyydestä. "~" tarkoittaa vakaata kehitystä (merkityksetön muutos) /16 ess/lr/hmu 7

9 III Katsaus Euroopan unionin sosiaaliseen tilanteeseen 6 Nyt on kolme vuotta siitä, kun EU:n talous alkoi hitaasti mutta varmasti elpyä W-taantuman jälkeen. Taloudellinen toiminta on vilkastunut useimmissa jäsenvaltioissa, mutta elpyminen on edelleen epätasaista. EU:n työllisyyden kasvu on edennyt asteittain talouskasvun mukaisesti, ja verrattuna vuoden 2013 puolivälin pohjalukemiin työllisiä on lähes 7 miljoonaa enemmän. Tämän seurauksena EU:n työllisyysaste palasi kriisiä edeltäneelle tasolle vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä, mutta eri maiden välillä on edelleen suuria eroja. Työllisyyden kasvu ulottuu kaikkiin väestönosiin, ja työttömyys, myös nuorisotyöttömyys, on hitaasti vähenemässä Euroopan unionissa (vaikka tämä ei vielä kaikilta osin näy kaikissa sosiaalisissa indikaattoreissa). EU:n kotitalouksien tulot ja talouden tila paranevat edelleen, mikä johtuu ennen kaikkea korkeammista ansiotuloista. Huolimatta asteittaisista parannuksista, työmarkkinatilanne ja sosiaaliset olosuhteet ovat kuitenkin edelleen erittäin vaikeat. Sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen 7 viimeisin, vuoden 2016 päivitys, joka perustuu tulo- ja elinolotilastojen (EU-SILC) tietoihin vuodelta 2014 ja työvoimatutkimuksen (LFS) tietoihin vuodelta 2015, viittaa siihen, että suotuisa kehitys erityisesti työmarkkinoilla jatkuisi, koska useammat indikaattorit osoittavat myönteisiä muutoksia. Kuten edellisessä osassa osoitettiin, työmarkkinoilla hiljattain tapahtunut edistys ei vielä kaikilta osin näy monissa tärkeimmissä sosiaalisissa indikaattoreissa, ja EU:n köyhyys- tai syrjäytymisriskiasteen kokonaisluvut ovat pysyneet korkeina Liitteessä 1 on yksityiskohtaisempi viimeaikaisen sosiaalisen kehityksen tarkastelu, joka perustuu sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen tulostaulun indikaattorien sekä täydentävien indikaattorien osoittamien kehityssuuntien laajempaan tarkasteluun. Sosiaalisen suojelun kehityksen seurantaväline käyttää Euroopan unionin sosiaalisen tilanteen seuraamiseen tiettyjä EU:n keskeisiä sosiaali-indikaattoreita. Alustava analyysi osittain saatavilla olevista vuoden 2015 EU-SILC-tiedoista on jäljempänä osassa "Saatavilla oleviin EU-SILC-tietoihin 2015 perustuvat viimeisimmät suuntaukset" /16 ess/lr/hmu 8

10 Koko EU:n osalta on havaittu seuraavat tärkeimmät kielteiset kehityssuunnat tai "seurantaa vaativat sosiaaliset kehityssuunnat" (joissa tietyn indikaattorin kohdalla on havaittu heikkenemistä vähintään noin kolmanneksessa kaikista jäsenvaltioista), kun tarkastellaan uusinta jaksoa, jolta tietyn indikaattorin tiedot ovat saatavilla (kaavio 3): (Suhteelliseen) köyhyyteen liittyvän tilanteen yleinen ja jatkuva huononeminen: köyhyyden laajeneminen, josta kertoo koko väestön köyhyysriski, monissa jäsenvaltioissa (11 jäsenvaltiota), köyhyyden syvyys (köyhyysvaje) useissa maissa (8 jäsenvaltiota) ja sen pitkittyminen, kuten pitkittyneen köyhyysriskin aste 10 jäsenvaltiossa. 9 Vajaatyöllisessä kotitaloudessa elävän väestön osuuden kasvu (9 jäsenvaltiossa) sekä tällaisissa kotitalouksissa elävien köyhyysriskiasteen kasvu (11 jäsenvaltiossa). Viimeksi mainittu viittaa siihen, että sosiaalietuuksien riittävyys on heikentynyt monissa maissa Nämä kehityssuunnat perustuvat tuloja koskeviin tietoihin vuosilta On huomattava, että nämä kehityssuunnat perustuvat yleensä EU-SILC-tilastoihin eli vuosien tuloja koskeviin tietoihin /16 ess/lr/hmu 9

11 Kaavio 3: Seurantaa vaativat sosiaaliset kehityssuunnat ja parannuskohteet vuosina * Lähde: Sosiaalisen suojelun kehityksen seurantaväline Huom. i) BG: vakavaa aineellista puutetta osoittavan indikaattorin aikasarjassa on huomattava katkos vuonna Tästä syystä Bulgarian vakavan aineellisen puutteen trendiä ja AROPE-trendiä ei ole otettu huomioon näiden EU- SILC-indikaattorien kuvaaman kehityksen tarkastelussa. ii) EE: vuonna 2014 EU-SILC-muuttujia koskeva merkittävä katkos sarjassa. Tämän seurauksena maan EU-SILC-tietoihin perustuvat indikaattorit eivät ole yleisesti ottaen verrannollisia vuoteen 2013, eikä Viroa näin ollen ole otettu huomioon näiden indikaattorien seurattavissa kehityssuunnissa. iii) UK: kohtuuttoman asumismenorasituksen indikaattorissa aikasarjakatkos vuonna 2014, joten tässä indikaattorissa tapahtunutta muutosta ei ole otettu huomioon seurattavissa kehityssuunnissa. *EU-SILC-tietoihin perustuvissa indikaattoreissa muutokset viittaavat yleensä vuosiin tulojen ja kotitalouden työssäkäyntiasteen osalta ja vuosiin vakavan aineellisen puutteen sekä sen osalta, että henkilö jäi vaille tarvitsemaansa sairaanhoitoa. Kotitalouksien käytettävissä olevien bruttotulojen muutokset viittaavat vuosiin Työvoimatutkimukseen perustuvat indikaattorit (pitkäaikaistyöttömyysaste, varhainen koulun keskeyttäminen, nuorten työttömyysaste, NEET-nuoret [ vuotiaat] ja työllisyysaste [55 64-vuotiaat]) koskevat uudempaa ajanjaksoa eli vuosia /16 ess/lr/hmu 10

12 Sitä vastoin sosiaalisen tilanteen myönteistä kehitystä voidaan havaita seuraavilla aloilla: Kotitalouksien käytössä olevat reaaliset bruttotulot ovat kasvaneet (17 jäsenvaltiossa), kohtuuttoman asumismenorasituksen rajan ylittävien osuus vähentynyt (10 jäsenvaltiossa) ja vakavan aineellisen puutteen aste vähentynyt (9 jäsenvaltiossa). Tämä kuvastaa sitä, että EU:n kotitalouksien tulot ja talouden tila ovat aivan viime aikoina parantuneet, mikä johtuu taloudellisen toimeliaisuuden ja työmarkkinoiden kohentumisesta. Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt 14 jäsenvaltiossa. Nuorten syrjäytymisen vähenemisestä on selviä merkkejä, kuten NEET-asteen (16 jäsenvaltiossa) ja nuorisotyöttömyysasteen (19 jäsenvaltiossa) lasku vuosina , mikä ilmentää jatkuvia parannuksia työmarkkinoilla. Ikääntyneiden työntekijöiden työvoimaosuus on edelleen kasvanut vuosina (tästä on osoituksena vuotiaiden työllisyysasteen kasvu 23 jäsenvaltiossa). Vanhusten tulot ja elinolot ovat parantuneet edelleen (yhteenlaskettu korvaussuhde on kasvanut 12 jäsenvaltiossa ja vanhusten mediaanitulojen suhde 10 jäsenvaltiossa). Köyhyys- tai syrjäytymisriski koko väestössä on vähentynyt (8 jäsenvaltiossa) /16 ess/lr/hmu 11

13 Kun tarkastellaan pidemmän aikavälin kehitystä rahoitus- ja talouskriisin ja Eurooppa strategian käynnistymisen jälkeen, useimmilla sosiaalipolitiikan aloilla tilanne on huomattavasti heikompi kuin vuonna 2008, vaikka viime aikoina on näkynyt edistymisen merkkejä (kaavio 4). Seuraavilla aloilla tilanne on heikentynyt merkittävimmin vuoteen 2008 verrattuna: Köyhyys- tai syrjäytymisriski kasvoi (12 jäsenvaltiossa), mikä johtuu pääasiassa vajaatyöllisessä kotitaloudessa elävän väestön osuuden kasvusta (17 jäsenvaltiossa) ja elintason laskusta (josta on osoituksena vakavan aineellisen puutteen lisääntyminen 10 jäsenvaltiossa), ja taustalla vaikuttaa myös kotitalouksien käytössä olevien reaalisten bruttotulojen lasku 13 jäsenvaltiossa. Tuloerot kasvoivat (12 jäsenvaltiossa) ja köyhyys syveni (köyhyysvaje lisääntyi 16 jäsenvaltiossa). Nuorten syrjäytymisestä on edelleen vahvoja merkkejä (NEET-nuorten osuus ja nuorten työttömyysaste on kasvanut merkittävästi noin kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista). Yleisesti ottaen (pitkäaikainen) työmarkkinoilta syrjäytyminen on lisääntynyt (pitkäaikaistyöttömyyden aste on kasvanut ja vajaatyöllisessä kotitaloudessa elävän väestön osuus on lisääntynyt noin kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista) ja vajaatyöllisessä kotitaloudessa elävän väestön köyhyysriski on kasvanut 19 jäsenvaltiossa. Kotitalouksien kohtuuttoman asumismenorasituksen aste on noussut (12 jäsenvaltiossa). Lisäksi oli entistä yleisempää, että henkilö jäi oman ilmoituksensa mukaan vaille tarvitsemaansa sairaanhoitoa (10 jäsenvaltiossa) /16 ess/lr/hmu 12

14 Kaavio 4: Seurantaa vaativat sosiaaliset kehityssuunnat ja parannuskohteet vuosina * Lähde: Sosiaalisen suojelun kehityksen seurantaväline Huom. i) AT: aikasarjakatkos vuonna 2011 pitkittyneen köyhyyden osalta (trendiä ei ole otettu huomioon vuoteen 2008 verrattavalla jaksolla); ii) BE: merkittävä katkos vuonna 2011 tiedoissa, jotka koskevat henkilön jäämistä oman ilmoituksensa mukaan vaille tarvitsemaansa sairaanhoitoa (trendiä ei ole otettu huomioon vuoteen 2008 verrattavalla jaksolla); iii) BG: vuonna 2014 merkittävä katkos aineellista puutetta ilmaisevan indikaattorin sekä AROPE-indikaattorin aikasarjassa, joten pidemmän aikavälin muutokset esitetään ainoastaan vuosilta ; iv) DK: aikasarjakatkokset vuosina koskevat pääasiassa tuloihin liittyviä indikaattoreita ja vähemmässä määrin tulojen kanssa vahvasti korreloivia muuttujia (näiden osalta trendejä ei ole otettu huomioon vuoteen 2008 verrattavalla jaksolla); v) EE: vuonna 2014 merkittävä katkos EU-SILC-tietojen muuttujissa, joten näiden pitkän aikavälin muutokset esitetään ainoastaan vuosilta ; vi) HR: EU-SILC-tietoihin perustuvien indikaattorien pitkän aikavälin vertailu on tehty vuoteen 2010, koska Eurostat ei julkaissut EU-SILC-tietoja tätä ennen; vii) RO: työvoimatutkimukseen perustuvien indikaattorien sarjassa on katkoksia vuonna 2010, joten kyseisten muuttujien osalta ei tarkastella muutoksia vuosina ; viii) UK: muutokset tutkimusvälineessä ja tutkimusta tekevässä laitoksessa vuonna 2012 ovat saattaneet vaikuttaa kehityssuuntaa koskeviin tuloksiin vuodesta 2008 alkaen, ja tästä syystä on siis oltava erityisen varovainen pitkän aikavälin kehityssuuntaa koskevien tietojen tulkinnassa. * Työvoimatutkimukseen perustuvien indikaattorien osalta (pitkäaikaistyöttömyysaste, varhainen koulun keskeyttäminen, nuorten työttömyysaste, NEET-nuoret [ vuotiaat] ja työllisyysaste [ vuotiaat]) käytetään vuoden 2015 lukuja (eli ajanjakso ) /16 ess/lr/hmu 13

15 Tulostaulun indikaattorit osoittavat, että on myös tapahtunut useita parannuksia, erityisesti sen osalta, että terveiden elinvuosien määrä on kasvanut ja koulunkäynnin keskeyttävien määrä Euroopassa on vähentynyt huomattavasti (20 jäsenvaltiossa). Lisäksi vanhemman sukupolven suhteellinen tilanne on parantunut. Ikääntyneiden työntekijöiden työmarkkinatilanne on parantunut merkittävästi, mistä on osoituksena työllisyysasteen nousu vuotiaiden ikäryhmässä 23 jäsenvaltiossa. Myös 65 vuotta täyttäneen ja sitä vanhemman väestön suhteellinen tilanne osoittaa selkeitä kohenemisen merkkejä: köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien vanhusten määrä on vähentynyt ja heidän tulotilanteensa on parantunut verrattuna muuhun väestön noin kolmessa neljäsosassa jäsenvaltioista. Tätä suuntausta olisi kuitenkin tulkittava erittäin varovasti, koska kyse ei välttämättä ole tilanteen absoluuttisesta parantumisesta. Kun eläketulot pysyivät vakaina kriisin aikana mutta työikäinen väestö kärsi huomattavia tulonmenetyksiä (palkkojen lasku, työpaikan menettäminen ja etuuksien tason väheneminen), vanhusten suhteellinen asema on parantunut mutta ei välttämättä heidän absoluuttinen asemansa. Tämä korostaa eläkejärjestelmien merkitystä. Kaaviosta 5 käy ilmi, kuinka monessa sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen tulostaulun sosiaalisessa indikaattorissa on kussakin maassa tapahtunut huomattavaa heikkenemistä vuosina Jäsenvaltiot, joilla on eniten huolestuttavia tuloksia (heikkenemistä vähintään 13 indikaattorissa), ovat Kypros, Kreikka, Italia, Espanja ja Slovenia. Asteikon toisessa päässä ovat Belgia, Suomi, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta (merkittävää heikkenemistä vain 5 indikaattorissa) sekä Itävalta ja Tšekin tasavalta (heikkenemistä vain 2 indikaattorissa). On huomattava, että nämä tulokset koskevat jaksoa ja että joidenkin maiden (ES, HU ja PT) osalta saatavilla olevat vuoden 2015 tiedot (ks. jäljempänä osa "Saatavilla oleviin EU-SILCtietoihin 2015 perustuvat viimeisimmät suuntaukset") viittaavat myönteisiin kehityssuuntiin, jotka saattavat vaikuttaa kaavion 5 pohjalta tehtyyn arvioon /16 ess/lr/hmu 14

16 Kaavio 5: Sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen keskeiset sosiaaliset indikaattorit, joissa on tapahtunut merkittävää heikkenemistä vuosina * määrä jäsenvaltioittain Lähde: Sosiaalisen suojelun kehityksen seurantaväline i) AT: aikasarjakatkos vuonna 2011 pitkittyneen köyhyyden osalta (trendiä ei ole otettu huomioon vuoteen 2008 verrattavalla jaksolla); ii) BE: merkittävä katkos vuonna 2011 tiedoissa, jotka koskevat henkilön jäämistä oman ilmoituksensa mukaan vaille tarvitsemaansa sairaanhoitoa (trendiä ei ole otettu huomioon vuoteen 2008 verrattavalla jaksolla); iii) BG: merkittävä katkos vakavaa aineellista puutetta kuvaavan indikaattorin sekä AROPE-indikaattorin aikasarjassa, joten näiden indikaattorien osalta pidemmän aikavälin muutokset esitetään ainoastaan vuosilta ; iv) DK: aikasarjakatkokset vuosina koskevat pääasiassa tuloihin liittyviä indikaattoreita ja vähemmässä määrin tulojen kanssa vahvasti korreloivia muuttujia, joten useiden muuttujien osalta vuoden 2008 jälkeisiä muutoksia ei ole saatavilla. Tästä syystä heikentyneiden muuttujien kokonaismäärää ei näy Tanskan kohdalla; v) EE: vuonna 2014 merkittävä katkos EU-SILC-tietojen muuttujissa, joten näiden pitkän aikavälin muutokset esitetään ainoastaan vuosilta ; vi) HR: EU-SILC-tietoihin perustuvien indikaattorien pitkän aikavälin vertailu on tehty vuoteen 2010, koska Eurostat ei julkaissut EU-SILC-tietoja tätä ennen; vii) RO: työvoimatutkimukseen perustuvien indikaattorien sarjassa on katkos vuonna 2010, joten useiden muuttujien osalta tietoja muutoksista vuosina ei ole saatavilla, ja näin ollen heikkenevien muuttujien kokonaismäärää ei esitetä; viii) UK: muutokset tutkimusvälineessä ja tutkimusta tekevässä laitoksessa vuonna 2012 ovat saattaneet vaikuttaa kehityssuuntaa koskeviin tuloksiin vuodesta 2008 alkaen, ja tästä syystä on siis oltava erityisen varovainen pitkän aikavälin kehityssuuntaa koskevien tietojen tulkinnassa; ix) Pylväät kuvaavat niiden sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen indikaattorien määrää, joiden osalta on havaittu tilastollisesti merkitsevää (ja tapauksen mukaan tosiasiallisesti merkittävää) heikkenemistä vuosina * Työvoimatutkimukseen perustuvien indikaattorien osalta (pitkäaikaistyöttömyysaste, varhainen koulun keskeyttäminen, nuorten työttömyysaste, NEET-nuoret [ vuotiaat] ja työllisyysaste [ vuotiaat]) käytetään vuoden 2015 lukuja (eli ajanjakso ) /16 ess/lr/hmu 15

17 Sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen tulostaulu 12607/16 ess/lr/hmu 16

18 12607/16 ess/lr/hmu 17

19 Huom. i) ainoastaan merkitsevät muutokset on korostettu vihreällä/punaisella (positiivinen tai negatiivinen muutos). "~" tarkoittaa vakaata kehitystä (merkityksetön muutos). Eurostatin laskelmia nettomuutoksen tilastollisesta merkitsevyydestä on käytetty silloin, kun niitä on ollut saatavilla. Joissakin tapauksissa tämän lisäksi on tarkistettu, onko muutos tosiasiallisesti merkittävä. Kaikissa muissa tapauksissa on käytetty 1 prosenttiyksikön (työvoimatutkimukseen perustuvien indikaattorien vuotuisten muutosten osalta 0,5 prosenttiyksikön) kynnysrajaa kaikissa prosentteihin perustuvissa indikaattoreissa, ja suhdelukuihin perustuvissa indikaattoreissa ja terveiden elinvuosien määrää koskevien indikaattorien osalta on käytetty 5 prosentin kynnysrajaa sen mukaisesti kuin sosiaalisen suojelun komitean hyväksymässä sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen metodologiaa koskevassa asiakirjassa on määritetty (ks. tarkemmat tiedot seuraavasta taulukosta); ii) Menetelmää, jolla arvioidaan nettomuutoksen tilastollinen merkitsevyys, ollaan vielä parantamassa. Regressioanalyysiin perustuvan menetelmän on kehittänyt Net- SILC2 (EU:n rahoittama laitoksista ja tutkijoista koostuva verkosto, joka suorittaa analyysejä käyttäen EU-SILC-tilastoja); iii) AT: aikasarjakatkos vuonna 2011 pitkittyneen köyhyyden osalta (merkintä "n.a." vuoteen 2008 verrattavan jakson kohdalla); iv) BE: merkittävä katkos vuonna 2011 tiedoissa, jotka koskevat henkilön jäämistä oman ilmoituksensa mukaan vaille tarvitsemaansa sairaanhoitoa (merkintä "n.a." vuoteen 2008 verrattavan jakson kohdalla); v) BG: merkittävä katkos aikasarjassa aineellista puutetta osoittavan indikaattorin kohdalla, joten vakavan aineellisen puutteen indikaattori sekä AROPE-indikaattori eivät ole saatavilla viimeisimmän vuosijakson ajalta, ja vuosien muutosta käytetään vuoteen 2008 verrattavana pidemmän ajanjakson muutoksena;; vi) DK: sarjassa on vuosina katkoksia, jotka koskevat pääasiassa tuloihin liittyviä indikaattoreita ja vähemmässä määrin tulojen kanssa vahvasti korreloivia muuttujia (merkintä "n.a." vuoteen 2008 verrattavan jakson kohdalla); vii) EE: merkittävä katkos EU-SILCin muuttujien sarjassa vuonna Katkos johtuu uudesta menetelmästä, joka perustuu hallinnollisten asiakirjojen käyttöön. Näin ollen EU-SILCiin perustuvien indikaattorien muutokset eivät ole saatavilla viimeisimmän vuosijakson ajalta, ja vuosien muutosta käytetään vuoteen 2008 verrattavana pidemmän ajanjakson muutoksena; viii) FR: aikasarjakatkos vuonna 2014 nuorten työttömyysasteessa ja vuosina 2013 ja 2014 NEET-indikaattorissa; ix) HR: EU-SILC-tietoihin perustuvien indikaattorien pitkän aikavälin vertailu on tehty vuoteen 2010, koska Eurostat ei julkaissut EU-SILC-tietoja tätä ennen; x) RO: työvoimatutkimukseen perustuvien indikaattorien sarjassa on katkos vuonna 2010, joten näiden muuttujien osalta ei esitetä tietoja muutoksista vuosina ; xi) UK: muutokset EU-SILCin tutkimusvälineessä ja tutkimusta tekevässä laitoksessa vuonna 2012 ovat saattaneet vaikuttaa kehityssuuntaa koskeviin tuloksiin vuodesta 2008 alkaen, ja tästä syystä on siis oltava erityisen varovainen pitkän aikavälin kehityssuuntaa koskevien tietojen tulkinnassa. Kohtuuttoman asumismenorasituksen kohdalla on aikasarjakatkos vuonna 2014 (merkintä "n.a." viimeisimmän vuosijakson kohdalla, joka on muutos vuoteen 2013 verrattuna); 12607/16 ess/lr/hmu 18

20 Saatavilla oleviin EU-SILC-tietoihin 2015 perustuvat viimeisimmät suuntaukset Noin 10 jäsenvaltiota on jo raportoinut vuoden 2015 EU-SILC-tutkimuksen tuloksista 11, ja 23 jäsenvaltiota on toimittanut vakavan aineellisen puutteen indikaattoria koskevat ensimmäiset arviot. Tässä osassa esitetään näihin kaikkein tuoreimpiin tietoihin perustuvat tulokset. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään saatavilla olevat luvut, jotka kuvaavat sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen indikaattoreissa vuosina tapahtuneita muutoksia, ja korostetaan merkittäviä muutoksia 12. Vakavaa aineellista puutetta kuvaavan indikaattorin, jota pidetään yhtenä EU-SILC-tilastojen ajantasaisimmista indikaattoreista, tulokset viittaavat vahvasti siihen, että kotitalouksien tulot ja talouden tila ovat edelleen kohentuneet aivan hiljattain. Vuosina vakava aineellinen puute on laskenut huomattavasti 12:ssa niistä 23 jäsenvaltiosta, joista lukuja on saatavilla, ja ainoastaan yhdessä se on lisääntynyt huomattavasti. Puolessa niistä melko harvoista maista (11 jäsenvaltiota), joiden osalta tiedot vajaatyöllisessä kotitaloudessa elävän väestön osuudesta ovat saatavilla, on havaittu huomattavaa vähenemistä ja vain yhdessä merkittävää kasvua. Sitä vastoin yksikään näistä 11 jäsenvaltiosta ei ilmoittanut huomattavasta köyhyysriskin laskusta, mutta 2 ilmoitti sen huomattavasta lisääntymisestä. Yleisen köyhyys- tai syrjäytymisriskin (AROPE) eri osatekijöissä tapahtuneiden muutosten yhteisvaikutuksen ansiosta kyseinen riski on vähentynyt huomattavasti 4:ssä 10:stä maasta, joista lukuja on saatavilla, ja ainoastaan yksi jäsenvaltio raportoi merkittävästä kasvusta Tämä koskee tilannetta heinäkuun 2016 alussa, jolloin 10 jäsenvaltiota (AT, BG, DK, EL, ES,, HU, LV, NL ja PT) oli ilmoittanut tietoja sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen SILC-tietoihin perustuvien indikaattorien osalta, ja monista niistä oli saatavilla myös Kroatiaa koskevia tietoja. Vakavaa aineellista puutetta kuvaavan indikaattorin osalta monet maat toimittivat varhaisia arvioita, ja väliaikaisia lukuja oli saatavilla 13 maasta, joten lukuja oli tuolloin yhteensä 23 jäsenvaltiosta. Käytetyt merkitsevyyden arviot ovat samat, joita käytettiin vuosien muutosten tutkimukseen /16 ess/lr/hmu 19

21 Kehitys nykyisissä eläkkeiden riittävyyttä kuvaavissa indikaattoreissa viittaa siihen, että jo vakiintunut suuntaus, jonka mukaan vanhusten suhteelliset tulot ja elinolot kohenevat, saattaa mahdollisesti kääntyä. Tähän viittaa vanhusten köyhyys- tai syrjäytymisriskiaste sekä se, että yhteenlasketusta korvaussuhteesta ja vanhusten mediaanitulojen suhteesta saatavilla olevat tiedot osoittavat ristiriitaisempaa kehitystä. Tämä kuitenkin kuvastaa jossakin määrin tulonjaon mukauttamista, koska työmarkkinatilanteen koheneminen näkyy työikäisen väestön tulojen paranemisena. Monissa muissa sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen EU-SILC-tietoihin perustuvissa indikaattoreissa tulokset tapaavat olla ristiriitaisia maissa, joiden osalta on jo saatavilla tietoja /16 ess/lr/hmu 20

22 Tulostaulu saatavilla olevien EU-SILC-tietoihin perustuvien lukujen muutoksista /16 ess/lr/hmu 21

23 Huom. i) ainoastaan merkitsevät muutokset on korostettu vihreällä/punaisella (positiivinen tai negatiivinen muutos). Merkintä "n.a." tarkoittaa, että tiedot eivät (vielä) ole saatavilla. Eurostatin laskelmia nettomuutoksen tilastollisesta merkitsevyydestä on käytetty silloin, kun niitä on ollut saatavilla. Joissakin tapauksissa tämän lisäksi on tarkistettu, onko muutos tosiasiallisesti merkittävä. Kaikissa muissa tapauksissa on käytetty 1 prosenttiyksikön kynnysrajaa kaikissa prosentteihin perustuvissa indikaattoreissa ja suhdelukuihin perustuvien indikaattorien osalta on käytetty 5 prosentin kynnysrajaa; ii) Menetelmää, jolla arvioidaan nettomuutoksen tilastollinen merkitsevyys, ollaan vielä parantamassa. Regressioanalyysiin perustuvan menetelmän on kehittänyt Net-SILC2 (EU:n rahoittama laitoksista ja tutkijoista koostuva verkosto, joka suorittaa analyysejä käyttäen EU-SILC-tilastoja); iii) Vakavaa aineellista puutetta kuvaavat luvut ovat väliaikaisia seuraavien jäsenvaltioiden osalta: BE, CY, CZ, EE, FR, HR, IT, LT, MT, PL, RO, SI ja UK /16 ess/lr/hmu 22

24 IV Viime aikojen tärkeimmät sosiaalipolitiikan kehityssuuntaukset EU:n jäsenvaltioissa 13 Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden vähentäminen ja romanien osallisuus Sosiaalisen suojelun järjestelmien toimivuuden parantaminen ja köyhyyden vähentäminen on ollut monien jäsenvaltioiden politiikkauudistusten painopisteenä. Vuoden 2016 kansallisista uudistusohjelmista ilmenee, että jäsenvaltiot pyrkivät käsittelemään kysymyksiä, jotka koskevat sosiaalietuuksien kattavuutta ja riittävyyttä sekä niiden yhteyttä aktivoimiseen. Jotkin jäsenvaltiot lisäsivät toimeentulotuen määrää tai säilyttivät sen yleisenä etuutena, ja joissakin toisissa jäsenvaltioissa huomiota kiinnitettiin työttömyysetuuksiin ja sosiaaliavustuksiin sekä pyrkimykseen sitoa ne paremmin aktivoimistoimiin samoin kuin sosiaalisten tulonsiirtojen parempaan kohdentamiseen ja kattavuuteen. Jäsenvaltiot pyrkivät myös kehittämään kattavia tietokantoja sosiaalietuuksien ja -palvelujen saajista tavoitteenaan parantaa valvontaa ja kohdentamista. Ehdollisuutta on vahvistettu yleisesti, ja vaatimusta valmiudesta ottaa työtä vastaan on tiukennettu monissa asianomaisissa jäsenvaltioissa. Useat jäsenvaltiot toteuttivat toimia helpottaakseen laadukkaiden sosiaalipalvelujen saatavuutta tarkoituksenaan vähentää köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskiä. Jotkin jäsenvaltiot toteuttivat toimenpiteitä, joilla tuetaan työmarkkinoilta pahiten syrjäytyneitä pääsemään uudelleen mukaan työelämään sekä huolehditaan työhön kykenemättömien sosiaalisesta osallistumisesta. Monet jäsenvaltiot painottivat uudistustoimissaan lapsiköyhyyden ja perheetuuksien käsittelyä tavoitteenaan erityisesti helpottaa lasten vanhempien tukemista, jotta nämä pääsisivät työmarkkinoille, ja edistää ennakoivia toimintamalleja, joihin sisältyy reagointi varhaisessa vaiheessa ja perheille suunnattavan tuen lisääminen. Tarjoamalla integroituja palveluja, jotka sovitetaan yksilöllisiin tarpeisiin, voidaan lisätä menojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Jotkin jäsenvaltiot tarjoavat jo integroituja palveluja ja toimivat yhden palvelupisteen periaatteella, mutta joissakin toisissa jäsenvaltioissa politiikkatoimia ei koordinoida kansallisella tasolla, mistä aiheutuu palveluntarjonnan sirpaloitumista ja epäjohdonmukaisuutta. 13 Katso yksityiskohtainen katsaus liitteessä /16 ess/lr/hmu 23

25 Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys Eläkejärjestelmien uudistaminen on ollut monessa jäsenvaltiossa pysyvästi tärkeä osa rakenneuudistusohjelmaa. Useimmissa uudistuksissa tavoitteena on ollut edistää työurien pidentämistä kasvavan elinajanodotteen mukaisesti, ja joissakin niistä on käsitelty pääasiassa sellaisia seikkoja kuin miesten ja naisten eläkeiän yhdenmukaistaminen tai täydentävien säästöjen kehittäminen. Kansalliset uudistusohjelmat osoittavat, että suurin osa niistä jäsenvaltioista on edistynyt ongelmallisen tilanteen korjaamisessa. Eläkeuudistusten monimutkaisuuden vuoksi ja siitä syystä, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat neuvotteluprosessiin, uudistuksia toteutetaan aiempaa useammin monivuotisten syklien puitteissa. Eläkeiän nostaminen on ensisijainen tavoite useimmissa jäsenvaltioissa. Tähän mennessä 26 jäsenvaltiossa 28:sta on hyväksytty säännöksiä lakisääteisen eläkeiän nostamisesta, ja 9 jäsenvaltiossa on päätetty tai aiottu sitoa tulevat eläkeiän nostot suoraan elinajanodotteen muutoksiin. Kahdelle jäsenvaltiolle annettiin suositus miesten ja naisten eläkeiän yhdenmukaistamisen edistämisestä tai toteuttamisesta. Lisäksi neljää jäsenvaltiota kehotettiin sitomaan eläkeikä elinajanodotteen muutoksiin ja yhtä jäsenvaltiota kaventamaan lakisääteisen eläkeiän ja tosiasiallisen eläkkeellesiirtymisiän välistä eroa. Monet jäsenvaltiot ovat myös toteuttaneet toimia rajoittaakseen mahdollisuuksia jäädä varhaiseläkkeelle, lisätäkseen kannustimia eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen ja tarkistaakseen etuuksien laskentaa. Tähän liittyen usea jäsenvaltio tarkastelee parhaillaan uudelleen työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä ja on uudistamassa työkyvyttömyyteen liittyviä järjestelmiä, joilla helpotetaan työmarkkinoille osallistumista ja eläkeoikeuksien kerryttämistä. Joissain muissa jäsenvaltioissa huomiota on kiinnitetty eläke-etuuksien vähimmäismäärien korottamiseen tarkoituksena tehostaa sosiaalista suojelua niiden kohdalla, jotka sitä eniten tarvitsevat. Näiden uudistusten onnistumiseksi tarvitaan edelleen täydentäviä toimia tulojen takaamiseksi eläkkeelle jäämisen jälkeen, esimerkiksi työurien pidentämistä sekä mahdollisuuksien ja kannustinten tarjoamista lisäeläketulojen hankkimiseen täydentävien eläkesäästöjen avulla. Jotkin jäsenvaltiot yhdistävät eläkejärjestelmiensä uudistusta koskevat toimensa työmarkkina-aloitteisiin, joiden tavoitteena on parantaa ikääntyvien työntekijöiden työllistyvyyttä, ja jotkin toiset laativat laajempia aktiivisen ikääntymisen strategioita /16 ess/lr/hmu 24

26 Uudistusten osa-alueista vähiten on edistytty täydentävien eläkesäästöjen kehittämisessä. Vain muutamat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet merkittäviä toimenpiteitä parantaakseen lisäeläkkeiden kattavuutta ja laatua. Viime vuonna kaksi jäsenvaltiota toteutti toimia täydentävien eläkejärjestelmiensä mukauttamiseksi, ja yksi jäsenvaltio jatkoi toimiaan muuttaakseen tiettyjä ammatteja koskevat erityiseläkejärjestelmät muita työntekijöitä koskevien järjestelmien mukaisiksi. Viimeaikaisista uudistuksista on ollut huomattavasti apua ikääntymisen kustannusten hallinnassa sen osalta, että julkisia eläkemenoja EU28.ssa koskevat laskelmat, jotka on tehty vuodelle 2060 suhteessa bruttokansantuotteeseen, eivät ole suurempia kuin vuoden 2013 eläkemenot. Monien jäsenvaltioiden odotetaan pienentävän eläkekustannuksia, mutta useat jäsenvaltiot lisäävät edelleen menoja. Eläkejärjestelmien pitkän aikavälin kestävyys ei kuitenkaan voi perustua uudistuksiin, joilla pyritään hillitsemään menojen kehityssuuntauksia tulevaisuudessa; on myös ensisijaisen tärkeää löytää tasapaino riittävyyden ja kestävyyden välillä, jotta voidaan varmistaa, että naisilla ja miehillä on riittävät tulot vanhuusiässä. Helposti saatava, korkeatasoinen ja kestävä terveydenhuolto Terveydenhuollon osalta painopiste on ollut uudistuksissa, joilla on tarkoitus varmistaa terveydenhuollon kustannustehokkuus ja kestävyys. Väestön ikääntyminen ja muut tekijät, kuten innovatiivisten teknologioiden ja lääkkeiden korkeat kustannukset, aiheuttavat lisäpainetta terveysjärjestelmien rahoituksen kestävyydelle ja valmiuksille tarjota riittävät terveydenhuoltopalvelut kaikille. Jotta voitaisiin taata kaikille mahdollisuus saada laadukasta hoitoa ja samalla varmistaa terveysjärjestelmien rahoituksen kestävyys, tarvitaan lisätoimia terveysjärjestelmien tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Vuoden 2016 kansallisissa uudistusohjelmissa todetaan, että useimmat jäsenvaltiot toteuttavat toimia puuttuakseen kustannustehokkuuden ja kestävyyden ongelmiin. Useimmat näiden jäsenvaltioiden ongelmista liittyvät julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, resurssien käytön tehottomuuteen, terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen sekä eriarvoisuuteen palvelujen saatavuudessa, pätevän terveydenhuoltohenkilöstön saatavuuteen, julkisen rahoituksen vähäisyyteen tai heikkoihin hoitotuloksiin. Ongelmien taustalla on lisäksi puutteita terveydenhuoltoalan hallinnoinnissa. Useissa jäsenvaltioissa on siirrytty keskitettyyn hankintajärjestelmään, joka on tehokas keino alentaa sekä lääkkeiden että hoitotarvikkeiden kustannuksia. Joissakin jäsenvaltioissa on myös päätetty lisätä rinnakkaisvalmisteiden käyttöä tarkoituksena vähentää sitä kautta lääkekustannuksia /16 ess/lr/hmu 25

27 Jotkin jäsenvaltiot ovat ryhtyneet pitkälle meneviin terveysalan uudistuksiin ja määritelleet alaa koskevia pitkän aikavälin painopisteitä. Tämä on tehty monissa tapauksissa osana monivuotisia kokonaisvaltaisia kansallisia terveysstrategioita. Sairaalahoitoa koskevat uudistukset, kuten sairaaloiden rahoituksen kytkeminen saavutettuihin tuloksiin, avohoidon kehittäminen ja hankintamenettelyjen tarkistaminen, ovat myös huomattava osa-alue jäsenvaltioiden pyrkimyksissä tehostaa varojen käyttöä. Muutamat jäsenvaltiot ovat ottaneet tätä varten käyttöön mekanismeja, joilla mitataan sairaaloiden tehokkuutta sekä vertaillaan sairaaloita ja määritellään niiden keskinäinen järjestys. Useat jäsenvaltiot ovat myös toteuttaneet toimia parantaakseen menettelyjen läpinäkyvyyttä ja tiedon saatavuutta sekä potilaiden oikeuksien toteutumista ja mahdollisuuksia valita terveydenhuoltopalvelun tarjoaja sekä vähentääkseen odotusaikaa terveydenhuoltopalveluihin pääsyssä. Muita aloja, joilla on toteutettu merkittäviä politiikkatoimia, ovat palvelujen hajanaisuuden vähentäminen ja hallintorakenteiden uudelleenorganisointi. Useissa jäsenvaltioissa käynnistettyjä uudistuksia on kuitenkin vietävä vielä pidemmälle, jotta varmistetaan terveysjärjestelmien kestävä rahoituspohja sekä riittävät mahdollisuudet saada terveydenhuoltopalveluja ja sairausvakuutus, myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. Pitkäaikaishoidon tarpeisiin riittävä sosiaalinen suojelu Vuoden 2016 kansalliset uudistusohjelmat osoittavat, että politiikkatoimet keskittyvät pääasiassa pitkäaikaishoidon kustannustehokkuuden parantamiseen ja riittävien pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoamista ja saatavuutta koskevien ongelmien käsittelyyn. Joidenkin jäsenvaltioiden toteuttamilla toimilla pyritään puuttumaan näihin ongelmiin toteuttamalla rakenneuudistuksia, kuten siirtymällä laitoshoidosta yhteisöllisiin hoitomuotoihin, lisäämällä tukea omaishoitajille ja parantamalla ennaltaehkäisyyn, kuntoutukseen ja itsenäiseen asumiseen liittyviä toimintatapoja. On kuitenkin toteutettava lisää toimia, jotta voidaan varmistaa pitkäaikaishoidon kestävyys ja helpottaa pääsyä asianmukaiseen, kohtuuhintaiseen ja korkeatasoiseen pitkäaikaishoitoon. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi omaksuttava ennakoiva toimintapolitiikka, jolla tuetaan itsenäistä asumista ja estetään itsenäisen selviämiskyvyn menettäminen ja vähennetään näin pitkäaikaishoitopalvelujen tarvetta /16 ess/lr/hmu 26

28 V Keskeiset sosiaaliset haasteet ja hyvät sosiaalipoliittiset tulokset: tiivistelmä havainnoista Kun otetaan huomioon vuosien kehityssuuntaukset, sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen analyysi jäsenvaltioiden keskeisistä sosiaalisista haasteista ja hyvistä sosiaalipoliittisista tuloksista tuo esiin, että sosiaalisen suojelun järjestelmien suorituskyky Euroopan unionissa on vaihdellut kriisin toisessa vaiheessa ja elpymiskauden alussa. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen osallistavien työmarkkinoiden, riittävän ja kestävän sosiaalisen suojelun ja laadukkaiden palvelujen avulla Koko väestön osalta 28 jäsenvaltion EU:n köyhyys- tai syrjäytymisriski (AROPE) näyttää olevan keskeinen haaste 5 jäsenvaltiossa (BG, EL, HU, PT ja RO), kun taas hyviä tuloksia on saatu 2 jäsenvaltiossa (AT ja CZ). Tilanne vaikuttaa olevan parempi pelkkää euroaluetta tarkasteltaessa, sillä lukujen perusteella vain 2:ssa euroalueen maassa köyhyys- tai syrjäytymisriski on keskeinen haaste. Tämän indikaattorin osatekijöiden analyysi osoittaa, että (suhteellinen) tuloköyhyys on keskeinen haaste 2 jäsenvaltiossa (LV ja LU), vakava aineellinen puute 4 jäsenvaltiossa (BG, CY, EL ja HU) ja vajaatyöllisessä kotitaloudessa eläminen 5 jäsenvaltiossa (BE, CY, EL, ES ja IE). EU28:n osalta vakava tai pitkittynyt köyhyys on keskeinen haaste 8 jäsenvaltiossa (BG, EL, ES, HU, LT, PT, RO ja SK), ja näistä maista 5 on euroalueen jäseniä. Tulojen eriarvoisuus on keskeinen haaste 5 jäsenvaltiossa (BG, CY, EL, ES ja RO), joista 3 kuuluu euroalueeseen. Asuntotilanteen ongelmat, jotka ilmenevät joko kohtuuttomana asumismenorasituksena tai puutteellisina asuinoloina, ovat keskeinen haaste 7 jäsenvaltiossa (DE, EL, HU, LV, PT, SI ja SK). Sen sijaan on tältä osin saavuttanut erityisen hyviä sosiaalipoliittisia tuloksia, ja myös SK etenkin puutteellisten asuinolojen osalta. Kun tarkastellaan erityisesti muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden köyhyys- ja syrjäytymisriskiä, analyysin mukaan erityisiä haasteita kohtaavat vammaiset (14 jäsenvaltiossa: BE, BG, CZ, CY, DE, EE, ES,, LT, LV, MT, NL, RO ja SE), romanit (5 jäsenvaltiossa: BG, ES, HU, RO ja SK), maahanmuuttajat ja pakolaiset (6 jäsenvaltiossa: AT, DE, DK, ES, FR ja NL) sekä matalan osaamistason työvoima ja työttömät (3 jäsenvaltiossa: BE, EE ja MT). Vammaisten osalta AT, FR, LU ja SK ovat saavuttaneet erityisen myönteisiä tuloksia. 14 Joillekin jäsenvaltioille tämä ajanjakso oli erityisen haastava, koska niihin sovellettiin talousja rahoitussopeutusohjelmia /16 ess/lr/hmu 27

29 Köyhyyden ylisukupolvisen siirtymisen torjuminen lasten köyhyyteen puuttuminen Lasten köyhyys- tai syrjäytymisriski näyttää olevan keskeinen haaste 7 jäsenvaltiossa (BG, EL, ES, HU, LU, MT, RO). Sen sijaan on tältä osin saavuttanut erityisen hyviä sosiaalipoliittisia tuloksia. Tämän indikaattorin osatekijöiden analyysi osoittaa, että lasten tuloköyhyys on keskeinen haaste 3 jäsenvaltiossa (ES, LT and LU), lasten vakava aineellinen puute yhdessä (EL) ja vajaatyöllisessä kotitaloudessa elävien lasten osuus 4 jäsenvaltiossa (BE, CY, HU ja IE). Sosiaalisten tulonsiirtojen vaikutus lasten köyhyyden vähentämiseen, työssäkäyntiasteeltaan erilaisissa kotitalouksissa elävien lasten köyhyysriskiaste ja köyhyysvaje antavat viitteitä siitä, kuinka vaikuttavaa lasten sosiaalinen suojelu on kussakin maassa. Näiden indikaattorien perusteella vaikuttavuushaasteita on havaittu 13 jäsenvaltiossa (DE, ES, IT, LT, LU, LV, MT, NL, PL, PT, SI, SK ja UK) ja erityisen hyviä tuloksia 2:ssa (DK ja IE). Lasten asumisolot näyttävät olevan erityinen haaste etenkin Latviassa ja Portugalissa. Aktiivinen osallisuus työikäisen väestön köyhyyden torjunta Työikäisen väestön osalta tuloköyhyys näyttää olevan keskeinen haaste 3 jäsenvaltiossa (ES, IT ja PT) ja vajaatyöllisessä kotitaloudessa elävien aikuisten osuus 5 jäsenvaltiossa (CZ, EE,, LT ja PT). Työssäkäyvien köyhyys muodostaa erityisen haasteen 6 jäsenvaltiossa (DE, EL, ES, IT, LU ja RO). Sen sijaan 7 muuta jäsenvaltiota on saavuttanut erityisen hyviä sosiaalipoliittisia tuloksia tällä alalla (BE, CZ, DK,, HR, NL ja SI) /16 ess/lr/hmu 28

30 Sosiaalietuuksien vaikuttavuutta on arvioitu niiden vaikutusten perusteella, joita sosiaalisilla tulonsiirroilla on työikäisten köyhyyden vähentämiseen. Erityisesti on kyse niiden riittävyydestä ja kattavuudesta sekä siitä, minkä verran sosiaaliavustuksia ja työttömyysetuuksia käytetään. Tämän lähestymistavan perusteella tehokkuutta koskevia haasteita on tunnistettu 13 jäsenvaltiossa (BG, CY, DE, EL, ES, HR, HU, IT, LT, LV, PL, RO ja SK), ja niin ikään jopa 13 jäsenvaltiossa on saatu erityisen hyviä tuloksia (AT, BE, BG, CZ, CY, DK, EL,, FR, HU, IE, MT ja SE). Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuteen liittyviä keskeisiä haasteita esiintyy 5 jäsenvaltiossa (BG, EE, ES, PT ja RO), ja ne liittyvät erityisesti työllisyyspalvelujen saatavuuteen, laatuun tai yhteistyöhön kyseisten palvelujen kanssa. Työmarkkinoiden osallistavuus, joka on yhteydessä vajaatyöllisissä kotitalouksissa elävien aikuisten köyhyysriskiin, on keskeinen haaste 4 jäsenvaltiossa (DK, LU, NL ja SK). Työikäisen väestön asumisolot näyttävät muodostavat haasteen Alankomaissa. Vanhusten köyhyys / vanhusten riittävät tulot ja elinolot Vanhusten köyhyys- tai syrjäytymisriski näyttää olevan keskeinen haaste 6 jäsenvaltiossa (BG, DE, EE, LT, LV ja RO), tuloköyhyys puolestaan 4 jäsenvaltiossa (DE, LT, SE ja SI) ja vakava aineellinen puute 2:ssa (BG ja LT). ES ja NL ovat saavuttaneet erityisen hyviä tuloksia vanhuksia uhkaavan köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa. Sen sijaan BE, CZ, PT ja SK ovat suoriutuneet heikosti vanhusten tuloköyhyyden torjumisessa. Sosiaalisten tulonsiirtojen vaikutukset vanhuusajan köyhyyden vähentämiseen, yhteenlaskettu korvaussuhde, mediaanitulojen suhde ja köyhyysvaje antavat viitteitä siitä, miten tehokkaasti eläkejärjestelmät ja sosiaalinen suojelu yleisemmin mahdollistavat vanhuksille kohtuullisen elintason tietyssä maassa. Näiden indikaattorien perusteella vaikuttavuushaasteita on tunnistettu 9 jäsenvaltiossa (BE, CY, DE, EE, HR, LT, LV, PL ja SI) ja erityisen hyviä tuloksia puolestaan saavutettu 6 jäsenvaltiossa (AT, BG, CY,, LU ja PT). Vanhusten asumisolot ovat keskeinen haaste 3 jäsenvaltiossa (IT, LU ja PT). Tarvittavien poliittisten uudistusten osalta AT on kohdannut erityisiä haasteita lakisääteisen eläkeiän yhdenmukaistamisessa suhteessa elinajanodotteeseen, ja AT ja RO ovat kohdanneet haasteen saman eläkeiän säätämisessä miehille ja naisille /16 ess/lr/hmu 29

31 Terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito Väestön terveydentila, kun sitä arvioidaan elinajanodotteena syntyessä ja 65-vuotiaana sekä terveiden elinvuosien odotteena syntymähetkellä ja 65-vuotiaana, on keskeinen haaste 9 jäsenvaltiossa (BG, EE, HU, HR, LT, LV, PL, RO ja SK), ja tämän osalta vain 2 valtiota on saavuttanut erityisen hyviä tuloksia (ES ja PT). Parantavan tai ennaltaehkäisevän terveydenhuollon vaikuttavuus, jota arvioidaan mahdollisesti menetettyinä elinvuosina ja terveyspalvelujen ja - politiikan keinoin vältettävissä olevana kuolleisuutena osoittautui haasteeksi 9 jäsenvaltiossa (BG, EE, HU, HR, LT, LV, PL, RO ja SK). Terveydenhuollon saatavuus mitattuna sen mukaan, kuinka moni henkilö jäi oman ilmoituksensa mukaan vaille tarvitsemaansa sairaanhoitoa kustannusten, odotusaikojen tai etäisyyden vuoksi, on keskeinen haaste 12 jäsenvaltioissa (BG, CY, EE, EL, HU, IE, IT, LT, LV, PL, PT ja RO). Terveysjärjestelmien kustannustehokkuuteen liittyvät haasteet ovat tyypillisesti yhteydessä sairaalaja avohoidon väliseen epätasapainoon, sairaalasektorin resurssien tehottomaan jakautumiseen, lääkkeiden hinnoitteluun ja korvauksiin liittyviin ongelmiin tai sähköisten terveyspalvelujen riittämättömään saatavuuteen tai kattavuuteen. Tässä suhteessa keskeisiä haasteita esiintyi 9 jäsenvaltiossa (AT, BG, CZ, CY, IE, LV, PL, SI ja SK). Riittämätön pitkäaikaishoidon tarjoaminen tai pitkäaikaishoitojärjestelmän puutteellinen suunnittelu on tunnistettu keskeiseksi haasteeksi 4 jäsenvaltiossa (ES, IT, SI ja SK). Lopuksi Lähes kaksi kolmasosaa EU:n jäsenvaltioista (18 valtiota) kohtaa rakenteellisia haasteita, jotka liittyvät köyhyys- tai syrjäytymisriskiin eri ikäryhmissä. Nämä tulokset osoittavat, että vaikka noin kolmasosa EU:n jäsenvaltioista on suoriutunut tyydyttävästi tai hyvin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämisessä, noin kaksi kolmasosaa voisi edelleen parantaa sosiaalisen suojelun järjestelmiensä tehokkuutta ja vaikuttavuutta, jotta köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä ja antaa turvaa sen varalta kaikissa elämänvaiheissa /16 ess/lr/hmu 30

32 Työikäisen väestön osalta lähes puolella jäsenvaltioista (13) on etuuksien vaikuttavuuteen liittyviä haasteita, kun taas useiden muiden jäsenvaltioiden haasteet koskevat sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta tai työmarkkinoiden osallistavuutta. Nämä tulokset osoittavat, että huomattavan useassa jäsenvaltiossa tarvitaan edelleen aktiivisen osallistamisen malliin perustuvia politiikkauudistuksia, joissa yhdistetään toisiinsa riittävä toimeentulotuki, korkeatasoiset sosiaalipalvelut ja aktivoinnin tukeminen, joka kannustaa integroitumaan (uudelleen) työmarkkinoille. Sosiaaliset investoinnit ja ennaltaehkäisevät toimintamallit muun muassa terveydenhuollossa, pitkäaikaishoidossa, sosiaalipalveluissa, lasten ja muiden huollettavien hoidossa, asumistuessa ja kuntoutuspalveluissa ovat tarpeen, jotta ihmisten kyky osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan ja talouteen vahvistuu. Ottaen huomioon, että muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, kuten vammaisten, maahanmuuttajien ja pakolaisten tai romaniväestön köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen osalta on määritetty 28 sosiaalista haastetta, on selvää, että sosiaalisen suojelun järjestelmien osallistavuus ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä haasteita koko EU:n alueella. Lisäuudistuksia tarvitaan myös terveydenhuollon laadun ja saatavuuden sekä terveysjärjestelmien kustannustehokkuuden parantamiseksi; nämä ovat keskeisiä haasteita noin kolmanneksessa jäsenvaltioista. Ensisijaisena tavoitteena on edelleen oltava mahdollisuus saada riittävää, kohtuuhintaista ja korkeatasoista pitkäaikaishoitoa painottaen yhä enemmän ennaltaehkäisyä. Joissakin jäsenvaltioissa tarvitaan vielä poliittisia uudistuksia, joilla autetaan säilyttämään eläketulot ja varmistamaan riittävät eläkkeet, yhtenäistämään miesten ja naisten eläkeikä sekä mukauttamaan lakisääteinen eläkeikä elinajanodotteeseen /16 ess/lr/hmu 31

33 Yhteenvetotaulukko keskeisistä sosiaalisista haasteista ja hyvistä sosiaalipoliittisista tuloksista c = haaste (challenge); g = hyvä sosiaalipoliittinen tulos (good social outcome) 12607/16 ess/lr/hmu 32

34 12607/16 ess/lr/hmu 33

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7057/17 ADD 1 TRANS 97 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 6. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET

Lisätiedot

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. lokakuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. lokakuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. lokakuuta 2017 (OR. en) 12563/17 SOC 597 EMPL 458 ECON 750 EDUC 346 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Työllisyyskomitea Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422

Lisätiedot

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus

Lisätiedot

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65 Tilastoliite osaan 1 65 A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109

Lisätiedot

14129/15 msu/mmy/vl 1 DG B 3A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 20. marraskuuta 2015 (OR. en) 14129/15 SOC 668 EMPL 438 ECOFIN 853 POLGEN 166

14129/15 msu/mmy/vl 1 DG B 3A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 20. marraskuuta 2015 (OR. en) 14129/15 SOC 668 EMPL 438 ECOFIN 853 POLGEN 166 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. marraskuuta 2015 (OR. en) 14129/15 SOC 668 EMPL 438 ECON 853 POLGEN 166 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -

Lisätiedot

9498/17 eho/mmy/akv DG B 1C

9498/17 eho/mmy/akv DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9498/17 SOC 416 EMPL 324 EDUC 249 SAN 208 ECON 441 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Eurooppa-tason työmarkkinayhteistyö Sosiaalidialogin merkitys. Case 2: Eurooppalaisen talousohjausjakson paikallistaminen -hanke

Eurooppa-tason työmarkkinayhteistyö Sosiaalidialogin merkitys. Case 2: Eurooppalaisen talousohjausjakson paikallistaminen -hanke Eurooppa-tason työmarkkinayhteistyö Sosiaalidialogin merkitys Case 2: Eurooppalaisen talousohjausjakson paikallistaminen -hanke 2018-2020 Kunta-alan sosiaalisen vuoropuhelun piirissä CEMR ja EPSU, komission

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Sosiaali-indikaattorien tulostaulu. Oheisasiakirja

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Sosiaali-indikaattorien tulostaulu. Oheisasiakirja EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.4.2017 SWD(2017) 200 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Sosiaali-indikaattorien tulostaulu Oheisasiakirja KOMISSION TIEDONANTOON EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE,

Lisätiedot

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä PYYTÄVÄN VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU (VAPAAEHTOINEN) LOMAKE I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä Palvelujen

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

5814/19 team/msu/si 1 ECOMP 1A

5814/19 team/msu/si 1 ECOMP 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. helmikuuta 2019 (OR. en) 5814/19 ECON 70 UEM 22 SOC 49 EMPL 38 COMPET 77 ENV 84 EDUC 34 RECH 57 ENER 40 JAI 66 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan

Lisätiedot

ALV-yhteenvetoilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 17. marraskuuta 2011 (22.11) (OR. en) 17050/11 SOC 1008 ECOFIN 781 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 17. marraskuuta 2011 (22.11) (OR. en) 17050/11 SOC 1008 ECOFIN 781 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 17. marraskuuta 2011 (22.11) (OR. en) 17050/11 SOC 1008 ECON 781 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.10.2017 COM(2017) 622 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): ennusteet maksusitoumuksista, maksuista ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista varainhoitovuosina

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 404 final LIITE 1.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 404 final LIITE 1. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. elokuuta 2017 (OR. en) 11585/17 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 28. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: SOC 546 EMPL 416 FSTR 55 CADREFIN 86 REGIO 80 Euroopan komission

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin

Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 1 (7) Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin EU:n talouspoliittisen komitean (Economic Policy Committee, EPC) työryhmä, ns. AWG-työryhmä (the Ageing

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft KOMISSION TIEDONANTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan soveltaminen - komission unionin tuomioistuimelle rikkomusmenettelyn yhteydessä

Lisätiedot

13060/17 ADD 1 1 DPG

13060/17 ADD 1 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2018 COM(2018) 475 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot Euroopan kehitysrahasto (EKR): sitoumuksia, maksuja ja rahoitusosuuksia

Lisätiedot

14182/16 team/pmm/ts 1 DGG 1A

14182/16 team/pmm/ts 1 DGG 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 14182/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat ECON 1017 BUDGET 37 SAN 379

Lisätiedot

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

SOSIAALINEN OSALLISUUS

SOSIAALINEN OSALLISUUS EU-OHJAUSJAKSO TIETOSIVU SOSIAALINEN OSALLISUUS 1. JOHDANTO Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on Euroopan komission ensisijainen poliittinen tavoite. Se on sisältynyt vuodesta 2010 lähtien

Lisätiedot

15485/10 ADD 1 mn/mn/tia 1 DQPG

15485/10 ADD 1 mn/mn/tia 1 DQPG EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2010 (06.01) (OR. en) 15485/10 ADD 1 PV/CONS 54 SOC 702 SAN 217 CONSOM 99 LISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3039. istunto

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD) Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 07.2.2017 2016/0231(COD) TARKISTUKSET 269-283 Mietintöluonnos Gerben-Jan Gerbrandy (PE592.423v02-00)

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa

Lisätiedot

Asia EU; TSTK-neuvosto ; asiakohta 8c; Jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat

Asia EU; TSTK-neuvosto ; asiakohta 8c; Jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2018-00329 KOY Porkka Pauliina(TEM) 07.06.2018 Asia EU; TSTK-neuvosto 21.6.2018; asiakohta 8c; Jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat Kokous Työllisyys-,

Lisätiedot

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28) EUROOPAN UNIONIN KALASTUSALA LUKUINA Seuraavissa taulukoissa on yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) eri osa-alueiden perustilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden kalastuslaivastot vuonna 2014 (taulukko

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 295 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot FI FI 1. ESIPUHE Yhdestoista Euroopan kehitysrahasto (EKR) 1 tuli

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa

Lisätiedot

1. Puheenjohtajavaltio on laatinut oheisen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 2019.

1. Puheenjohtajavaltio on laatinut oheisen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 2019. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. helmikuuta 2019 (OR. en) 6635/19 SOC 111 EMPL 78 ECON 192 EDUC 79 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. maaliskuuta /1/11 REV 1 (fi) SOC 162 ILMOITUS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. maaliskuuta /1/11 REV 1 (fi) SOC 162 ILMOITUS EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. maaliskuuta 2011 6917/1/11 REV 1 (fi) SOC 162 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalityöryhmä Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto (työllisyys,

Lisätiedot

9273/16 elv/mmy/ts 1 DG B 3A

9273/16 elv/mmy/ts 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 9273/16 SOC 336 EMPL 232 ECON 477 SAN 206 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 116 final LIITTEET 1 4.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 116 final LIITTEET 1 4. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7114/17 ADD 1 TRANS 105 SAE Lähettäjä: Saapunut: 7. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI Euroopan investointiohjelma Tilannekatsaus Toukokuu 2018 MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI JUNCKERIN EUROOPAN INVESTOINTIOHJELMA SUOMESSA FI Suomessa Junckerin komission Euroopan investointiohjelmaan kuuluvan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot