5858/12 ess/rr/sk 1 DG G 2B

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. helmikuuta 2012 (08.02) (OR. en) 5858/12 SOC 64 ECON 76 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) Talouskriisin ja meneillään olevien julkisen talouden vakauttamistoimien sosiaaliset vaikutukset: sosiaalisen suojelun komitean kolmas raportti (2011) Tärkeimpien viestien hyväksyminen Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittua asiaa koskevat sosiaalisen suojelun komitean tärkeimmät viestit 17. helmikuuta 2012 pidettävän neuvoston (EPSCO) istunnon valmistelemiseksi. Näitä tärkeimpiä viestejä käsitellään esityslistan kohdassa "Eurooppa strategia". Koko raportti on asiakirjassa 5858/12 ADD /12 ess/rr/sk 1

2 Sosiaalisen suojelun komitea KOLMAS RAPORTTI TALOUSKRIISIN JA MENEILLÄÄN OLEVIEN JULKISEN TALOUDEN VAKAUTTAMISTOIMIEN SOSIAALISISTA VAIKUTUKSISTA TÄRKEIMMÄT VIESTIT 5858/12 ess/rr/sk 2

3 Sosiaalisen suojelun komitean kolmas raportti kriisin sosiaalisista seurauksista tarjoaa tämänhetkisen epäsuotuisan taloudellisen tilanteen valossa katsauksen taantuman vaikutuksista sosiaaliseen tilanteeseen EU:ssa. Siinä esitetään sosiaalisen suojelun komitean keräämiin, etuuksiensaajien lukumäärää koskeviin alkuperäisiin tietoihin perustuva ainutlaatuinen analyysi työttömyysetuuksien ja sosiaaliavun kysyntään vaikuttavista suuntauksista. Tätä tietojenkeruuta täydentää kysely, joka koskee jäsenvaltioiden kriisin johdosta toteuttamia viimeaikaisia poliittisia toimia. TÄRKEIMMÄT TULOKSET 1. Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskin piirissä oli vuonna 2010 lähes kaksi miljoonaa henkilöä aiempaa enemmän EU:n 27:n jäsenvaltion osalta sellaista väestöä, jolla on köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski - sellaisena kuin se määritellään Eurooppa strategian sosiaalisen osallisuuden edistämisen tavoitteessa - koskevien tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen mukaan 115,5 miljoonalla EU:ssa asuvalla henkilöllä (23,4 prosenttia EU:n väestöstä) oli tämä riski vuonna Määrä on lähes kaksi miljoonaa enemmän kuin vuonna 2009, ja on todennäköistä, että tilanne on huonontunut edelleen useissa jäsenvaltioissa. 2. Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on entistä syvempää Köyhyysriski kasvoi merkittävästi ainoastaan kahdessa jäsenvaltiossa, pieneni neljässä jäsenvaltiossa ja pysyi ennallaan 19 jäsenvaltiossa. Koska tämä indikaattori kuitenkin on suhteellinen tuloköyhyyden mittari, sen dynamiikka riippuu valitusta tuloköyhyyden rajasta, johon puolestaan vaikuttaa yleinen tulotaso ja tulojen jakautuminen väestössä. Erilaisia köyhyysrajoja soveltamalla (40 prosenttia, 50 prosenttia mediaanituloista) voidaan todeta, että tavallisen köyhyysrajan alapuolella elävästä väestönosasta aiempaa enemmän ihmisiä on pudonnut tulonjaossa alimmalle tasolle kriisin alkamisen jälkeen. Köyhyyden syvyys on pahentunut merkittävästi kriisin aikana joissakin maissa, kun verrataan vuosien 2009 ja 2010 tietoja. 5858/12 ess/rr/sk 3

4 Vuonna 2010 vakavassa aineellisessa puutteessa eli ihmistä enemmän kuin vuonna jäsenvaltiossa vakava aineellinen puute ei lientynyt, kolmessa jäsenvaltiossa se lisääntyi ja kolmessa jäsenvaltiossa vähentyi. Hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksien määrä on kasvanut jyrkästi Alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa elää kolme miljoonaa ihmistä aiempaa enemmän, mikä heidän kohdallaan on merkki vaarasta syrjäytyä työmarkkinoilta pitkäaikaisesti. Alhainen työssäkäyntiaste nousi merkittävästi useissa maissa ilmentäen työmarkkinatilanteen heikentymistä. 3. Huomattava osa työssäkäyvistä on köyhiä Merkittävän väestönosan kohdalla työ ei riitä pelastamaan köyhyysriskiltä, sillä EU:n työssäkäyvästä väestöstä 8,5 prosentin katsotaan vuonna 2010 olevan "köyhiä työssäkäyviä". 4. Riippuvuus sosiaalietuuksista on kasvanut Sosiaalisen suojelun komitean selvityksen tiedoista ilmenee, että suurimmassa osassa maista työttömyysetuuksia saavien määrä on pienentynyt vuonna 2011, mutta useissa jäsenvaltioissa on havaittu sosiaaliapujärjestelmien etuuksien saajien määrän kasvaneen. Näiden kahden ilmiön syysuhdetta on vielä tutkittava yksityiskohtaisesti, mutta se tuntuu osoittavan, että sosiaalisen suojelun järjestelmiin kohdistuvat paineet ovat edelleen kovat ja että siirtymistä työttömyysetuuksista sosiaaliapuetuuksiin voi tapahtua ottaen huomioon epäsuotuisat taloudelliset olosuhteet ja heikot työnsaantimahdollisuudet monissa jäsenvaltioissa. 5858/12 ess/rr/sk 4

5 5. Ylivelkaantuminen syvenee ja uhkaa asunnon saantia Kriisi vähensi käytettävissä olevia tuloja ja heikensi kotitalouksien kykyä täyttää taloudelliset velvoitteensa ja erityisesti maksaa lainansa takaisin ajallaan. Sosiaalisen suojelun komitea keräsi näyttöä, jonka mukaan joissakin jäsenvaltioissa on todettu kasvava määrä velkojen uudelleenjärjestelymenettelyjä sekä hyvin suuri määrä velkojen peruuttamista koskevia hakemuksia. Tämä saattaisi johtaa asuntomarkkinoilta syrjäytymiseen, jos toimenpiteisiin ei ryhdytä. Jäsenvaltioista kerrottiin myös kotitalouksien vaikeuksista maksaa kaasu-, sähkö- ja vesilaskut ajallaan. 6. Talouskriisistä johtuvat kansalliset toimet 6.1 Painopisteenä edelleen aktivointipolitiikat Useimmissa maissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa jatketaan edelleen pääasiassa osallistavien työmarkkinoiden ja aktivointipolitiikkojen avulla. Ilmoitettuja toimenpiteitä ovat muun muassa tuen parempi kohdentaminen työttömille (pitkäaikaistyöttömät, matalan osaamistason työntekijät, etniset vähemmistöt, muuttajat, nuoret ja naiset), palkkatuet, lyhyen työajan järjestelyt, tuki hakeutumiselle ammatilliseen koulutukseen ja koulutusohjelmiin taitojen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sekä julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen. 6.2 Suurin osa maista pitää toimeentulotukea parhaana vaihtoehtona Toimeentulotukitoimenpiteitä käytetään laajalti hillitsemään työssäkäyvien köyhyyttä ja ehkäisemään oikeutensa työttömyysetuuksiin menettävien vajoamista köyhyyteen. Yksi havaituista suuntauksista on lyhytaikaisen toimeentulotuen tarjoaminen. Raportoituihin toimenpiteisiin kuuluvat etuuksien tarjoaminen pienituloisille eläkeläisille, pienituloisille työssäkäyville kotitalouksille, pitkäaikaistyöttömille, vammaisille ja sosiaaliavustusta saaville, perheellisten työttömien pariskuntien työttömyysetuuksien korottaminen, sosiaaliturvalaitosten tuen lisääminen, vammaistukien korottaminen sekä pienituloisista perheistä lähtöisin olevien opiskelijoiden tukien korottaminen. 5858/12 ess/rr/sk 5

6 Toiseen toimenpideryhmään sisältyvät työttömyysetuuksien saantiperusteiden lieventäminen, näiden etuuksien keston pidentäminen ja niiden riittävyyden parantaminen. Kolmanteen toimenpideryhmään sisältyvät kohdennettu toimeentulotuki lapsitalouksille sukupolvelta toiselle siirtyvän köyhyyden kierteen katkaisemiseksi sekä toimenpiteet muita heikommassa asemassa olevien lasten tukemiseksi, jotta he voisivat hyödyntää mahdollisuuksiaan koulutusaloitteiden avulla. 6.3 Perusteellisempia eläkeuudistuksia kestävyyden ja riittävyyden takaamiseksi Yksitoista jäsenvaltiota raportoi viime aikoina toteutetuista toimenpiteistä eläkkeiden kestävyydestä ja riittävyydestä huolehtimiseksi. Niiden tarkoituksena on nostaa todellista eläkkeellesiirtymisikää tai lykätä eläkkeelle siirtymistä alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna, yhdenmukaistaa miesten ja naisten eläkeikä, tarjota kannustimia työuran pidentämiseen, tiukentaa mahdollisuuksia jäädä varhaiseläkkeelle, korottaa (julkisiin tai yksityisiin) eläkerahastoihin maksettavien maksujen tasoa, tarkistaa eläkkeiden indeksointia ja jäädyttää väliaikaisesti eläke-etuuksien taso. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin säilyttäneet täysimääräisen indeksoinnin perus-, takuu- ja vähimmäiseläkkeiden osalta pienituloisten ja haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien ihmisten köyhyyden ja aineellisen puutteen riskin lieventämiseksi. TÄRKEIMMÄT POLIITTISET VIESTIT 1. Pitkittyneiden talouden häiriöiden sieto edellyttää sosiaalisen suojelun järjestelmiltä parempaa kantokykyä Sosiaalinen edistys ja sosiaalisen suojelun edistäminen kuuluvat EU:n tavoitteisiin 1. Sosiaalisen suojelun järjestelmät ovat kasvua edistävä tekijä. Ottaen huomioon talouskriisin syvyyden ja keston on sosiaalisen suojelun järjestelmien kantokykyä parannettava, jotta ne kykenisivät edelleen tarjoamaan suojelua koko väestölle. Vakauttamistoimenpiteiden laatuun on kiinnitettävä erittäin paljon huomiota: niissä on otettava huomioon kaikkien sukupolvien sosiaaliset tarpeet ja säilytettävä sosiaalisen suojelun kyky vaimentaa kriisin mahdollisia epäoikeudenmukaisia vaikutuksia ja kestää tyydyttävällä tavalla talouden äkillisiä häiriöitä. 1 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla. 5858/12 ess/rr/sk 6

7 2. Toimeentulotue n säilyttäminen riittävällä tasolla on tehokas kriisin pahimpien vaikutusten tasoittaja ja kokonaiskysynnän edistäjä Riittävien toimeentulotukitoimenpiteiden käyttäminen voi olla tehokas tae epävarmuutta ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan. Näiden toimenpiteiden kokonaisvaikutukset näkyvät myönteisesti kotitalouksien kyvyssä selviytyä tulojen vähentymisestä sekä kokonaiskysynnässä, koska ne pitävät kuluttajien keskuudessa yllä tiettyä kulutusalttiutta ja mahdollistavat talouden automaattisen vakautumisen. 3. Haasteena työttömyyden torjumisessa ovat vähäinen työpaikkojen luominen ja aktiivista osallisuutta tukevien toimenpiteiden riittämätön täytäntöönpano Pitkäaikaistyöttömyysasteen alentamiseksi tarvitaan sekä kannustimia että mahdollisuuksia. Riittävän toimeentulotuen parempi suunnittelu ja yhdentäminen, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaiden palvelujen saatavuus voivat parantaa huomattavasti työmarkkinoiden ulkopuolella olevien valmiuksia ja työllistyvyyttä. On äärimmäisen tärkeää yhdistää aktivointitoimenpiteet ja inhimilliseen pääomaan suunnattavat pysyvät investoinnit työntekijöiden tietojen ja taitojen ylläpitämiseksi. 4. Eriarvoisuuden tasoittaminen on avainkeino, jolla varmistetaan säästöohjelmien oikeudenmukainen jakaumavaikutus ja palautetaan luottamus osallistavaan kasvuun On vaara, että kriisin suorat vaikutukset sekä sen ratkaisemiseksi toteutetut säästötoimenpiteet voivat olla vuorovaikutuksessa tuloissa ja palvelujen saatavuudessa ilmenevän eriarvoisuuden kanssa ja pahentaa sitä. Hyvin laadittuihin, uudelleenjakovaikutukset mahdollistaviin julkisen talouden vakauttamissuunnitelmiin sisällytetyt sosiaaliset toimenpiteet voivat edistää eriarvoisuuden vähentämistä säilyttämällä nykyisten ja tulevien sukupolvien elinikäiset mahdollisuudet sukupolvien välisen lähestymistavan avulla. Sosiaalisen suojelun siirrot ja investoiminen korkealaatuisten palvelujen (esim. kohtuuhintainen lastenhoito, koulutus ja muut yleishyödylliset sosiaalipalvelut) tarjoamiseen ovat edelleen eri tuloryhmien työllistyvyysmahdollisuuksien ja sosiaalisen liikkuvuuden kannalta olennaisen tärkeitä, sillä ne vähentävät epäsuorasti eriarvoisuutta. 5858/12 ess/rr/sk 7

8 5. Sosiaalisen suojelun rahoituksessa tapahtuvien muutosten kokonaisvaikutukset edellyttävät hyvin huolellista analysointia Pyrkiessään työpaikkojen lisäämiseen jotkin jäsenvaltiot harkitsevat siirtymistä sosiaalisen suojelun järjestelmiensä rahoittamisessa pois työn verotuksesta. Tämä voi edistää kasvua ja parantaa talouden kykyä työpaikkojen luomiseen. Tarvitaan kuitenkin laaja-alainen ja huolellinen analyysi tämän siirtymisen kokonaisvaikutuksista sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien rahoitukseen että niiden kykyyn tarjota riittäviä etuuksia ottaen huomioon sosiaaliturvan lisääntynyt kysyntä ja sosiaaliturvajärjestelmien moninaisuus EU:ssa. 5858/12 ess/rr/sk 8