ENTÄ SITTEN HAMMASPEIKON VAIKUTUKSIA JA AIKAANSAANNOKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENTÄ SITTEN HAMMASPEIKON VAIKUTUKSIA JA AIKAANSAANNOKSIA"

Transkriptio

1 Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation ENTÄ SITTEN HAMMASPEIKON VAIKUTUKSIA JA AIKAANSAANNOKSIA Tilanne 10/2012 [Tiivistelmä Hammaspeikon innovaatioista] Taustaa Lahden suun terveydenhuollon ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin (LUT LSI) Hammaspeikko-projektin käynnistävänä voimana vuoden 2008 syksyllä oli kysymys siitä, miksi osa yläkoululaisista jättää tulematta hammaslääkäriin tai suuhygienistille ilmoittamatta siitä hoitolaan. Projektin kehittämistehtäväksi muodostui kuitenkin edellä mainittua kysymystä laajempi näkökulma eli: miten nuorten suun terveydenhuollon palvelukokonaisuutta voidaan kehittää entistä ehommaksi ja vaikuttavammaksi nuorten ja henkilöstön näkökulmasta? Toimivia ja käyttökelpoisia ratkaisuja projektin kehittämistehtävään on etsitty kesään 2012 mennessä Hammaspeikon neljässä eri vaiheessa. Vaihe vaiheelta Hammaspeikko -projekti on muuttunut enemmänkin prosessiksi, jota ohjaa Peikko-ajatteluksi nimitetty ohjenuora. Ratkaisujen etsintää Hammaspeikon kehittämistehtävään on viitoittanut kaksi linjaa (1) palveluinnovaatiot ja (2) kehittyminen ammatti-ihmisenä ja ammattityöyhteisönä. Palveluinnovaatiot voidaan ymmärtää tässä yhteydessä joko kokonaan uusiksi palveluiksi tai niissä yhdistetään uusia elementtejä olemassa oleviin palveluihin tai jo olemassa olevia elementtejä yhdistetään uudella tavalla (Sundbo ym. 2001). Lisäksi palveluinnovaatiot voivat olla yksittäisten palvelujen ohella myös esimerkiksi uusia palveluprosesseja, toimintamalleja tai palvelukonsepteja. Sekä palveluinnovaatioiden että kehittämisen/kehittymisen linjojen sisältöjä on Hammaspeikossa ohjannut vahvasti tutkimukseen perustuva ymmärrys nuoren suun terveydenhuollon kokemusmaailmasta ja tarpeista yhdistettynä henkilöstön tarpeisiin ja näkemyksiin. Hammaspeikon kehittämistehtävää ovat olleet ratkaisemassa: - nuoret, joita on tavoitettu yläkoulun oppitunneilta, ammatillisista opinnoista, liikuntaharrastuksen parista ja työelämään valmentautumisesta

2 2 - suun terveydenhuollon Peikko-henkilöstö ja Peikko-tiimi - Lahden kaupungin muut toimijat: o Lahden nuorisotoimi: erityisesti osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut sekä työllisyys- ja erityispalvelut o Lahden sosiaali- ja terveystoimi: erityisesti Lahden Terveyskioski sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto o Lahden kaupungin sivistystoimiala: päiväkodit (erityisesti Ruoriniemen päiväkoti) - Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu - Urheiluseurat: o muun muassa Lahden Taitoluistelijat, Lahden Ahkera, FC Reipas ja Pelicans - yritykset: Lahden Ateria, Hartwall ja Fazer - Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin tutkimus- ja kehittäjäryhmä. Valtaosa Hammaspeikon aikaansaannoksista on seurausta yhteistyöstä, jota on tehty Hammaspeikon III-vaiheessa alkaneissa piloteissa. [Peikko päiväkodissa] [Peikko koulussa] [Peikko urheilee ] [Peikko kaupungilla] Osa Hammaspeikon vaikutuksista ja aikaansaannoksista kohdistuu suoraan ja konkreettisesti nuoren suun terveydenhuollon palveluun ja osa puolestaan välillisesti. Alla on ryhmitelty Hammaspeikon vaikutuksia ja aikaansaannoksia huomioiden projektin toimintamalli ja kehittämistehtävä. Esitettävät asiat perustuvat neljään eri tutkimusaineistoon (aineistoista lisätietoja Lea Hennala/LUT LSI). (1) Hammaspeikko utelee -kysely. Määrällistä ja laadullista tutkimusaineistoa koonnut kysely toteutettiin marraskuussa 2011 Hammaspeikon III-vaiheessa. Kysely kohdistettiin Peikko-henkilöstölle (40 henkilöä) ja muulle suun terveydenhuollon henkilöstölle (60 henkilöä), joka ei ole varsinaisesti osallistunut Hammaspeikon toimintaan. (2) Peikon innovaatiot -kysely. Laadullista tutkimusaineistoa koonnut kysely toteutettiin keväällä 2012 Hammaspeikon IV-vaiheessa. Kyselyyn vastasi seitsemän Peikko-tiimin suun terveydenhuollon jäsentä. [Lisää Peikko-tiimistä] Tutkimuksen tavoitteena oli

3 3 selvittää, mitä paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä innovaatioita/uudistuksia ja muita muutoksia Hammaspeikko -projektista on suoraan tai välillisesti seurannut. (3) Peikko-tiimin palaverit. Aineistona nauhoitetut Pilottien kuulumiset -osio. (4) Lisäksi tukena on käytetty Peikko-tiimin Lahden suun terveydenhuollon jäsenten tähän Hammaspeikko-Stoori -julkaisuun kirjoittamia kirjoituksia uutuus -näkökulmasta analysoituna. Peikko-tiimin suun terveydenhuollon jäsenet ovat myös kommentoineet ja täydentäneet tässä julkaisussa esitettyjä Hammaspeikon vaikutuksia ja aikaansaannoksia. Ryhmiteltyinä Hammaspeikon tunnistetut vaikutukset ja aikaansaannokset ovat: I-osa: Lahden suunterveydenhuollon näkökulmasta A. Hammaspeikko projektina - asiakas- ja henkilöstönäkökulman toteutuminen kehittämistyössä, - kehittämistyössä käytetyn toimintamallin uutuusvaikutuksia palvelujen kehittämiskulttuuriin - projektiin osallistumisen ja ei-osallistumisen synnyttämiä tuntemuksia B. Nuoren hammashoitolapalvelun ehostuminen - henkilöstön arviointia kehittämistyön vaikutuksista nuorelle hoitolassa annettavaan palveluun C. Uusi toimintamalli (konsepti) tehdä työtä lasten, nuorten ja muiden lahtelaisten suun terveyden edistämiseksi hammashoitolan ulkopuolella - Suun terveyden edistämisen peruspilareina mennä sinne, missä lapset ja nuoret liikkuvat sekä saarnaamisesta nuoren tukemiseen D. Uutena koettua suun terveydenhuollon ammattialalla - alan ammatillisen koulutuksen mahdollistuminen Lahdessa - suun terveydenhuollon osaamisen integroituminen terveydenhuoltoalan muihin koulutuksiin Lahdessa - ammatti- ja sektorirajojen murtuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi - suun terveydenhuoltopalvelun yhteiskunnallisen merkityksen laajentuminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen E. Muuta

4 4 II-osa: Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin näkökulmasta A. Tieto- ja osaamispääoman kasvaminen ja yhteiskunnallisen tehtävän toteuttaminen - tutkimuksen kenttä ja kansainvälinen ulottuvuus - kehittämistoiminnan kenttä - projektitoiminnan kenttä - yhteiskunnallinen vaikuttaminen B. Julkaisut I-osa: Hammaspeikon vaikutuksia ja aikaansaannoksia Lahden suunterveydenhuollon näkökulmasta A. Hammaspeikko projektina Asiakas- ja henkilöstönäkökulman toteutuminen nuorten suun terveydenhuollon palvelukokonaisuuden kehittämisessä Hammaspeikko-projektin kantavana periaatteena on ollut, että kehittämistyötä tehdään asiakas- ja henkilöstölähtöisesti. Peikon innovaatiot -tutkimuksessa keväällä 2012 selvitettiin, miten asiakas- ja henkilöstönäkökulman koettiin ohjanneen nuorten suun terveydenhuollon palvelujen kehittämistyötä ja miten nuorten ja työntekijöiden ääni on kuulunut ja päässyt näkyviin kehittämistyössä tutkimusajankohdan ja sen tulevan lähiajan tuotoksissa. Seuraavaan on koottuna tutkimuksessa esille tulleita asioita. Asiakasnäkökulma Kyselyyn annetuissa vastauksissa tulee selvästi esille, että Hammaspeikossa on onnistuttu luomaan asiakaslähtöinen juoni kehittämiselle. Juonen lähtökohtia ja sisältöjä on määrittänyt erityisesti projektin alussa ainekirjoituksin ja työpajoin selvitetty nuoren asiakkaan näkökulma sekä näistä materiaaleista tutkimusperustaisen teatterin menetelmän tuella syntynyt ymmärrys nuoren palvelukokemuksesta. [Lisää prosessista] Asiakaslähtöisyyden kestävyydestä projektin edetessä sekä näkökulman kantavuudesta myös nuoren konkreettisiin palvelukokemuksiin asti näytetään kuitenkin kannettavan huolta. Seuraavat lainaukset Lahden suun terveydenhuollon Peikko-tiimin jäsenten vastauksista kyselyyn havainnollistavat edellä mainittuja tuloksia:

5 5 Koko projektin perustukset rakennettiin asiakkaiden palautteiden ja kokemusten päälle. Asiakasnäkökulma on matkan aikana pysynyt mukana. Seuraavassa vaiheessa lienee kuitenkin syytä palauttaa asiaa alkujuurilleen. Olemmeko asiakkaan mielestä onnistuneet? Asiakasnäkökulma on ohjannut Peikko-tiimin työskentelyä, asiakasnäkökulma on asenne. Peikkotiimissä on ennakkoluulottomia ja kokeilunhaluisia ihmisiä (...) Asiakasnäkökulman pitää näkyä käytännön työssä asiakaskohtaamisissa. Tämä pohdituttaa, miten nuori kokee tällä hetkellä? Vastauksissa tuodaan esille, että henkilöstö on pyrkinyt viemään asiakaslähtöisyyttä myös käytännön työn tasolle ja sillä koetaan olleen ainakin jossakin määrin vaikuttavuutta työn tekemiseen, kuten seuraavasta lainauksesta käy ilmi: Lasten ja nuorten palaute kuultiin ja henkilökunnan keskuudessa on käyty paljon keskustelua asiakkaan kohtaamisesta vastaanottotilanteessa. Toimintatapoja on pyritty muuttamaan, prosesseja on muokattu nuorten palautteen pohjalta ja nykyisin henkilökunta perehdytysvaiheessa pyritään perehdyttämään asenteella meillä on muuten tietynlainen tapa ja asenne kohdata asiakas. Henkilöstönäkökulma Hammaspeikossa tehtävän kehittämistyön henkilöstölähtöisyyttä asiakaslähtöisyyden rinnalla on tuettua projektissa kahdella tapaa. Projektin alussa, yhtä lailla kuin yläkoululaiset, myös heitä hoitava ammattihenkilöstö sai tilaisuuden kertoa tarinoita nuorten asiakkaan hoitamisesta ja työskentelystä omassa työyhteisössään työtarinoiden avulla. [Kuuntele esimerkki työtarinasta] Henkilöstölähtöistä kehittämistä on Hammaspeikossa toteutettu myös osallistamalla ja vastuuttamalla henkilöstöä konkreettisesti kehittämistyön eri vaiheisiin ja sisältöihin. Peikon innovaatiot -tutkimuksen perusteella menettely on tuottanut myös seurannaisvaikutuksia, kuten käy ilmi seuraavasta lainauksesta: Henkilöstöä on ohjattu ja kuultu runsaasti. Itseymmärrys on arvioni mukaan kehittynyt paljon. Seuraava tarina on sekoitus useamman vastaajan kirjoittamista vastauksista. Siitä käy kiteytettynä ilmi henkilöstönäkökulman toteutuminen Hammaspeikossa. Henkilöstö on alusta alkaen ollut mukana kehittämistyössä. Koululaisia ja nuoria hoitava henkilökunta on ollut itse mukana sessioissa, katsomassa peiliin miltä me näytämme näissä työtoimenpiteissä. Projektin edetessä henkilöstönäkökulma on saanut enemmän sijaa ja hyvä näin, ensin asiakas, sitten henkilöstö. Henkilöstönäkökulma ohjaa vahvasti kehittämistyötä pilottien kautta. Pilotit ovat lähteneet elämään omaa elämäänsä vetäjänsä mukaan, jolloin toiminta ei ole ollut ylhäältä päin johdettua kehittämistyötä, vaan innovointi on tapahtunut henkilöstön toimesta, osin yhdessä,

6 6 osin itsenäisesti eräänlaisissa soluissa. Näin ollen Hammaspeikko-projektin kehityksessä mukana ollut henkilöstö on erittäin sitoutunut toimintaan. Samoin pilotit ovat osaltaan hyvin persoonallisen oloisia ja tekijänsä näköisiä. Peikko päiväkodissa, Peikko koulussa, Peikko urheilee ja Peikko liikenteessä pilotit ovat vastuuhenkilöiden muiden kanssa yhteistyössä suunnittelemia ja toteuttamia. Henkilöstön ääni kuuluu tätä kautta ja on tullut konkreettisesti näkyviin erilaisina onnistuneina tuotoksina: esim. päiväkoti-ikäisten suunhoitoviikko, julkisen sektorin sisäisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen erilaisin työvälinein, yhteistyön lisääminen yritysmaailman kanssa ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suun terveyden edistämisen uusi toimintamalli. Tulevaisuuden haasteena näen toiminnan sitouttamisen muuhun henkilökuntaan siten että toiminnalla olisi tulevaisuudessakin jatkuvuutta ilman toiminnan lässähtämistä mahdollisen henkilökunnan vaihtuvuuden tullessa vastaan. Kehittämistyöllä pitää olla jatkuvuutta. Kehittämistyössä käytetyn toimintamallin uutuusvaikutuksia palvelujen kehittämiskulttuuriin Hammaspeikko-projektissa Lahden suun terveydenhuolto kokeili LUT LSI:n opastuksella organisaation aikaisemmasta kehittämiskulttuurista poikkeavaa tapaa kehittää suun terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Erityisesti kysymys, miten palvelun asiakaslähtöinen kehittäminen järjestetään kehittämistoiminnassa, sai projektissa asiakkaan maailmaan syvemmälle luotaavamman piirteen. Asiakaspalautteiden ja potilaan asemaan asettumisen sijasta nuoret asiakkaat konkreettisesti osallistettiin kehittämisprosessiin. Myös henkilöstön roolia kehittäjänä ja kehittyjänä korostettiin projektissa käytetyssä toimintamallissa. Peikon innovaatiot -tutkimusaineistoa tarkasteltaessa oli hieman yllättävää havaita, että projektissa käytetystä toimintamallista poikineet asiat katsottiin mainitsemisen arvoiseksi kun nimettiin projektin tuomia uudistuksia ja muutoksia. Tutkimuksen tulosten mukaan projektissa onnistuttiin hyvällä pohjatyöllä toteuttamaan palvelujen asiakaslähtöisen kehittämisen mallia, joka aidosti pohjautuu nuoren asiakkaan tarpeisiin ja kokemuksiin suun terveydenhuollosta. Toinen projektimaiseen toimintaa liittyvä uutuuslöydös oli kehittämistyön pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus. Yksi tutkimukseen osallistunut kuvaili asiaa näin: Projektin aktiivinen jatkaminen ja uusien keinojen löytäminen vaihe vaiheelta, kuitenkin kohti jo alussa asetettuja tavoitteita. Lisäksi mielenkiintoista oli, että mainitsemisen arvoisena pidettiin sitä, että Lahden suun terveydenhuolto julkisia palveluja tarjoavana organisaationa oli valmis tekemään kehittämistyötä, jonka hyödyt eivät heti näkyneet budjetista säästyneinä euroina vaan organisaatiossa vallitsi ymmärrys poikkeuksellisen panostuksen yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten yksi vastaaja asian ilmaisi.

7 7 Peikon innovaatiot -tutkimuksen mukaan uutena koettiin myös kehittämistyössä ja kehittymisessä tietoisesti käyttöön otetut tai huomaamatta syntyneet välineet ja työkalut (metodit). Tutkimusaineistosta poimitut, seuraavat vastaajien esiin nostamat asiat havainnollistavia tätä uutuusnäkökulmaa : Henkilöstön tuntojen ja omien toimintatapojen esiin nostattaminen/silmien avaaminen/ itsensä näkeminen muiden silmin ammattilaisten auttamana. Poikkitieteellisen ja moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen ja käyttöönotto kehittämistyössä. Yhteistyöverkostojen luominen osana peikkoajattelua ja ympäröivän yhteisön haastaminen tukemaan lasten ja nuorten suun terveyttä osana terveellisiä elämäntapoja. Yhteistyökumppaneiden löytyminen yli sektorirajojen: kaikesta peikkotoiminnasta on syntynyt kolme nuoren maailmaan liittyvää yhteistyöverkostoa, jotka ovat ottaneet käyttöönsä konseptiin liittyviä toimenpiteitä. Yhteistyökumppaneina mm. julkisen sektorin sisäinen, urheiluja harrastustoimintaan liittyvä sekä yritysmaailman verkosto. Projektiin osallistumisen ja ei-osallistumisen synnyttämiä tuntemuksia Hammaspeikko utelee -kyselyssä selvitettiin syksyllä 2011 Lahden suun terveydenhoidon henkilöstön näkemyksiä muun muassa siitä, minkälaisia myönteisiä ja kielteisiä/haitallisia vaikutuksia Hammaspeikko-projektissa tehdyillä kehittämis- ja kehittymistoimenpiteillä on ollut itselle, työyhteisölle ja koko suun terveydenhuollon organisaatiolle. Tutkimukseen osallistuneet kirjoittivat kautta linjan näihin kysymyksiin enemmän myönteisiä kuin kielteisiä kokemuksia. Seuraavassa poimintoja vastaajien kirjoittamista myönteiseksi kokemistaan asioista: - Keskustelua on syntynyt ja asian arvostus on noussut temppu keskeisessä toiminnassa. Laiva tosin kääntyy hitaasti. - Asiat nostetaan pöydälle ja ongelmakohtiin yritetään tosissaan löytää ratkaisuja - Kiirettä ei ole varmaan saatu taltutettua, ehkä päinvastoin, mutta ehkä tämä prosessi on opettanut pysähtymään, keskittymään ja tekemään yksi asia kerrallaan. - Osaan huomioida paremmin pelon - Muistaa kohdata oppilaat yksilöinä - Yritystä ymmärtää yläkouluikäisen ajatusmaailmaa - Enemmän huomioitu nuoria vastaanotolla. Jutustelu, pelkoasiat ym. - Henkilökohtaisesti: olen päässyt vapaammin toteuttamaan itseäni ja käyttämään persoonaani hyväksi puhuttaessa suun terveydestä.

8 8 Useampaan kuin yhteen Hammaspeikossa henkilöstölle järjestettyyn kehittämistilaisuuteen osallistuneet henkilöt toivat esille Hammaspeikon kielteisissä/haitalliseksi koetuissa asioissa lähinnä huolen oman ajan riittävyydestä kehittämiseen/kehittymiseen kliinisen potilastyön rinnalla. Satsaukseen oltiin kuitenkin valmiita, jos siitä odotettiin olevan hyötyä, kuten eräs vastaaja kirjoitti: Aina kun ollaan poissa sorvin äärestä tuottavuus pienenee, mutta jos tällä saadaan petoneita [kirjoittaja viittaa peruuttamattomiin poisjäänteihin] vähemmäksi, niin sitten kaikesta on hyötyä. Mielenkiintoista vastauksissa oli, että Hammaspeikon toimintaan määrällisesti enemmän osallistuneet kokivat, että muut arvostelivat heidän ajankäyttöään tai olivat kateellisia. Tutkimuksen mukaan asia olikin jossain määrin näin. Vain vähän tai ei ollenkaan Hammaspeikkoon osallistuneet katsoivat että osalla työntekijöistä menee liikaa aikaa projektiin, mutta hyötynä nähtiin se, että osallistujilla on varmaan ollut kivaa. Vastauksissa myös epäiltiin, oliko Hammaspeikko-projektiin käytetty työaika oikeasti tuloksellista vai eituottavaan toimintaan käytettyä aikaa. B. Nuoren hammashoitolapalvelun ehostuminen Henkilöstön arviointia kehittämistyön vaikutuksista nuorelle hoitolassa annettavaan palveluun Hammaspeikon alkuvaiheista lähtien oli selvää, että projektissa käynnistettyjen toimenpiteiden mahdolliset positiiviset tai negatiiviset vaikutukset esimerkiksi peruuttamattomien hoitoaikojen määrään tai uudennetun suun terveydenhuoltopalvelukokonaisuuden vaikuttavuus esimerkiksi nuorten hampaiden reikiintymiseen on realistisesti todennettavissa siinä määrin kuin ne tutkimuksellisesti on ylipäänsä mahdollista osoittaa Hammaspeikosta juontuviksi vasta vähintään 10 vuoden työn jälkeen. Muun muassa näiden asioiden seurantaa varten projektissa laadittiin Hammaspeikon arviointimittaristo. [Mittariston henkilöstölähtöinen suunnittelu] Hammaspeikossa on kuitenkin selvitetty projektin lyhyemmän aikavälin myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi henkilöstön tapaan kohdata nuori hoitotilanteessa. Hammaspeikko utelee - tutkimuksessa kysyttiin muiden kysymysten ohella, miten vastaajien vuorovaikutus on muuttunut vuorovaikutustilanteissa. Kysymykseen vastasi 25 henkilöä, joista - 18 henkilöä valitsi vaihtoehdon Olen tietoisesti kiinnittänyt asiaan huomiota ja pyrkinyt muuttamaan käyttäytymistäni vuorovaikutustilanteessa - 3 henkilöä valitsi vaihtoehdon Olen alkanut kiinnittää asiaan huomiota, mutten vielä muuttanut käytöstäni ja - 4 henkilöä valitsi vaihtoehdon Ei mikään, toimin kuten aiemminkin.

9 9 Eri vastausvaihtoehtojen suosion perusteella näyttäisi siltä, että Hammaspeikolla on ollut positiivisia vaikutuksia ainakin joidenkin työntekijöiden haluun kehittää ja myös muuttaa vuorovaikutustaitojaan potilaan kohtaamistilanteissa. Hammaspeikon I-vaiheessa nuorten kirjoittamissa asiakastarinoissa tuotiin selkeästi esille hammashoitolassa tapahtuvan suun terveydenhuollon palvelun laadullisia heikkouksia. [Lue Netan hammashoitolakokemuksesta] Peikko-henkilöstö käsitteli muun muassa teatterisessiossa ja yhteistoimintasessiossa yläkouluikäisiltä saamaansa palautetta ja lähti Hammaspeikon II-vaiheesta lähtien kehittymään palveluosaajana. [Hammaspeikon I-vaihe] [Hammaspeikon II-vaihe] Hammaspeikko utelee ja Peikon innovaatiot -tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kehittymiseen tähdänneet pohdintatuokiot sekä nuoren kohtaamisen ja läsnäolon harjoitteet [Kohtaamisesta ja läsnäolosta] ovat kantaneet myös hedelmää, kuten seuraavista tutkimusaineistoista otetuista lainauksista käy ilmi. Koululaisia hoitava henkilökunta on asettunut enemmän nuoren asemaan, nuoren tasolle. Miltä tuntuu tulla hammashoitolaan kun oikein pelottaa. Itse ainakin kysyn enemmän kuin ennen, miltä tuntuu, tai oliko pelottavaa tai sattuiko? Luulisin, että enemmän kerrotaan nuorille mitä tehdään hoitotoimenpiteissä, tehdään toimenpiteet puudutuksessa jos nuori haluaa. Otetaan huomioon nuoret yksilöllisesti, kohdataan tasavertaisesti. Toivottavasti on otettu enemmän keskusteleva tyyli terveyskasvatuksessa kuin saneleva. Luodaan oma tapansa ottaa nuori vastaan ja huomioidaan jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet tulla kohdatuksi yksilönä mihin liittyen kutsukirjeet, kutsut, palautekortit ovat saaneet muodon muutoksen perinteisestä virastokielestä nuorekkaampaan suuntaan. Hammaspeikkoprojektissa on tiedostettu, että yläkoululaiset nuoret itse ovat tärkein taho arvioimaan kouluhammashoitolapalvelun kehittymistä tai taantumista. Mittausväline välittömän palautteen keräämiseksi heti hoitokokemuksen jälkeen on tämän artikkelin kirjoitusajankohtana lähes valmis erilaisten vastoinkäymisten jälkeen. Välineen pilotoinnista on myös sovittu. Välittömän asiakaspalautteen kerääminen on osa Hammaspeikon arviointimittaristoa. Lisäksi Peikko-tiimissä on pohdittu sitä, tulisiko yläkoululaisten ainekirjoitus hammashoitolakokemuksista toistaa ja vertailla tuloksia vuoden 2008 tuloksiin. C. Uusi toimintamalli (konsepti) tehdä työtä lasten ja nuorten suun terveyden edistämiseksi

10 10 Suun terveyden edistämisen peruspilareina mennä sinne, missä lapset ja nuoret liikkuvat sekä saarnaamisesta nuoren tukemiseen Hammaspeikon I-vaiheessa kerätyissä yläkoululaisten asiakastarinoissa tuli selvästi esille, että osa nuorista kokee hammashoitolassa annettavan opastuksen oman suun terveyden edistämiseen saarnaamisena ja myös syyllistävänä. Samanaikaisesti tilastot osoittavat, että yläkoululaisten ikäryhmässä hampaiden reikiintyminen on paremminkin nousussa kuin laskussa. Hammaspeikon III-vaiheen kantavaksi teemaksi muotoutuikin, miten lähestyä nuorta suun terveyden edistämisen asioissa hoitolakäyntien välissä asiakaslähtöisemmin ja vaikuttavammin. Ratkaisuvaihtoehtoja tähän kysymykseen lähdettiin etsimään yhteistyöverkoston avulla ja lisäksi jatkettiin Hammaspeikon II-vaiheessa aloitettua Lahden suunterveydenhuollon viestintäkonseptin uudistamista. Peikon innovaatiot -tutkimuksen mukaan Hammaspeikossa onnistuttiinkin luomaan uusi tapa tehdä suun terveyden edistämistyötä. Uudistetun, suun terveyttä edistävän palvelukonseptin peruspilareiksi voidaan tunnistaa seuraavaksi kuvailtavat kaksi asiakokonaisuutta: (1) Suun terveyden edistäminen siellä missä ihmiset liikkuvat Hoitolassa annettavaa terveysvalistuspalvelua yksinään edes entrattuna ei koeta toimivana palveluratkaisuna lasten ja nuorten suun terveyden edistämiseen hammashoitolahoitolakäyntien välissä. Hammaspeikossa syntyneen uuden palvelukonseptin mukaisesti Lahden suun terveydenhuolto on aloittanut jalkautumisen sinne, missä lapset ja nuoret luontaisesti arjessa liikkuvat. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit, opiskelupaikat, urheiluharrastukset, massatapahtumat ja ostoskeskukset. Jalkautumisessa suuhygienisteillä ja hammashoitajilla, on merkittävä rooli. Perinteisempien oppituntimaisten luentojen lisäksi suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat esimerkiksi jo toistamiseen jalkautumassa Lahden joulutorille. Syntyneen konseptin hengen mukaisesti tämän ammattilaisten tekemän työn rinnalle on rakennettu myös toinen, kolmas ja neljäskin voimavara. Toisena suun terveyttä edistävän työn jalkautumisen voimavarana ovat Lahden sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä nuorisotoimen innovatiivisten ammattilaisten ja Lahden suun terveydenhuollon yhteistyössä kehittämät uudet toimintamallit, joilla lähestyä nuoria myös suun terveyden edistämisen asioissa. Näitä uusia toimintamalleja ovat esimerkiksi Lahden nuorisotoimen Dynamon ja Akselin työpajoissa pidettävät teemapäivät, sosiaali- ja terveystoimen Terveyskioskin tempaukset sekä uudelleen lämmitetty, mutta uudistettu toimintamalli lahtelaisiin päiväkoteihin. Ennaltaehkäisevän työnjalkautumisen kolmantena voimavarana on sosiaalinen media. Hammaspeikossa synnytetty Kake K. Kiille on tavattavissa osoitteessa:

11 11 Kakella on syksyllä 2012 noin 250 naamakirjaystävää. Huomionarvoista on, että Kaken ystävät ovat osoittautuneet myös hyvin uskollisiksi. Kake K. Kiille itsessään on myös yksi Hammaspeikon innovaatio. Kake on Kake, mutta tämän lisäksi Kake K. Kiille -konsepti on osoittautunut myös uusien toimintamallien synnyttämisen promoottoriksi, kuten suun terveydenhuollon jalkautuminen urheiluseurojen tapahtumiin. Lisäksi tutkimusaineiston mukaan Kake K. Kiille on myös avannut ovia yhteistyöpöytiin mielenkiintoisena suun terveyden edistämisen konseptina. Seuraavassa lainauksessa käy ilmi Kaken toimintatapa: Kake K. Kiille, hammashoidon maskotti, hakeutuu ympäröivän yhteisön keskuuteen edistääkseen suun terveyttä lasten ja nuorten parissa. Suun terveyden edistämisen neljäntenä voimavarana on peikkoajattelun myötä syntynyt koktaili. Koktailissa ennaltaehkäisevä työ sotkeutuu yhdessä urheiluseurojen ja muun kolmannen sektorin sekä yritysmaailman kanssa omaksi ainutlaatuiseksi kokonaisuudekseen. Tämä kokonaisuus on jo synnyttänyt uusia toimintamalleja. Esimerkiksi Kake K. Kiille osallistui tänä vuonna ja tulee osallistumaan myös ensi vuonna Pelicansin koulukiertueelle. Fazerin kanssa tehdään yhteistyötä ksylitol-tuotteiden avulla ja Hartwallin kanssa tehtävä Hammaspeikko -yhteistyö on päässyt mainintana myös yrityksen vuoden 2011 vastuullisuusraporttiin [http://vastuullinenhartwall.fi/hartwall_cares/case1/]. Odotuksena on, että yhteistyöverkostot saattavat tulevaisuudessa synnyttää hyvinkin innovatiivisia projekteja. Tämän koktailin pääsekoittaja, suuhyhienisti Henrik von Schrowe toteaa, että suun terveydenhuollon ammattilainen ei ehdi kaikkialle, mutta on jo saavutettu paljon, jos saa ympäröivän yhteisön huomioimaan suun terveyden siten, ettei itse aina tarvitse. Suun terveyden hoitaminen on 24/7 itse kunkin tehtävää työtä. Tämän oivalluttaminen yhteisössä tukee suun terveyden ennaltaehkäisevää työtä kokonaisvaltaisesti ja myös Lahden kaupungin suun terveydenhuollon strategiaa (HIH = Hoida Itse Hampaasi). (2) Saarnaamisesta nuorten ja lasten tukemiseen suun terveyden edistämisessä Hammaspeikon I-vaiheessa hankittu nuoren asiakkaan ääni vahvisti käsitystä, että valistustyyppinen viranomaispuhe ei ole välttämättä se, jolla voidaan vaikuttaa nuoren käyttäytymiseen ja vastuun ottamiseen omasta hyvinvoinnista tai suun terveydestä. Hammaspeikon III-vaiheessa lähdettiinkin selvittämään lapsilta ja nuorilta itseltään, miten he toivoisivat heitä viestinnällisesti lähestyttävän suun terveyden edistämisen asioissa. Saarnaamisen sijasta Lahden suun terveydenhuollossa kehiteltiin ajatusta lasten ja nuoren tukemisesta ja vuorovaikutukseen perustuvasta lähestymistavasta.

12 12 Suuhyhienisti Henrik von Schrowe toteaa, että Nuoret haluavat, että ikävätkin asiat sanotaan nätisti ja kohteliaasti. Vaikka tilanne olisi kuinka huono, niin aina pitää pyrkiä löytämään se yksikin hyvä asia, jonka kautta lähteä rakentamaan positiivissävytteistä vuorovaikutustilannetta. Jos viesti ei näinkään mene perille, vaan seuraavallakin kerralla ollaan taas entisessä tilanteessa, niin joka tapauksessa nuoren kokemus on tällöin ollut parempi kuin perinteisessä valistussaarnaamisessa. Pitää pystyä motivoimaan nuorta. Hänet pitää saada itse oivaltamaan oikea vastaus kysymykseen ilman, että kysymystä edes esitetään tai että siihen annetaan vastausta. Ja tähän tarvitaan paljon puhetta, vuorovaikutustaitoja ja asiakkaan todellista kohtaamista, mikä ei välttämättä luonnostaan istu suomalaiseen kulttuuriin. D. Uutena koettua suun terveydenhuollon ammattialalla Seuraavassa on ryhmiteltynä paikallisen, kansallisen ja jopa kansainvälisen tason innovaatioita ja uudistuksia sekä muita muutoksia, joiden koetaan syntyneen suoraan tai välillisesti Hammaspeikko-projektin toiminnasta ja jotka liittyvät suun terveydenhuoltoon ammatti-, osaamis- ja toimialana. Mainitut uudistukset tai muutokset perustuvat Peikon innovaatiot - kyselyn tuloksiin, Lahden suun terveydenhuollon edustajien tähän julkaisuun tekemiin kirjoituksiin ja Peikko-teamin palaverien nauhoitusten analysointiin. Alan ammatillisen koulutuksen mahdollistuminen Lahdessa Hammaspeikon katsotaan myötävaikuttaneen siihen, että Lahteen vakinaistetaan vuoden 2013 alusta hammashoitajakoulutus. Lisäksi Hammaspeikon Peikko koulussa -pilottityöryhmä on ollut aloitteellinen suuhygienisti- ja hammaslääkärikoulutuksen saamiseksi Lahteen. Suun terveydenhuollon osaamisen integroituminen terveydenhuoltoalan muihin koulutuksiin Lahdessa Hammaspeikon myötä paikallisten oppilaitosten opetuksen sisältöä on monipuolistettu siten, että suun terveys näkyy aikaisempaa paremmin oppimisen sisällöissä. Lahden suun terveydenhuolto aloitti luento- ja työpajatyyppisen opetuksen Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun terveydenhoitoalan opiskelijoille. Näiden alojen opiskelijoilla on nyt mahdollisuus harjoittelujaksollaan käydä myös seuraamassa suuhygienistien työskentelyä ja potilaiden terveystarkastuksia. Tämä uudistus tukee tulevien terveydenhoitajien kykyä edistää asiakkaidensa suun terveyttä ja taitoa ohjata asiakkaita (ajoissa) tarvittavien suun terveydenhuollon palvelujen piiriin. Uuden oppisisällön voidaan arvella lisäävän terveydenhoito-opiskelijoiden huomiota myös oman suun terveyden edistämiseen.

13 13 Ammatti- ja sektorirajojen murtuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Erityisesti Hammaspeikon III-vaiheessa houkuteltiin Lahden suun terveydenhuollon kanssa yhteistyöhön myös muita nuorten kanssa tekemisessä olevia tahoja. Kehittyneen yhteistyön ja sen hedelminä syntyneiden uusien toimintamallien ja niiden käytännön testaamisen kautta näyttää tapahtuneen muutos, joka kiteytyy hienosti seuraavassa Peikon innovaatiot - tutkimusmateriaalista otetuista lainauksista Hyväksytään se, että joku muu kuin suun terveydenhuollon ammattilainen tietää paremmin, missä, miten ja millä keinoin nuori kohdataan jopa suun terveyden edistämiseksi. Laajan, nuorten ympärillä toimivan moniammatillisen verkoston koolle kutsuminen ja sen ammattitaidon hyödyntäminen luontevien toimintatapojen löytämiseksi nuorten suunterveyden edistämisessä. Yhteistyö on muuttunut vuorovaikutukselliseksi ja molemmin puolin aktiiviseksi. Foorumit, joissa suun terveyden edistämisen on luontevaa ja mahdollista, hyödynnetään jo yhteistyökumppaneidenkin toimesta ja/tai aloitteesta. Ymmärrys suun terveyden vaikutuksesta syrjäytymiseen yms. ymmärretään myös yhteistyötahoilla. Muutoksen taustalta on löydettävissä tekijöitä, jotka liittyvät (1) haluun tehdä suun terveyden edistämistyötä aidosti ja asiakaslähtöisesti, eli ei organisaatio- tai professiolähtöisesti, (2) näkemykseen, että suun terveys on osa nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia ja (3) on järkevää toimia tahojen kanssa, jotka myös tapaavat nuoria. Luottamus myös toisten julkisen sektorin ammattiryhmien ja toimijoiden kykyyn tehdä työtä nuorten suun terveyden edistämiseksi on konkretisoitunut ja tulee konkretisoitumaan Hammaspeikossa uusina toimintamalleina ja palvelutuotteina. Näitä ovat esimerkiksi - Uusi toimintamalli: koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien osaamisen laajentaminen suun terveydenhuollon alueelle. Uusi toimintamalli sisältää koulutusta, koulutusmateriaalia ja opiskelijoiden Pegasos-potilastietojärjestelmään opinnäytetyönä valmistuneen suunterveysmittarin. Mittari on terveydenhoitajien tukena opiskelijoiden terveystarkastuksissa ja opiskelijat voivat käyttää mittaria myös itsearvioinnin välineenä. [Peikko koulussa] - Uusi yhteistyömalli: Kouluruokailusta vastaavan Lahden Aterian henkilöstölle on pidetty koulutustilaisuuksia ravinnosta ja terveydestä. Lisäksi Lahden Ateria on ollut aloitteellinen ksylitolin liittämisestä kaikkien valmistamiensa aterioiden yhteyteen. Toimintamalli pilotoitiin Lahden kaupunginsairaalassa, ja syksyllä 2012 menettelylle etsitään rahoitusta. - Uusi toimintamalli Lahden Terveyskioskin kanssa. Hammaspeikon tiimoilta Lahden Terveyskioski organisaationa on alkanut omaehtoisesti kantaa korsia lahtelaisten suun

14 14 terveyden edistämisen kekoon, järjestämällä erilaisia teemaan liittyviä tempauksia ja jakamalla myös teemaan liittyvää tietoa. [Lue yhteistyökumppanin ajatuksia] - Uusia palvelukonsepteja Lahden nuorisotoimen kanssa, kuten Dominon nuorten terveyspäivät. Hammaspeikossa on tehty myös suun terveydenhoitoalalla uudenlainen avaus muun muassa urheiluseura- ja yritysyhteistyöhön. Seuraavassa Kake urheilee -pilotin vetäjän kuvaus uudenlaisesta avauksesta. Puhuttaessa yhteistyöstä urheiluseurojen kanssa on aina myös puhuttava urheilusponsoroinnista. Näin reaalimaailma vain toimii. Me emme voi suun terveydenhuollon ammattilaisina vain mennä harkkoihin saarnaamaan hampaiden harjaamisesta ilman sen enempää selittelyä. Nuoret aavistavat teennäisyyden helposti ja koimme, että tarvitsemme taustatukea työhömme. Sponsorointi mahdollistaa hyvin pitkälle urheiluseurojen toiminnan. Sponsoroinnin kautta suoritetaan myös usein myös mielikuvamarkkinointia ja vaikutetaan hyvinkin suoraan kuluttajiin ja nuoriin arjen pienten valintojen tekemisessä. Näin ollen koimme tarpeelliseksi ei vain vaikuttaa urheiluseuroihin ja liikkuviin nuoriin vaan myös vaikuttaa heidän taustajoukkoihinsa eli sponsoreihin. Pyrimmekin aktiivisesti saamaan toimintaamme mukaan eri alojen yrityksiä, jotka tukevat Hammaspeikon toimintaa, ja viestivät urheiluseurojen ja nuorten keskuudessa. Alkuun teimme sen virheen, että esittelimme projektiamme suun terveysalan yrityksille, mutta heiltä ei tullut minkäänlaista vastaantuloa. Yrityksillä ei ollut rahaa eikä aikaa paneutua projektiin. Hyvää tahtoa kuitenkin löytyi ja saimme valtavan hyvää palautetta monilta hammastahna- ja hammasharjatehtailijoilta. Olimme kyllä innovatiivisia ja kekseliäitä, mutta kiitos ei oli vastaus, minkä sai liian usein kuulla. Ilmeisesti suun terveysalan yrityksien markkinointi on enemmän suoraan kuluttajille suunnattua televisio- ja lehtimainontaa ja myös ammattilaisten ja vastaanottojen kautta toteutettavaa markkinointia kuin urheiluseurojen kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Virheestämme oppineina käänsimme katseemme urheiluseurojen perinteisten sponsoreiden puoleen, joita ovat esim. elintarvikealan yritykset. Näistä löytyikin peikkoajattelusta innostuneita yrityksiä, jotka kokivat asiamme sopivan tuettavaksi erinomaisen hyvin. Osaltaan tähän vaikuttanee 2000-luvulla yritysmaailmassa syntynyt vastuullisuuden periaate. Yritykset myöntävät vaikuttavansa suomalaisten terveyteen ja pyrkivät nykyisin osaltaan vaikuttamaan terveellisempien elämäntapojen edistämiseen.

15 15 Suun terveydenhuollon ammattilaisena on paljon helpompaa mennä harjoituksiin puhumaan suun terveydestä ksylitolipakettien tai kivennäisvesipullojen kanssa kun mukana on terveisiä sponsoriltanne. Tämä vain kolahtaa paljon paremmin nuoren maailmassa. Hän on tärkeä. Hän on huomion ja sponsorin arvoinen. Suun terveydenhuoltopalvelun yhteiskunnallisen merkityksen laajentuminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen Edellä on jo tuotu esille suun terveydenhuollon roolia erilaisia ammattiryhmiä yhdistävän yhteisen tavoitteen, eli nuoren kokonaisvaltainen hyvinvointi -tavoitteen saavuttamisessa. Tämän lisäksi suun terveydenhoidolle mainitaan Peikon innovaatiot -tutkimusmateriaalissa myös seuraava yhteiskuntapoliittisesti ajankohtainen merkitys Kansainvälistä tasoa en kykene arvioimaan oman tiedonpuutteeni vuoksi, mutta uskon, että suun terveyden merkitys osana nuoren syrjäytymistä voisi kuulua jopa tähän ryhmään. Syrjäytymisteema toi esille Hammaspeikossa myös kysymyksen positiivisen diskriminaation hyväksymisestä. Voidaanko nuori tietyissä tilanteissa ohjata suun terveydenhuollon palvelujen piiriin ohi virallisen järjestelmän? Tätä asiaa rohjettiin kokeilla Peikko kaupungilla pilotissa. [Peikko kaupungilla] Kokeilusta saadun kokemuksen mukaan nuoret tarttuivat hyvin palvelumahdollisuuteen, kun hoitoonohjaus ajanvarauksineen voitiin tehdä tässä ja nyt. Voidaan arvioida, että kokeilussa mukana olleet nuoret olivat jossakin määrin potentiaalista kohderyhmää ajautua pois suun terveydenhuollon palvelujen ulkopuolelle, jolloin kustannukset myöhemmin tapahtuvasta hoidosta olisivat voineet olla moninkertaiset puhumattakaan sosiaalisista tai itsetunto-ongelmista. E. Muuta - koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajille on valmistunut syksyllä 2012 Suuopas [Esimerkki oppaan sisällöstä] - Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat valmistavat vuoden 2012 loppuun mennessä Internet-sivut opiskelijoille nimellä Nuoren hampaat - uuden viestintäkonseptin mukaiset kutsut, ajanvarauslaput ja julisteet - työnkuvien muutoksia.

16 16 II-osa: Hammaspeikon vaikutuksia ja aikaansaannoksia Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin näkökulmasta A. Tieto- ja osaamispääoman kasvaminen ja yhteiskunnallisen tehtävän toteuttaminen Tutkimuksen kenttä ja kansainvälinen ulottuvuus Hyödyttänyt seuraavia tutkimusaloja ja -teemoja o Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta o Käyttäjälähtöinen ja käyttäjää osallistava palveluinnovaatiotoiminta o Palveluinnovaatioprosessien vaikutukset ja vaikuttavuus o Tutkimusperustainen teatteri refleksiivisenä käytäntönä o Brokerointi innovaatioprosesseissa o Läsnäolon teema innovaatiotoiminnassa o Suorituskyvyn arviointi ja mittaaminen julkisella palvelusektorilla Tutkimustiedon levittäminen: tieteelliset ja muut kansainväliset ja kansalliset julkaisut ja konferenssi-/seminaariesiintymiset sekä opetus Tutkimusaineistoja, suomenkielisiä ja englanninkielisiä videoita Uudenlaisten tiedonkeruun ja analysoimisen menetelmien oppiminen Kehittämistoiminnan kenttä Käyttäjälähtöisten ja monitoimijaisten innovaatioprosessien läpiviemiseen liittyvän tietotaidon lisääntyminen Brokerointi- ja fasilitointitaitojen kehittyminen Vastuun siirtäminen palvelujen kehittymisestä tutkimusorganisaatiolta prosessin omistajaorganisaatioon Uusi käyttäjäryhmä on edellyttänyt osallistavien menetelmien soveltamista ja uusien kehittämistä Organisaation sisäisen erilaisen asiantuntijuuden ja osaamisen (kehittäminen, fasilitointi, viestintä, mittaaminen) soveltaminen yhdessä prosessissa Uudenlaisten taitojen oppimista ja kokeilua (esimerkiksi käsikirjoittaminen) Viestinnällisen osaamisen kehittyminen Projektitoiminnan kenttä Moniosaamisen ja moniammatillisen osaamisen sekä verkostomaisen työskentelytavan koordinointi koko innovaatioprosessin ajan Hajautettu johtaminen projektissa

17 17 Raportointi o Dokumenttivideon luominen (videotuotannon osaamisen lisääminen, käsikirjoittamisen osaamisen rakentuminen ja videon editointiin liittyvien valmisteluiden kehittyminen) o Raportointi visuaalista muotokieltä hyödyntäen elektronisessa julkaisussa Hammaspeikko-Stoori. Nuorten suun terveydenhuollon innovaatioprosessi. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöverkostojen syntymisen tukeminen suun terveydenedistämisen tematiikan yhteyteen Nuorten ja lasten suun terveyden edistämiseen tähtäävän palvelukonseptin syntymisen edistäminen sekä suun terveydenhuollon tärkeydestä viestittäminen Yhteiskunnallisen vaikutusmahdollisuuden ja käyttäjädemokratian toteutumisen mahdollistaminen (lahtelaisille) nuorille ja lapsille Lahden suun terveydenhuollon strategiseen suunnitteluun vaikuttaminen Tiedon välittäminen kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa, konferensseissa ja messuilla Tutkimustiedon soveltaminen ja asiantuntijaosaamisen hyödyntäminen käytännön kehittämistyössä B. Julkaisut Oikarinen, T., Pässilä, A. & Konsti-Laakso, S. (2011). Aesthetic Understanding as a Part of Participatory Innovation and Learning. In Buur, J. (ed.) PINC 2011: Participatory Innovation Conference Proceedings, ISBN Pässilä, A.(forthcoming) A Reflexive model of Research-based Theatre Processing Innovation at the cross roads of theatre, reflection and practice-based innovation. Pässilä, A., Oikarinen, T. & Kallio, A. Creating dialogue by storytelling. Accepted by Journal Of Workplace Learning. Pässilä, A., Oikarinen, T. & Harmaakorpi, V. Collective Voicing as reflexive practice. Submitted (2011) to Journal of Management Learning.

18 18 Pässilä A., Oikarinen, T. & Konsti-Laakso, S. (2011). Narrative: Hammaspeikko - Tooth Troll 1 research video. In Buur, J (ed.) PINC 2011: Participatory Innovation Conference Proceedings. ISBN Pässilä, A., Oikarinen, T., Parjanen, S. and Harmaakorpi, V. Forum theatre in facilitating social service innovation - interpretative dimension of user-driven innovation. Accepted by (2012) Baltic Journal of Management. Pässilä, A., Oikarinen, T., Parjanen, S. & Partanen, M. (2009) Bridging the Patient and the Dental Professionals through Metaphors, Interpretation and Forum Theatre. Paper presented in SCOC 2009: The Bridge, Copenhagen and Malmö, July. Rantala, T. (2011). Suorituskykymittariston rakentaminen yhteistoiminnallista mallia hyödyntäen. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation. Rantala, T., Ukko, J. & Rantanen, H. (2012). Building a performance measurement system by using a collaborative model, Proceedings of the PMA 2012 Conference: From Strategy to Delivery, Fitzwilliam College, University of Cambridge, UK, July Ukko, J., Saunila, M., Pekkola, S., Parjanen, S., Salminen, J., Rantala, T. & Mäkimattila, M. (2012). Effectiveness of innovation capability development methods, Proceedings of the IFKAD and KCWS Knowledge, Innovation and Sustainability: Integrating Micro and Macro Perspectives, Matera, Italy, June Lisätietoja Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation erikoistutkija Lea Hennala p ja Lahden kaupunki, suun terveydenhuolto vastaava ylihammaslääkäri Markku Mikkonen p Lähteet Sundbo, J., Johnston, R., Mattsson, J. & Millett, B Innovation in service internationalization: the crucial role of the frantrepreneur. Entrepreneurship and Regional Development 13 (3),

HAMMASPEIKON TALTUTUS YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA HENKILÖSTÖN KANSSA

HAMMASPEIKON TALTUTUS YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA HENKILÖSTÖN KANSSA Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Hammaspeikon III- ja IV-vaihe HAMMASPEIKON TALTUTUS YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA HENKILÖSTÖN KANSSA Olisiko yläkoululaisten nuorten

Lisätiedot

HAMMASPEIKKO PÄHKINÄNKUORESSA

HAMMASPEIKKO PÄHKINÄNKUORESSA Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation HAMMASPEIKKO PÄHKINÄNKUORESSA Mikä ihmeen Hammaspeikko? Hammaspeikko on Lahden kaupungin suun terveydenhuollon ja Lappeenrannan

Lisätiedot

SUORITUSKYKYMITTARISTO JA SEN HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

SUORITUSKYKYMITTARISTO JA SEN HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN SUUNNITTELU Rantala, Tero Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation SUORITUSKYKYMITTARISTO JA SEN HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN SUUNNITTELU (suorituskykymittaristo = arviointimittaristo) Hammaspeikko-projekti

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Satu Parjanen Erikoistutkija, TkT, YTM Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Organisaatioalbumi. Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation

Organisaatioalbumi. Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Tarinoita työstä Organisaatioalbumi apuna dialogin rakentamisessa Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation LUT Lahti School of Innovation Lymyävän

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

ASKEL 1: ASIAKAS- JA TYÖTARINAVAIHE: YLÄKOULULAISTEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUSTIEDON KOKOAMINEN

ASKEL 1: ASIAKAS- JA TYÖTARINAVAIHE: YLÄKOULULAISTEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUSTIEDON KOKOAMINEN Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Pässilä, Anne Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Hammaspeikon I-vaihe ASKEL 1: ASIAKAS- JA TYÖTARINAVAIHE:

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

HAMMASPEIKON VIEMINEN ARKEEN VIESTINNÄN, VUOROVAIKUTUKSEN JA KOHTAAMISEN AVULLA

HAMMASPEIKON VIEMINEN ARKEEN VIESTINNÄN, VUOROVAIKUTUKSEN JA KOHTAAMISEN AVULLA Hyypiä, Mirva Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Hammaspeikon II-vaihe HAMMASPEIKON VIEMINEN ARKEEN VIESTINNÄN, VUOROVAIKUTUKSEN JA KOHTAAMISEN AVULLA Hammaspeikko-projektin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11. Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.2013 Vimma, Turku MIMO faktoina Hankkeen nimi: MIMO Moving In, Moving On! Application

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Palveluinnovaatiot ja tuottavuus 9.2.2011,Sibeliustalo vast. ylihml. Markku Mikkonen

Palveluinnovaatiot ja tuottavuus 9.2.2011,Sibeliustalo vast. ylihml. Markku Mikkonen Palveluinnovaatiot ja tuottavuus 9.2.2011,Sibeliustalo vast. ylihml. Markku Mikkonen SUUN TERVEYDENHUOLTO Vastaava ylihammaslääkäri Markku Mikkonen Johtava suuhygienisti Irene Kirjonen VÄLINEHUOLTO- KESKUS

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

HYÖTY IRTI HENKILÖSTÖTUTKIMUKSISTA!

HYÖTY IRTI HENKILÖSTÖTUTKIMUKSISTA! Engaging people for success HYÖTY IRTI HENKILÖSTÖTUTKIMUKSISTA! Webinaari, 30.11.2016, Juha Ala-Lipasti, Katja Louhema-Santasärkkä CORPORATE SPIRIT MUUTOKSEN TUKENA Tiimien ja organisaation kehittäminen

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Inno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi

Inno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off 1 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointi julkiselle sektorille () 2010-2013 Olennaista on kyky tehdä innovaatioita, uudistamista

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot