Palveluinnovaatiot ja tuottavuus ,Sibeliustalo vast. ylihml. Markku Mikkonen

Transkriptio

1 Palveluinnovaatiot ja tuottavuus ,Sibeliustalo vast. ylihml. Markku Mikkonen

2 SUUN TERVEYDENHUOLTO Vastaava ylihammaslääkäri Markku Mikkonen Johtava suuhygienisti Irene Kirjonen VÄLINEHUOLTO- KESKUS Osastonhoitaja Ritva Ylöstalo- Laine OIKOMISHOITO KLIININEN HAMMAS- HOITO SUUN PERUS- TERVEYDENHUOLTO HAMMASLÄÄKÄRI- PÄIVYSTYS Apulaisylihammaslääkäri Raija Kajaskivi-Rautavaara Vastaava erikoishammaslääkäri Harri Ojala

3 Tuottavuusohjelma Kaikkia toimintoja tarkastellaan kolmikannan varmasti laadukkaasti halvemmalla - kautta Tehokkain tuottavuustapa on vaikuttaa henkilöstörakenteeseen ja sen seurauksena työnjakoon Toinen tehokas tapa on jättää tarpeettomat työt tekemättä (mm. HIH!- strategia) Kolmas tapa on automatisoida kaikki mikä on automatisoitavissa Ja edelleen: valitsemalla oikeat sähköiset palvelut voidaan asiakastyytyväisyyttä lisätä, kohdentaa työvoimaa potilastyöhön (rutiinitehtävien sijasta) pitää kustannukset kurissa ja mikä tärkeintä: seurauksena voi olla väestön terveydentilan paraneminen

4 Mitä tuotetaan? Suun th:n päätuote on se, mitä tapahtuu vastaanottokäyntien välillä ts. terveys ja sen ylläpito Välituote ovat vastaanottokäynnit, joilla tuetaan päätuotetta ja tarvittaessa hoidetaan sairautta

5 Strategia 1 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA ON HIH! HOIDA ITSE HAMPAASI Hammashoitouudistuksen myötä hoitoon tuli runsaasti aikuisia joiden hammas- ja suunhoito oli ollut satunnaista. Tämän seurauksena heillä oli runsaasti hoidontarvetta ja usein puutteelliset valmiudet suun terveyden omatoimiseen ylläpitoon. Hoidon kysyntä kasvoi maksusubvention seurauksena ja tämä on johtanut hoitojonoihin erityisesti isoilla paikkakunnilla.

6 Strategia 2 Tähän tarpeeseen luotiin HIH! strategia: - Hampaat hoidetaan kotona - Ne hoidetaan itse ( Pl. Pikkulapset, Laitos- ja kotihoidon piirissä olevat) Terveyden edistämiseen tarvitsemme muiden apua (verkostoituminen) käytännössä: - Käänsimme hoitoon tulon päinvastaiseksi: Kiireettömään hoitoon tullaan useimmiten ensiksi suuhygienistille, tällöin tehdään suun terveystarkastus, käydään läpi kotihoito, motivoidaan ja opastetaan. Laitoksissa ja kotihoidossa ensimmäinen kontakti on hammashoitajaan tai suuhygienistiin. Laitosten henkilökunta on koulutettu huolehtimaan asukkaiden suun hoidosta. Ensisijainen tavoitteemme on sairauksien ehkäisy, vaurioiden korjaus on toissijainen. HIH!- innovaatiosessio v.2005 TERVEYS ON PARASTA YMPÄRISTÖNSUOJELUA!

7 Suun th. nettokustannukset eur/asukas. Lähde: Suomen Kuntaliiton tilastot asukas asukas asukas asukas asukas Nettomenot/ Nettomenot/ Nettomenot/ Nettomenot/ Nettomenot/ Nettomenot/ asukas Netto- Menot/ asukas Espoo Helsinki Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Koko maa

8 Asiakaspalaute: Mitä ajattelee lahtelainen saamastaan hoidosta järjestelmässä joka toimii eri lailla kuin lähes missään muualla? Vastaukset kerätty vastaanotoilla neljänä vuonna, syksyisin Potilaat arvioivat saamaansa hoitoa arvosanalla 4-10

9 Joulukuussa 2009 tehdyn (viimeisimmän) asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset: Vastausprosentti oli 92 %. Kyselyitä palautui 1 631, Yleisarvosanaksi saatiin 9,31. Kaikki arvosanat ovat parempia kuin aiemmin tehdyissä kyselyissä. (v-06 N=1157, ya. 9,17 v. -07 N=1233, ya.9,19 v.-08 N=1577, ya 9,19

10 Lahden suun th:ssa kehitettyjä sähköisiä palveluita Sähköinen potilastietojärjestelmä (Winhit) v.1988 Tekstiviestit, peruutusaikojen myyminen v.2003 Päivystyssovellus v Kaksisuuntaiset tekstiviestit ja nettipalvelu v.2005 Keskitetty ajanvaraus v.2005 Tekstiviestien ja nettiyhteyden integrointi potilastietojärjestelmään v.2006 Yksityishammaslääkärit mukaan nettisivuille v.2007 Langaton atk-yhteys osasto- ja kotikäynneillä v v Puheentunnistus ajanvarauksessa ja vastaanotolla v.2008 Hammaspeikko-projekti v.2008-jatkuu edelleen Ilmoittautumisautomaatit v.2009 Sosiaalinen media, mm. Facebookiin v. 2010

11 Tervehampaiset % tutkituista ikäryhmässä, LAHTI Vuosi 5-vuotiaat 12-vuotiaat 15-vuotiaat ,18 0,02 0, ,9 37,6 27, ,6 40,2 21, ,7 38,7 26, ,5 39,8 26,2 15-vuotiaissa terveiden osuus vaihtelee vuosittain, siinä ei ole ollut systemaattista muutosta mihinkään suuntaan, se on vaihdellut 21,5:n ja 27:n välillä. Suurimmasta osasta on 90-luvulta alkaen otettu bw:t, joten kuvista löytynyt karies on nykyään luvuissa mukana ja saattaa vaikuttaa lukuihin.

12 Yläkoululaiset, Hammaspeikko-projekti v alkaen yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden keskuksen kanssa (LUT School of Innovations) v Hammaspeikko II, ja v alkoi Hammaspeikko III, jossa tehdään työtä sidosryhmien kanssa, nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa(vrt dia 4, mitä pitikään tuottaa?).

13 Hammaspeikko - InnoLinkki projektin eteneminen 1. Kehittämiskohde: Miksei yläasteen oppilaat tule hammashoitoon? 2. Oppilaiden kokemus hammashoitotilanteesta: Kuka, miten aika varataan; Kuka, miten kutsuu; Millainen on kutsun tyyli/kieli Millainen on hammashoitotilanne Mitä tapahtuu hoitotilanteen jälkeen; Millainen yhteys oppilaisiin on hoitotilanteiden välillä Valitu(i)ssa koulu(i)ssa Ainekirjoitus: oppilaiden tarinat (tarvittaessa lisädatan kerääminen yhden ryhmän kanssa draamatekniikoita hyödyntäen) Analysoidaan, devising (teatterillistetaan: työpaja, työtekniikka ) Teatterikohtausten testaaminen testiryhmässä 3. Hammaslääkärien, suuhygienistien, hammashoitajien, ajanvaraajien näkemys Syötteenä oppilaiden tarinoista rakennetut teatterikohtaukset Työstö työtarinoina Analyysi 4. Yhteisen näkemyksen ja toimintamallin etsiminen Yhteistilaisuus? Uudenlaisen yhteisen työskentelytavan ideointi

14 Kake K.Kiille (ent HammasKeijo), teinien oma supersankari, luotiin Hammaspeikko IIprojektissa, ja aloitti seikkailunsa kouluilla ja internetissä v. 2010

15 Suun terveydestä Hampaat hoidetaan kotona, ne hoidetaan itse Kestävin tapa parantaa väestön suun terveyttä on kohdentaa valistus ja ohjaus pikkulapsiin ja heidän vanhempiinsa, jo odotusaikana. Keskeiset virheet hammashoidossa tehdään jo ennen kahta ikävuotta ja neljään ikävuoteen mennessä tulee hampaiden kotihoidon (mm. harjaus kahdesti päivässä) olla rutiinia Suun terveydenhuollon aikaperspektiivi on sata vuotta. Nyt syntyvän lapsen eliniänodote (Suomessa) on sata vuotta. Suun th:n tehtävä on huolehtia että hänellä on kuollessaan ehjät ja terveet hampaat. Sähköiset palvelut pitää integroida osaksi potilastietojärjestelmää ja ajanvarauskalenteria. Silloin niiden käyttö helpottaa työtä vastaanotoilla.

16 Kiitos mielenkiinnostanne!