Metsästysseuran VERO-OPAS. Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y.

Transkriptio

1 Metsästysseuran VERO-OPAS Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y.

2 1 Metsästysseuran VERO-OPAS Sisällysluettelo: 1. Esipuhe Yhteisön yleishyödyllisyys Yhteisön verotus henkilökohtaiset tulot elinkeinotulot Talkootyön verotus Arvonlisäverotus Kiinteistötulon verotus Kiinteistövero Palkat ja palkkiot Kustannusten korvaukset Palkinnot ja apurahat Vuosi-ilmoitus Veroilmoitukset Verohuojennukset Ennakkoperintärekisteri Varainsiirtovero Arpajaisverotus Kysymyksiä ja vastauksia Jahti-Jakt no Suomen Metsästäjäliiton verojulkaisu 2010, 1. painos Kannen kuva: Martti Hahtola Takakannen kuva: Anna Grenfors Taitto: Marja Kaunisto Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy

3 2 1 Esipuhe Veroviranomaiset ovat viimevuosina osoittaneet lisääntyvää mielenkiintoa yhdistysten ja säätiöiden toimintaan. Mielenkiinnon kasvu on kohdistunut myös metsästysseuroihin. Metsästysseuran johtokunnalla on sekä valta että vastuu järjestää yhdistyksensä toiminta siten, että asiat ovat kunnossa myös verottajan suuntaan. Tietoisena verottajan mielenkiinnon lisääntymisestä yhdistyksiä kohtaan Suomen Metsästäjäliiton liittohallitus asetti työryhmän selvittämään metsästysseuratoiminnan suhdetta verotukseen. Työryhmän muodostivat Pielisen Karjalan veropiirin verojohtaja (eläkkeellä), Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Juha Lukkanen, Korppoon veropiirin verojohtaja (eläkkeellä) Jorma Lindblom, Suomen Metsästäjäliiton tilintarkastaja, KTM Pertti Mäkelä, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja, varatuomari Panu Hiidenmies sekä Metsästäjäliiton talouspäällikkö Matti Tervas. Työryhmän tuloksena julkaistaan tämä Metsästysseuran vero-opas. Artikkelit ovat työryhmän jäsenten laatimia. Toivomme tämän oppaan auttavan metsästysseuraa toimintansa järjestämisessä siten, että verotuksellisilta karikoilta vältyttäisiin. Riihimäellä 10. päivänä maaliskuuta 2010 Juha Lukkanen Jorma Lindblom Pertti Mäkelä Panu Hiidenmies Matti Tervas puheenjohtaja sihteeri

4 3 2 YHTEISÖN YLEISHYÖDYLLISYYS Metsästysseura luokitellaan yleensä yleishyödylliseksi yhteisöksi. Yleishyödyllinen yhteisö saa verotuksessa monia etuuksia muihin verovelvollisiin verrattuna. Päästäkseen ja pysyäkseen yleishyödyllisenä metsästysseuran tulee täyttää laissa määrättyjä ehtoja. Tuloverolain (TVL) 22.1 :n mukaan metsästysseura on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. Toiminnan on siis oltava hyödyllistä ja yleistä. Toiminta ei saa aiheuttaa kilpailuhaittaa elinkeinonharjoittajille. 2) Toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin. Yhteisön tulee olla siis avoin kaikille tai ainakin suurelle joukolle, eikä jäsenyyttä pyritä aktiivisin toimin rajoittamaan. Jäseneksi pääsyn edellytykset eivät voi olla liian rajaavia, vaan yhteisöllä tulee olla pyrkimys hankkia uusia jäseniä. SML:n mallisäännöt ottavat tämän edellytyksen huomioon. 3) Se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena, kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Metsästysseura ei siis voi jakaa osinkoa tai maksaa tavanomaista suurempaa palkkaa jäsenilleen. Myöskään seura ei voi kustantaa jäsenilleen seuratoimintaan kuulumattomia menoja. Seuran purkautuessa varat tulee mennä yleishyödylliseen tarkoitukseen. Yleishyödylliset yhteisöt eivät tavoittele tuloja taloudellisen edun vuoksi, vaan voidakseen rahoittaa yleishyödyllistä toimintaansa. Yleishyödyllisyys ratkaistaan yhteisön tosiasiallisen toiminnan perusteella. Huomattava on, ettei rekisteröimätön metsästysseura voi olla yleishyödyllinen yhteisö.

5 4 3 Yleishyödyllisen yhteisön verotus 3.1 Henkilökohtainen tulo Yleishyödyllisen yhteisön henkilökohtaiset tulot ovat verovapaita. Tällaisia tuloja ovat mm. jäsenmaksut, osingot, korot, vuokratulot osakehuoneistoista, lahjoitukset, perinnöt ja luovutusvoitot muusta kuin elinkeinotoimintaan kuuluvasta omaisuudesta sekä avustukset. 3.2 Elinkeinotulo Metsästysseuran saamat elinkeinotulot ovat veronalaisia. Tuloverolaissa on erikseen on säädetty (TVL 23.3 ), mitä tuloja ei pidetä yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotuloina. Nämä ovat verovapaita tuloja, vaikka niissä onkin elinkeinotulon kaltaisia tuloja. Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona ei pidetä: 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta sekä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; 4) bingopelin pitämisestä saatua tuloa. Veronalaisen elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä Verottaja tekee tulojen veronalaisuusarvion aina tapauskohtaisesti, joten mitään sataprosenttisen täydellistä säännöstä veronalaisuudesta/verovapaudesta ei ole. Arvioinnissa käytetään mm. seuraavia kriteereitä, joiden voimakkuusaste vaikuttaa lopputulokseen: - vieraan pääoman käyttö - sitoutuneen pääoman suuri määrä - toimintaan palkattu henkilökunta - ansiotarkoitus/voiton tavoittelu - toiminnan laajuus/suuri liikevaihto - toiminnan jatkuvuus/säännöllinen toistuvuus

6 5 - käyvän markkinahinnan käyttäminen - toimiminen kilpailuolosuhteissa - toiminnan kohdistuminen tavanomaisiin kauppatavaroihin ja suoritteisiin - toiminnan liittyminen yleishyödyllisen yhteisön varsinaisen yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen. Jos metsästysseura harjoittaa toimintaansa palkatulla henkilökunnalla, kattamalla toiminnasta aiheutuneet kulut suoritteiden myynnistä kertyvillä tuotoilla ja tarjoamalla vastaavia tuotteita tai palveluita kuin samoilla markkinoilla toimivat elinkeinotoimintaa harjoittavat yritykset, kysymys on elinkeinotoiminnasta. Päinvastaiset seikat puhuvat sen puolesta, että toiminta ei ole elinkeinotoimintaa. Selvinä elinkeinotoimintoina ovat metsästysseuran harjoittamat kahvila-, kioski- ja ravintolatoiminnot, elleivät ne ole vain vähäistä ja omalle jäsenkunnalle tapahtuvaa toimintaa. Kirpputoritoiminta on verovapaata vain siltä osin, kun se on yhteisön omaa tavarankierrätystä. Metsästysseuran harjoittama lihanmyynti on verovapaata, sikäli kun toiminta on vähäistä ja myynti tapahtuu omalle jäsenkunnalle. Laajamittainen, myös ulkopuolisille tapahtuva myynti tulee herkästi verotetuksi. Messujen järjestäminen on yleensä elinkeinotoimintaa. Jos tapahtumalla ei ole kiinteää organisaatiota, palkattua henkilökuntaa eikä tapahtumaa järjestetä säännöllisesti, kyseessä ei ole elinkeinotoiminta, vaan se on verovapaata toimintaa. Koiranäyttelyt: Yhdistyksen sääntöjen mukaiset, satunnaisesti järjestettävät koiranäyttelyt siihen liittyvine tarjoilu-, myynti- ym. toimintoineen ovat metsästysseuralle verovapaita. Usein toistuvat näyttelyt voidaan katsoa seuran elinkeinotoiminnaksi ja joutua siten verotetuiksi.

7 6 4 Talkootyön verotus Tavanomainen talkootyö, jossa ei makseta rahasuorituksia, kuten majan rakentaminen, kilpailujen toimitsijana toimiminen, riistanhoito, puuntekotalkoot, seuran edustus jne. ovat verovapaita. Ulkopuoliselle korvausta vastaan tehtävä talkootyö voi tulla verotetuksi seuran elinkeinotulona mm. seuraavissa tapauksissa: - toiminta on jatkuvaa - työ vaatii ammattitaitoa - tulot menevät tekijöille - työn johto- ja valvonta on työn teettäjällä - toimitaanko kilpailuolosuhteessa - toiminta on elinkeinotoimintaa. Verottaja tekee arvioinnin jokaisessa tapauksessa erikseen. Mitä selvemmin mainitut edellytykset toteutuvat, sitä herkemmin toiminta tulee verotetuksi. Satunnaiset metsänraivaukset tai istutukset tuskin tulevat verotetuiksi, mutta esim. pidempiaikainen vahtimestarin tehtävän hoito voi ylittää verotuskynnyksen. Metsästysmatkailun harjoittaminen voi verrattain herkästi tulla elinkeinotoimintana verotetuksi. Satunnaiset, harvoin tapahtuvat vierasmetsästykset jäänevät verotuksen ulkopuolelle. Laajamittainen ja jatkuva metsästysmatkojen myyntitoiminta tulee mitä ilmeisimmin verotuksen piiriin. Riistanhoitotyö on tyypillistä talkootyötä metsästysseurassa. (Kuva: Matti Tervas)

8 7 5 YLEISHYÖDYLLISEN YHTEISÖN ARVONLISÄVEROTUS Yleishyödyllinen yhteisö saattaa tulla velvolliseksi suorittaa arvonlisäveroa jos se liiketoiminnan muodossa myy tavaroita tai palveluja. Tällaisesta toiminnasta syntynyt tulo on elinkeinotuloa (kts. s. 3 luku 3) Vähäinen liiketoiminta ei ole arvonlisäveron alaista. Metsästysseuran kohdalla liiketoiminta on useimmiten vähäistä. Toiminta on vähäistä, jos liikevaihto on enintään euroa(alv 3 ). Metsästysseura voi hakeutua oma-aloitteisesti arvonlisäverovelvolliseksi (ALV 12 ) vaikka ei vähäisen toiminnan raja ylity. Hakeutumalla vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi metsästysseura voi vähennysoikeuden avulla vähentää hankintoihinsa sisältyvää arvonlisäveroa. Verovelvollisuuden hyödyt ja haitat on punnittava tapauskohtaisesti. Vähennysoikeuden vastapainona verovelvollisuus aiheuttaa omien myyntien ja palvelujen verollisuuden. Erityisen edulliseksi verovelvollisuus tulee silloin kun tavaroita ja palveluja myydään vähennykseen oikeutetuille verovelvollisille. Jos liikevaihto ylittää euron rajan tai arvonlisäverovelvolliseksi on hakeuduttu, on arvonlisäveroilmoitus annettava. Arvonlisäverolaissa on säännös (4 ) jonka mukaan yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen vain jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään veronalaisena elinkeinotulona. Elinkeinotulona ei pidetä: - toiminnan rahoittamiseksi järjestetyistä arpajaisista, urheilukilpailuista tai huvitilaisuuksista saatua tuloa näiden tilaisuuksien yhteydessä. - jäsenlehdistä ja muista yhdistyksen toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa. - bingopelin pitämisestä saatua tuloa. - adressien, merkkien ja viirien myyntiä ei pidetä elinkeinotoimintana Kiinteistön vuokraus on lähtökohtaisesti arvonlisäverotonta toimintaa. Tähän toimintaan liittyvien palvelujen myynti on sen sijaan verollista jos verovelvollisuuden ehdot muuten täyttyvät. Metsästysseuran kohdalla arvonlisäverovelvollista toimintaa saattaisi olla laajamittainen metsästysmahdollisuuksien, sekä siihen liittyvien palvelujen myynti. Yleishyödyllisen yhteisön kohdalla kiperin kysymys arvonlisäverovelvollisuutta pohdittaessa, on rajanveto elinkeinotoiminnan ja yhdistyksen yleishyödyllisen tarkoituksensa toteuttamiseksi saatujen tulojen välillä.

9 8 6 KIINTEISTÖTULON VEROTUS Yleishyödyllinen yhteisö on tuloverovelvollinen muuhun kuin omaan yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetystä kiinteistöstä. Tulo on veronalaista kunnallis- ja kirkollisverotuksessa. Tulot ovat verovapaita valtionverotuksessa. Kiinteistön tuottamana tulona pidetään myös metsätalouden pääomatuloa (puun myyntituloa). Yhteisön pääomatulon verokanta on 8,9908 % V Kiinteistötulo on siis metsästysseuralle verotettavaa tuloa. Seuran kiinteistön omasta käytöstä ei synny verotettavaa tuloa. Sen sijaan näistäkin kiinteistöistä määrätään kiinteistöveroa. Kiinteistöverosta on oma erillinen selostuksensa (kts. kiinteistövero luku 7) Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistötuloa on: - metsästysmajasta tai muusta kiinteistöstä saatu vuokratulo - viljelytulo - maatalouden tuottama tulo - metsätalouden pääomatulo (puun myyntitulo) - kiinteistöyhtymästä saatu tulo. - Kiinteistön luovutusvoitto on verovapaata tuloa. Metsästysseuran kohdalla verotettavaa tuloa muodostunee yleisimmin metsästysmajan vuokraamisesta yksityistilaisuuksiin ja juhliin. Verotettavasta kiinteistötulosta voidaan vähentää tulonhankkimismenot. Näitä menoja ovat esim. sähkömenot, siivousmenot, korjausmenot, vakuutukset ja laskennalliset poistot. Jos vuokraustoiminta on satunnaista, tulonhankkimismenot saattavat nousta saatua tuloa suuremmiksi. Metsästysseuran on syytä pitää päiväkirjaa kiinteistön käytöstä. Päiväkirjan avulla voidaan selvittää kiinteistön oman käytön sekä ulkopuolisen käytön suhde. Kiinteistön tuotot ja kulut on välttämätöntä kirjata niille varatuille kirjanpidon tileille.

10 9 7 KIINTEISTÖVERO Kiinteistöverosta säädetään kiinteistöverolailla (Kiinteistöverolaki /654). Lyh.: KiVL. Kiinteistöllä tarkoitetaan tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa maanomistuksen yksikköä joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä maarekisteriin, tonttikirjaan tai kiinteistörekisteriin. Metsästysseurojen kohdalla tavallisimpia verotettavia kiinteistöjä ovat metsästysmajat, saunat, lahtivajat, varastot ja ampumaradat. Kiinteistövero on paikallinen vero jonka tuotto menee sille kunnalle jossa kiinteistö sijaitsee. Vero on siis hyvin tuottoisa ja tuotto alati kasvava koska veron perusteena kiinteistöjen arvot ovat yleensä vakaassa nousussa. Kunnanvaltuustot ovat myös hanakasti nostaneet veroprosentteja. Veron kohde, kiinteistö, on vakaa ja liikkumaton eikä sitä hevillä saa siirretyksi veroparatiiseihin. Kiinteistöverolaki pohjautuu laajan veropohjan periaatteeseen, mikä tarkoittaa että lähes kaikki kiinteistöt ovat veronalaisia, lukuun ottamatta laissa (KiVL 3 ) tyhjentävästi lueteltuja poikkeuksia. Poikkeuksista merkittävin on metsä ja maatalousmaa. VEROTUSARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN Kiinteistövero määräytyy kiinteistön arvon perusteella. Käytännössä arvon määrittäminen on koko verotusprosessin hankalin tehtävä. Kiinnostus arvojen oikeaan arviointiin väheni myös kun omaisuusverotuksesta luovuttiin. MAAPOHJA Verohallitus vahvistaa vuosittain sitovat kuntakohtaiset perusteet maapohjan verotusarvon laskemiseksi. Ohjeet perustuvat VTT:n laatimiin tonttihintakarttoihin ja Maanmittaushallituksen kauppahintatilastoihin. Yleensä tonttimaaksi ei pitäisi lukea enemmän kuin neliötä. TARKISTA: että seuran majan tontiksi on määrätty enintään neliötä ja VAADI: että mahdollinen ylimenevä pinta-ala käsitellään verovapaana metsänä. RAKENNUKSET Rakennusten osalta verotusarvot (jälleenhankinta-arvot) vahvistetaan valtiovarainministeriön vuosittaisilla päätöksillä. Verotusarvot ovat teknisiä arvoja jotka lähtevät tietystä neliöhinnasta joka vaihtelee rakennuksen käyttötarkoituksen ja teknisen rakennustason mukaan. Arvioihin tehdään korjauksia rakennuksen iän perusteella tietyllä ikäalennusprosen-

11 10 Metsästysseurojen kohdalla tavallisimpia verotettavia kiinteistöjä ovat metsästysmajat, sauna, lahtivajat, varastot ja ampumaradat. (Kuva: Suomen Metsästysmuseon arkisto) tilla. Ikäalennus on maksimissaan 70 %. Ikäalennusta saatetaan pienentää jos rakennukseen on tehty peruskorjauksia. TARKISTA: että verotuslaskelman perusteet ovat oikeita, että rakennustyyppi on oikea, esim. metsästysmaja, sauna, varasto. (Metsästysmajat ovat ehkä yleensä varustetasoltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan asuinrakennuksiin verrattavia, erillinen sauna ja lahtivaja sekä varastotilat ovat talousrakennuksia). Tarkista myös, että ikäalennus on oikein laskettu. AMPUMARADAT Näillä kiinteistöillä olevat rakennukset ovat yleensä talousrakennuksia. (Maapohja on yleensä täyttömaata tai verovapaata metsää.) VEROPROSENTTI Veroprosentin määrää ao. kunnanvaltuusto. Metsästysmajalle määrätään Yleinen kiinteistöveroprosentti (KiVL 11 ). Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0.50 ja enintään HUOM! Kunnanvaltuustolla on KiVL 13a :n mukaan mahdollisuus määrätä erikseen Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti. Tämä prosentti on määrättävissä jopa 0,00 prosentiksi. Seuroja kannustetaan anomaan kunnanvaltuustolta kiinteistöveroprosentin alentamista nollaan. Muutoksenhausta on verolipussa selkeät ohjeet.

12 11 8 PALKAT JA PALKKIOT YHDISTYKSESSÄ Kokouspalkkiot ja muut henkilökohtaiset palkkiot Palkan käsite verotuksessa Palkalla tarkoitetaan ennakonperintälain 13. :n mukaan: 1) kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa; 2) kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota, toimitusjohtajan palkkiota sekä luottamustoimesta saatua korvausta. Kun yhdistys maksaa palkkaa yhdistyksen työsuhteessa olevalle henkilölle, yhdistys suorittaa palkan perusteella normaalit palkan sivukulut (sosiaaliturvamaksu, eläkevakuutusmaksu, tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut). Muulle kuin yhdistykseen työsuhteessa olevalle henkilölle maksettavasta palkkiosta syntyy sosiaaliturvamaksuvelvoite, ei muuta. Ennakonpidätys Suorituksen maksaja on velvollinen toimittamaan maksamistaan palkoista tai palkkioista ennakonpidätyksen. Palkansaajille ennakonpidätys toimitetaan verokorttiin merkityn prosentin suuruisena. Yhdistyksen maksamien kokouspalkkioiden ja muiden henkilökohtaisten palkkioiden osalta ennakonpidätys tapahtuu yleensä sivutuloja varten määrätyn veroprosentin mukaisesti. Sivutuloverokortin tai kopion esittäminen riittää. Tavallisin käytäntö on pyytää palkkion saajalta kopio verokortista ja arkistoida se mahdollista myöhempääkin käyttöä varten. Mikäli palkan tai palkkion saaja ei esitä verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena. Ennakonpidätystä ei tarvitse toimittaa yksittäisestä, satunnaisesti maksettavasta enintään 20 euron suorituksesta.

13 12 Sosiaaliturvamaksu Ennakonperintälain mukaan palkaksi katsottavista, ennakonpidätyksen alaisista suorituksista on yleensä suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Sosiaaliturvamaksua ei makseta työ- tai virkasuhteeseen perustumattomista luento- ja esitelmäpalkkioista, kokouspalkkioista eikä hallintoelimen (esim. johtokunnan) jäsenyydestä maksetuista palkkioista, jos ko. palkkiosta ei makseta työntekijän eläkemaksua. Luottamustoimesta saaduista korvauksista on maksettava sosiaaliturvamaksu, koska luottamustoimesta saatuja korvauksia ei ole mainittu sairausvakuutuslaissa mainittujen so-tu -maksujen ulkopuolelle jäävien suoritusten luettelossa. Sosiaaliturvamaksuluokkia on useita. Metsästysseurat maksavat käytännössä alimman luokan mukaan, mikä v on 2,23 prosenttia.

14 13 9 Kustannusten korvaukset Matkakustannusten korvaukset palkansaajille Verohallitus vahvistaa vuosittain niiden matkakustannusten korvaukset, jotka työnantaja voi maksaa työntekijälleen verovapaasti. Vuonna 2010 nämä korvaukset ovat: - kilometrikorvaus oman auton käytöstä 45 senttiä kilometriltä. Jos mukana on matkustajia, lisäkorvaus on 0,03 euroa/km/matkustaja - kotimaan päivärahat - osapäiväraha (yli 6 tunnin matka) 16,00 euroa - kokopäiväraha yli 10 tunnin matkasta 36,00 euroa Matkakustannusten korvaukset muille kuin palkansaajille Yhdistys voi maksaa päivärahoja ja kilometrikorvauksia myös sellaisille henkilöille, joille ei makseta palkkaa. Jos Verohallituksen päätöksessä mainittuja ehtoja noudatetaan, korvauksista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Jos korvaukset ylittävät Verohallituksen asettamat rajat, korvauksia pidetään palkkana, mistä on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava sosiaaliturvamaksu Seuraavat yleishyödylliseltä yhdistykseltä saadut matkakustannusten korvaukset ovat verovapaata tuloa, kun työsuhdetta ei ole eikä palkkaa muutenkaan makseta. Verovapaata tuloa ovat: - päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa - majoittumiskorvaus - kilometrikorvaus euroon asti/kalenterivuosi - julkisilla kulkuneuvoilla tehdyistä matkoista maksetuille korvauksille ei ole ylärajaa, kunhan korvaukset vastaavat matkalipuista maksettua määrää Edellä luetellut rajat ovat saaja- ei maksajakohtaisia. Jos henkilö saa useammalta yhdistykseltä päivärahoja ja kilometrikorvauksia, ne lasketaan yhteen yhdistysten tekemien vuosiilmoitusten perusteella, ja edellä mainitut rajat ylittävä osa verotetaan ansiotulona. Päivärahaa voi siis maksaa verovapaasti enintään 20 päivältä riippumatta siitä, onko kyseessä osa- vai kokopäiväraha. Luottamusmiehelle voidaan palkansaajasta poiketen maksaa korvauksia verovapaasti myös kodin ja esim. yhdistyksen toimipisteen välisiltä matkoilta.

15 14 Edellytyksenä matkakustannusten verovapaudelle on, että matka on tehty yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja sen toimeksiannosta. Jos esimerkiksi metsästysseuran johtokunnan jäsen edustaa seuraansa piirin järjestämässä koulutustilaisuudessa, voidaan hänelle maksaa veropaita matkakorvauksia. Jos henkilö sen sijaan osallistuu tilaisuuteen omasta mielenkiinnostaan ilman seuransa valtuutusta, ei veropaita korvauksia voida maksaa, vaikka kokouksesta ammennettu tieto omaa metsästysseuraa hyödyttäisikin. Yhteiseksi hyväksi ajetut kilometrit korvataan matkalaskun perusteella. Ajopäiväkirja auttaa ajetun kilometrimäärän toteen näyttämisessä. (Kuva: Teemu Simenius) Matkalaskut Jotta päivärahoja, kilometrikorvauksia ja muita matkakustannusten korvauksia voitaisiin maksaa, on matkasta laadittava matkalasku. Ennakkoperintäasetuksen mukaan matkalaskusta tulee käydä ilmi: - matkan tarkoitus - kohde - tarvittaessa matkareitti (esim. koti-kokouspaikka-koti) - matkustamistapa (oma auto) - matkan alkamis- ja päättymisajankohdat (päivämäärät ja kellonajat) - kilometrikorvausten osalta kilometrimäärä ja yksikköhinta - liitteeksi tositteet korvattavista kustannuksista (matkaliput, taksikuitit, hotellilaskut)

16 15 Vuosi-ilmoitukset järjestöissä Yleishyödyllisen yhteisön on annettava vuosi-ilmoitus maksamistaan korvauksista. Vuosiilmoituksen yhteenveto ja erittely nimistä lomaketta saa internetistä osoitteesta www. vero.fi/lomakkeet ja julkaisut/vuosi-ilmoituksen yhteenveto ja erittely. Lomakkeen voi täyttää ja tulostaa tietokoneen näytöllä. Ilmoitus on annettava jokaisesta saajasta erikseen huolimatta maksettujen korvausten määrästä. Ilmoitukset on jätettävä verottajalle viimeistään maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Esimerkki: Metsolan Metsästäjät on maksanut päivärahoja ja km-korvauksia puheenjohtajalleen Matti Metsästäjälle osa- ja kokopäivärahoja sekä kilometrikorvauksia tämän seuransa hyväksi tekemistä matkoista. Kohtaan 10 suorituslajiksi merkitään H5. Kohtaan verovapaat kustannusten korvaukset merkitään maksettujen päivärahojen euromäärä sekä merkitään x kohtiin 51 ja 52. Kohtaan 55 merkitään kilometrien yhteismäärä ja kohtaan 56 maksettu euromäärä. Yleishyödyllisen yhteisön maksamat kulukorvaukset Takavuosina yhdistyksissä oli yleisenä käytäntönä maksaa puuhamiehilleen kulukorvauksia, jotka perustuivat arvioihin syntyneistä kuluista. Tyypillisiä korvattavia kuluja olivat mm. oman puhelimen käyttö tai auton polttoainekulut yhdistyksen asioiden hoidossa. Verottajan kanta on em. korvausten suhteen on yksiselitteinen. Kulukorvaukset ovat verollista palkkaa. Jos yhdistyksen jäsen joutuu käyttämään yhteisiä asioita hoitaessaan puhelinta, on selkeintä hankkia yhdistykselle oma puhelinliittymä. Samoin omalla autolla yhteiseksi hyväksi ajetut kilometrit tulee korvata km-korvauksena matkalaskun mukaan verohallinnon vahvistamia verovapaita matkakustannuksia käyttäen.

17 16 10 Palkkiot ja palkinnot Metsästysseura voi palkita jäsentään menetyksestä esim. metsästysammuntakilpailuissa. Mikäli palkitseminen tapahtuu siitä syystä, että kyseinen henkilö harjoittelee ja kilpailee metsästysammunnassa, eli se on palkkiota urheilemisesta, palkkio on saajalle veronalaista tuloa, ja siitä on toimitettava ennakonpidätys. Palkkio voi olla nimetty myös palkinnoksi. Lähinnä muistopalkinnoksi katsottavaa pokaalia tai vastaavaa palkintoa ei yleensä pidetä veronalaisena palkkiona. (Kuva: Ari Niippa) Ennakonpidätystä ei voi käytännössä toimittaa kuin rahana maksetusta palkasta tai palkkiosta. Jos palkkio annetaan pelkästään tavarana, ennakonpidätystä ei voida toimittaa. Maksajan on kuitenkin annettava näistäkin eristä vuosi-ilmoitus. Tavarapalkinnot arvostetaan yleensä hankintahinnan suuruisiksi. Jos palkinnon antaja on saanut tavaran ilmaiseksi, tavara arvostetaan siihen hintaan, joka siitä myytäessä olisi saatu. Lähinnä muistopalkinnoksi katsottavaa pokaalia tai vastaavaa palkintoa ei kuitenkaan yleensä pidetä veronalaisena urheilijan palkkiona. Verovapaat stipendit, apurahat ja tunnustuspalkinnot Verovapaata tuloa ovat: - stipendi ja muu apuraha, joka on saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten - palkinnot, jotka on saatu tunnustukseksi tieteellisestä, taiteellisesta tai yleishyödyllisestä toiminnasta Stipendistä, apurahasta tai tunnustuspalkinnosta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Yhdistyksen on kuitenkin annettava verovirastolle vuosi-ilmoitus maksamastaan stipendistä tai apurahasta, jos suorituksen määrä samalle henkilölle on ollut vähintään euroa kalenterivuodessa. Vuosi-ilmoitus on annettava maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Ilmoitus annetaan joko sähköisessä muodossa tai lomakkeella VEROH Jotta kyseessä olisi verovapaa stipendi, apuraha tai palkinto, stipendin, apurahan tai palkinnon tulee olla vastikkeeton. Toisin sanoen jos joku edellä mainituista annetaan vastikkeena työn tekemisestä, se on saajalle veronalaista tuloa. Metsästysseura ei siis voi korvata verovapain stipendein yhdistyksen hyväksi työskentelevien henkilöiden työpanosta!

18 11 VUOSI-ILMOITUS 17

19 18 12 YHDISTYKSEN VEROILMOITUKSET Suomenkieliset yhdistykset siirtyivät Savo-Karjalan yritysverotoimiston asiakkaiksi ja ruotsinkieliset Lounais-Suomen yritysverotoimiston asiakkaiksi vuoden 2009 alusta. Tämä koskee niin tuloverotusta kuin ennakkotietojenkin hakemista. Keskittämisellä pyritään parantamaan verotuksen yhtenäisyyttä ja oikeellisuutta Veroilmoitus tulee antaa aina, kun - yhdistys on saanut esitäytetyt veroilmoituslomakkeet, tai - yhdistys on saanut erillisen kehotuksen veroilmoituksen antamiseksi, tai - yhdistyksellä on ollut veronalaista tuloa, tai - yhdistyksen omistaman kiinteistön tiedot ovat muuttuneet. Veroilmoitus kannattaa antaa myös, kun yhdistyksen toiminta muuttuu edelliseen verovuoteen verrattuna, jos on epävarma tulojen veronalaisuudesta. Veroilmoituksen antamiseen tulee suhtautua vakavasti ja täyttää huolellisesti kaikki tarvittavat kohdat. Veroilmoitus on jätettävä 4 kk:n kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Oikein täytetty lomake on sekä verovelvollisen että Verohallinnon etu. (Tilikausi päättyy , veroilmoitus viimeistään ) Yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen ainoastaan - elinkeinotoiminnasta 26 % nettotulosta - kiinteistötulosta = muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tulosta kunnalle Veroviranomaisten lähettämät selvityspyynnöt ovat yleistyneet ja niillä viranomaiset pyrkivät selvittämään elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä, yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamista sekä verollisen tulon määrää. Olkaa huolellisia, totuudenmukaisia ja suhtautukaa vakavuudella vastauksiin. Kuvailkaa toimintaa mahdollisimman seikkaperäisesti oikean ja riittävän kuvan muodostumiseksi. Selvityspyyntöihin panostamalla voidaan parhaimmillaan välttää pitkäkestoiset valitusprosessit. Aiemmin annettuja tietoja on haasteellista oikaista jälkikäteen. Yleishyödyllisen yhteisön statuksen saavuttamisen edellytyksistä on oma osionsa toisaalla. Verotus päättyy 10 kk kuluttua tilinpäätöksestä, joten veroilmoitusta on mahdollisuus korjata vaivattomasti tänä aikana. Verotuksen valmistuttua on syytä huolella tarkistaa verotuspäätös. Siitä selviää veroviranomaisen kanta, onko elinkeinotoiminnan tuloa vai vahvistettua tappiota jne. Muutoksenhakuaikaa on 5 v verotuksen päättymisvuoden lopusta lukien. Verohuojennus tuloverotuksessa. Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojen-

20 19 nuksesta. Hakumenettely on voimassa, mutta koskee vain superyleishyödyllisen yhteisön tuloa, jota voidaan katsoa osittain tai kokonaan verovapaaksi. Verohuojennuksen on oltava perusteltua yhteisön yhteiskunnalle tuottamaan etuun nähden. Liiketoimintaa koskeva veronhuojennus ei saa haitata kilpailevia elinkeinoharjoittajia vähäistä suuremmassa määrin. Verolomakkeet Aatteelliset yhdistykset käyttävät lomaketta 6C, ohessa täytetty lomakemalli - muistakaa ruksata yleishyödyllinen (lokero 152) - hallintoon kuuluville maksetut palkat, palkkiot, vuokrat, korot ym. (summia ei täytetä, jos annetaan vuosi-ilmoitus) - kirjanpito kannattaisi pitää kirjanpitoasetuksen mukaisesti, silloin lomakkeen kakkossivu on helpompi täyttää - tuotot ja kulut pitää ilmoittaa kirjanpidon mukaisina - yleiskulujen kohdistaminen oikeaan paikkaan on keskeinen tehtävä - verot tulee ilmoittaa kuluna siinä kohdassa, johon ne kuuluvat, ei erillisessä verot -kohdassa Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut - tuotot (610) ml varsinaisena toimintana pidettäviin hankkeisiin saadut avustukset - henkilöstökulut (630) palkat, palkkiot, eläkkeet sekä sivukulut (sotu ym.) - poistot (631) varsinaiseen toimintaan kohdistuvat poistot - muut varsinaisen toiminnan kulut (632), esim. yhdistyksenkeskusjärjestön jäsenmaksut, posti-, puhelinkulut, yleiskulut ym. Varainhankinta - mm keräykset, myyjäiset, erilaiset tempaukset, arpajaiset ym. eivät ole yleishyödyllisen yhteisön veronalaista elinkeinotuloa eikä myöskään talkootyö (611) - näihin tuottoihin kohdistuvat kulut kirjataan lokeroon (633) - muu varainhankinta (612), vähäisenä pidettävästä muusta tavaran ja palvelun myynnistä saamansa tuotot sekä näihin tuottoihin kohdistuvat kulut (634) Sijoitus- ja rahoitustoiminta - osingot ja muut voitonjaon kaltaiset erät (616) ja vastaavat kulut (638) - vuokratulot, majasta, tontista tai tms. (617) ja vastaavat kulut (639) - muut, kuten korot (618) ja vastaavat kulut (640) Satunnaiset erät - satunnaiset tuotot ja kulut viestivät poikkeuksellisista tapahtumista, jotka eivät toistu vuosittain (esim. luovutusvoitto ja -tappiot) Yleishyödyllisen yhdistyksen tai säätiön erittelytiedot (sivu 3) - huomaa täyttää kohtien 601, 602, 603 jompikumpi vaihtoehto - erittelyt Aja B kohdissa tulee eritellä riittävällä tarkkuudella - jos yhdistys katsoo, että se harjoittaa selkeästi elinkeinotoimintaa, eritellään tuotot ja kulut V kohdassa Veronalainen tulos - 4-sivun kohdassa tulolähteiden veronalainen tulos, ilmoitetaan vain veronalainen tulos - yleishyödyllisillä yhteisöillä kiinteistön tuottama veronalainen tulo kirjataan henkilökohtaisen tulolähteen kohdalle.