YRITYSVASTUURAPORTTI 2016 BOREAL KASVINJALOSTUS OY
|
|
- Elli Niemelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YRITYSVASTUURAPORTTI 2016 BOREAL KASVINJALOSTUS OY
2 Yritysvastuuraportti 2 (16) Sisällys Johdanto... 3 Boreal yhtiönä... 4 Strategia, missio ja visio... 4 Toimintaympäristö... 4 Yritysvastuun johtaminen... 5 Sidosryhmäyhteistyö... 6 Vuorovaikutus ja -välineet sidosryhmien kanssa vuonna Borealin jäsenyydet eri yhteistyöelimissä... 7 Olennaisuusanalyysi... 7 Yritysvastuun osa-alueet... 9 Taloudellinen vastuu... 9 Talouden tunnuslukuja... 9 Rahavirrat... 9 Verojalanjälki Yhteiskunnallinen vastuu Turvaamme suomalaisen elintarviketuotannon huoltovarmuuden Parannamme elintarvikeketjun kilpailukykyä Henkilöstövastuu Työhyvinvointi Osaamisen kehittäminen Henkilöstön tunnusluvut Ympäristövastuu Lajikekehityksellä tuottavuutta ympäristöystävällisesti Energiankäyttö ja päästöt... 15
3 Yritysvastuuraportti 3 (16) Johdanto Vastuullisuus on nykyaikaisen ruoantuotannon ja kasvinjalostuksen perusta niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin. Kasvinjalostuksella kehitetään modernia viljelyä ja sen edellytyksiä ympäristön ja luonnonvarojen kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Boreal Kasvinjalostus Oy on ollut osa kotimaista elintarvikeketjua jo yli 20 vuoden ajan. Jalostamme ja markkinoimme peltokasvilajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijöille. Työllämme mahdollistamme suomalaisen ruoan tuotannon ja sen kilpailukyvyn kehittymisen. Boreal Kasvinjalostus Oy on valtioenemmistöinen (60,8 %) osakeyhtiö. Valtio on määritellyt omistukselle strategisen intressin, joka liittyy valtion perustehtävien kannalta merkityksellisiin yrityksen tehtäviin tai toimintoihin, joita turvataan erilaisin keinoin. Valtion taholta omistajaohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslia ja strategisen intressin osalta Maa- ja metsätalousministeriö. Boreal on yhteiskunnallisesti merkittävä yritys. Sen tehtävänä on varmistaa sellaisten kasvilajikkeiden jalostus, jotka sopivat pohjoisiin oloihimme, vastaavat markkinoiden tarpeita ja varmistavat elintarviketuotantomme huoltovarmuutta. Myös jalostusaineistojen ja niiden omistuksen säilyttäminen kansallisissa käsissä on tärkeä osa huoltovarmuutta. Strateginen intressi on varmistaa huoltovarmuuden edellyttämä pohjoisiin oloihimme soveltuvien peltokasvilajikkeiden jalostus ja saatavuus sekä jalostusaineistojen omistuksen säilyttäminen. Valtion omistajapolitiikkaa koskevan vuoden 2016 periaatepäätöksen linjauksen mukaan Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisesta ja yhteiskuntavastuusta osana yritykselle määritettyjä arvoja. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee periaatteesta, että yritys osana yhteiskuntaa pärjää sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi. Yhteiskunnallisten tavoitteiden lisäksi Boreal pyrkii toiminnassaan liiketaloudellisesti kannattavaan tulokseen. Vastuullisuus on luonnollinen osa toimintaamme ja näkyy työmme kaikissa vaiheissa ja eri osa-alueilla. Se alkaa lajikejalostustyön alkumetreistä ja välittyy lajikkeissa asiakkaiden sekä sidosryhmien kautta aina loppukäyttäjälle eli suomalaisen ruoan kuluttajalle asti. Asiakaslähtöisyys, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö sekä kestävän kehityksen mukaiset ympäristöarvot ovat avaintekijöitä työssämme suomalaisen elintarviketuotannon parhaaksi. Tässä raportissa tutustutaan tarkemmin Borealin yritysvastuun eri osaalueisiin sekä vastuullisuuden johtamiseen, mittaamiseen ja kehittämiseen.
4 Yritysvastuuraportti 4 (16) Boreal yhtiönä Strategia, missio ja visio Toimintaympäristö Boreal Kasvinjalostus perustettiin 1994 kokoamalla yhteen kotimainen kasvinjalostustoiminta. Borealilla on siten kunnia jatkaa yli 110-vuotista kotimaista kasvinjalostustyötä, joka on mahdollistanut laajamittaisen elintarviketuotannon pohjoisissa viljelyoloissamme. Työmme on erityisen merkityksellistä osana suomalaista elintarvikeketjua, vaikka toimintakenttämme on kansainvälinen. Boreal on alansa markkinajohtaja Suomessa. Jalostusohjelmissamme ovat mukana tärkeimmät Suomessa viljeltävät peltokasvilajit; viljat, öljy- ja nurmikasvit sekä herne ja härkäpapu. Kattavalla lajikkeistollamme viljellään lähes kaksi kolmasosaa Suomen pelloista. Jalostamiemme uusien lajikkeiden kautta vaikutetaan positiivisesti ympäristöön sekä ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Työmme lähtökohtana ovat asiakkaiden eli siemenkaupan, viljelijöiden ja sadon käyttäjien tarpeet. Ainoana kotimaisena kasvinjalostusyrityksenä tärkein tehtävämme on huolehtia yksilöllisiin viljelyoloihimme soveltuvien lajikkeiden kehittämisestä. Tuotteemme, pohjoisiin oloihin soveltuvat lajikkeet, mahdollistavat tuottavan kotimaisen kasvintuotannon. Yhtiön hallitus on vahvistanut vuosille uusitun strategian, jonka keskiössä ovat kasvu ja kehitys. Tavoitteenamme on vahvistaa markkina-asemaamme kotimaassa sekä kasvaa myös vientimarkkinoilla, etenkin Suomen lähialueilla. Kasvun avaintavoitteena on kannattava toiminta. Tavoitteiden saavuttamiseksi panostamme jalostusohjelmien, osaamisen ja organisaation kehittämiseen samalla brändiämme ja asiakkuuksiamme vahvistaen. Investoinnit moderniin teknologiaan ja kenttäkoetoiminnan puitteisiin lisäävät toiminnan tehokkuutta ja varmistavat tuotteiden korkean laadun. Borealin missio on mahdollistaa suomalaisen ruoan tuotanto oloihimme jalostetuilla lajikkeilla, joilla tuotetaan kestävästi ja kilpailukykyisesti turvallisia elintarvikkeita. Visiomme on olla pohjoisten lajikemarkkinoiden halutuin kumppani. Asiakkaittemme tarpeet tunnistaen tuotamme kilpailukykyisen lajikevalikoiman ja niiden käyttöön liittyvät palvelut. Toimintamme tuottaa lisäarvoa koko elintarvikeketjulle ja omistajillemme. Osaamistamme kehittämällä ja kannattavalla kasvulla varmistamme työmme jatkuvuuden. Toimintaympäristössämme tapahtuu jatkuvaa muutosta. Väestönkasvu ja elintason nousu lisäävät ruoan kulutusta FAO:n ennusteiden mukaan 70 % vuoteen 2050 mennessä. Samalla ilmastonmuutos aiheuttaa viljelylle merkittäviä haasteita maailmanlaajuisesti ja kansallisesti. Muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi viljelykelpoinen maatalousmaa globaalisti vähenee ja riski sään ääriolosuhteista, kasvitaudeista sekä tuholaisista kasvaa - myös meillä Suomessa. Pitkällä aikavälillä kasvukauden pidentyminen voi kuitenkin parantaa myöhäisemmän kasvuajan lajikkeiden viljelyedellytyksiä pohjoisissa oloissamme. Suomen poikkeukselliset viljelyolosuhteet edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa paikallista, yhteistyössä viljelijöiden ja teollisuuskumppaneiden kanssa suunnattua kasvinjalostustyötä. Vain näin voimme varmistaa pohjoiseen ammattiviljelyyn sopivat lajikkeet ja turvata kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytykset myös muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Suomessa maatalouden rakennekehitys etenee, tilojen määrä vähenee ja tilakoot kasvavat, mutta kokonaisviljelypinta-alaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia. TNS
5 Yritysvastuuraportti 5 (16) Yritysvastuun johtaminen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n Maatilojen kehitysnäkymät 2022 raportin mukaan vuoteen 2022 mennessä tilamäärä vähenee reilun viidenneksen nykyisestä noin tilasta noin tilaan, ja samalla tilojen keskimääräinen peltoala kasvaa 45 hehtaarista yli 62 hehtaariin. Arvion mukaan vuonna % pelloista on yli 100 hehtaarin tiloilla. Muutokset tulevat heijastumaan varmasti niin ostopäätösprosesseihin kuin markkinoiden toimintaan yleisemmin. Maatalouskaupan kansainvälistyminen ja uudelleenjärjestäytyminen puolestaan lisäävät kilpailua lajikemarkkinoilla. Toimintaympäristömme merkittävä epävakautta aiheuttava tekijä on etenkin lyhyellä aikavälillä markkinatilanne; matalat maataloustuotteiden hinnat aiheuttavat tällä hetkellä vakavia kannattavuusongelmia suomalaisille maatalousyrittäjille. Taloudellinen tilanne heijastuu suoraan siemen- ja lajikemarkkinoille sekä Borealin toimintaan. Myös maatalouspolitiikan epävarmuus on heikon kannattavuuden ohella yksi tärkeimmistä tilan kehittämistä ja kilpailukykyä rajoittavista tekijöistä. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n seuraavan, vuonna 2020 alkavan kauden valmistelu on alkanut, mutta sen vaikutuksista ei vielä ole selvyyttä. Brexit voi osaltaan tuoda merkittäviä vaikutuksia CAP:n sisältöön. Boreal Kasvinjalostus Oy on osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lakeja ja yhtiön yhtiöjärjestystä. Vastuu yhtiön hallinnosta ja toiminnasta ovat hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Borealin hallitus on vahvistanut toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joiden mukaan noudatamme voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, harjoitamme liiketoimintaamme rehellisesti ja eettisesti, suoritamme hankinnat kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti vapaassa kilpailutilanteessa. Liiketoimintaa johdetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti markkinoilla, sidosryhmissä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset huomioiden. Potentiaalisia riskejä arvioidaan säännöllisesti ja tunnistettuihin riskeihin tartutaan tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa asiakastarpeiden mukaisesti sekä ylläpitää hyvää työturvallisuuden ja riskinhallinnan tasoa. Hyvä ja vastuullinen johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista ja luo kannustavaa työilmapiiriä. Borealilla yritysvastuu on tärkeä osa päivittäistä työtämme, johtamista sekä suhteita asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Yritysvastuuta johdetaan Borealin yleisten hallintoperiaatteiden mukaisesti hyviä hallintotapoja noudattaen. Boreal ottaa huomioon toiminnassaan standardin ISO ohjeet yhteiskuntavastuusta. Yritysvastuun johtaminen perustuu yhteisiin arvoihimme, joita ovat kumppanuus, kehittyminen ja menestyminen. Yritysvastuun johtamisen kivijalkana on tunnistaa yritysvastuun kannalta toiminnan kriittiset pisteet ja luoda niihin pohjautuen yritysvastuuta kuvaavat mittarit, tavoitteet ja seurannan menetelmät. Yritysvastuun ja sen johtamisen tuloksellisuutta mitataan Borealilla neljällä osa-alueella, jotka ovat talous, yhteiskunta, henkilöstö ja ympäristö. Kullekin osa-alueelle on asetettu yritysvastuun kehittämiseksi mittarit ja tavoitteet, joita seurataan ja kehitetään jatkuvasti.
6 Yritysvastuuraportti 6 (16) Yritysvastuun osa-alueet Talous - kannattava kasvu - lisäarvon luonti omistajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille - eettiset liiketoimintaperiaatteet - riskienhallinta Yhteiskunta - tuottavan, kotimaisen ruoantuotannon mahdollistaminen - huoltovarmuus - geenivaratyö Henkilöstö - työterveys ja -hyvinvointi - osaamisen kehittäminen - turvallinen ja tasa-arvoinen työympäristö Ympäristö - lajikkeiden viljelyominaisuuksien, viljelyvarmuuden ja satovasteen kehittäminen - lajikkeiden taudinkestävyyden parantaminen - toiminnan energiatehokkuus Toimintaperiaatteet (Code of Conduct) Borealin arvot Kumppanuus, kehittyminen ja menestyminen Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmät ovat merkittävässä roolissa koko toimintamme ja sen vastuullisuuden kehittämisessä. Aktiivinen ja monipuolinen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa varmistaa yhä kilpailukykyisimpien lajikkeiden ja oman toimintamme kehittämisen. Borealin tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät ovat siemenkaupan yritykset, viljelijät, satoa käyttävä teollisuus, yhtiön omistajat, alan tutkimuslaitokset, oppilaitokset, viranomaiset sekä Huoltovarmuuskeskus ja media. Viestintämme on ennakoitavaa, rehellistä ja avointa. Tärkeimpiä tiedotuskanavia ovat verkkosivut, oma tiedotuslehti, alan lehdistö sekä sosiaalinen media. Vuorovaikutus ja -välineet sidosryhmien kanssa vuonna 2016 Boreal tekee jatkuvaa yhteistyötä asiakkaiden eli siemenkaupan yritysten, viljelijöiden sekä satoa käyttävän teollisuuden kanssa. Tärkeimmät vuorovaikutuksen välineet ovat suorat asiakaskontaktit, yhteiset kehitysprojektit, sidosryhmäviestintä, verkkosivut, tapahtumat, tiedotuslehti, viljelijätilaisuudet, viljelijätapaamiset, myynnin tukitoimen, kuten koulutukset sekä myynnin tukimateriaali ja mediaviestintä. Toimimme tiiviisti myös omistajien, poliittisten päättäjien ja hallintoviranomaisten kanssa. Vuorovaikutuksemme perustuu tapaamisiin, yhtiökokoukseen ja hallitustyöskentelyyn. Muita vuorovaikutuksen välineitä ovat myös verkkosivut, vuosikertomus ja yritysvastuuraportti sekä suorat kontaktit. Alan tutkimuslaitosten kanssa teemme tutkimustyötä niin tutkimusprojektien kuin kehityshankkeiden parissa. Vuorovaikutuksemme tärkeimpiä kanavia ovat suorat kontaktit, projektit ja tapaamiset. Boreal on myös jäsenenä useissa yhteistyöelimissä.
7 Yritysvastuuraportti 7 (16) Borealin jäsenyydet eri yhteistyöelimissä Edistääksemme kasvinjalostusta ja siemenmarkkinoiden toimivuutta vaikutamme seuraavissa kansallisesti sekä Euroopan tasolla alan yhteistyöelimissä: Olennaisuusanalyysi Siemenkauppiaitten Yhdistys ry (SKY)* Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry EUCARPIA European Association for Research on Plant breeding Kasvinsuojeluseura ry Suomen Viljateknikkojen Seura ry Pro Ruis ry Suomen Maataloustieteellinen Seura ry Suomen Nurmiyhdistys ry Maataloustoimittajat ry Suomalaisen Työn Liitto Veronmaksajien Keskusliitto ry Palvelualojen Työnantajat PALTA ry Elinkeinoelämän Keskusliitto Suomen kaurayhdistys ry * SKY:n jäsenyyden kautta Boreal välillisesti jäsenenä seuraavissa organisaatioissa: European Seed Association (ESA) ja International Seed Federation (ISF). ESAssa jalostusjohtaja Merja Veteläisellä on aktiivinen työryhmäjäsenyys. Lisäksi Boreal kehittää jatkuvasti yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Toteutamme opiskelijavierailuja, annamme asiantuntijaluentoja ja tuotamme opintomateriaaleja. Aktiivinen vuoropuhelu, henkilöstöinfot, kehityskeskustelut, intranet, yhteistyöryhmä, henkilöstökyselyt ja työhyvinvointikyselyt takaavat, että vuorovaikutus henkilöstömme kanssa on toimivaa ja pidettyä. Median kanssa vuorovaikutuksemme tärkeimpiä kanavia ovat verkkosivut, mediatiedotteet, asiantuntijahaastattelut ja -artikkelit sekä suorat kontaktit. Vuoden 2016 aikana Borealilla tunnistettiin sisäisenä työskentelynä olennaiset Borealin liiketoimintaan vaikuttavat yritysvastuun osa-alueet. Niiden olennaisuutta sidosryhmille selvitettiin erillisellä kyselyllä. Tähän raporttiin koottu olennaisuusanalyysi ja sen pohjalta tehty olennaisuusmatriisi (kuva 1) nostavat esiin niin Borealille kuin tärkeille sidosryhmille olennaisia vastuullisuuden teemoja ja näkökohtia. Borealin yritysvastuun olennaisimmiksi näkökohdiksi nousevat jalostamiemme lajikkeiden kautta tuleva vaikuttavuus sekä lisäarvo asiakkaillemme ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti kotimaisen kasvinviljelyn kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen oloihimme jalostetuilla lajikkeilla sekä kotimaisen elintarviketuotannon toimintaedellytysten parantaminen koetaan sidosryhmissämme tärkeiksi. Henkilöstövastuun näkökulmasta olennaiseksi nähdään erityisesti henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen sekä hyvä ja vastuullinen esimiestyö. Taloudellisen vastuun näkökulmasta olennaisinta ovat hyvät hallintotavat ja johtaminen. Yhtiön kannattavaa toimintaa pidettiin tärkeänä, mutta taloudellisen tuloksen maksimoimista ei odotettu.
8 Yritysvastuuraportti 8 (16) Myös ympäristö osa-alueella nähtiin lajikkeiden, muun muassa taudinkestävyyden parantumisen kautta saatavat positiiviset vaikutukset tärkeimmiksi vastuullisuuden osa-alueiksi. Yhtiön toiminnan omien ympäristövaikutusten merkitys arvioitiin vähäisiksi. Kuva 1. Olennaisuusmatriisi.
9 Yritysvastuuraportti 9 (16) Yritysvastuun osa-alueet Taloudellinen vastuu Talouden tunnuslukuja Rahavirrat Yritysvastuu on tärkeä osa liiketoimintaamme. Taloudellisen vastuun näkökulmasta Boreal tuottaa lisäarvoa omistajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi koko yhteiskunnalle. Taloudellisen vastuun keskiössä on myös toimia ja kasvaa kannattavasti eettiset liiketoimintaperiaatteet huomioiden sekä samalla kasvattaa yhteiskunnan hyvinvointia. Vastuullisuus on Borealille myös mahdollisuus luoda kestävän kehityksen mukaista kasvua, turvata liiketoiminnan edellytyksiä ja tehostaa riskienhallintaa. Taloudellisen vastuun kriittiseksi pisteeksi ja toteutumisen mittariksi on määritelty liikevoitto, joka päättyneellä tilikaudella oli 0,7 milj.. Yhtiön osakkeen omistajille syntyy taloudellista tuottoa osinkoina sekä yhtiön arvon nousun kautta. Merkittävin hyöty ja lisäarvo sekä omistajille että yhteiskunnalle syntyy lajikekehityksen mahdollistaman koko elintarvikeketjun kilpailukyvyn kasvun kautta. Rahavirrat sidosryhmille 2016 m Asiakkaat Liikevaihto 9,8 Liiketoiminnan muut tuotot 0,3 Yhteensä 10,2 Tavaroiden ja Materiaali- ja palveluostot 4,3 palveluiden toimittajat Liiketoiminnan muut kulut 1,3 Yhteensä 5,6 Henkilöstö Henkilöstökulut 3,5 Julkinen sektori Verot 0,1 Osakkeenomistajat Omistajille maksetut osingot 0,2 Yhtiön oman toiminnan kehittämiseen jääneet varat 0,7 Investoinnit 0,6
10 Yritysvastuuraportti 10 (16) Verojalanjälki Verojalanjälki antaa kuvan toiminnan kokonaisverokuormasta eli kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy yhteiskunnalle verotuloja. Boreal maksaa kaikki verot Suomeen. Borealin verojalanjälki vuonna 2016 oli 2,9 milj. (2015: 2,8 milj. ). Borealin vuoden 2016 verojalanjälki 2,92 M Tuloverot 4 % Ennakonpidätykset maksut Työnantaja- 25 % 20 % Kiinteistö, vakuutus, auto ja ajoneuvoverot 1 % Arvonlisäverot 50 % Taloudellisen vastuun mittarina tarkastellaan liikevoittoa. Liikevoitto kertoo yrityksen kannattavuudesta, eli siitä kuinka paljon varsinaisesta liiketoiminnasta syntyy tuottoa. Kannattavuus on pitkäjänteisen liiketoiminnan perusedellytys ja varmistaa yrityksessä sen, että pystymme hoitamaan meille annetun erityistehtävämme jalostaa peltokasvilajikkeita pohjoisiin oloihimme. Taloudellisen vastuun mittari: liikevoitto t, 710 t /2016, tavoite Liikevoitto t
11 Yritysvastuuraportti 11 (16) Yhteiskunnallinen vastuu Kasvinjalostuksella varmistetaan ruoantuotannon edellytykset niin globaalisti kuin kansallisestikin. Ruoan kulutus on jatkuvassa kasvussa, mutta ilmastonmuutos, väestönkasvu ja -keskittyminen sekä epävarmat poliittiset tilanteet luovat haasteita viljelylle maailmanlaajuisesti. Kasvuolosuhteet heikkenevät eteläisemmillä viljelyalueilla ja käytössä olevaa maatalousmaata poistuu tuotannosta. Entistä tuottavampien viljelykasvilajikkeiden tarve korostuu, kun ruoan kasvavaan kysyntään pyritään vastaamaan supistuneella tuotantoalalla. Samaan aikaan pohjoisten alueiden rooli ruoantuottajina kasvaa. Turvaamme suomalaisen elintarviketuotannon huoltovarmuuden Borealin tehtävä on huolehtia kotimaisen ruoantuotannon edellytyksistä tuottamalla lajikkeita, jotka sopivat viljelyoloihimme nyt ja tulevaisuudessa. Jalostusaineistojen omistuksen ja elintarviketuotannollemme tärkeiden lajien lajikejalostuksen säilyminen Suomessa on erityisen merkityksellistä myös kansallisen huoltovarmuuden kannalta. Toiminnallamme turvaamme sen myös pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden lajiketarpeiden ennakointi on haastavaa ja erilaisia tarpeita varten on ylläpidettävä mahdollisimman monipuolista geeniainesta. Boreal on mukana varmistamassa geenivarojen saatavuutta tuleville sukupolville viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Osallistumme geenipankkitoiminaan tunnistamalla ja säilyttämällä geenivaroja. Parannamme elintarvikeketjun kilpailukykyä Borealin jalostustyön keskeisin tehtävä on parantaa viljelyn edellytyksiä ja suomalaisen elintarvikeketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä. Sidosryhmien kanssa yhteistyössä suunnatun lajikejalostuksen kautta luomme lisäarvoa koko ketjulle, mikä koetaan sidosryhmiemme keskuudessa erittäin tärkeäksi. Kotimaisen kasvinjalostuksen ansiosta viljelyyn saadaan lajikkeita, jotka vastaavat satoa käyttävän teollisuuden tarpeita, laatuvaatimuksia ja ovat saannoltaan hyviä. Viljelyn taloudellinen kannattavuus paranee ja tuotantoketjuun syntyy lisäarvoa, kun viljelyssä on laatuominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa jalostettuja lajikkeita. Muun muassa nurmilajikkeiden jalostuksen ansiosta nurmirehujen sulavuus on parantunut ja siten kasvattanut maitotuotosta, tilan tuottavuutta ja lisännyt maidontuotannon kannattavuutta. Nurmirehun laatuun panostamalla on lisätty tuottavuutta ja luotu kilpailukykyä koko ketjuun. Borealin jalostusohjelmissa panostetaan viljelyvarmuuden ja satoisuuden lisäksi lajikkeiden laatuominaisuuksiin. Borealin työ on yhteiskunnallisesti merkittävää, kun vaikuttavuutta tarkastellaan esimerkiksi viljelyalojen kautta. Suomen vilja-alasta Borealin lajikkeilla viljellään lähes 60 %, nurmialasta noin 2/3. Lajikevalikoima kattaa kaikki suomalaisen ruoantuotannon tärkeimmät kasvilajit ja niiden käyttötarkoitukset; viljat, öljy- ja nurmikasvit sekä herne ja härkäpapu. Lajikkeita viljellään kaikilla viljelyvyöhykkeillä koko Suomessa kasvintuotanto- ja kotieläintuotantotiloilla. Borealin työ on ratkaisevassa roolissa myös silloin, kun maataloustuotannon painopisteissä tapahtuu muutoksia. Suomessa valkuaisomavaraisuusasteen kohottamiseksi herneen ja härkäpavun viljelyalat ovat olleet merkittävässä kasvussa. Kotimaisella valkuaistuotannolla voidaan korvata tuontivalkuaista, mikä osaltaan parantaa myös maamme vaihtotasetta. Tämä positiivien kehitys on mahdollista jatkossakin markkinoille tuomillamme uusilla valkuaiskasvilajikkeilla.
12 Yritysvastuuraportti 12 (16) Lajikekehitykseen liittyy myös aktiivista tutkimusta, jonka tavoitteena on vastata sadon käyttäjien tarpeisiin entistä paremmin. Tällä hetkellä kehitämme esimerkiksi haitta-aineettomia härkäpapulajikkeita, jotta elintarvike- ja rehuteollisuus voisi jatkossa hyödyntää raaka-ainetta aiempaa tehokkaammin. Boreal tekee teollisuuden kanssa yhteistyössä myös täsmäjalostushankkeita. Hankkeiden tavoitteena on kehittää lajikkeita, joiden ominaisuudet ovat juuri tiettyyn erikoiskäyttötarkoitukseen soveltuvia. Esimerkiksi mallastamon tarpeisiin kehitettiin ja tuotiin viljelyyn kolme erikoismallasohraa, joiden avulla erikoismaltaan kasvavaan markkinakysyntään pystytään vastaamaan. Erilaistumalla luodaan kilpailuetua ja lisäarvoa koko tuotantoketjulle. Vaikuttavuuttamme yhteiskunnassa voidaan tarkastella viljelyalojen kautta ja siksi yhteiskunnallisen vastuun mittariksi on valittu Borealin peltokasvilajikkeiden viljelylaajuus hehtaareissa. Jalostusohjelmissamme olevien viljojen, öljy- ja valkuaiskasvien sekä rehunurmien kokonaisviljelyala Suomessa on vuosittain hieman alle hehtaaria. Yhteiskunnallisen vastuun mittari: Borealin peltokasvilajikkeiden viljelyala, ha Suomessa Bor-lajikkeiden viljelylaajuus, 1000 ha Henkilöstövastuu Työhyvinvointi Viljat, rypsi- ja rapsi, herne ja härkäpapu, rehunurmet Tavoite Borealilla panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin, hyvään työkykyyn, turvalliseen ja tasa-arvoiseen työympäristöön sekä osaamisen kehittämiseen. Hyvinvoiva, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on menestyksemme avain ja olennainen tekijä myös kestävän kasvun kannalta. Henkilöstöjohtaminen perustuu oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Tasaarvoinen, motivoitunut ja kannustava työilmapiiri syntyy hyvän ja vastuullisen johtamisen kautta. Vastuullista esimiestyötä tehdään Borealin yhteisten arvojen perusteella laadittujen pelisääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesta. Esimiehiä myös koulutetaan tehtäviinsä säännöllisesti. Säännöllisesti päivitettävä tasa-arvosuunnitelma ja koko henkilöstön kattava kannustava palkkausjärjestelmämme varmistavat, ettei Borealilla tapahdu henkilöstöryhmiin, sukupuoleen tai ikään liittyvää syrjintää. Onnistumista vastuullisessa henkilöstöjohtamisessa työhyvinvoinnin ja työympäristön osalta mitataan kolmella mittarilla; sairauspoissaolot (työpv/htv), tapaturma- tai ammattitautipoissaolot (työpv/htv) ja koulutuspanostus (työpv/htv). Hyvinvoiva henkilöstö ja vakaat työsuhteet ovat erittäin tärkeitä Borealin liiketoiminnalle. Henkilöstön työnhyvinvointia kartoitetaan säännöllisesti vuosittain esimiehen ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa. Joka toinen vuosi myös toteutetaan laaja työhyvinvointikysely koko henkilöstölle. Työhyvinvointikyselyllä selvitetään työyhteisön vahvuudet ja kehittämiskohteet. Esille nousseita asiakokonaisuuksia ja kehittämiskohteita käsitellään yhteisesti esimiesten ja henkilöstön kanssa. Kehityskohteille asetetaan selkeät tavoitteet sekä tehdään
13 Yritysvastuuraportti 13 (16) Osaamisen kehittäminen Henkilöstön tunnusluvut toimenpide-ja seurantasuunnitelma. Viimeksi työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä 2015 yhteistyössä Keskinäisen vakuutusyhtiö Elon kanssa. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat sisäinen viestintä ja osaamisen kehittäminen. Osaava henkilöstö on toimintamme ja tuotteidemme laadun kivijalka. Boreal panostaa henkilöstön ammattitaitoon ja työntekijöitä kannustetaan erilaisin koulutusmahdollisuuksin kehittämään omaa osaamistaan. Työntekijöille on tarjolla koulutuksia niin ryhmässä kuin yksilötasollakin. Myös sähköistä koulutustarjontaa hyödynnetään. Borealilla henkilöstön koulutustarpeet ja -tavoitteet selvitetään vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Koulutustarpeen määrittelyn ja henkilöstön kehittämistarpeiden kartoituksen jälkeen on laadittu henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti. Tilikaudella 2016 henkilövuosien määrä Borealilla oli 69,5 (2015:72,2). Henkilöstön lukumäärä oli 69, joista 62 oli vakituisia. Henkilöstöstä pääosa tekee työtä tuotekehityksessä 77 %, markkinoinnissa ja tuotannossa on 13 % ja hallinnossa 10 %. Ruuhkahuippujen tasoittamiseksi ja runsaiden ylitöiden välttämiseksi käytetään vuokratyövoimaa tilikaudella ,1 htv (2015: 0,7). Borealin vakituisen henkilökunnan ikärakenne Borealilla on käytössä varhaisen puuttumisen malli, jonka mukaan pitkittyneisiin ja usein toistuviin sairauspoissaoloihin puututaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhdessä työterveyshuollon kanssa. Panostamme erityisesti ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon, johon sisältyy työhöntulotarkastus ja kolmen vuoden välein tehtävä terveystarkastus. Lisäksi henkilökunnan työkykyä ylläpitävää toimintaa on lisätty tukemalla muun muassa seteleillä henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia Palkallisesta työajasta koulutukseen käytettiin keskimäärin 3,3 työpv/htv (2015: 2,4 työpv/htv). Vuonna 2016 sairauspoissaoloja oli 9,0 (2015: 7,5 työpv/htv). Tapaturma- tai ammattitautipoissaoloja 0,1/htv (2015: 0,1 työpv/htv). Koska henkilöstön terveys ja hyvinvointi ovat Borealin liiketoiminnalle hyvin tärkeää, on henkilöstövastuun mittareiksi valittu sairauspoissaolot, tapaturma- tai
14 Yritysvastuuraportti 14 (16) ammattitautipoissaolot sekä koulutuspanostus, työpv/htv. Henkilöstövastuun mittarit: - Sairauspoissaolot (työpv/htv) - Tapaturma- tai ammattitautipoissaolo (työpv/htv) - Koulutuspanostus, työpv/htv Ympäristövastuu Tavoite Sairauspoissaolot, työpv/htv 9,4 7,2 9 Tapaturma/ammattitautipoissaolot, työpv/htv 0,7 0,1 0,1 Koulutuspanostus, työpv/htv 3,5 2,4 3,3 Ympäristön arvostaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat ruoantuotannon jatkuvuuden edellytyksiä elintarvikeketjun kaikissa osissa. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat Borealin toiminnan jokaista osa-alueita. Borealin oman toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Suurin positiivinen vaikutus tulee lajikkeittemme käytöllä viljelyssä. Lajikekehityksellä tuottavuutta ympäristöystävällisesti Kasvinjalostuksella viljelyn positiiviset ympäristövaikutukset ovat lisääntyneet, kun lajikkeiden viljelyominaisuudet, viljelyvarmuus ja satovaste ovat parantuneet. Kasvinjalostuksella on keskeinen rooli pyrittäessä sopeutumaan ilmastonmuutoksen elintarviketuotannolle tuomiin haasteisiin. Uusien lajikkeiden korkeammat satotasot mahdollistavat kasvintuotannon pinta-alayksikkökohtaisen tuotannon tehostamisen ja esimerkiksi monitahoisilla ohrilla on lajikekokeissa saavutettu 10 vuoden aikana noin 15 prosentin satokehitys (kuva 2, monitahoisten ohrien satokehitys). Kuva 2, Satokehitys 15 % / 10 vuotta, Aikaiset monitahoiset ohrat 130 Sadon suhdeluku Vilde = C Edvin (2008) Einar Justus Severi Elmeri Alvari Kaarle (2014) BOR linja Lähde: viralliset lajikekokeet
15 Yritysvastuuraportti 15 (16) Ympäristö- ja ilmastokuormitus pienenevät merkittävästi, kun tuotanto tehostuu ja samalla pinta-alalla voidaan tuottaa enemmän. Tehtyjen selvitysten mukaan EU:ssa viime vuosikymmenten tuottavuuden kasvusta kasvintuotannossa yli 70 % perustuu kasvinjalostuksen tuomaan hyötyyn. Uusilla lajikkeilla myös ravinteiden- ja vedenkäyttö on tehostunut. Taudinkestävyyden parantuminen on puolestaan pienentänyt kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta. Esimerkiksi ohralla on jalostuksen avulla saatu parannettua merkittävästi kestävyyttä yleistä kasvitautia, satotasoa heikentävää verkkolaikkua vastaan (kuva 3, kestävyys verkkolaikkua vastaan). Kuva 3, Taudinkestävyyden parantuminen ohralla verkkolaikun osalta ,7 Verkkolaikku (verkko, %) 30 25, ,4 12 3,3 0 Voitto Aukusti Wolmari Jalmari Vertti Energiankäyttö ja päästöt Lähde: viralliset lajikekokeet Panostamme oman ympäristökuormituksemme vähentämiseen ja teemme tavoitteeseen tähtäävää kehitystyötä jatkuvasti niin kiinteistöjen kuin omien prosessien osalta. Investointipäätöksiin liittyy myös niiden ympäristövaikutusten arviointi. Borealin varsinaisesta toiminnasta ei synny merkittävästi suoria kasvihuonekaasupäästöjä eikä siihen liity ympäristöuhkia. Epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyy lähinnä työmatkoista ja siementavaran rahdeista. Toiminnan vesistöpäästöt ovat vähäisiä. Suurin osa Borealissa käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen, kasvihuoneiden valaistukseen, koneelliseen jäähdytykseen ja viljan kuivaamiseen. Lämmityksessä käytetään osittain maalämpöä ja sen käyttöä ollaan lisäämässä. Lisäksi lämmitykseen käytetään pääsääntöisesti jyrsinpolttoturpeella ja metsähakkeella tuotettua kaukolämpöä. Käytetty sähkö on tuotettu pääasiassa vesienergialla. Borealin ympäristöpolitiikka on kuvattu ympäristöselvityksessä, jossa on kartoitettu yrityksen ympäristövaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä esitetty ympäristötavoitteet. Toimintamme tärkein ympäristötavoite on energian tehokas hyödyntäminen, muita keskeisiä tavoitteita ovat jätteen vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen.
16 Yritysvastuuraportti 16 (16) Boreal noudattaa toiminnassaan ympäristölainsäädäntöä, toimintaa koskevia lupaehtoja sekä muita määräyksiä. Peltoviljelyssä noudatamme samoja ympäristötukiehtoja kuin viljelijät. Osana ympäristövastuun toteutumista tarkastellaan vuosittaista energian kulutusta mittaamalla (MWh/v). Jätteeksi päätyvän materiaalin määrää vähennetään Borealissa kierrättämällä ja materiaaleja uudelleenkäyttämällä. Kaikki jätteet lajitellaan ja kierrätyskelpoiset materiaalit kierrätetään. Vaikutamme työllämme ympäristöön positiivisesti tuomalla viljelyyn lajikkeita, jotka edesauttavat luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tulevaisuuden tavoitteenamme on kehittää tapoja mitata tarkemmin toimintamme välillisiä vaikutuksia. Oman toimintamme ympäristöystävällisyyden kehittämiseksi olemme valinneet ympäristövastuun mittariksi energiankulutuksen, tavoitteenamme toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa. Ympäristövastuun mittari: Energiankulutus (sähkö+lämpö) (MWh/v) Tavoite Energia MWh (sähkö + lämpö)
YRITYSVASTUURAPORTTI Boreal Kasvinjalostus Oy
YRITYSVASTUURAPORTTI 2015 Boreal Kasvinjalostus Oy Sisällys 1. Boreal ja yritysvastuu... 2 1.2. Toimintaympäristö... 2 1.3. Vastuullista johtamista... 3 2. Sidosryhmät ja sidosryhmäyhteistyö... 3 2.2.
LisätiedotYRITYSVASTUURAPORTTI 2017 BOREAL KASVINJALOSTUS OY
YRITYSVASTUURAPORTTI 2017 BOREAL KASVINJALOSTUS OY 1 (19) 2 (19) Yritysvastuuraportti Sisällys Sisällys... 2 Johdanto... 3 Valtion omistuksen strateginen intressi... 3 Boreal yhtiönä... 4 Strategia, missio
LisätiedotVUOSIKERTOMUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2018
VUOSIKERTOMUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2018 Lukijalle Edessäsi on Boreal Kasvinjalostus Oy:n vuotta 2018 koskeva vuosikertomus ja yritysvastuuraportti, johon olemme ensimmäistä kertaa yhdistäneet perinteisen
LisätiedotYhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009
Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotFennovoiman vastuullisuusohjelma
Fennovoiman vastuullisuusohjelma 1 Vastuullisuusohjelma tukee Fennovoiman toimintojen ja Hanhikivi 1 -hankkeen kestävää kehitystä. Turvallisuus Ympäristö Sosiaalinen ja taloudellinen vastuu 2 Vastuullisuusohjelma
LisätiedotSuomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet
Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun
LisätiedotKOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS
KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
Lisätiedotvastuullisuuslupaukset konkretisoituvat
Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista
LisätiedotGEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2014-2018
Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.
LisätiedotToimitusjohtaja Mika Vehviläinen Varsinainen yhtiökokous 2017
Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 21.3.2017 Varsinainen yhtiökokous 2017 Yhtiökokous 21.3.2017 1 Cargotecin laajennettu johtoryhmä Mika Vehviläinen Toimitusjohtaja Mikko Puolakka Talous- ja rahoitusjohtaja
LisätiedotVASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotKeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA
KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotMenestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotMonimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotFIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!
FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,
LisätiedotEnnakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin
Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017
LisätiedotUudistuva Kesko. Mikko Helander
Uudistuva Kesko Mikko Helander 10.2.2017 K-ryhmä tänään K-ryhmän myynti* 13,2 mrd Henkilöstö noin 45 000 Toimintaa yhdeksässä maassa Pohjois-Euroopan kolmanneksi suurin vähittäiskauppa K-kauppiasyrittäjiä
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotVastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen
Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla
LisätiedotKILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA
KILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA Kylvösiemenristeily 19.3.2013 Satu Pura/Boreal VILJELYSMAAN SIJAINTI Suomessa viljellään maailman pohjoisimpia peltoja. Tämä asettaa
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,
LisätiedotVARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018 VAHVA KASVU JATKUI VUONNA 2017 LIIKEVOITTO NELINKERTAISTUI 3 VUOSI 2017 OLI ERINOMAINEN 11,6 % LIIKEVAIHDON KASVU 21,0 % MYYNTIKATTEEN KASVU 312,1% LIIKEVOITON KASVU YLI 40
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotNeuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja
Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo
ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotElintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
LisätiedotBoreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 31.12.2014
Raportti 1 (11) Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 1. Organisaation kuvaus 1.1 Organisaation perustiedot Kasvinjalostuksella on laaja vaikutuksensa ruuantuotantoon ja koko yhteiskuntaan niin
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotKilpailukyvyn parantaminen toimintaympäristön muutoksessa. Julkinen
Kilpailukyvyn parantaminen toimintaympäristön muutoksessa Julkinen Julkinen ISS yrityksenä Toimintaympäristön muutokset ISS:n sisäiset muutokset ja kilpailukyvyn parantaminen Asiakkaiden kilpailukyvyn
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotRiskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka
Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotOsaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa
Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me
LisätiedotKASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Viljojen jalostus Valkuaiskasvien jalostus Yhteenveto KASVINJALOSTUS
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotKeliakialiiton strategia
Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön
LisätiedotEK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle
LisätiedotLöytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,
LisätiedotHenkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotVastuullinen Sijoittaminen
Vastuullinen Sijoittaminen Mikko Koskela 3/2018 Agenda Mitä vastuullisuus tarkoittaa? Vastuullisuuden valintoja Ovatko trendit sijoittajalle uhkia vai mahdollisuuksia? 2 Mitä vastuullisuus on? Jostakin
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKajaanin Mamsellin toimintastrategia
Kajaanin Mamsellin toimintastrategia 2017 2018 Missio Kajaanin Mamselli tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluja sekä muita asiakkaan prosesseja tukevia palveluja. Palveluiden
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a
MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotKiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta
Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotOsaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.
Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.
LisätiedotPRH:n strategia vuosille
PRH:n strategia vuosille 2018-2022 Asiakaskeskeisyys on työmme lähtökohta. Yhteistyössä rakennetut palveluketjut tarjoavat asiakkaalle sujuvan reitin asioiden hoitamiseen. Asiointi palveluissamme on helppoa,
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotKasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotBoreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 31.12.2013
Raportti 1 (12) Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 1. Organisaation kuvaus 1.1 Organisaation perustiedot Borealin kestävä liiketoiminta perustuu taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun
LisätiedotAina vihreä ja tuore 30 vuotta kattokasvihuoneviljelyä
Vastuullinen Famifarm Vastuullisuutemme on hyvin käytännönläheistä toimintaa, ja se perustuu pohjimmiltaan yrityksemme arvoihin ja tavoitteisiin sekä niiden saavuttamiseen. Haluamme tämän julkaisun kautta
LisätiedotVastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013
Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset
LisätiedotJohtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin samiedu.fi
Johtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin 1.8.2019-31.12.2019 Tervetuloa opiskelemaan Ammattiopisto SAMIeduun! Tähän esitteeseen olemme koonneet johtamisen ja yritysjohtamisen opintokokonaisuuksia
LisätiedotApetit Luomuviljelyn kiinnostavuus
Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus vilja, marja, vihannes, öljykasvit..201 Lähde mainittava aineistoa käytettäessä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimusnäytteen rakenne Mitä seuraavista tuotantosuunnista
LisätiedotLGT ja yhteiskuntavastuu
LGT ja yhteiskuntavastuu Voit luottaa siihen, että kannamme vastuumme Kaikki, mitä kuljettajana, toimittajana, työnantajana, yrityksenä, ostajana ja yrityskansalaisena teemme, vaikuttaa ympäröivään maailmaan.
LisätiedotBrand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille
Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen
LisätiedotOsavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010
Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009
LisätiedotTyöhyvinvointi yrityksesi elinvoima
Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena
LisätiedotSenaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä
Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon
LisätiedotHO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja
HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta alustavia pohdintoja 17.6.2019 Mikko Martikainen Yleisiä lähtökohtia Talouskasvua, kestävyyttä, tuottavuutta ja innovaatioita korostava ohjelma Nämä
LisätiedotHenkilöstötunnusluvut FinFami järjestössä
Henkilöstötunnusluvut FinFami järjestössä 1 Sisällys 1. Mitä henkilöstötunnusluvut kertovat?... 3 2. Mistä henkilöstötunnuslukuja saa?... 3 3. Miksi henkilöstötunnuslukuja kannattaa seurata?... 3 4. Mitä
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMaakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta
Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 5.4.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotHOLLOLAN VALTUUSTO ON VUOSILLE KUNNAN UUSI VISIO ON JUUREVA ARVONA ON VASTUULLISUUS, JOKA TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ
HOLLOLAN KUNNAN HENKILÖSTÖOHJELMA 2018-2021 HOLLOLAN VALTUUSTO ON HYVÄKSYNYT STRATEGIAN VUOSILLE 2018 2021. KUNNAN UUSI VISIO ON JUUREVA HOLLOLA PARAS KUNTA. ARVONA ON VASTUULLISUUS, JOKA TARKOITTAA SITÄ,
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotLite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia
Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
Lisätiedot