Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 31.12.2014"

Transkriptio

1 Raportti 1 (11) Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 1. Organisaation kuvaus 1.1 Organisaation perustiedot Kasvinjalostuksella on laaja vaikutuksensa ruuantuotantoon ja koko yhteiskuntaan niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Sen avulla parannetaan viljelyn edellytyksiä kestävällä tavalla. Vastuullisuuden merkitys ruuantuotannossa on noussut yhä vahvemmin esille viime vuosina ja myös Borealilla sen merkitys nähdään tärkeänä. Olemme olennainen osa kestävää ruokaketjua ja huolehdimme oloihimme soveltuvien lajikkeiden kehittämistä Suomessa. Huomioimme toiminnassamme ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön. Edistämme osaltaan toiminnallamme ja lajikkeillamme luonnonvarojen kestävää käyttöä. Henkilöstöllemme tarjoamme turvallisen, terveellisen, tasa-arvoisen ja kannustavan työympäristön, jota olemme sitoutuneet kehittämään jatkuvasti. Borealin vastuullinen liiketoiminta rakentuu työhyvinvoinnista, asiakaskeskeisyydestä, paikallisuudesta sekä oman toiminnan ympäristö- ja taloudellisen vastuun hoitamisesta. Pohjoista kasvua jo 20 vuotta Boreal Kasvinjalostus Oy on ollut osa kotimaista elintarvikeketjua jo 20 vuoden ajan. Jalostamme ja markkinoimme peltokasvilajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijöille. Jalostusohjelmissamme ovat mukana tärkeimmät Suomessa viljeltävät peltokasvilajit; viljat, öljy- ja nurmikasvit sekä herne ja härkäpapu. Boreal on historiansa aikana lunastanut paikkansa ja kehittynyt koko elintarvikesektorin merkittäväksi toimijaksi Suomessa. Työllämme on olennainen merkitys siihen, että kasvintuotantoa voidaan oloissamme harjoittaa ja tuottaa raakaainetta kotimaisen elintarviketeollisuuden tarpeisiin ja edelleen kuluttajien käyttöön. Tuotteemme, pohjoisiin oloihin soveltuvat peltokasvilajikkeet ovat kotimaisen kasvintuotannon perusta. Solmimme lajikkeistamme tuotanto- ja markkinointisopimuksia siemenliikkeiden kanssa. Kehitämme vastuullisesti toimintaamme ja jalostusohjelmiamme tavoitteenamme tuottaa entistä parempia lajikkeita asiakkaillemme; viljelijöille ja satoa käyttävälle teollisuudelle. Olemme oman alamme markkinajohtaja Suomessa. Borealin noin 70:llä markkinoilla olevalla lajikkeella viljellään kaksi kolmasosaa Suomen pelloista. Kotimaan markkinoilla toimimisen lisäksi Borealin tavoitteena on vientiliiketoiminnan kehittäminen erityisesti Suomen lähialueilla. Omistus Suomen valtio 60,75 %, Hankkija Oy 13,08 %, Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö 6,54 %, Tilasiemen Oy 6,54 %, Vilmorin & Cie 6,54 %, MTK ry 6,07 % ja SLC r.f. 0,47 %. Hallituksen puheenjohtaja Kaj Friman

2 Raportti 2 (11) Toimitusjohtaja Markku Äijälä Henkilöstömäärä 72 Päätoimipaikka Suomessa Jokioinen 1.2 Yhteiskuntavastuun johtaminen ja toimintaperiaatteet Boreal Kasvinjalostus Oy on valtion enemmistö-omisteinen yhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa Valtionneuvoston kanslia. Boreal luokitellaan markkinaehtoisesti toimivaksi strategisesti tärkeäksi yhtiöksi. Yhtiön toimintaa johtaa ja valvoo hallitus. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta apunaan johtoryhmä ja muut tarvittavat asiantuntijat. Borealin arvot Arvot ohjaavat Borealin jokapäiväistä toimintaa ja vastuullisuutta niin yrityksen sisäisesti kuin suhteessa asiakkaisiimme ja sidosryhmiimme. Henkilöstö on yhdessä johdon kanssa määrittänyt Borealin arvot ja toimintaperiaatteet ja hallitus on ne vahvistanut. Arvomme ovat kumppanuus, kehittyminen ja menestyminen. Arvostamme ja kunnioitamme asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja toisiamme. Edistämme pitkäjänteistä yhteistyötä avoimella ja rehellisellä toiminnalla. Osaaminen on tärkein voimavaramme, kehitämme sitä jatkuvasti. Tahdomme onnistua yksilöinä, ryhmänä ja yhtiönä, ja tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme. Rakennamme tulevaisuutta vastuullisesti yhteistyössä ja yhteisin tavoittein. Toimimme vastuullisesti Borealin hallitus on vahvistanut toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joiden mukaan noudatamme voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, harjoitamme liiketoimintaamme rehellisesti ja eettisesti, suoritamme hankinnat taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti vapaassa kilpailutilanteessa. Henkilöstölle tarjoamme turvallisen ja terveellisen työympäristön ja sitoudumme jatkuvasti kehittämään sitä. Kohtelemme kaikkia työntekijöitä reilusti ja tasa-arvoisesti emmekä suvaitse työpaikalla minkäänlaista syrjintää, uhkailua, häirintää tai loukkauksia. Kaikki työntekijät ovat voimassa olevan työehtosopimuksen piirissä. Palkkaamme vakituisiin työsuhteisiin 18 vuotta täyttäneitä ja määräaikaisiin työsuhteisiin tai kesätöihin 15 vuotta täyttäneitä. Kaikki vakituiset työntekijät ovat kannustavan palkkausjärjestelmän piirissä. Jokaisella on suoritustaan parantamalla mahdollisuus vaikuttaa toimintansa tulokseen ja sen kautta omaan ansioonsa. Järjestämme säännöllisesti kehityskeskustelut ja työilmapiiritutkimuksia. Vaikutamme kansallisesti sekä Euroopan tasolla alan yhteistyöelimissä edistääksemme kasvinjalostusta ja siemenmarkkinoiden toimivuutta. Olemme mukana mm. eurooppalaisen siemenjärjestön (European Seed Association) ESA:n, Suomen siemenkauppiaitten yhdistyksen ja Vilja-alan yhteistyöryhmän toiminnassa.

3 Raportti 3 (11) Huomioimme toiminnassamme ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön. Pyrimme säästämään energiaa ja käyttämään sekä kierrättämään materiaaleja tehokkaasti. Edistämme lajikkeillamme luonnonvarojen kestävää käyttöä. 1.3 Sidosryhmät ja asiakkaat Asiakaskeskeisyys ohjaa toimintaamme Borealin tärkeimmät sidosryhmät ovat siemenkaupan yritykset, viljelijät, satoa käyttävä teollisuus, yhtiön omistajat sekä alaan liittyvät tutkimuslaitokset, viranomaiset ja Huoltovarmuuskeskus. Borealin kumppanit ja asiakkaat, eli siemenkaupan yritykset sekä viljelijät ja satoa käyttävä teollisuus odottavat Borealilta uusia entistä kilpailukykyisempiä lajikkeita toimintansa varmistamiseksi. Viljelijöiden intresseissä ovat satoisat ja viljelyvarmat maamme eri osiin ja erilaisiin olosuhteisiin viljeltäviksi soveltuvat lajikkeet. Satoa käyttävä teollisuus puolestaan odottaa lajikkeiden täyttävän erityisesti laadultaan heidän kriteerinsä. Vahva markkina-asemamme osoittaa, että odotuksiin on pystytty vastaamaan varsin kattavasti. Vuonna 2014 tiivistimme yhteydenpitoa viljelijöiden suuntaan kutsumalla kokoon viljelijäryhmän, jonka kanssa järjestämme tapaamisia muutaman kerran vuodessa vaihtuvien teemojen ympärillä. Yhtiön omistajat ja Huoltovarmuuskeskus odottavat Borealin vastaavan kattavasti Suomen elintarviketuotannon lajiketarpeisiin siten, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja jatkuvasti kehittyvää. Tiivis yhteistyö alan tutkimuslaitosten kanssa on ollut tuottoisaa ja molempia osapuolia hyödyttävää. Tälläkin hetkellä yhteisiä jalostukseen liittyviä hankkeita on meneillään mm. Luonnonvarakeskus Luken kanssa. Vuoden 2014 aikana aloitimme yhteistyön Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikön kanssa. Yhteistyön myötä agrologiopiskelijoilla on entistä parempi mahdollisuus perehtyä kasvinjalostukseen ja saada tietoa niin jalostuksesta kuin uusista lajikkeistakin. Boreal on edustettuna (Merja Veteläinen) eurooppalaisen siemenjärjestön (European Seed Association, ESA) työryhmässä (Working Group for Research and Innovation), joka toimii ja edistää kasvinjalostustutkimusta ja innovaatioita sekä alan koulutusta EU-tasolla. Lisäksi olemme mukana yhteispohjoismaisessa esijalostushankkeessa. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on hyvin tiivistä. Lajiketarpeita päivitetään tapauskohtaisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toimintaympäristön muutokset ja asiakastarpeet huomioiden. Asiakastyytyväisyys Borealin toiminta on pääosin business to business -toimintaa. Asiakaspalautetta saamme yhteistyöyrityksiltä ja viljelijöiltä suoraan. Tavoitteiden toteutumista seuraamme tiiviillä yhteydenpidolla asiakkaisiin sekä viljelijäkyselyjen avulla. Viimeisin viljelijäkysely on tehty vuonna 2012 ja sen perusteella kotimaisen kasvinjalostuksen arvostus on korkealla suomalaisten viljelijöiden keskuudessa. Viljelijät kokevat, että kasvinjalostuksen kautta saadaan selvää sadonlisäystä ja laatuetua. Kotimaisella kasvinjalostuksella koetaan olevan merkittävä rooli viljelyn tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa ja kotimaisten lajikkeiden käytön viljelijät näkivät panostuksena tuotekehitykseen, jota tehdään juuri heidän viljelyään varten. Vastausten

4 Raportti 4 (11) perusteella viljelijät kokevat myös, että kotimainen kasvinjalostus on vastannut markkinoiden tarpeisiin tuomalla viljelyyn lajikkeita, joita elintarvikeketju tarvitsee. 1.4 Tuotteet ja palvelut Kasvinjalostus kestävän ruokaketjun turvaajana Borealin tavoitteena on parantaa koko suomalaisen elintarviketuotannon kannattavuutta uusien, entistä parempien lajikkeiden avulla. Kasvinjalostustyö on tulevaisuuteen suuntautuvaa tuotekehitystyötä. Toiminta on pitkäjänteistä, sillä uuden lajikkeen jalostus on pitkä prosessi; risteytyksestä lajikkeen markkinoille tuloon kestää vuotta lajista riippuen. Kasvinjalostuksen sadon arvoa nostava vaikutus on noin 1 % vuodessa. Pitkällä aikavälillä jalostusta voidaan pitää tärkeimpänä yksittäisen sadon arvon nostajana. Jalostus luo vuosi vuodelta kumulatiivisesti kertyvää lisätuottoa sadolle. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja osana tätä päätimme vuonna 2014 merkittävistä investoinneista, joista suurimmat ovat jalostuksen genomisen valinnan kehittäminen ohralle, uuden kasvihuoneen rakentaminen sekä lajikekoetoimintaan soveltuvien peltojen hankinta. Genominen valinta tulee nopeuttamaan ohran satoisuusjalostusta huomattavasti nykyisestä ja sen kehittäminen pitää Borealin osaamisen kansainvälisestikin vertailtuna huipputasolla. Riittävät, modernilla tekniikalla varustetut kasvihuonetilat ja omassa hallinnassa olevat pellot puolestaan varmistavat toiminnan perusedellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen. Borealin osaamisella on olennainen merkitys koko kotimaisessa elintarvikeketjussa. Kasvinjalostuksen kautta aikaansaadulla lajikekehityksellä varmistetaan osaltaan viljelymahdollisuudet oloissamme sekä kestävän kasvintuotannon edellytykset ja kehittymismahdollisuudet. Laadukkaiden lajikkeiden myötä myös elintarviketeollisuudella on käytössään laadukasta ja käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta. Olemme näin osaltamme mukana varmistamassa myös kuluttajille laadukkaita elintarvikkeita. Tekemällemme työlle on myönnetty myös Avainlippu-tunnus merkkinä suomalaisesta työstä ja osaamisesta. Pitkäjänteisen ja olosuhteiden muutoksia aktiivisesti seuraavan jalostustoimintamme tavoite on selkeä: tähtäämme paitsi sadon laadun ja määrän parantamiseen, myös koko kotimaisen tuotantoketjun tuottavuuden tehostamiseen. Kasvinjalostuksella vähennetään myös tuotannon riskejä, kuten laatutappioita, talvehtimisvaurioita ja satovahinkoja. Vuonna 2014 kasvilajikelautakunta hyväksyi kaikki Borealin hakemat viisi uutta lajiketta kasvilajikeluetteloon. Kansalliseen kasvilajikeluetteloon päässyt lajike on käynyt läpi viralliset viljelyarvokokeet Suomessa ja niissä lajike on todettu viljelyarvoltaan parannukseksi vallitsevaan lajikevalikoimaan. Näin ollen uudet lajikkeet tuovat markkinoille tulleessaan lisäarvoa koko kasvintuotantoketjuun. 2. Taloudellinen vastuu Borealin tuotot perustuvat suurimmalta osin kasvinjalostajanoikeuslainsäädännön antamiin immateriaalioikeuksiin ja niiden lisensiointiin. Tärkeimmät tulonlähteet ovat sertifioidun siemenen hintaan sisältyvä rojalti ja tilan oman siemenen (TOS) käyttömaksut. Nämä varmistavat kotimaisen kasvinjalostustyön jatkuvuuden,

5 Raportti 5 (11) 2.2 Taloudellisen toiminnan tunnusluvut Rahavirrat toimintamme kehittämisen sekä uusien entistä parempien lajikkeiden kehittämisen asiakkaidemme tarpeisiin. Kasvinjalostuspalveluja myydään myös Huoltovarmuuskeskukselle. Tällä varmistetaan kansallisen huoltovarmuuden kannalta merkittävien lajien lajikejalostuksen säilyminen Suomessa. Muita Borealin tulonlähteitä ovat siemenmyynnistä saatavat tuotot, kasvinjalostusmaksut sekä erillisprojektien tuotot. Borealin tehtävä on turvata suomalaisen elintarvikehuollon kilpailukykyä varmistamalla jalostusaineistojen omistus ja pohjoisten olojen lajikejalostus. Yhtiön kehityshankkeet ja innovaatiotoiminta tukevat lajikejalostusta. Uusien lajikkeidemme kautta tuotamme asiakkaillemme taloudellista lisäarvoa. Päättyneellä tilikaudella yhtiön liikevaihto kasvoi 4 %. Borealin markkinaosuus Suomessa vuonna 2014 oli viljoilla 57 % (2013: 58 %) ja öljykasveilla 59 % (2013: 60 %). Nurmikasvilla lajikekohtaisen markkinaosuuden arviointi on vaikeampaa, mutta arviolta Borealin markkinaosuus nurmentuotannossa on n. 75 %. Omistaja-arvoa kuvaava tunnusluku ROCE-WACC oli 3,2 (2013: 2,5), kun oman pääoman tuottovaatimus oli 6 % ja vieraan pääoman tuottovaatimus 3 %. Omistajillemme tuotamme taloudellista tuottoa. Maksoimme viime vuonna osakkeen omistajillemme osinkoina yhteensä euroa. Asiakkaat Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä Tavaroiden ja Materiaali- ja palveluostot palveluiden toimittajat Liiketoiminnan muut kulut Yhteensä Henkilöstö Henkilöstökulut Julkinen sektori Verot Osakkeenomistajat Osingot Investoinnit Yhtiön oman toiminnan kehittämiseen jääneet varat Borealin verojalanjälki Verojalanjälki kuvaa yrityksen kokonaisverokuormaa eli sitä, kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy verotuloja yhteiskunnalle. Verojalanjälki kertoo millaisia veroja ja kuinka paljon yritys maksaa. Borealin verojalanjälki vuonna 2014 oli t (2013: t ). Kaikki verot on maksettu Suomeen.

6 Raportti 6 (11) Boreal verojalanjälki 2014 t Ennakonpidätyk set 830 Tuloverot 91 Arvonlisäverot 1286 Työnantajamaksut 611 Kiinteistö, vakuutus, auto ja ajoneuvoverot Sosiaalinen toiminta 3.1 Henkilöstö 3.2 Henkilöstön määrä ja rakenne Ammattitaitoinen henkilöstö on menestyksemme avain. Henkilöstöstrategian keskeisenä tavoitteena on panostaa huippuammattitaitoiseen henkilöstöön. Yhtiön henkilöstöstrategia on kirjattu osana hallituksen hyväksymään yhtiön toimintastrategiaan, jonka hallitus päivittää vuosittain. Yhtiöllä on oma työehtosopimus, joka sisältää kannustavan palkkausjärjestelmän. Palkkausjärjestelmä koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta osasta sekä tulospalkkiosta. Kaikkiin työntekijöihin sovelletaan palkkausjärjestelmää, jossa palkkauksen suuruuteen vaikuttavat tehtävän vaativuus ja henkilökohtainen työssä suoriutuminen. Koko Borealin henkilöstö kuuluu tulospalkkausjärjestelmän piiriin. Tulospalkkiot perustuvat yhtiö- ja henkilötasolle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kaikki uudet työntekijät perehdytetään ja perehdytys on esimiesten vastuulla. Tilikaudella 2014 tehtyjen henkilötyövuosien määrä Borealilla oli 71,3 (2013: 72,5). Tilikauden päättyessä henkilökuntaa oli 72 (2013: 70), joista 67 (2013: 68) oli vakituisia. Koko henkilöstön toimipaikka on Jokioinen. Henkilöstöstä pääosa tekee töitä tuotekehityksessä 77 %, markkinoinnissa ja tuotannossa 13 % ja hallinnossa 10 %. Ruuhkahuippujen tasoittamiseksi ja runsaiden ylitöiden välttämiseksi käytetään sesonkityövoimaa. Tilikaudella 2014 vuokratyötä käytettiin 1,1 (2013: 0,9) htv. Paikallisesti Boreal on Jokioisten kunnassa neljänneksi suurin työnantaja. Vapaaehtoista lyhennettyä työaikaa vakituisista teki vuoden 2014 aikana 5 henkilöä. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus oli 1,5 % (2013: 9,2 %). Henkilöstön keski-ikä

7 Raportti 7 (11) oli 47,3 (2013: 46,6) vuotta. Henkilöstön osaamista ylläpidetään ja kehitetään talon sisäisillä ja ulkopuolisilla koulutuksilla. Vuonna 2014 Borealille palkattiin yksi uusi työntekijä. Lomautuksia tai irtisanomisia ei kuluneella tilikaudella ollut. 3.4 Tasa-arvo Yhtiössä on tehty tasa-arvosuunnitelma. Naisten osuus vakituisesta henkilökunnasta oli tilikauden päättyessä 64,2 %. Hallituksessa on viisi jäsentä, joista yksi on nainen. Johtoryhmästä yli puolet on naisia. Vuodesta 2000 alkaen käytössä ollut kannustava palkkausjärjestelmä on poistanut sukupuolesta johtuvat palkkaerot kokonaan. Naiset ja miehet saavat vastaavasta tehtävästä ja suorituksesta saman palkan. 3.5 Palkitseminen 3.6 Osaamisen kehittäminen ja koulutus 3.7 Työhyvinvointi ja työterveys Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko henkilöstöä. Tulospalkkio perustuu yhtiötasolle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Tavoitteita ovat koko henkilöstöllä liikevoitto ja sertifioidun siemenen rojaltikertymä sekä kolmantena tavoitteena osalla henkilöstöstä markkinaosuuden kasvattaminen Etelä-Suomessa ja osalla henkilökohtainen suoriutuminen. Maksimipalkkio on henkilöstöllä tehtävästä riippuen 8-20 % ja toimitusjohtajalla 24 % vuosipalkasta. Vuodelta 2014 maksettiin sivukuluineen 146 (292) t :n tulospalkkio, joka jakaantui kaikkiaan 66 henkilölle. Kehityskeskustelut käydään jokaisen työntekijän kanssa vuosittain. Kehityskeskusteluja käyvät esimiehet ovat saaneet tehtävään koulutusta. Kehityskeskusteluja varten on luotu asialista, jota noudatetaan keskustelun runkona. Vakituisesta henkilöstöstä 6 %:ia on väitellyt tohtoriksi, 25 %:lla on yliopisto tai korkeakoulututkinto, 20 %:lla AMK-tutkinto, 19 %:lla opistotason koulutus ja 30 %:n koulutustausta on maatalousteknikko, ammattikoulu tai peruskoulu. Palkallisesta työajasta 1,4 % käytettiin koulutukseen. Itsensä kehittämiseksi työn ohessa merkittävää lisäpätevyyttä hankkineelle ja työssä hyödynnettäviä lisätutkintoja suorittaneelle maksetaan kannustinpalkkiona viikon palkkaa vastaava rahasuoritus. Boreal kannustaa työntekijöitä tekemään keksintöjä ja maksaa keksinnöistä työsuhdekeksintöohjesäännön mukaisia korvauksia. Patentoinnin ulkopuolelle jäävistä keksinnöistä, jotka hyödyttävät Borealin arkirutiinien suorittamista, aikaansaavat kustannussäästöä tai parantavat työhyvinvointia, maksetaan ideapalkkiota. Henkilöstön työhyvinvointia selvitetään joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Viimeksi kysely teetettiin vuonna 2013 kuudennen kerran ja seuraavan kerran kysely tehdään syksyllä Tavoitteena on selvittää työyhteisön vahvuudet ja toisaalta selkeimmät työhyvinvoinnin kehittämiskohteet. Kysely toteutettiin yhteistyössä LähiTapiolan kanssa, kuten muillakin kerroilla. Kyselyn perusteella esille nousseita kehittämiskohteita käsitellään henkilöstön kanssa ja niihin pyritään saamaan parannusta. Lisäksi sisäistä henkilökunnan koulutusta on lisätty. Henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa on muutaman viime vuoden aikana lisätty ja tuemme henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia mm. seteleillä.

8 Raportti 8 (11) Työterveys Työterveyshuolto ostetaan Suomen Terveystalo Oy:stä. Lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän työterveyshuoltotoiminnan lisäksi korvataan sairaanhoitopalvelut, erikoislääkärin konsultaatiot, tutkimukset ja toimenpiteet sekä fysikaalinen hoito sopimuksen mukaisesti. Ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon sisältyvät työhöntulotarkastus ja kolmen vuoden välein tehtävä terveystarkastus. Sairauspäivien osuus vuoden 2014 kokonaistyöajasta oli 3,7 (2,7) %. Sairauspoissaoloja kertyi yhteensä 42,5 (24) kuukautta. 3.8 Yhteiskunta Kasvinjalostuksella on sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti suuri merkitys ruuantuotannossa ja myös koko yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa kasvinjalostuksella on globaalisti kiistaton merkitys esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja väestön kasvun haasteisiin vastaamisessa. Suomen kaltaisten pohjoisempien alueiden rooli tulee ruoantuottajana kasvamaan. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan tuotannon painopiste on Euroopassa siirtymässä koilliseen. Paikallinen jalostus varmistaa kasvintuotantomme edellytykset Suomen oloissa paikallisella kasvinjalostuksella on kiistaton vaikutuksensa siihen, että viljelyä pohjoisissa oloissamme voidaan harjoittaa. Tarvitaan tänne soveltuvia lajikkeita. Lajikkeidemme kautta parannetaan paitsi kotimaisen kasvintuotannon, myös koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä. Elintarviketeollisuutemme on useilla toimialoilla ratkaisevan riippuvainen paikallisesta raaka-ainetuotannosta ja viime kädessä eri tekijöiden tuloksena taloudellisesti kannattavasta kasvintuotannosta maassamme. Laadukkaalla raaka-aineella on ratkaiseva merkitys elintarviketeollisuuden prosesseissa, niiden tehokkuudessa ja saannoissa sekä lopputuotteiden laadussa. Kasvinjalostuksen kautta aikaansaadulla lajikekehityksellä on osaltaan varmistettu se, että elintarviketeollisuudella on käytössään laadukasta, prosesseihin ja käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta. Elintarviketeollisuudessa laadukkaan raaka-aineen kautta saatava lisäarvo kertautuu edelleen kaupan ja palveluiden portaassa. Borealin jalostusohjelmissa on kattavasti mukana eri kasvilajeja sekä erityyppisiä lajikkeita. Suomessa viljeltävien valtalajien, kuten viljat ja nurmikasvit, lisäksi jalostamme myös esim. öljy- ja valkuaiskasveja. Näillä lajeilla katetaan pääosa Suomen viljelypinta-alasta. Erityyppisillä lajikkeilla vastaamme asiakkaidemme kysyntään maan eri osissa ja sadon eri käyttötarkoituksissa. Tulevaisuuden lajiketarpeiden ennakointi on haastavaa, joten erilaisia tarpeita varten on ylläpidettävä mahdollisimman monipuolista geeniainesta. Tähän liittyy kiinteästi kasvigenomiikkatiedon hyödyntäminen jalostuksessa. Boreal on mukana säilyttämässä geenivarojen saatavuutta tuleville sukupolville niin viljelijöiden, jalostuksen kuin tutkimuksenkin tarpeisiin. Olemme mukana geenipankkitoiminnassa tunnistamassa ja säilyttämässä geenivaroja. Kehityshankkeet tukevat tulevaisuuden lajikekehitystä Normaalin jalostustoiminnan lisäksi Boreal osallistuu moniin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka tukevat omaa jalostusta ja lajikekehitystä pitkällä aikajänteellä. Käynnissä olevilla jalostushankkeilla mm. parannetaan lajikkeiden

9 Raportti 9 (11) taudinkestävyyttä, tuodaan jalostusohjelmiin uutta perinnöllistä muuntelua ja lisätään geneettisen tason tietoa. Osana jalostusohjelmiemme kehittämistä aloitimme vuonna 2014 monitahoisella ohralla laajan genomisen valinnan käyttöönottoon tähtäävän kehityshankkeen. Genominen valinta tulee nopeuttamaan satoisuusjalostusta huomattavasti nykyisestä ja sen kehittäminen pitää Borealin osaamisen kansainvälisestikin vertailtuna huipputasolla. Asiakkaillemme eli viljelijöille ja satoa käyttävälle teollisuudelle uusien tekniikoiden käyttöönotto tulee näkymään siinä, että uusia, parempia lajikkeita saadaan markkinoille entistä nopeammin. Boreal osallistuu yhteispohjoismaisen kasvinjalostuksen PPP-ohjelmiin (Public private partnership), joiden tavoitteena on yhteistyössä muiden pohjoismaisten kasvinjalostajien ja tutkijoiden kanssa toteuttaa esijalostushankkeita. Esijalostus työ tähtää kasvinjalostukselle tärkeiden, uusien muuntelulähteiden, tuomiseen kunkin yrityksen jalostusohjelmaan. Esimerkiksi ohralla haetaan kestävyyslähteitä eri kasvitaudeille ja liitetään nämä esijalostuksen keinoin varsinaisiin jalostusohjelmiin. 4. Ympäristö Kestävän kehityksen periaatteena on varmistaa nykyhetken toimintaedellytykset vaarantamatta tulevien sukupolvien toimintaedellytyksiä. Kasvinjalostus on jo lähtökohdiltaan tämän periaatteen mukaista. Kasvinjalostuksella saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Positiivisia ympäristövaikutuksia ovat tuotannon tehostuminen pinta-alaa kohden sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vähäisempi tarve uusilla lajikkeilla. Lajikkeiden ravinteiden- ja vedenkäytön tehostaminen on tutkitusti parantunut uusilla lajikkeilla. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä, kun halutaan turvata satoisuuden ja viljelyn kannattavuuden kehitys. Jalostuksella pystytään osaltaan parantamaan myös lajikkeiden taudinkestävyyttä sekä ravinteiden ja veden käytön tehokkuutta. Näin voidaan osaltaan pienentää myös maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia. Borealin ympäristöpolitiikka on esitetty vuonna 2012 tehdyssä ympäristöselvityksessä, joka on tehty opinnäytetyönä. Samalla on kartoitettu myös yrityksen ympäristövaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä esitetty ympäristötavoitteet. 4.1 Ympäristöjohtaminen Borealin ympäristöpolitiikan on määritellyt yrityksen hallitus yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa, ja yhtiö on sitoutunut sen noudattamiseen. Boreal pyrkii toiminnassaan säästämään energiaa sekä käyttämään ja kierrättämään materiaaleja tehokkaasti. Ympäristöselvityksen perusteella voidaan todeta, että yrityksen ja sen henkilöstön ympäristöasioiden hoito ja tietoisuus on hyvällä tasolla. Henkilöstön ympäristötietoutta kehitetään ja ylläpidetään ohjeistamalla oikeaoppiseen kierrättämiseen sekä energian ja veden säästämiseen. 4.2 Toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset ja tavoitteet Lähtökohtaisesti kasvinjalostustoiminta on sen kaltaista, että tuotteiden kautta saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Itse toiminta on tuotekehitystä, josta syntyvät negatiiviset ympäristövaikutukset ovat vähäisiä.

10 Raportti 10 (11) Borealin keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät energian kulutukseen. Sähköenergiasta suurin osa kuluu kasvihuoneiden valaistukseen. Lämpöenergiasta suurin osa kuluu kasvihuoneiden lämmittämiseen ja viljan kuivaamiseen. Yrityksen toimintaan ei kohdistu suuria ympäristöriskejä, mutta seuraamalla muuttuvaa ympäristölainsäädäntöä ja puuttumalla pieniinkin riskimahdollisuuksiin voidaan varmistua toiminnan riskittömyydestä myös tulevaisuudessa. Toiminnan ympäristötavoitteet liittyvät keskeisesti energian käytön tehostamiseen. Sähköenergian kulutukseen vaikuttamista selvitetään erityisesti kasvihuoneen valaistusmuutosten avulla. Lämpöhäviöiden kartoituksella ja tiivistämällä rakenteita saavutetaan säästöjä lämpöenergian kulutuksessa. Lisäksi jätteen vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen sekä ympäristöasioista vastaavan nimittäminen ovat tavoitteina. Energian kulutuksen pienentämiseksi viime vuosina on tehty monia toimenpiteitä. Työtilojen lämpöeristyksiä on parannettu, laboratorioiden LVI-järjestelmiä, puhtaan veden tuotantolaitteistoja ja kasvihuoneen jäähdytysjärjestelmiä on uusittu ja puimalarakennuksen lämpötaloutta parannettu. Borealissa on testattu myös pienessä mittakaavassa kasvihuoneiden suurpainenatriumlamppujen (SPN-lamput) korvaamista vähemmän energiaa vaativilla LED-lampuilla. Uuden kasvihuoneen rakentaminen on investointivaiheessa ja se valmistuu vuoden 2015 syksyyn mennessä. Uuden ja kahden olemassa olevan kasvihuoneen lämmitysjärjestelmäksi vaihdetaan energian säästämiseksi maalämpö, jonka rakentaminen aloitettiin syksyllä Investointi tehostaa merkittävästi energian käyttöä Borealilla. Koko yrityksen kannalta tehtäviä lämmitysenergian säästämiseen tähtääviä toimenpiteitä on lämpöhäviöiden kartoitus ja rakenteiden tiivistäminen. Energian kulutusta seurataan ja pyritään vähentämään. Borealin henkilökuntaa kannustetaan energian säästämiseen. Lisäksi remonttien yhteydessä parannetaan energiatehokkuutta. Jätteiden määrän vähentäminen on todettu vaikeaksi, mutta materiaalitehokkuuteen suositellaan kiinnitettävän entistä enemmän huomiota. Kierrätyksen tehostamiseksi käytössä on kierrätysohjeet sekä työpisteillä riittävästi keräysastioita eri jätejakeita varten. 4.3 Ympäristötunnusluvut Energia Borealissa suurin osa energiasta kuluu lämmittämiseen, kasvihuoneiden valaistukseen, koneelliseen jäähdytykseen ja viljan kuivaamiseen. Lämmitykseen käytetään kaukolämpöä, joka on pääsääntöisesti tuotettu jyrsinpolttoturpeella ja metsähakkeella. Borealissa käytetty sähkö on tuotettu pääasiassa vesienergialla Päästöt ja jätteet Borealin varsinaisesta toiminnasta ei synny merkittävästi suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyy lähinnä työmatkoista ja rahdeista. Borealin toiminnasta aiheutuvat päästöt vesiin ovat pieniä ja syntyvät lannoituksesta sekä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytössä noudatetaan valmistajan ohjeita sekä ympäristötukiehtoja.

11 Raportti 11 (11) Määräysten mukaisuus ja ympäristökustannukset Kaiken jätteeksi päätyvän materiaalin määrää pyritään Borealin prosesseissa vähentämään. Materiaaleja kierrätetään ja käytetään mahdollisimman paljon uudelleen. Kaikki syntyvät jätteet lajitellaan ja kaikki kierrätyskelpoiset materiaalit kierrätetään. Biojäte kerätään ja kuljetetaan Luonnonvarakeskuksen kompostiin. Käyttökelpoinen ylimääräinen vilja viedään riistapelloille. Siementen käsittelyssä syntyvä esipuhdistusjäte viedään poltettavaksi Vapo Oy:lle. Esipuhdistusjätettä syntyy noin 100 m 3 vuodessa. Ekokem Oy hoitaa Borealin ongelmajätteet, joita syntyy lähinnä laboratoriotyössä. Laboratorioiden ongelmajätteen määrä on pienentynyt huomattavasti, kun töissä on siirrytty käyttämään uusia vaarattomia aineita. Muissa yksiköissä syntyviä ongelmajätteitä ovat kasvinsuojeluaineet, peittausaineet, peitattu jätevilja sekä öljyt. Boreal noudattaa toiminnassaan ympäristölainsäädäntöä, toimintaa koskevia lupaehtoja sekä muita määräyksiä. Kasvinjalostustoiminnan harjoittaminen ei edellytä ympäristönsuojelulaissa mainittuja ympäristölupia. Peltoviljelyssä Boreal noudattaa samoja ympäristötukiehtoja kuin viljelijät. Boreal vuokraa jalostustoiminnassaan tarvittavia peltomaita maanomistajilta. Käytössä olevista peltolohkoista maataloustuet saa aina pellon omistaja, joka valvoo tukiehtojen täyttymistä. Maataloudesta aiheutuvia ympäristökuormituksia vähennetään ympäristötukiehtojen lannoitus- ja kasvinsuojeluohjeita noudattamalla.

Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 31.12.2013

Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 31.12.2013 Raportti 1 (12) Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 1. Organisaation kuvaus 1.1 Organisaation perustiedot Borealin kestävä liiketoiminta perustuu taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun

Lisätiedot

YRITYSVASTUURAPORTTI Boreal Kasvinjalostus Oy

YRITYSVASTUURAPORTTI Boreal Kasvinjalostus Oy YRITYSVASTUURAPORTTI 2015 Boreal Kasvinjalostus Oy Sisällys 1. Boreal ja yritysvastuu... 2 1.2. Toimintaympäristö... 2 1.3. Vastuullista johtamista... 3 2. Sidosryhmät ja sidosryhmäyhteistyö... 3 2.2.

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset KESKEISIÄ TAVOITTEITA JA TULOKSIA 07.10.2016 Esittelemme tällä sivulla keskeisiä taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun tavoitteita ja tuloksia. Lisää vastuullisuustyömme tuloksia

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014 Riku Kytömäki toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Tilinpäätös 2013 Markkinakatsaus Kilpailuasema Tavoitteet ja strategia Näkymät vuodelle 2014-2 - Vuonna 2013 liikevaihto oli

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Maintpartner-konserni

Maintpartner-konserni Maintpartner-konserni Yritysesittely Huhtikuu 2016 100 % teollisuuden kunnossapitoa Itämeren alueella Avainluvut 2015 Liikevaihto 170 M, EBITDA 4,4 M Henkilöstön määrä 1600 Omistuspohja Pääomasijoittaja

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Palkat ja palkitseminen 2016

Palkat ja palkitseminen 2016 Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2016 Hallinnointi 1 Palkat ja palkitseminen 2016 Hallituksen jäsenten palkkiot Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista toimikaudeksi kerrallaan.

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö monipuoliset

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien

Lisätiedot

TILIKAUDEN TULOS 2009

TILIKAUDEN TULOS 2009 TILIKAUDEN TULOS 2009 1.3.20101 Tärkeä huomautus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille se esitetään Yhtiön

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 PALKITSEMISTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS... 2 2.1 HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKITSEMINEN JA PALKITSEMISEN VALMISTELU... 2 2.2 TOIMITUSJOHTAJAN

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.8 Esitys 3.4.8 8 Suominen yhteensä Milj. EUR Q1/8 Q1/7 Q4/7 7 Liikevaihto 54,5 54,3 54,1 15, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta -,1 1,3 -,6 1,7 Liikevoitto -,1 1,3-6,8

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31.12.2013 [tilintarkastamaton] Vahva vire jatkuu Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 23.5% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.8m Q4/2012). Vuoden alusta

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot