Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti

Transkriptio

1 Raportti 1 (11) Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 1. Organisaation kuvaus 1.1 Organisaation perustiedot Kasvinjalostuksella on laaja vaikutuksensa ruuantuotantoon ja koko yhteiskuntaan niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Sen avulla parannetaan viljelyn edellytyksiä kestävällä tavalla. Vastuullisuuden merkitys ruuantuotannossa on noussut yhä vahvemmin esille viime vuosina ja myös Borealilla sen merkitys nähdään tärkeänä. Olemme olennainen osa kestävää ruokaketjua ja huolehdimme oloihimme soveltuvien lajikkeiden kehittämistä Suomessa. Huomioimme toiminnassamme ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön. Edistämme osaltaan toiminnallamme ja lajikkeillamme luonnonvarojen kestävää käyttöä. Henkilöstöllemme tarjoamme turvallisen, terveellisen, tasa-arvoisen ja kannustavan työympäristön, jota olemme sitoutuneet kehittämään jatkuvasti. Borealin vastuullinen liiketoiminta rakentuu työhyvinvoinnista, asiakaskeskeisyydestä, paikallisuudesta sekä oman toiminnan ympäristö- ja taloudellisen vastuun hoitamisesta. Pohjoista kasvua jo 20 vuotta Boreal Kasvinjalostus Oy on ollut osa kotimaista elintarvikeketjua jo 20 vuoden ajan. Jalostamme ja markkinoimme peltokasvilajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijöille. Jalostusohjelmissamme ovat mukana tärkeimmät Suomessa viljeltävät peltokasvilajit; viljat, öljy- ja nurmikasvit sekä herne ja härkäpapu. Boreal on historiansa aikana lunastanut paikkansa ja kehittynyt koko elintarvikesektorin merkittäväksi toimijaksi Suomessa. Työllämme on olennainen merkitys siihen, että kasvintuotantoa voidaan oloissamme harjoittaa ja tuottaa raakaainetta kotimaisen elintarviketeollisuuden tarpeisiin ja edelleen kuluttajien käyttöön. Tuotteemme, pohjoisiin oloihin soveltuvat peltokasvilajikkeet ovat kotimaisen kasvintuotannon perusta. Solmimme lajikkeistamme tuotanto- ja markkinointisopimuksia siemenliikkeiden kanssa. Kehitämme vastuullisesti toimintaamme ja jalostusohjelmiamme tavoitteenamme tuottaa entistä parempia lajikkeita asiakkaillemme; viljelijöille ja satoa käyttävälle teollisuudelle. Olemme oman alamme markkinajohtaja Suomessa. Borealin noin 70:llä markkinoilla olevalla lajikkeella viljellään kaksi kolmasosaa Suomen pelloista. Kotimaan markkinoilla toimimisen lisäksi Borealin tavoitteena on vientiliiketoiminnan kehittäminen erityisesti Suomen lähialueilla. Omistus Suomen valtio 60,75 %, Hankkija Oy 13,08 %, Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö 6,54 %, Tilasiemen Oy 6,54 %, Vilmorin & Cie 6,54 %, MTK ry 6,07 % ja SLC r.f. 0,47 %. Hallituksen puheenjohtaja Kaj Friman

2 Raportti 2 (11) Toimitusjohtaja Markku Äijälä Henkilöstömäärä 72 Päätoimipaikka Suomessa Jokioinen 1.2 Yhteiskuntavastuun johtaminen ja toimintaperiaatteet Boreal Kasvinjalostus Oy on valtion enemmistö-omisteinen yhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa Valtionneuvoston kanslia. Boreal luokitellaan markkinaehtoisesti toimivaksi strategisesti tärkeäksi yhtiöksi. Yhtiön toimintaa johtaa ja valvoo hallitus. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta apunaan johtoryhmä ja muut tarvittavat asiantuntijat. Borealin arvot Arvot ohjaavat Borealin jokapäiväistä toimintaa ja vastuullisuutta niin yrityksen sisäisesti kuin suhteessa asiakkaisiimme ja sidosryhmiimme. Henkilöstö on yhdessä johdon kanssa määrittänyt Borealin arvot ja toimintaperiaatteet ja hallitus on ne vahvistanut. Arvomme ovat kumppanuus, kehittyminen ja menestyminen. Arvostamme ja kunnioitamme asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja toisiamme. Edistämme pitkäjänteistä yhteistyötä avoimella ja rehellisellä toiminnalla. Osaaminen on tärkein voimavaramme, kehitämme sitä jatkuvasti. Tahdomme onnistua yksilöinä, ryhmänä ja yhtiönä, ja tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme. Rakennamme tulevaisuutta vastuullisesti yhteistyössä ja yhteisin tavoittein. Toimimme vastuullisesti Borealin hallitus on vahvistanut toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joiden mukaan noudatamme voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, harjoitamme liiketoimintaamme rehellisesti ja eettisesti, suoritamme hankinnat taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti vapaassa kilpailutilanteessa. Henkilöstölle tarjoamme turvallisen ja terveellisen työympäristön ja sitoudumme jatkuvasti kehittämään sitä. Kohtelemme kaikkia työntekijöitä reilusti ja tasa-arvoisesti emmekä suvaitse työpaikalla minkäänlaista syrjintää, uhkailua, häirintää tai loukkauksia. Kaikki työntekijät ovat voimassa olevan työehtosopimuksen piirissä. Palkkaamme vakituisiin työsuhteisiin 18 vuotta täyttäneitä ja määräaikaisiin työsuhteisiin tai kesätöihin 15 vuotta täyttäneitä. Kaikki vakituiset työntekijät ovat kannustavan palkkausjärjestelmän piirissä. Jokaisella on suoritustaan parantamalla mahdollisuus vaikuttaa toimintansa tulokseen ja sen kautta omaan ansioonsa. Järjestämme säännöllisesti kehityskeskustelut ja työilmapiiritutkimuksia. Vaikutamme kansallisesti sekä Euroopan tasolla alan yhteistyöelimissä edistääksemme kasvinjalostusta ja siemenmarkkinoiden toimivuutta. Olemme mukana mm. eurooppalaisen siemenjärjestön (European Seed Association) ESA:n, Suomen siemenkauppiaitten yhdistyksen ja Vilja-alan yhteistyöryhmän toiminnassa.

3 Raportti 3 (11) Huomioimme toiminnassamme ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön. Pyrimme säästämään energiaa ja käyttämään sekä kierrättämään materiaaleja tehokkaasti. Edistämme lajikkeillamme luonnonvarojen kestävää käyttöä. 1.3 Sidosryhmät ja asiakkaat Asiakaskeskeisyys ohjaa toimintaamme Borealin tärkeimmät sidosryhmät ovat siemenkaupan yritykset, viljelijät, satoa käyttävä teollisuus, yhtiön omistajat sekä alaan liittyvät tutkimuslaitokset, viranomaiset ja Huoltovarmuuskeskus. Borealin kumppanit ja asiakkaat, eli siemenkaupan yritykset sekä viljelijät ja satoa käyttävä teollisuus odottavat Borealilta uusia entistä kilpailukykyisempiä lajikkeita toimintansa varmistamiseksi. Viljelijöiden intresseissä ovat satoisat ja viljelyvarmat maamme eri osiin ja erilaisiin olosuhteisiin viljeltäviksi soveltuvat lajikkeet. Satoa käyttävä teollisuus puolestaan odottaa lajikkeiden täyttävän erityisesti laadultaan heidän kriteerinsä. Vahva markkina-asemamme osoittaa, että odotuksiin on pystytty vastaamaan varsin kattavasti. Vuonna 2014 tiivistimme yhteydenpitoa viljelijöiden suuntaan kutsumalla kokoon viljelijäryhmän, jonka kanssa järjestämme tapaamisia muutaman kerran vuodessa vaihtuvien teemojen ympärillä. Yhtiön omistajat ja Huoltovarmuuskeskus odottavat Borealin vastaavan kattavasti Suomen elintarviketuotannon lajiketarpeisiin siten, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja jatkuvasti kehittyvää. Tiivis yhteistyö alan tutkimuslaitosten kanssa on ollut tuottoisaa ja molempia osapuolia hyödyttävää. Tälläkin hetkellä yhteisiä jalostukseen liittyviä hankkeita on meneillään mm. Luonnonvarakeskus Luken kanssa. Vuoden 2014 aikana aloitimme yhteistyön Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikön kanssa. Yhteistyön myötä agrologiopiskelijoilla on entistä parempi mahdollisuus perehtyä kasvinjalostukseen ja saada tietoa niin jalostuksesta kuin uusista lajikkeistakin. Boreal on edustettuna (Merja Veteläinen) eurooppalaisen siemenjärjestön (European Seed Association, ESA) työryhmässä (Working Group for Research and Innovation), joka toimii ja edistää kasvinjalostustutkimusta ja innovaatioita sekä alan koulutusta EU-tasolla. Lisäksi olemme mukana yhteispohjoismaisessa esijalostushankkeessa. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on hyvin tiivistä. Lajiketarpeita päivitetään tapauskohtaisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toimintaympäristön muutokset ja asiakastarpeet huomioiden. Asiakastyytyväisyys Borealin toiminta on pääosin business to business -toimintaa. Asiakaspalautetta saamme yhteistyöyrityksiltä ja viljelijöiltä suoraan. Tavoitteiden toteutumista seuraamme tiiviillä yhteydenpidolla asiakkaisiin sekä viljelijäkyselyjen avulla. Viimeisin viljelijäkysely on tehty vuonna 2012 ja sen perusteella kotimaisen kasvinjalostuksen arvostus on korkealla suomalaisten viljelijöiden keskuudessa. Viljelijät kokevat, että kasvinjalostuksen kautta saadaan selvää sadonlisäystä ja laatuetua. Kotimaisella kasvinjalostuksella koetaan olevan merkittävä rooli viljelyn tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa ja kotimaisten lajikkeiden käytön viljelijät näkivät panostuksena tuotekehitykseen, jota tehdään juuri heidän viljelyään varten. Vastausten

4 Raportti 4 (11) perusteella viljelijät kokevat myös, että kotimainen kasvinjalostus on vastannut markkinoiden tarpeisiin tuomalla viljelyyn lajikkeita, joita elintarvikeketju tarvitsee. 1.4 Tuotteet ja palvelut Kasvinjalostus kestävän ruokaketjun turvaajana Borealin tavoitteena on parantaa koko suomalaisen elintarviketuotannon kannattavuutta uusien, entistä parempien lajikkeiden avulla. Kasvinjalostustyö on tulevaisuuteen suuntautuvaa tuotekehitystyötä. Toiminta on pitkäjänteistä, sillä uuden lajikkeen jalostus on pitkä prosessi; risteytyksestä lajikkeen markkinoille tuloon kestää vuotta lajista riippuen. Kasvinjalostuksen sadon arvoa nostava vaikutus on noin 1 % vuodessa. Pitkällä aikavälillä jalostusta voidaan pitää tärkeimpänä yksittäisen sadon arvon nostajana. Jalostus luo vuosi vuodelta kumulatiivisesti kertyvää lisätuottoa sadolle. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja osana tätä päätimme vuonna 2014 merkittävistä investoinneista, joista suurimmat ovat jalostuksen genomisen valinnan kehittäminen ohralle, uuden kasvihuoneen rakentaminen sekä lajikekoetoimintaan soveltuvien peltojen hankinta. Genominen valinta tulee nopeuttamaan ohran satoisuusjalostusta huomattavasti nykyisestä ja sen kehittäminen pitää Borealin osaamisen kansainvälisestikin vertailtuna huipputasolla. Riittävät, modernilla tekniikalla varustetut kasvihuonetilat ja omassa hallinnassa olevat pellot puolestaan varmistavat toiminnan perusedellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen. Borealin osaamisella on olennainen merkitys koko kotimaisessa elintarvikeketjussa. Kasvinjalostuksen kautta aikaansaadulla lajikekehityksellä varmistetaan osaltaan viljelymahdollisuudet oloissamme sekä kestävän kasvintuotannon edellytykset ja kehittymismahdollisuudet. Laadukkaiden lajikkeiden myötä myös elintarviketeollisuudella on käytössään laadukasta ja käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta. Olemme näin osaltamme mukana varmistamassa myös kuluttajille laadukkaita elintarvikkeita. Tekemällemme työlle on myönnetty myös Avainlippu-tunnus merkkinä suomalaisesta työstä ja osaamisesta. Pitkäjänteisen ja olosuhteiden muutoksia aktiivisesti seuraavan jalostustoimintamme tavoite on selkeä: tähtäämme paitsi sadon laadun ja määrän parantamiseen, myös koko kotimaisen tuotantoketjun tuottavuuden tehostamiseen. Kasvinjalostuksella vähennetään myös tuotannon riskejä, kuten laatutappioita, talvehtimisvaurioita ja satovahinkoja. Vuonna 2014 kasvilajikelautakunta hyväksyi kaikki Borealin hakemat viisi uutta lajiketta kasvilajikeluetteloon. Kansalliseen kasvilajikeluetteloon päässyt lajike on käynyt läpi viralliset viljelyarvokokeet Suomessa ja niissä lajike on todettu viljelyarvoltaan parannukseksi vallitsevaan lajikevalikoimaan. Näin ollen uudet lajikkeet tuovat markkinoille tulleessaan lisäarvoa koko kasvintuotantoketjuun. 2. Taloudellinen vastuu Borealin tuotot perustuvat suurimmalta osin kasvinjalostajanoikeuslainsäädännön antamiin immateriaalioikeuksiin ja niiden lisensiointiin. Tärkeimmät tulonlähteet ovat sertifioidun siemenen hintaan sisältyvä rojalti ja tilan oman siemenen (TOS) käyttömaksut. Nämä varmistavat kotimaisen kasvinjalostustyön jatkuvuuden,

5 Raportti 5 (11) 2.2 Taloudellisen toiminnan tunnusluvut Rahavirrat toimintamme kehittämisen sekä uusien entistä parempien lajikkeiden kehittämisen asiakkaidemme tarpeisiin. Kasvinjalostuspalveluja myydään myös Huoltovarmuuskeskukselle. Tällä varmistetaan kansallisen huoltovarmuuden kannalta merkittävien lajien lajikejalostuksen säilyminen Suomessa. Muita Borealin tulonlähteitä ovat siemenmyynnistä saatavat tuotot, kasvinjalostusmaksut sekä erillisprojektien tuotot. Borealin tehtävä on turvata suomalaisen elintarvikehuollon kilpailukykyä varmistamalla jalostusaineistojen omistus ja pohjoisten olojen lajikejalostus. Yhtiön kehityshankkeet ja innovaatiotoiminta tukevat lajikejalostusta. Uusien lajikkeidemme kautta tuotamme asiakkaillemme taloudellista lisäarvoa. Päättyneellä tilikaudella yhtiön liikevaihto kasvoi 4 %. Borealin markkinaosuus Suomessa vuonna 2014 oli viljoilla 57 % (2013: 58 %) ja öljykasveilla 59 % (2013: 60 %). Nurmikasvilla lajikekohtaisen markkinaosuuden arviointi on vaikeampaa, mutta arviolta Borealin markkinaosuus nurmentuotannossa on n. 75 %. Omistaja-arvoa kuvaava tunnusluku ROCE-WACC oli 3,2 (2013: 2,5), kun oman pääoman tuottovaatimus oli 6 % ja vieraan pääoman tuottovaatimus 3 %. Omistajillemme tuotamme taloudellista tuottoa. Maksoimme viime vuonna osakkeen omistajillemme osinkoina yhteensä euroa. Asiakkaat Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä Tavaroiden ja Materiaali- ja palveluostot palveluiden toimittajat Liiketoiminnan muut kulut Yhteensä Henkilöstö Henkilöstökulut Julkinen sektori Verot Osakkeenomistajat Osingot Investoinnit Yhtiön oman toiminnan kehittämiseen jääneet varat Borealin verojalanjälki Verojalanjälki kuvaa yrityksen kokonaisverokuormaa eli sitä, kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy verotuloja yhteiskunnalle. Verojalanjälki kertoo millaisia veroja ja kuinka paljon yritys maksaa. Borealin verojalanjälki vuonna 2014 oli t (2013: t ). Kaikki verot on maksettu Suomeen.

6 Raportti 6 (11) Boreal verojalanjälki 2014 t Ennakonpidätyk set 830 Tuloverot 91 Arvonlisäverot 1286 Työnantajamaksut 611 Kiinteistö, vakuutus, auto ja ajoneuvoverot Sosiaalinen toiminta 3.1 Henkilöstö 3.2 Henkilöstön määrä ja rakenne Ammattitaitoinen henkilöstö on menestyksemme avain. Henkilöstöstrategian keskeisenä tavoitteena on panostaa huippuammattitaitoiseen henkilöstöön. Yhtiön henkilöstöstrategia on kirjattu osana hallituksen hyväksymään yhtiön toimintastrategiaan, jonka hallitus päivittää vuosittain. Yhtiöllä on oma työehtosopimus, joka sisältää kannustavan palkkausjärjestelmän. Palkkausjärjestelmä koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta osasta sekä tulospalkkiosta. Kaikkiin työntekijöihin sovelletaan palkkausjärjestelmää, jossa palkkauksen suuruuteen vaikuttavat tehtävän vaativuus ja henkilökohtainen työssä suoriutuminen. Koko Borealin henkilöstö kuuluu tulospalkkausjärjestelmän piiriin. Tulospalkkiot perustuvat yhtiö- ja henkilötasolle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kaikki uudet työntekijät perehdytetään ja perehdytys on esimiesten vastuulla. Tilikaudella 2014 tehtyjen henkilötyövuosien määrä Borealilla oli 71,3 (2013: 72,5). Tilikauden päättyessä henkilökuntaa oli 72 (2013: 70), joista 67 (2013: 68) oli vakituisia. Koko henkilöstön toimipaikka on Jokioinen. Henkilöstöstä pääosa tekee töitä tuotekehityksessä 77 %, markkinoinnissa ja tuotannossa 13 % ja hallinnossa 10 %. Ruuhkahuippujen tasoittamiseksi ja runsaiden ylitöiden välttämiseksi käytetään sesonkityövoimaa. Tilikaudella 2014 vuokratyötä käytettiin 1,1 (2013: 0,9) htv. Paikallisesti Boreal on Jokioisten kunnassa neljänneksi suurin työnantaja. Vapaaehtoista lyhennettyä työaikaa vakituisista teki vuoden 2014 aikana 5 henkilöä. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus oli 1,5 % (2013: 9,2 %). Henkilöstön keski-ikä

7 Raportti 7 (11) oli 47,3 (2013: 46,6) vuotta. Henkilöstön osaamista ylläpidetään ja kehitetään talon sisäisillä ja ulkopuolisilla koulutuksilla. Vuonna 2014 Borealille palkattiin yksi uusi työntekijä. Lomautuksia tai irtisanomisia ei kuluneella tilikaudella ollut. 3.4 Tasa-arvo Yhtiössä on tehty tasa-arvosuunnitelma. Naisten osuus vakituisesta henkilökunnasta oli tilikauden päättyessä 64,2 %. Hallituksessa on viisi jäsentä, joista yksi on nainen. Johtoryhmästä yli puolet on naisia. Vuodesta 2000 alkaen käytössä ollut kannustava palkkausjärjestelmä on poistanut sukupuolesta johtuvat palkkaerot kokonaan. Naiset ja miehet saavat vastaavasta tehtävästä ja suorituksesta saman palkan. 3.5 Palkitseminen 3.6 Osaamisen kehittäminen ja koulutus 3.7 Työhyvinvointi ja työterveys Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko henkilöstöä. Tulospalkkio perustuu yhtiötasolle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Tavoitteita ovat koko henkilöstöllä liikevoitto ja sertifioidun siemenen rojaltikertymä sekä kolmantena tavoitteena osalla henkilöstöstä markkinaosuuden kasvattaminen Etelä-Suomessa ja osalla henkilökohtainen suoriutuminen. Maksimipalkkio on henkilöstöllä tehtävästä riippuen 8-20 % ja toimitusjohtajalla 24 % vuosipalkasta. Vuodelta 2014 maksettiin sivukuluineen 146 (292) t :n tulospalkkio, joka jakaantui kaikkiaan 66 henkilölle. Kehityskeskustelut käydään jokaisen työntekijän kanssa vuosittain. Kehityskeskusteluja käyvät esimiehet ovat saaneet tehtävään koulutusta. Kehityskeskusteluja varten on luotu asialista, jota noudatetaan keskustelun runkona. Vakituisesta henkilöstöstä 6 %:ia on väitellyt tohtoriksi, 25 %:lla on yliopisto tai korkeakoulututkinto, 20 %:lla AMK-tutkinto, 19 %:lla opistotason koulutus ja 30 %:n koulutustausta on maatalousteknikko, ammattikoulu tai peruskoulu. Palkallisesta työajasta 1,4 % käytettiin koulutukseen. Itsensä kehittämiseksi työn ohessa merkittävää lisäpätevyyttä hankkineelle ja työssä hyödynnettäviä lisätutkintoja suorittaneelle maksetaan kannustinpalkkiona viikon palkkaa vastaava rahasuoritus. Boreal kannustaa työntekijöitä tekemään keksintöjä ja maksaa keksinnöistä työsuhdekeksintöohjesäännön mukaisia korvauksia. Patentoinnin ulkopuolelle jäävistä keksinnöistä, jotka hyödyttävät Borealin arkirutiinien suorittamista, aikaansaavat kustannussäästöä tai parantavat työhyvinvointia, maksetaan ideapalkkiota. Henkilöstön työhyvinvointia selvitetään joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Viimeksi kysely teetettiin vuonna 2013 kuudennen kerran ja seuraavan kerran kysely tehdään syksyllä Tavoitteena on selvittää työyhteisön vahvuudet ja toisaalta selkeimmät työhyvinvoinnin kehittämiskohteet. Kysely toteutettiin yhteistyössä LähiTapiolan kanssa, kuten muillakin kerroilla. Kyselyn perusteella esille nousseita kehittämiskohteita käsitellään henkilöstön kanssa ja niihin pyritään saamaan parannusta. Lisäksi sisäistä henkilökunnan koulutusta on lisätty. Henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa on muutaman viime vuoden aikana lisätty ja tuemme henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia mm. seteleillä.

8 Raportti 8 (11) Työterveys Työterveyshuolto ostetaan Suomen Terveystalo Oy:stä. Lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän työterveyshuoltotoiminnan lisäksi korvataan sairaanhoitopalvelut, erikoislääkärin konsultaatiot, tutkimukset ja toimenpiteet sekä fysikaalinen hoito sopimuksen mukaisesti. Ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon sisältyvät työhöntulotarkastus ja kolmen vuoden välein tehtävä terveystarkastus. Sairauspäivien osuus vuoden 2014 kokonaistyöajasta oli 3,7 (2,7) %. Sairauspoissaoloja kertyi yhteensä 42,5 (24) kuukautta. 3.8 Yhteiskunta Kasvinjalostuksella on sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti suuri merkitys ruuantuotannossa ja myös koko yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa kasvinjalostuksella on globaalisti kiistaton merkitys esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja väestön kasvun haasteisiin vastaamisessa. Suomen kaltaisten pohjoisempien alueiden rooli tulee ruoantuottajana kasvamaan. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan tuotannon painopiste on Euroopassa siirtymässä koilliseen. Paikallinen jalostus varmistaa kasvintuotantomme edellytykset Suomen oloissa paikallisella kasvinjalostuksella on kiistaton vaikutuksensa siihen, että viljelyä pohjoisissa oloissamme voidaan harjoittaa. Tarvitaan tänne soveltuvia lajikkeita. Lajikkeidemme kautta parannetaan paitsi kotimaisen kasvintuotannon, myös koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä. Elintarviketeollisuutemme on useilla toimialoilla ratkaisevan riippuvainen paikallisesta raaka-ainetuotannosta ja viime kädessä eri tekijöiden tuloksena taloudellisesti kannattavasta kasvintuotannosta maassamme. Laadukkaalla raaka-aineella on ratkaiseva merkitys elintarviketeollisuuden prosesseissa, niiden tehokkuudessa ja saannoissa sekä lopputuotteiden laadussa. Kasvinjalostuksen kautta aikaansaadulla lajikekehityksellä on osaltaan varmistettu se, että elintarviketeollisuudella on käytössään laadukasta, prosesseihin ja käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta. Elintarviketeollisuudessa laadukkaan raaka-aineen kautta saatava lisäarvo kertautuu edelleen kaupan ja palveluiden portaassa. Borealin jalostusohjelmissa on kattavasti mukana eri kasvilajeja sekä erityyppisiä lajikkeita. Suomessa viljeltävien valtalajien, kuten viljat ja nurmikasvit, lisäksi jalostamme myös esim. öljy- ja valkuaiskasveja. Näillä lajeilla katetaan pääosa Suomen viljelypinta-alasta. Erityyppisillä lajikkeilla vastaamme asiakkaidemme kysyntään maan eri osissa ja sadon eri käyttötarkoituksissa. Tulevaisuuden lajiketarpeiden ennakointi on haastavaa, joten erilaisia tarpeita varten on ylläpidettävä mahdollisimman monipuolista geeniainesta. Tähän liittyy kiinteästi kasvigenomiikkatiedon hyödyntäminen jalostuksessa. Boreal on mukana säilyttämässä geenivarojen saatavuutta tuleville sukupolville niin viljelijöiden, jalostuksen kuin tutkimuksenkin tarpeisiin. Olemme mukana geenipankkitoiminnassa tunnistamassa ja säilyttämässä geenivaroja. Kehityshankkeet tukevat tulevaisuuden lajikekehitystä Normaalin jalostustoiminnan lisäksi Boreal osallistuu moniin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka tukevat omaa jalostusta ja lajikekehitystä pitkällä aikajänteellä. Käynnissä olevilla jalostushankkeilla mm. parannetaan lajikkeiden

9 Raportti 9 (11) taudinkestävyyttä, tuodaan jalostusohjelmiin uutta perinnöllistä muuntelua ja lisätään geneettisen tason tietoa. Osana jalostusohjelmiemme kehittämistä aloitimme vuonna 2014 monitahoisella ohralla laajan genomisen valinnan käyttöönottoon tähtäävän kehityshankkeen. Genominen valinta tulee nopeuttamaan satoisuusjalostusta huomattavasti nykyisestä ja sen kehittäminen pitää Borealin osaamisen kansainvälisestikin vertailtuna huipputasolla. Asiakkaillemme eli viljelijöille ja satoa käyttävälle teollisuudelle uusien tekniikoiden käyttöönotto tulee näkymään siinä, että uusia, parempia lajikkeita saadaan markkinoille entistä nopeammin. Boreal osallistuu yhteispohjoismaisen kasvinjalostuksen PPP-ohjelmiin (Public private partnership), joiden tavoitteena on yhteistyössä muiden pohjoismaisten kasvinjalostajien ja tutkijoiden kanssa toteuttaa esijalostushankkeita. Esijalostus työ tähtää kasvinjalostukselle tärkeiden, uusien muuntelulähteiden, tuomiseen kunkin yrityksen jalostusohjelmaan. Esimerkiksi ohralla haetaan kestävyyslähteitä eri kasvitaudeille ja liitetään nämä esijalostuksen keinoin varsinaisiin jalostusohjelmiin. 4. Ympäristö Kestävän kehityksen periaatteena on varmistaa nykyhetken toimintaedellytykset vaarantamatta tulevien sukupolvien toimintaedellytyksiä. Kasvinjalostus on jo lähtökohdiltaan tämän periaatteen mukaista. Kasvinjalostuksella saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Positiivisia ympäristövaikutuksia ovat tuotannon tehostuminen pinta-alaa kohden sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vähäisempi tarve uusilla lajikkeilla. Lajikkeiden ravinteiden- ja vedenkäytön tehostaminen on tutkitusti parantunut uusilla lajikkeilla. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä, kun halutaan turvata satoisuuden ja viljelyn kannattavuuden kehitys. Jalostuksella pystytään osaltaan parantamaan myös lajikkeiden taudinkestävyyttä sekä ravinteiden ja veden käytön tehokkuutta. Näin voidaan osaltaan pienentää myös maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia. Borealin ympäristöpolitiikka on esitetty vuonna 2012 tehdyssä ympäristöselvityksessä, joka on tehty opinnäytetyönä. Samalla on kartoitettu myös yrityksen ympäristövaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä esitetty ympäristötavoitteet. 4.1 Ympäristöjohtaminen Borealin ympäristöpolitiikan on määritellyt yrityksen hallitus yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa, ja yhtiö on sitoutunut sen noudattamiseen. Boreal pyrkii toiminnassaan säästämään energiaa sekä käyttämään ja kierrättämään materiaaleja tehokkaasti. Ympäristöselvityksen perusteella voidaan todeta, että yrityksen ja sen henkilöstön ympäristöasioiden hoito ja tietoisuus on hyvällä tasolla. Henkilöstön ympäristötietoutta kehitetään ja ylläpidetään ohjeistamalla oikeaoppiseen kierrättämiseen sekä energian ja veden säästämiseen. 4.2 Toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset ja tavoitteet Lähtökohtaisesti kasvinjalostustoiminta on sen kaltaista, että tuotteiden kautta saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Itse toiminta on tuotekehitystä, josta syntyvät negatiiviset ympäristövaikutukset ovat vähäisiä.

10 Raportti 10 (11) Borealin keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät energian kulutukseen. Sähköenergiasta suurin osa kuluu kasvihuoneiden valaistukseen. Lämpöenergiasta suurin osa kuluu kasvihuoneiden lämmittämiseen ja viljan kuivaamiseen. Yrityksen toimintaan ei kohdistu suuria ympäristöriskejä, mutta seuraamalla muuttuvaa ympäristölainsäädäntöä ja puuttumalla pieniinkin riskimahdollisuuksiin voidaan varmistua toiminnan riskittömyydestä myös tulevaisuudessa. Toiminnan ympäristötavoitteet liittyvät keskeisesti energian käytön tehostamiseen. Sähköenergian kulutukseen vaikuttamista selvitetään erityisesti kasvihuoneen valaistusmuutosten avulla. Lämpöhäviöiden kartoituksella ja tiivistämällä rakenteita saavutetaan säästöjä lämpöenergian kulutuksessa. Lisäksi jätteen vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen sekä ympäristöasioista vastaavan nimittäminen ovat tavoitteina. Energian kulutuksen pienentämiseksi viime vuosina on tehty monia toimenpiteitä. Työtilojen lämpöeristyksiä on parannettu, laboratorioiden LVI-järjestelmiä, puhtaan veden tuotantolaitteistoja ja kasvihuoneen jäähdytysjärjestelmiä on uusittu ja puimalarakennuksen lämpötaloutta parannettu. Borealissa on testattu myös pienessä mittakaavassa kasvihuoneiden suurpainenatriumlamppujen (SPN-lamput) korvaamista vähemmän energiaa vaativilla LED-lampuilla. Uuden kasvihuoneen rakentaminen on investointivaiheessa ja se valmistuu vuoden 2015 syksyyn mennessä. Uuden ja kahden olemassa olevan kasvihuoneen lämmitysjärjestelmäksi vaihdetaan energian säästämiseksi maalämpö, jonka rakentaminen aloitettiin syksyllä Investointi tehostaa merkittävästi energian käyttöä Borealilla. Koko yrityksen kannalta tehtäviä lämmitysenergian säästämiseen tähtääviä toimenpiteitä on lämpöhäviöiden kartoitus ja rakenteiden tiivistäminen. Energian kulutusta seurataan ja pyritään vähentämään. Borealin henkilökuntaa kannustetaan energian säästämiseen. Lisäksi remonttien yhteydessä parannetaan energiatehokkuutta. Jätteiden määrän vähentäminen on todettu vaikeaksi, mutta materiaalitehokkuuteen suositellaan kiinnitettävän entistä enemmän huomiota. Kierrätyksen tehostamiseksi käytössä on kierrätysohjeet sekä työpisteillä riittävästi keräysastioita eri jätejakeita varten. 4.3 Ympäristötunnusluvut Energia Borealissa suurin osa energiasta kuluu lämmittämiseen, kasvihuoneiden valaistukseen, koneelliseen jäähdytykseen ja viljan kuivaamiseen. Lämmitykseen käytetään kaukolämpöä, joka on pääsääntöisesti tuotettu jyrsinpolttoturpeella ja metsähakkeella. Borealissa käytetty sähkö on tuotettu pääasiassa vesienergialla Päästöt ja jätteet Borealin varsinaisesta toiminnasta ei synny merkittävästi suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyy lähinnä työmatkoista ja rahdeista. Borealin toiminnasta aiheutuvat päästöt vesiin ovat pieniä ja syntyvät lannoituksesta sekä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytössä noudatetaan valmistajan ohjeita sekä ympäristötukiehtoja.

11 Raportti 11 (11) Määräysten mukaisuus ja ympäristökustannukset Kaiken jätteeksi päätyvän materiaalin määrää pyritään Borealin prosesseissa vähentämään. Materiaaleja kierrätetään ja käytetään mahdollisimman paljon uudelleen. Kaikki syntyvät jätteet lajitellaan ja kaikki kierrätyskelpoiset materiaalit kierrätetään. Biojäte kerätään ja kuljetetaan Luonnonvarakeskuksen kompostiin. Käyttökelpoinen ylimääräinen vilja viedään riistapelloille. Siementen käsittelyssä syntyvä esipuhdistusjäte viedään poltettavaksi Vapo Oy:lle. Esipuhdistusjätettä syntyy noin 100 m 3 vuodessa. Ekokem Oy hoitaa Borealin ongelmajätteet, joita syntyy lähinnä laboratoriotyössä. Laboratorioiden ongelmajätteen määrä on pienentynyt huomattavasti, kun töissä on siirrytty käyttämään uusia vaarattomia aineita. Muissa yksiköissä syntyviä ongelmajätteitä ovat kasvinsuojeluaineet, peittausaineet, peitattu jätevilja sekä öljyt. Boreal noudattaa toiminnassaan ympäristölainsäädäntöä, toimintaa koskevia lupaehtoja sekä muita määräyksiä. Kasvinjalostustoiminnan harjoittaminen ei edellytä ympäristönsuojelulaissa mainittuja ympäristölupia. Peltoviljelyssä Boreal noudattaa samoja ympäristötukiehtoja kuin viljelijät. Boreal vuokraa jalostustoiminnassaan tarvittavia peltomaita maanomistajilta. Käytössä olevista peltolohkoista maataloustuet saa aina pellon omistaja, joka valvoo tukiehtojen täyttymistä. Maataloudesta aiheutuvia ympäristökuormituksia vähennetään ympäristötukiehtojen lannoitus- ja kasvinsuojeluohjeita noudattamalla.