Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 31.12.2014"

Transkriptio

1 Raportti 1 (11) Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 1. Organisaation kuvaus 1.1 Organisaation perustiedot Kasvinjalostuksella on laaja vaikutuksensa ruuantuotantoon ja koko yhteiskuntaan niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Sen avulla parannetaan viljelyn edellytyksiä kestävällä tavalla. Vastuullisuuden merkitys ruuantuotannossa on noussut yhä vahvemmin esille viime vuosina ja myös Borealilla sen merkitys nähdään tärkeänä. Olemme olennainen osa kestävää ruokaketjua ja huolehdimme oloihimme soveltuvien lajikkeiden kehittämistä Suomessa. Huomioimme toiminnassamme ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön. Edistämme osaltaan toiminnallamme ja lajikkeillamme luonnonvarojen kestävää käyttöä. Henkilöstöllemme tarjoamme turvallisen, terveellisen, tasa-arvoisen ja kannustavan työympäristön, jota olemme sitoutuneet kehittämään jatkuvasti. Borealin vastuullinen liiketoiminta rakentuu työhyvinvoinnista, asiakaskeskeisyydestä, paikallisuudesta sekä oman toiminnan ympäristö- ja taloudellisen vastuun hoitamisesta. Pohjoista kasvua jo 20 vuotta Boreal Kasvinjalostus Oy on ollut osa kotimaista elintarvikeketjua jo 20 vuoden ajan. Jalostamme ja markkinoimme peltokasvilajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijöille. Jalostusohjelmissamme ovat mukana tärkeimmät Suomessa viljeltävät peltokasvilajit; viljat, öljy- ja nurmikasvit sekä herne ja härkäpapu. Boreal on historiansa aikana lunastanut paikkansa ja kehittynyt koko elintarvikesektorin merkittäväksi toimijaksi Suomessa. Työllämme on olennainen merkitys siihen, että kasvintuotantoa voidaan oloissamme harjoittaa ja tuottaa raakaainetta kotimaisen elintarviketeollisuuden tarpeisiin ja edelleen kuluttajien käyttöön. Tuotteemme, pohjoisiin oloihin soveltuvat peltokasvilajikkeet ovat kotimaisen kasvintuotannon perusta. Solmimme lajikkeistamme tuotanto- ja markkinointisopimuksia siemenliikkeiden kanssa. Kehitämme vastuullisesti toimintaamme ja jalostusohjelmiamme tavoitteenamme tuottaa entistä parempia lajikkeita asiakkaillemme; viljelijöille ja satoa käyttävälle teollisuudelle. Olemme oman alamme markkinajohtaja Suomessa. Borealin noin 70:llä markkinoilla olevalla lajikkeella viljellään kaksi kolmasosaa Suomen pelloista. Kotimaan markkinoilla toimimisen lisäksi Borealin tavoitteena on vientiliiketoiminnan kehittäminen erityisesti Suomen lähialueilla. Omistus Suomen valtio 60,75 %, Hankkija Oy 13,08 %, Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö 6,54 %, Tilasiemen Oy 6,54 %, Vilmorin & Cie 6,54 %, MTK ry 6,07 % ja SLC r.f. 0,47 %. Hallituksen puheenjohtaja Kaj Friman

2 Raportti 2 (11) Toimitusjohtaja Markku Äijälä Henkilöstömäärä 72 Päätoimipaikka Suomessa Jokioinen 1.2 Yhteiskuntavastuun johtaminen ja toimintaperiaatteet Boreal Kasvinjalostus Oy on valtion enemmistö-omisteinen yhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa Valtionneuvoston kanslia. Boreal luokitellaan markkinaehtoisesti toimivaksi strategisesti tärkeäksi yhtiöksi. Yhtiön toimintaa johtaa ja valvoo hallitus. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta apunaan johtoryhmä ja muut tarvittavat asiantuntijat. Borealin arvot Arvot ohjaavat Borealin jokapäiväistä toimintaa ja vastuullisuutta niin yrityksen sisäisesti kuin suhteessa asiakkaisiimme ja sidosryhmiimme. Henkilöstö on yhdessä johdon kanssa määrittänyt Borealin arvot ja toimintaperiaatteet ja hallitus on ne vahvistanut. Arvomme ovat kumppanuus, kehittyminen ja menestyminen. Arvostamme ja kunnioitamme asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja toisiamme. Edistämme pitkäjänteistä yhteistyötä avoimella ja rehellisellä toiminnalla. Osaaminen on tärkein voimavaramme, kehitämme sitä jatkuvasti. Tahdomme onnistua yksilöinä, ryhmänä ja yhtiönä, ja tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme. Rakennamme tulevaisuutta vastuullisesti yhteistyössä ja yhteisin tavoittein. Toimimme vastuullisesti Borealin hallitus on vahvistanut toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joiden mukaan noudatamme voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, harjoitamme liiketoimintaamme rehellisesti ja eettisesti, suoritamme hankinnat taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti vapaassa kilpailutilanteessa. Henkilöstölle tarjoamme turvallisen ja terveellisen työympäristön ja sitoudumme jatkuvasti kehittämään sitä. Kohtelemme kaikkia työntekijöitä reilusti ja tasa-arvoisesti emmekä suvaitse työpaikalla minkäänlaista syrjintää, uhkailua, häirintää tai loukkauksia. Kaikki työntekijät ovat voimassa olevan työehtosopimuksen piirissä. Palkkaamme vakituisiin työsuhteisiin 18 vuotta täyttäneitä ja määräaikaisiin työsuhteisiin tai kesätöihin 15 vuotta täyttäneitä. Kaikki vakituiset työntekijät ovat kannustavan palkkausjärjestelmän piirissä. Jokaisella on suoritustaan parantamalla mahdollisuus vaikuttaa toimintansa tulokseen ja sen kautta omaan ansioonsa. Järjestämme säännöllisesti kehityskeskustelut ja työilmapiiritutkimuksia. Vaikutamme kansallisesti sekä Euroopan tasolla alan yhteistyöelimissä edistääksemme kasvinjalostusta ja siemenmarkkinoiden toimivuutta. Olemme mukana mm. eurooppalaisen siemenjärjestön (European Seed Association) ESA:n, Suomen siemenkauppiaitten yhdistyksen ja Vilja-alan yhteistyöryhmän toiminnassa.

3 Raportti 3 (11) Huomioimme toiminnassamme ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön. Pyrimme säästämään energiaa ja käyttämään sekä kierrättämään materiaaleja tehokkaasti. Edistämme lajikkeillamme luonnonvarojen kestävää käyttöä. 1.3 Sidosryhmät ja asiakkaat Asiakaskeskeisyys ohjaa toimintaamme Borealin tärkeimmät sidosryhmät ovat siemenkaupan yritykset, viljelijät, satoa käyttävä teollisuus, yhtiön omistajat sekä alaan liittyvät tutkimuslaitokset, viranomaiset ja Huoltovarmuuskeskus. Borealin kumppanit ja asiakkaat, eli siemenkaupan yritykset sekä viljelijät ja satoa käyttävä teollisuus odottavat Borealilta uusia entistä kilpailukykyisempiä lajikkeita toimintansa varmistamiseksi. Viljelijöiden intresseissä ovat satoisat ja viljelyvarmat maamme eri osiin ja erilaisiin olosuhteisiin viljeltäviksi soveltuvat lajikkeet. Satoa käyttävä teollisuus puolestaan odottaa lajikkeiden täyttävän erityisesti laadultaan heidän kriteerinsä. Vahva markkina-asemamme osoittaa, että odotuksiin on pystytty vastaamaan varsin kattavasti. Vuonna 2014 tiivistimme yhteydenpitoa viljelijöiden suuntaan kutsumalla kokoon viljelijäryhmän, jonka kanssa järjestämme tapaamisia muutaman kerran vuodessa vaihtuvien teemojen ympärillä. Yhtiön omistajat ja Huoltovarmuuskeskus odottavat Borealin vastaavan kattavasti Suomen elintarviketuotannon lajiketarpeisiin siten, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja jatkuvasti kehittyvää. Tiivis yhteistyö alan tutkimuslaitosten kanssa on ollut tuottoisaa ja molempia osapuolia hyödyttävää. Tälläkin hetkellä yhteisiä jalostukseen liittyviä hankkeita on meneillään mm. Luonnonvarakeskus Luken kanssa. Vuoden 2014 aikana aloitimme yhteistyön Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikön kanssa. Yhteistyön myötä agrologiopiskelijoilla on entistä parempi mahdollisuus perehtyä kasvinjalostukseen ja saada tietoa niin jalostuksesta kuin uusista lajikkeistakin. Boreal on edustettuna (Merja Veteläinen) eurooppalaisen siemenjärjestön (European Seed Association, ESA) työryhmässä (Working Group for Research and Innovation), joka toimii ja edistää kasvinjalostustutkimusta ja innovaatioita sekä alan koulutusta EU-tasolla. Lisäksi olemme mukana yhteispohjoismaisessa esijalostushankkeessa. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on hyvin tiivistä. Lajiketarpeita päivitetään tapauskohtaisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toimintaympäristön muutokset ja asiakastarpeet huomioiden. Asiakastyytyväisyys Borealin toiminta on pääosin business to business -toimintaa. Asiakaspalautetta saamme yhteistyöyrityksiltä ja viljelijöiltä suoraan. Tavoitteiden toteutumista seuraamme tiiviillä yhteydenpidolla asiakkaisiin sekä viljelijäkyselyjen avulla. Viimeisin viljelijäkysely on tehty vuonna 2012 ja sen perusteella kotimaisen kasvinjalostuksen arvostus on korkealla suomalaisten viljelijöiden keskuudessa. Viljelijät kokevat, että kasvinjalostuksen kautta saadaan selvää sadonlisäystä ja laatuetua. Kotimaisella kasvinjalostuksella koetaan olevan merkittävä rooli viljelyn tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa ja kotimaisten lajikkeiden käytön viljelijät näkivät panostuksena tuotekehitykseen, jota tehdään juuri heidän viljelyään varten. Vastausten

4 Raportti 4 (11) perusteella viljelijät kokevat myös, että kotimainen kasvinjalostus on vastannut markkinoiden tarpeisiin tuomalla viljelyyn lajikkeita, joita elintarvikeketju tarvitsee. 1.4 Tuotteet ja palvelut Kasvinjalostus kestävän ruokaketjun turvaajana Borealin tavoitteena on parantaa koko suomalaisen elintarviketuotannon kannattavuutta uusien, entistä parempien lajikkeiden avulla. Kasvinjalostustyö on tulevaisuuteen suuntautuvaa tuotekehitystyötä. Toiminta on pitkäjänteistä, sillä uuden lajikkeen jalostus on pitkä prosessi; risteytyksestä lajikkeen markkinoille tuloon kestää vuotta lajista riippuen. Kasvinjalostuksen sadon arvoa nostava vaikutus on noin 1 % vuodessa. Pitkällä aikavälillä jalostusta voidaan pitää tärkeimpänä yksittäisen sadon arvon nostajana. Jalostus luo vuosi vuodelta kumulatiivisesti kertyvää lisätuottoa sadolle. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja osana tätä päätimme vuonna 2014 merkittävistä investoinneista, joista suurimmat ovat jalostuksen genomisen valinnan kehittäminen ohralle, uuden kasvihuoneen rakentaminen sekä lajikekoetoimintaan soveltuvien peltojen hankinta. Genominen valinta tulee nopeuttamaan ohran satoisuusjalostusta huomattavasti nykyisestä ja sen kehittäminen pitää Borealin osaamisen kansainvälisestikin vertailtuna huipputasolla. Riittävät, modernilla tekniikalla varustetut kasvihuonetilat ja omassa hallinnassa olevat pellot puolestaan varmistavat toiminnan perusedellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen. Borealin osaamisella on olennainen merkitys koko kotimaisessa elintarvikeketjussa. Kasvinjalostuksen kautta aikaansaadulla lajikekehityksellä varmistetaan osaltaan viljelymahdollisuudet oloissamme sekä kestävän kasvintuotannon edellytykset ja kehittymismahdollisuudet. Laadukkaiden lajikkeiden myötä myös elintarviketeollisuudella on käytössään laadukasta ja käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta. Olemme näin osaltamme mukana varmistamassa myös kuluttajille laadukkaita elintarvikkeita. Tekemällemme työlle on myönnetty myös Avainlippu-tunnus merkkinä suomalaisesta työstä ja osaamisesta. Pitkäjänteisen ja olosuhteiden muutoksia aktiivisesti seuraavan jalostustoimintamme tavoite on selkeä: tähtäämme paitsi sadon laadun ja määrän parantamiseen, myös koko kotimaisen tuotantoketjun tuottavuuden tehostamiseen. Kasvinjalostuksella vähennetään myös tuotannon riskejä, kuten laatutappioita, talvehtimisvaurioita ja satovahinkoja. Vuonna 2014 kasvilajikelautakunta hyväksyi kaikki Borealin hakemat viisi uutta lajiketta kasvilajikeluetteloon. Kansalliseen kasvilajikeluetteloon päässyt lajike on käynyt läpi viralliset viljelyarvokokeet Suomessa ja niissä lajike on todettu viljelyarvoltaan parannukseksi vallitsevaan lajikevalikoimaan. Näin ollen uudet lajikkeet tuovat markkinoille tulleessaan lisäarvoa koko kasvintuotantoketjuun. 2. Taloudellinen vastuu Borealin tuotot perustuvat suurimmalta osin kasvinjalostajanoikeuslainsäädännön antamiin immateriaalioikeuksiin ja niiden lisensiointiin. Tärkeimmät tulonlähteet ovat sertifioidun siemenen hintaan sisältyvä rojalti ja tilan oman siemenen (TOS) käyttömaksut. Nämä varmistavat kotimaisen kasvinjalostustyön jatkuvuuden,

5 Raportti 5 (11) 2.2 Taloudellisen toiminnan tunnusluvut Rahavirrat toimintamme kehittämisen sekä uusien entistä parempien lajikkeiden kehittämisen asiakkaidemme tarpeisiin. Kasvinjalostuspalveluja myydään myös Huoltovarmuuskeskukselle. Tällä varmistetaan kansallisen huoltovarmuuden kannalta merkittävien lajien lajikejalostuksen säilyminen Suomessa. Muita Borealin tulonlähteitä ovat siemenmyynnistä saatavat tuotot, kasvinjalostusmaksut sekä erillisprojektien tuotot. Borealin tehtävä on turvata suomalaisen elintarvikehuollon kilpailukykyä varmistamalla jalostusaineistojen omistus ja pohjoisten olojen lajikejalostus. Yhtiön kehityshankkeet ja innovaatiotoiminta tukevat lajikejalostusta. Uusien lajikkeidemme kautta tuotamme asiakkaillemme taloudellista lisäarvoa. Päättyneellä tilikaudella yhtiön liikevaihto kasvoi 4 %. Borealin markkinaosuus Suomessa vuonna 2014 oli viljoilla 57 % (2013: 58 %) ja öljykasveilla 59 % (2013: 60 %). Nurmikasvilla lajikekohtaisen markkinaosuuden arviointi on vaikeampaa, mutta arviolta Borealin markkinaosuus nurmentuotannossa on n. 75 %. Omistaja-arvoa kuvaava tunnusluku ROCE-WACC oli 3,2 (2013: 2,5), kun oman pääoman tuottovaatimus oli 6 % ja vieraan pääoman tuottovaatimus 3 %. Omistajillemme tuotamme taloudellista tuottoa. Maksoimme viime vuonna osakkeen omistajillemme osinkoina yhteensä euroa. Asiakkaat Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä Tavaroiden ja Materiaali- ja palveluostot palveluiden toimittajat Liiketoiminnan muut kulut Yhteensä Henkilöstö Henkilöstökulut Julkinen sektori Verot Osakkeenomistajat Osingot Investoinnit Yhtiön oman toiminnan kehittämiseen jääneet varat Borealin verojalanjälki Verojalanjälki kuvaa yrityksen kokonaisverokuormaa eli sitä, kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy verotuloja yhteiskunnalle. Verojalanjälki kertoo millaisia veroja ja kuinka paljon yritys maksaa. Borealin verojalanjälki vuonna 2014 oli t (2013: t ). Kaikki verot on maksettu Suomeen.

6 Raportti 6 (11) Boreal verojalanjälki 2014 t Ennakonpidätyk set 830 Tuloverot 91 Arvonlisäverot 1286 Työnantajamaksut 611 Kiinteistö, vakuutus, auto ja ajoneuvoverot Sosiaalinen toiminta 3.1 Henkilöstö 3.2 Henkilöstön määrä ja rakenne Ammattitaitoinen henkilöstö on menestyksemme avain. Henkilöstöstrategian keskeisenä tavoitteena on panostaa huippuammattitaitoiseen henkilöstöön. Yhtiön henkilöstöstrategia on kirjattu osana hallituksen hyväksymään yhtiön toimintastrategiaan, jonka hallitus päivittää vuosittain. Yhtiöllä on oma työehtosopimus, joka sisältää kannustavan palkkausjärjestelmän. Palkkausjärjestelmä koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta osasta sekä tulospalkkiosta. Kaikkiin työntekijöihin sovelletaan palkkausjärjestelmää, jossa palkkauksen suuruuteen vaikuttavat tehtävän vaativuus ja henkilökohtainen työssä suoriutuminen. Koko Borealin henkilöstö kuuluu tulospalkkausjärjestelmän piiriin. Tulospalkkiot perustuvat yhtiö- ja henkilötasolle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kaikki uudet työntekijät perehdytetään ja perehdytys on esimiesten vastuulla. Tilikaudella 2014 tehtyjen henkilötyövuosien määrä Borealilla oli 71,3 (2013: 72,5). Tilikauden päättyessä henkilökuntaa oli 72 (2013: 70), joista 67 (2013: 68) oli vakituisia. Koko henkilöstön toimipaikka on Jokioinen. Henkilöstöstä pääosa tekee töitä tuotekehityksessä 77 %, markkinoinnissa ja tuotannossa 13 % ja hallinnossa 10 %. Ruuhkahuippujen tasoittamiseksi ja runsaiden ylitöiden välttämiseksi käytetään sesonkityövoimaa. Tilikaudella 2014 vuokratyötä käytettiin 1,1 (2013: 0,9) htv. Paikallisesti Boreal on Jokioisten kunnassa neljänneksi suurin työnantaja. Vapaaehtoista lyhennettyä työaikaa vakituisista teki vuoden 2014 aikana 5 henkilöä. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus oli 1,5 % (2013: 9,2 %). Henkilöstön keski-ikä

7 Raportti 7 (11) oli 47,3 (2013: 46,6) vuotta. Henkilöstön osaamista ylläpidetään ja kehitetään talon sisäisillä ja ulkopuolisilla koulutuksilla. Vuonna 2014 Borealille palkattiin yksi uusi työntekijä. Lomautuksia tai irtisanomisia ei kuluneella tilikaudella ollut. 3.4 Tasa-arvo Yhtiössä on tehty tasa-arvosuunnitelma. Naisten osuus vakituisesta henkilökunnasta oli tilikauden päättyessä 64,2 %. Hallituksessa on viisi jäsentä, joista yksi on nainen. Johtoryhmästä yli puolet on naisia. Vuodesta 2000 alkaen käytössä ollut kannustava palkkausjärjestelmä on poistanut sukupuolesta johtuvat palkkaerot kokonaan. Naiset ja miehet saavat vastaavasta tehtävästä ja suorituksesta saman palkan. 3.5 Palkitseminen 3.6 Osaamisen kehittäminen ja koulutus 3.7 Työhyvinvointi ja työterveys Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko henkilöstöä. Tulospalkkio perustuu yhtiötasolle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Tavoitteita ovat koko henkilöstöllä liikevoitto ja sertifioidun siemenen rojaltikertymä sekä kolmantena tavoitteena osalla henkilöstöstä markkinaosuuden kasvattaminen Etelä-Suomessa ja osalla henkilökohtainen suoriutuminen. Maksimipalkkio on henkilöstöllä tehtävästä riippuen 8-20 % ja toimitusjohtajalla 24 % vuosipalkasta. Vuodelta 2014 maksettiin sivukuluineen 146 (292) t :n tulospalkkio, joka jakaantui kaikkiaan 66 henkilölle. Kehityskeskustelut käydään jokaisen työntekijän kanssa vuosittain. Kehityskeskusteluja käyvät esimiehet ovat saaneet tehtävään koulutusta. Kehityskeskusteluja varten on luotu asialista, jota noudatetaan keskustelun runkona. Vakituisesta henkilöstöstä 6 %:ia on väitellyt tohtoriksi, 25 %:lla on yliopisto tai korkeakoulututkinto, 20 %:lla AMK-tutkinto, 19 %:lla opistotason koulutus ja 30 %:n koulutustausta on maatalousteknikko, ammattikoulu tai peruskoulu. Palkallisesta työajasta 1,4 % käytettiin koulutukseen. Itsensä kehittämiseksi työn ohessa merkittävää lisäpätevyyttä hankkineelle ja työssä hyödynnettäviä lisätutkintoja suorittaneelle maksetaan kannustinpalkkiona viikon palkkaa vastaava rahasuoritus. Boreal kannustaa työntekijöitä tekemään keksintöjä ja maksaa keksinnöistä työsuhdekeksintöohjesäännön mukaisia korvauksia. Patentoinnin ulkopuolelle jäävistä keksinnöistä, jotka hyödyttävät Borealin arkirutiinien suorittamista, aikaansaavat kustannussäästöä tai parantavat työhyvinvointia, maksetaan ideapalkkiota. Henkilöstön työhyvinvointia selvitetään joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Viimeksi kysely teetettiin vuonna 2013 kuudennen kerran ja seuraavan kerran kysely tehdään syksyllä Tavoitteena on selvittää työyhteisön vahvuudet ja toisaalta selkeimmät työhyvinvoinnin kehittämiskohteet. Kysely toteutettiin yhteistyössä LähiTapiolan kanssa, kuten muillakin kerroilla. Kyselyn perusteella esille nousseita kehittämiskohteita käsitellään henkilöstön kanssa ja niihin pyritään saamaan parannusta. Lisäksi sisäistä henkilökunnan koulutusta on lisätty. Henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa on muutaman viime vuoden aikana lisätty ja tuemme henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia mm. seteleillä.

8 Raportti 8 (11) Työterveys Työterveyshuolto ostetaan Suomen Terveystalo Oy:stä. Lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän työterveyshuoltotoiminnan lisäksi korvataan sairaanhoitopalvelut, erikoislääkärin konsultaatiot, tutkimukset ja toimenpiteet sekä fysikaalinen hoito sopimuksen mukaisesti. Ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon sisältyvät työhöntulotarkastus ja kolmen vuoden välein tehtävä terveystarkastus. Sairauspäivien osuus vuoden 2014 kokonaistyöajasta oli 3,7 (2,7) %. Sairauspoissaoloja kertyi yhteensä 42,5 (24) kuukautta. 3.8 Yhteiskunta Kasvinjalostuksella on sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti suuri merkitys ruuantuotannossa ja myös koko yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa kasvinjalostuksella on globaalisti kiistaton merkitys esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja väestön kasvun haasteisiin vastaamisessa. Suomen kaltaisten pohjoisempien alueiden rooli tulee ruoantuottajana kasvamaan. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan tuotannon painopiste on Euroopassa siirtymässä koilliseen. Paikallinen jalostus varmistaa kasvintuotantomme edellytykset Suomen oloissa paikallisella kasvinjalostuksella on kiistaton vaikutuksensa siihen, että viljelyä pohjoisissa oloissamme voidaan harjoittaa. Tarvitaan tänne soveltuvia lajikkeita. Lajikkeidemme kautta parannetaan paitsi kotimaisen kasvintuotannon, myös koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä. Elintarviketeollisuutemme on useilla toimialoilla ratkaisevan riippuvainen paikallisesta raaka-ainetuotannosta ja viime kädessä eri tekijöiden tuloksena taloudellisesti kannattavasta kasvintuotannosta maassamme. Laadukkaalla raaka-aineella on ratkaiseva merkitys elintarviketeollisuuden prosesseissa, niiden tehokkuudessa ja saannoissa sekä lopputuotteiden laadussa. Kasvinjalostuksen kautta aikaansaadulla lajikekehityksellä on osaltaan varmistettu se, että elintarviketeollisuudella on käytössään laadukasta, prosesseihin ja käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta. Elintarviketeollisuudessa laadukkaan raaka-aineen kautta saatava lisäarvo kertautuu edelleen kaupan ja palveluiden portaassa. Borealin jalostusohjelmissa on kattavasti mukana eri kasvilajeja sekä erityyppisiä lajikkeita. Suomessa viljeltävien valtalajien, kuten viljat ja nurmikasvit, lisäksi jalostamme myös esim. öljy- ja valkuaiskasveja. Näillä lajeilla katetaan pääosa Suomen viljelypinta-alasta. Erityyppisillä lajikkeilla vastaamme asiakkaidemme kysyntään maan eri osissa ja sadon eri käyttötarkoituksissa. Tulevaisuuden lajiketarpeiden ennakointi on haastavaa, joten erilaisia tarpeita varten on ylläpidettävä mahdollisimman monipuolista geeniainesta. Tähän liittyy kiinteästi kasvigenomiikkatiedon hyödyntäminen jalostuksessa. Boreal on mukana säilyttämässä geenivarojen saatavuutta tuleville sukupolville niin viljelijöiden, jalostuksen kuin tutkimuksenkin tarpeisiin. Olemme mukana geenipankkitoiminnassa tunnistamassa ja säilyttämässä geenivaroja. Kehityshankkeet tukevat tulevaisuuden lajikekehitystä Normaalin jalostustoiminnan lisäksi Boreal osallistuu moniin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka tukevat omaa jalostusta ja lajikekehitystä pitkällä aikajänteellä. Käynnissä olevilla jalostushankkeilla mm. parannetaan lajikkeiden

9 Raportti 9 (11) taudinkestävyyttä, tuodaan jalostusohjelmiin uutta perinnöllistä muuntelua ja lisätään geneettisen tason tietoa. Osana jalostusohjelmiemme kehittämistä aloitimme vuonna 2014 monitahoisella ohralla laajan genomisen valinnan käyttöönottoon tähtäävän kehityshankkeen. Genominen valinta tulee nopeuttamaan satoisuusjalostusta huomattavasti nykyisestä ja sen kehittäminen pitää Borealin osaamisen kansainvälisestikin vertailtuna huipputasolla. Asiakkaillemme eli viljelijöille ja satoa käyttävälle teollisuudelle uusien tekniikoiden käyttöönotto tulee näkymään siinä, että uusia, parempia lajikkeita saadaan markkinoille entistä nopeammin. Boreal osallistuu yhteispohjoismaisen kasvinjalostuksen PPP-ohjelmiin (Public private partnership), joiden tavoitteena on yhteistyössä muiden pohjoismaisten kasvinjalostajien ja tutkijoiden kanssa toteuttaa esijalostushankkeita. Esijalostus työ tähtää kasvinjalostukselle tärkeiden, uusien muuntelulähteiden, tuomiseen kunkin yrityksen jalostusohjelmaan. Esimerkiksi ohralla haetaan kestävyyslähteitä eri kasvitaudeille ja liitetään nämä esijalostuksen keinoin varsinaisiin jalostusohjelmiin. 4. Ympäristö Kestävän kehityksen periaatteena on varmistaa nykyhetken toimintaedellytykset vaarantamatta tulevien sukupolvien toimintaedellytyksiä. Kasvinjalostus on jo lähtökohdiltaan tämän periaatteen mukaista. Kasvinjalostuksella saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Positiivisia ympäristövaikutuksia ovat tuotannon tehostuminen pinta-alaa kohden sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vähäisempi tarve uusilla lajikkeilla. Lajikkeiden ravinteiden- ja vedenkäytön tehostaminen on tutkitusti parantunut uusilla lajikkeilla. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä, kun halutaan turvata satoisuuden ja viljelyn kannattavuuden kehitys. Jalostuksella pystytään osaltaan parantamaan myös lajikkeiden taudinkestävyyttä sekä ravinteiden ja veden käytön tehokkuutta. Näin voidaan osaltaan pienentää myös maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia. Borealin ympäristöpolitiikka on esitetty vuonna 2012 tehdyssä ympäristöselvityksessä, joka on tehty opinnäytetyönä. Samalla on kartoitettu myös yrityksen ympäristövaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä esitetty ympäristötavoitteet. 4.1 Ympäristöjohtaminen Borealin ympäristöpolitiikan on määritellyt yrityksen hallitus yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa, ja yhtiö on sitoutunut sen noudattamiseen. Boreal pyrkii toiminnassaan säästämään energiaa sekä käyttämään ja kierrättämään materiaaleja tehokkaasti. Ympäristöselvityksen perusteella voidaan todeta, että yrityksen ja sen henkilöstön ympäristöasioiden hoito ja tietoisuus on hyvällä tasolla. Henkilöstön ympäristötietoutta kehitetään ja ylläpidetään ohjeistamalla oikeaoppiseen kierrättämiseen sekä energian ja veden säästämiseen. 4.2 Toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset ja tavoitteet Lähtökohtaisesti kasvinjalostustoiminta on sen kaltaista, että tuotteiden kautta saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Itse toiminta on tuotekehitystä, josta syntyvät negatiiviset ympäristövaikutukset ovat vähäisiä.

10 Raportti 10 (11) Borealin keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät energian kulutukseen. Sähköenergiasta suurin osa kuluu kasvihuoneiden valaistukseen. Lämpöenergiasta suurin osa kuluu kasvihuoneiden lämmittämiseen ja viljan kuivaamiseen. Yrityksen toimintaan ei kohdistu suuria ympäristöriskejä, mutta seuraamalla muuttuvaa ympäristölainsäädäntöä ja puuttumalla pieniinkin riskimahdollisuuksiin voidaan varmistua toiminnan riskittömyydestä myös tulevaisuudessa. Toiminnan ympäristötavoitteet liittyvät keskeisesti energian käytön tehostamiseen. Sähköenergian kulutukseen vaikuttamista selvitetään erityisesti kasvihuoneen valaistusmuutosten avulla. Lämpöhäviöiden kartoituksella ja tiivistämällä rakenteita saavutetaan säästöjä lämpöenergian kulutuksessa. Lisäksi jätteen vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen sekä ympäristöasioista vastaavan nimittäminen ovat tavoitteina. Energian kulutuksen pienentämiseksi viime vuosina on tehty monia toimenpiteitä. Työtilojen lämpöeristyksiä on parannettu, laboratorioiden LVI-järjestelmiä, puhtaan veden tuotantolaitteistoja ja kasvihuoneen jäähdytysjärjestelmiä on uusittu ja puimalarakennuksen lämpötaloutta parannettu. Borealissa on testattu myös pienessä mittakaavassa kasvihuoneiden suurpainenatriumlamppujen (SPN-lamput) korvaamista vähemmän energiaa vaativilla LED-lampuilla. Uuden kasvihuoneen rakentaminen on investointivaiheessa ja se valmistuu vuoden 2015 syksyyn mennessä. Uuden ja kahden olemassa olevan kasvihuoneen lämmitysjärjestelmäksi vaihdetaan energian säästämiseksi maalämpö, jonka rakentaminen aloitettiin syksyllä Investointi tehostaa merkittävästi energian käyttöä Borealilla. Koko yrityksen kannalta tehtäviä lämmitysenergian säästämiseen tähtääviä toimenpiteitä on lämpöhäviöiden kartoitus ja rakenteiden tiivistäminen. Energian kulutusta seurataan ja pyritään vähentämään. Borealin henkilökuntaa kannustetaan energian säästämiseen. Lisäksi remonttien yhteydessä parannetaan energiatehokkuutta. Jätteiden määrän vähentäminen on todettu vaikeaksi, mutta materiaalitehokkuuteen suositellaan kiinnitettävän entistä enemmän huomiota. Kierrätyksen tehostamiseksi käytössä on kierrätysohjeet sekä työpisteillä riittävästi keräysastioita eri jätejakeita varten. 4.3 Ympäristötunnusluvut Energia Borealissa suurin osa energiasta kuluu lämmittämiseen, kasvihuoneiden valaistukseen, koneelliseen jäähdytykseen ja viljan kuivaamiseen. Lämmitykseen käytetään kaukolämpöä, joka on pääsääntöisesti tuotettu jyrsinpolttoturpeella ja metsähakkeella. Borealissa käytetty sähkö on tuotettu pääasiassa vesienergialla Päästöt ja jätteet Borealin varsinaisesta toiminnasta ei synny merkittävästi suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyy lähinnä työmatkoista ja rahdeista. Borealin toiminnasta aiheutuvat päästöt vesiin ovat pieniä ja syntyvät lannoituksesta sekä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytössä noudatetaan valmistajan ohjeita sekä ympäristötukiehtoja.

11 Raportti 11 (11) Määräysten mukaisuus ja ympäristökustannukset Kaiken jätteeksi päätyvän materiaalin määrää pyritään Borealin prosesseissa vähentämään. Materiaaleja kierrätetään ja käytetään mahdollisimman paljon uudelleen. Kaikki syntyvät jätteet lajitellaan ja kaikki kierrätyskelpoiset materiaalit kierrätetään. Biojäte kerätään ja kuljetetaan Luonnonvarakeskuksen kompostiin. Käyttökelpoinen ylimääräinen vilja viedään riistapelloille. Siementen käsittelyssä syntyvä esipuhdistusjäte viedään poltettavaksi Vapo Oy:lle. Esipuhdistusjätettä syntyy noin 100 m 3 vuodessa. Ekokem Oy hoitaa Borealin ongelmajätteet, joita syntyy lähinnä laboratoriotyössä. Laboratorioiden ongelmajätteen määrä on pienentynyt huomattavasti, kun töissä on siirrytty käyttämään uusia vaarattomia aineita. Muissa yksiköissä syntyviä ongelmajätteitä ovat kasvinsuojeluaineet, peittausaineet, peitattu jätevilja sekä öljyt. Boreal noudattaa toiminnassaan ympäristölainsäädäntöä, toimintaa koskevia lupaehtoja sekä muita määräyksiä. Kasvinjalostustoiminnan harjoittaminen ei edellytä ympäristönsuojelulaissa mainittuja ympäristölupia. Peltoviljelyssä Boreal noudattaa samoja ympäristötukiehtoja kuin viljelijät. Boreal vuokraa jalostustoiminnassaan tarvittavia peltomaita maanomistajilta. Käytössä olevista peltolohkoista maataloustuet saa aina pellon omistaja, joka valvoo tukiehtojen täyttymistä. Maataloudesta aiheutuvia ympäristökuormituksia vähennetään ympäristötukiehtojen lannoitus- ja kasvinsuojeluohjeita noudattamalla.

Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 31.12.2013

Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 31.12.2013 Raportti 1 (12) Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 1. Organisaation kuvaus 1.1 Organisaation perustiedot Borealin kestävä liiketoiminta perustuu taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun

Lisätiedot

Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 31.12.2012

Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 31.12.2012 Raportti 1 (11) Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 1. Yritysvastuu 1.1 Organisaation perustiedot Tuotekehitystä pohjoisiin oloihin Boreal Kasvinjalostus Oy on olennainen osa kotimaista elintarviketuotantoketjua.

Lisätiedot

YRITYSVASTUURAPORTTI Boreal Kasvinjalostus Oy

YRITYSVASTUURAPORTTI Boreal Kasvinjalostus Oy YRITYSVASTUURAPORTTI 2015 Boreal Kasvinjalostus Oy Sisällys 1. Boreal ja yritysvastuu... 2 1.2. Toimintaympäristö... 2 1.3. Vastuullista johtamista... 3 2. Sidosryhmät ja sidosryhmäyhteistyö... 3 2.2.

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Yhteistyö kanssamme avain menestykseen. Satmatic Oy Sammontie 9 28400 ULVILA 02 5379 800 etunimi.sukunimi@satmatic.fi www.satmatic.

Yhteistyö kanssamme avain menestykseen. Satmatic Oy Sammontie 9 28400 ULVILA 02 5379 800 etunimi.sukunimi@satmatic.fi www.satmatic. Yhteistyö kanssamme avain menestykseen Satmatic Oy Sammontie 9 28400 ULVILA 02 5379 800 etunimi.sukunimi@satmatic.fi www.satmatic.fi 15,5 milj. asukasta Olemme osa pörssiyhtiötä AS Harju Elekter Group,

Lisätiedot

Vastuullisuusraportti 2013

Vastuullisuusraportti 2013 Vastuullisuusraportti 2013 Global Compact -ohjelma YK:n perustama ja johtama yritysten vastuullisuusohjelma Global Compact on toiminut vuodesta 2000 lähtien. Se perustettiin sitouttamaan kansainvälisesti

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kruunuasunnot Oy Yritysvastuuraportti 2014

Kruunuasunnot Oy Yritysvastuuraportti 2014 Oy Yritysvastuuraportti 2014 Yhtiö on perustettu 1999 osana valtion kiinteistöstrategian uudistusta Hallitus Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Timo Kankuri Jäsenet: hallintoneuvos Ilpo Nuutinen, prikaatikenraali

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Kilpailukyvyn parantaminen toimintaympäristön muutoksessa. Julkinen

Kilpailukyvyn parantaminen toimintaympäristön muutoksessa. Julkinen Kilpailukyvyn parantaminen toimintaympäristön muutoksessa Julkinen Julkinen ISS yrityksenä Toimintaympäristön muutokset ISS:n sisäiset muutokset ja kilpailukyvyn parantaminen Asiakkaiden kilpailukyvyn

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Etteplan Oyj Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Sisältö Etteplan sijoituskohteena Taloudellinen kehitys Näkymät 2010 Tarkemmat taloudelliset tiedot Johtava teollisuustekniikan

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1.

Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1. Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1.2015 S-ryhmän rakenne * Marketkauppa S-RYHMÄN TOIMINNAN TARKOITUKSENA ON

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Järkivihreä maatila Katariina Manni HAMKin tutkimusyksiköt HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Ammatillinen osaaminen Biotalous Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Älykkäät

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 23 hammaslääkäriasemaa

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Markkinat, liiketoiminta ja näkymät Kotimaa Qt Osingonjakoehdotus Esityksen sisältö Katsauskauden

Lisätiedot

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Timo Wallenius Toimitusjohtaja Henkilöstörahastopalvelut Oy Tarja Nuutinen Osastopäällikkö Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Keskeiset asiat 1-6/2011 Suunnittelupalveluiden kysynnän kasvu jatkui. Liikevaihto jatkoi kasvuaan. Liikevoitto oli vertailukauden tasolla

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013. Toimitusjohtaja Martin Forss

Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013. Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013 Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 30 hammaslääkäriasemaa 22 paikkakunnalla

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot