SODANKYLÄN KUNTA HYVÄÄN VANHUUTEEN SODANKYLÄSSÄ. Vanhustyön kehittämissuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 0 SODANKYLÄN KUNTA HYVÄÄN VANHUUTEEN SODANKYLÄSSÄ Vanhustyön kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty ohjeellisena Kv 117 /

2 2 Sisältö 1. JOHDANTO TAUSTAA Sodankylän kunnan väestörakenteen kehitys Dementia lisääntyy väestön ikääntyessä SODANKYLÄN KUNNAN VANHUSPALVELUJEN NYKYTILA Vanhusten kotihoito Kotihoitoyksikkö Omaishoidontuki Tukipalvelut Hankkeet ja muut toimijat Asumispalvelut Laitoshoito Palveluasuminen Sodankylän vanhustyön nykytila ja tulevaisuus VANHUSTYÖN KESKEISIMMÄT KEHITTÄMISKEINOT VUOSILLE Vanhustyön johtamisjärjestelmän uudistaminen Palvelurakenteen muutos Kotona asumien tukeminen ehkäisevä vanhustyö, kotihoito ja tukipalvelut Palveluasuminen ja laitoshoito Henkilöstö Kiinteistöt LOPUKSI. 17 LIITE 18

3 3 1. JOHDANTO Sodankylän kunnan vanhustyön kehittämissuunnitelma vuosille pyrkii vastaamaan kunnan vanhusväestön lisääntyviin palvelutarpeisiin. Tällä kehittämissuunnitelmalla päivitetään vuonna 2002 laadittua ja vuonna 2003 tarkistettua vanhustyön strategiaa, jossa vanhustyön kehittämisen painopiste on ikäihmisten kotona asumisen turvaamisessa. Tarkistettu vanhustyön strategia on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön, Kuntaliiton ja Lapin lääninhallituksen antamien suositusten mukaisesti ja niitä soveltaen sekä Sodankylän paikalliset olosuhteet huomioiden. Palvelurakenteen muutos vanhusten laitoshoitopainotteisuudesta avohoitopainotteisempaan, kotona selviytymistä tukevaan toimintaan, on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Todellinen painopisteen muutos ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan vanhustyön suuntaan vaatii kaikkien vanhustyössä toimijoiden sitoutumista, lisää voimavaroja ja uusia toimintakäytäntöjä. Sodankylän ikäihmisten määrä ja palvelujen tarve on viime vuosina kasvanut virallisia ennusteita nopeammin Tulevaisuudessa erityisesti yli 85-vuotiaiden määrän kasvu lisää palvelujen tarpeita. Vanhustenhuollon kehittämistä ei ole voitu toteuttaa palvelujen tarpeen edellyttämällä tavalla. Väestörakenteen muutos ja dementian lisääntyminen on otettava huomioon vanhustyön kehittämisessä ja resurssoinnissa. Vanhustyössä tarvitaan riittävästi koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa. Henkilöstö tarvitsee täydennyskoulutusta ja heidän hyvinvointiaan ja jaksamistaan tulisi tukea. Vanhustyön johtamisjärjestelmää tulee uudistaa toiminnan laajuuden ja vaativuuden edellyttämällä tavalla. Ikääntyvien kuntalaisten kotona asumisen turvaamiseksi kehitetään kotihoitoyksikön toimintaa sekä erilaisia ratkaisumalleja vanhainkotiin tai hoitokotiin jonottavien ikäihmisten hoidon järjestämiseksi. Lisäresursseja toimintaan haetaan erilaisten kunnan ja kolmannen sektorin kehittämishankkeiden avulla. Tässä kehittämissuunnitelmassa tuodaan esille vanhustyön haasteita, kehittämiskohteita sekä etsitään uusia toimintakäytäntöjä vanhustyöhön. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on edistää vanhustyön kokonaisuuden muotoutumista siten, että palvelurakenne vastaa vanhusten tarpeita kunnan taloudellisten resurssien puitteissa. Ikäihmisten palvelujen tarve on yksilöllistä. Ikääntymisen voimavara-ajattelun taustalla ovat muuttuneet ikäkäsitykset, vanhempien ikäihmisten erilaisuuden tunnustaminen sekä parantunut terveys ja toimintakyky. Ikäihmiset ovat voimavara mm. vapaaehtois- ja järjestötyössä, omaishoidossa sekä koulutuksen ja kokemuksen siirtämisessä. Sodankylän kunnan vanhustyön kehittämissuunnitelma on työkalu kaikille vanhustyössä toimijoille. Asunto ja asuinympäristö määrittävät merkittävästi ikääntyneiden toimintakykyä ja arjesta selviytymistä. Ikääntyneiden toimintakykyä voidaan tukea rakentamalla asuntojen esteettömyyttä, pitämällä huolta kulkuteistä ja asuinympäristöjen turvallisuudesta, parantamalla liikenneyhteyksiä ja lähipalvelujen saatavuutta, sekä lieventämällä ikääntyneiden yksinäisyyttä. Hyvä vanhuus Sodankylässä on koko kunnan, kaikkien hallintokuntien ja kuntalaisten yhteinen asia.

4 4 2. TAUSTAA 2.1 Sodankylän kunnan väestörakenteen kehitys Taulukko 1. Sodankylän kunnan väestöennuste vuoteen 2030 ikäluokittain Vuosi Yhteensä Yli 65 vuotiaat Yhteensä % koko väestöstä 17.2 % 20.8 % 26.8 % 31.7 % 39.0 % Lähde: Tilastokeskuksen tilastot Uusimpien väestöennusteiden mukaan Sodankylän kunnan väestö vähenee muuttoliikkeen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi vuoteen 2030 yli kahdella tuhannella henkilöllä. Väestörakenne muuttuu siten, että nuoremmat ikäluokat pienenevät ja yli 65 -vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 nykyisestä. Sodankylän kunnan väestöstä oli yli 65-vuotiaita 17.2 % ja vuonna 2030 vastaava prosenttiluku olisi 39.0 %. Vanhojen yli 85-vuotiaiden määrä kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vanhimmat ikäluokat tarvitsevat runsaimmin palveluja tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Vuonna 2005 kunnan yli 65-vuotiaista asuu kirkonkylässä tai lähialueella 54 % ja sivukylissä 46 %. 2.2 Dementia lisääntyy väestön ikääntyessä Taulukko 2. Keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrän ennuste Sodankylässä vuosina Vuosi Yhteensä Lähde: R.Sulkava, Suomen dementia-hoitoyhdistys Yksi syy palvelujen lisääntyvään tarpeeseen yli 65 vuotiaiden keskuudessa on keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrän lisääntyminen. Suomen

5 5 dementiahoitoyhdistyksen mukaan vuotiaista 4 %, vuotiaista 11 % ja yli 85-vuotiaista 35 % sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa. Sodankylän kunnassa väestöennusteeseen suhteutettuna keskivaikeiden ja vaikeiden dementiapotilaiden määrä lähes kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vanhustyössä on entistä tärkeämpää huomioida ja kehittää ennalta ehkäiseviä toimintamuotoja vanhustyöhön sekä kehittää keinoja, joilla todettaisiin tarpeeksi varhain muistihäiriöt ja dementiaa aiheuttavat sairaudet. 3. SODANKYLÄN VANHUSPALVELUJEN NYKYTILA 3.1 Vanhusten kotihoito Kotihoitoyksikkö Kotihoito on yhdessä asiakkaan voimavarat huomioiden laaditun hoito- ja palvelusuunnitelman pohjalta lähtevää kotona asumisen tukemista. Palvelu on maksullista perus- ja sairaanhoidollista palvelua, huolenpitoa ja hoivaa. Sodankylän kunnassa kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoitoyksiköksi vuoden 2002 alusta. Kotihoidon työntekijät toimivat moniammatillisina työryhminä eli tiimeinä. Tällä hetkellä toiminnassa ovat pohjoisen ja eteläisen alueen, Hannuksenrannan, Helmikodin ja Syväjärven tiimit. Kehittämistyö on aloitettu, mutta riittävään ja joustavaan vanhusten kotihoitoon tarvitaan jatkuvasti lisää resursseja sekä eri toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista. Kodinhoitoapua sai vuoden 2004 aikana 135 kotitaloutta, joista oli vanhustalouksia 122. Yhteensä vuonna 2004 kotisairaanhoidolla ja kotipalvelulla eli kotihoidolla oli n. 370 asiakasta (lyhyt ja pitkäaikaista). Valtakunnallista asiakasrekisteröintiä ei ole vielä kehitetty vastaamaan yhdistetyn kotihoidon ja kotisairaanhoidon tarpeisiin. Valtakunnallinen asiakasrekisteröinti ja laskenta on kehitteillä. Pohjoisen alueen tiimin terveydenhoitajalla on myös kouluterveydenhuollon asiakkaita. Syväjärven tiimin terveydenhoitajan työajasta on 70 % vanhusten kotihoitoa ja 30 % neuvolan terveydenhoitajan työtä. Perinteisesti kotipalvelun työtehtäviin kuuluneen siivoustyön ovat hoitaneet kolmannen sektorin toimijat ja omaiset. Syväjärven, Vuotson ja Vuojärven alueilla on omat kodinhoitajat. Kotipalveluauto hoitaa asiakkaita kirkonkylän alueella. Sodankylän kunnassa 7.6 % yli 65-vuotiaista, 16.1 % yli 75-vuotiaista ja % yli 85-vuotiaista on kotihoidon piirissä. Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä kotipalvelujen määrää siten, että palvelujen kattavuus olisi 25 prosenttia 75-vuotta täyttäneiden ikäryhmässä vuoteen 2007 mennessä (TATO , 22). Asiakkaita % kattavuus % kattavuus Valtakunnallinen suositus kotihoidon henkilöstön mitoitukseksi on 2 työntekijää/100 yli 65-vuotiasta ja kotisairaanhoidossa 0.3 työntekijää/100 yli 65-vuotiasta kohti. vuoden 2004 lopussa kotipalvelussa oli 23 vakituista työntekijää varsinaisessa

6 6 kotipalvelutyössä ja 8.5 kotisairaanhoidossa sekä 2 työntekijää hallinto- ja päiväpalvelutyössä. Edellä mainittujen suositusten mukaan henkilöstötarve kotihoidossa olisi vuosille Nykyinen 16.1 % kattavuus 23 tnt 25.5 (+2.5) 28 (+5) 31 (+8) tnt yli 75-vuotiaista, 0.8 tn/v Suositus 25 % kattavuus 23 tnt 29 (+6) 35 (+12) 43 (+ 20) tnt yli 75-vuotiaista, 2 tnt/v Valtakunnalliset suositukset ovat suuntaa antavia, Sodankylässäkin tulisi arvioida henkilöstön paikallinen tarve. Paikalliseen tarpeeseen vaikuttavat ikääntyneiden toimintakyky ja hoitoisuus sekä pitkät etäisyydet. Jokaisessa kunnassa tulisi turvata paikallisten olosuhteiden pohjalta tarpeelliset voimavarat vanhusten kotihoitoon. Näitä voimavaroja ovat henkilöstön tarpeenmukainen määrä, kelpoisuus ja koulutustaso sekä hyvät toimitilat (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus 2001, 16). Sodankylässä kotihoitoyksikön henkilöstömitoitus ei ole riittävä, koska kodeissa ja palveluasunnoissa hoidetaan laitoshoidon tarpeen tasoisia vanhuksia. Kunnan yli 65- vuotiaista lähes puolet asuu sivukylissä, pitkät etäisyydet vievät kotihoitoyksikön resursseja Omaishoidontuki Kotona asuvaa vammaista, vanhusta ja pitkäaikaissairasta hoitavalle omaishoitajalle voidaan maksaa omaishoidontukea sekä myöntää tarpeenmukaiset tukipalvelut. Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Perusturvalautakunta vahvistaa maksuluokat ja niiden suuruuden vuosittain. Omaishoidontukeen on varattu vuodelle 2005 yhteensä euroa. Omaishoitajia vuoden 2004 lopussa oli 67. Uusia hakemuksia on vuoden 2005 alussa 16. Tavoitteena on 80 omaishoitajasopimusta vuodessa. Omaishoidon tuen maksuluokat vuonna 2005 ovat: 0 maksuluokka Ajoittain autettava ja itsenäisesti suoriutuva, hoitoluokituspisteet 0 34 I maksuluokka 234 /kk Osittain autettava, hoitoluokituspisteet II maksuluokka 352 /kk Suurimmaksi osaksi autettava, hoitoluokituspisteet III maksuluokka 490 /kk Täysin autettava, hoitoluokituspisteet STM:n omaishoidon uudistaminen raportissa (2004, 37 77) esitetään useita laajoja muutoksia omaishoitoon lähivuosien aikana. Tärkein niistä on rahoitusvastuun jakaminen valtion ja kuntien kesken siten, että tukien maksaminen siirtyisi Kela:lle ja kunnat huolehtisivat palvelujen tuottamisesta. Lisäksi uudistuksen myötä omaishoidon tuen myöntämiseen saataisiin kaikille yhtenäiset kriteerit. Joitakin muutoksia on saatu aikaan esityksen pohjalta, mutta isompia muutoksia ei tule toteutumaan ainakaan vielä lähivuosina.

7 Tukipalvelut Päiväpalvelut Sodankylän kunta järjestää kunnan ikäihmisille päiväpalvelutoimintaa kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja keskiviikkoisin Hannuksenkartanossa. Toiminnan kohderyhmänä ovat melko hyväkuntoiset vielä kotona asuvat ikäihmiset. Päiväpalvelujen asiakkaista suurin osa asuu sivukylissä ja heille päiväpalvelukuljetus tarjoaa mahdollisuuden myös asiointikäynteihin. Päiväpalveluista peritään asiakkaalta 19 euroa/päivä, hinta sisältää kuljetukset, kahdet kahvit ja lounaan, saunan sekä asiakkaan halutessa porekylvyn ja savihoidon. Asiakkaat voivat ostaa päivän aikana palveluja yksityisiltä yrittäjiltä: kampaajalta, jalkahoitajalta ja hierojalta. Päiväpalvelupäivään kuuluu myös jumppatuokio, seurustelua, reseptien uusintaa sekä tarvittaessa terveydenhoidollisia toimenpiteitä esim. verenpaineen mittausta. Silloin tällöin on ollut ohjelmassa myös pieniä tietoiskuja esim. oman kunnon hoidosta sekä erilaisista ikäihmisten etuuksista. Päiväpalvelutoiminnan maksut eivät kerrytä asiakkaalle maksukattoa. Päiväpalveluissa käyntikertoja on vuosittain noin 300 ja lähes kaikki osallistuneet tarvitsevat kuljetuksen. Tavoitteena on laajentaa päiväpalvelutoimintojen valikoimaa ja sitoa toiminto osaksi vanhustyön laajempaan kokonaisuutta. Hannuksenkartanossa järjestetään myös dementoituneille, kotona asuville vanhuksille maanantaisin ja torstaisin päiväpalvelua. Toiminta kuuluu kotihoitoyksikön päivä- /yöhoitotoimintaan. Päivän ohjelma on lähes samanlainen kuin varsinaisissa päiväpalveluissa. Päivämaksu on sama kuin päiväpalveluissa eli 19 euroa/päivä, mutta tämä kerryttää maksukattoa asiakkaalle. Toiminta korvaa joillekin omaishoitajille kaksi lakisääteistä vapaapäivää kuukaudessa. Kunnan tarjoamia tukipalveluja ovat myös ateria- ja turvapuhelinpalvelu. Ateriakuljetusten piirissä oli vuoden 2005 alussa noin 35 ikäihmistä. Kirkonkylän alueella kaksi kodinhoitajaa kuljettaa ruoat kotiin ja sivukylissä ateriapalvelu on järjestetty koulujen ja yrittäjien kautta. Vuoden 2005 aikana ateriakuljetukset siirtynevät kunnan työpajan tehtäväksi, sivukyliin pyritään räätälöimään ateriapalvelu paikallisten resurssien mukaan. Turvapuhelimia on noin 40 ikäihmisen kotona. Turvapuhelimista kunta perii käyttäjiltä 26 euroa/kk ja ateriapalvelu maksaa 4.30/ateria ja kotiinkuljetuksesta peritään 1.50 euroa/kuljetus. Fysioterapia Sodankylän terveyskeskuksen fysioterapia tarjoaa asiakaslähtöisesti lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapia ja apuvälinepalveluja. Palvelumuotoja ovat fysikaaliset hoidot, yksilö- ja ryhmäterapia, apuvälinepalvelut sekä veteraanien avo- ja laitoskuntoutuksen järjestäminen joko omana tai ostettuna toimintana. Ikäihmisille palveluja tarjotaan terveyskeskuksessa, Hannuksenkartanon kuntosalilla ja asiakkaiden kotona. Fysioterapiassa kehitetään toimintatapoja, joiden avulla vastataan ikärakenteen muutoksen aiheuttamaan palvelutarpeeseen. Kotihoitoyksikön ja geriatrin kanssa

8 8 kehitetään ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja. Veteraanien avokuntoutus on järjestetty valtiokonttorin antamien ohjeiden mukaan. Vuonna toiminnassa kaksi vanhusten voimaharjoitteluryhmää Hannuksenkartanossa, jossa 40 asiakasta mukana (kolmas ryhmä suunnitteilla) - Veteraanien oma ryhmä - yksilöohjaus lääkärin lähetteellä iäkkäille tasapaino- ja toimintakykytestit sekä kotiohjelman suunnittelu Työsuhteinen kuntohoitaja hoitaa veteraanien avokuntoutuksen yksilö- ja ryhmätoimintana. Veteraaneille ja muille ikäihmisille aloitetaan kokonaisvaltaisten kuntoutussuunnitelmien laadinta. Sosiaalitoimen sekä teknisen toimen kanssa yhteistyössä ikäihmisten asuntojen kunnostus ja muutostyöt. Laki ikäihmisten asuntojen korjaus ja muutostöistä on muuttunut muutama vuosi sitten. Uudessa laissa tulorajat ovat tiukentuneet ja asuntolautakunta ei voi käyttää enää harkintaa, vaan avustuksen saaminen on tiukasti sidoksissa tulorajoihin. Tällä hetkellä ikäihmisten asuntojen korjaus ja muutostöihin on käytettävissä n euroa vuosittain ja tällä rahalla saadaan korjattua noin 30 ikäihmisen asunto vuosittain. Aikaisemmin vanhan lain aikana avustuksen sai vuosittain noin ikäihmistä. Tällä hetkellä tiukkojen tulorajojen vuoksi asunnon korjaus ja muutostöihin avustusta hakeneista vain neljäsosalle voidaan myöntää avustus Hankkeet ja muut toimijat KOHO vanhusten kotihoidon kehittämishanke Sodankylän kunnan hallinnoima KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishanke toteutetaan ajalla Hankkeen tavoitteena on ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, palvelujen yhteensovittaminen, henkilöstön kouluttaminen sekä yhteistoiminta kolmannen sektorin kanssa. Tärkeimpinä toimintamuotoina hankkeessa ovat kotihoitoyksikön työntekijöiden tiimikoulutus vuosina , vanhusneuvolatoiminnan, päiväpalvelujen ja päivätoiminnan kehittäminen sekä erilaiset selvitystyöt vanhusten kotihoidon uusien toimintamallien tueksi. Vanhusneuvola hanke Sodankylän kunta toteuttaa Lapin lääninhallituksen rahoittaman Vanhusneuvola hankkeen ajalla Hankkeen tärkeimpänä toimintamuotona on muistineuvola/-poliklinikka. Hanke tukee Sodankylän kunnassa aloittaneen geriatrin työtä ja toimintaa. Muistineuvolan tavoitteena on muisti- ja dementiasairauksien mahdollisimman varhainen toteaminen, diagnostiikka, hoito ja seuranta. Varhaisella määrityksellä pyritään tautitilojen hoitamiseen, sairauksien etenemisen hidastamiseen sekä tukemaan ikäihmisten voimavaroja ja omatoimisuutta

9 9 mahdollisimman pitkään. Yhteistyötä tehdään omaisten, vanhustyössä toimijoiden ja vertaistukea järjestävien järjestöjen kanssa. Tavoitteena on tuottaa tietoa eri toimijoille ja kouluttaa yhteistyötahoja. Ennalta ehkäisevien kotikäyntien avulla arvioidaan, ei vielä tiukasti palvelujen piirissä olevien, kunnan 75-vuotta täyttävien ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia ja palvelutarpeita. Palveluohjauksen avulla edistetään ikäihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti yhteistyössä KOHO vanhusten kotihoidon kehittämishankkeen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tuottaa tietoa ikäihmisille itselleen sekä ikäihmisten palvelujen tarpeista, toiveista ja toimintakyvystä vanhustyössä toimijoille, päättäjille ja muille ikäihmisten parissa toimiville. Järjestöt kotona asumisen tukena Sodankylän Vanhustenkotiyhdistyksen toteuttama Kunnossa Kotona hanke järjestää ikäihmisille ennalta ehkäisevää ja aktivoivaa toimintaa sivukylien virike- ja liikuntakerhoissa, ikäihmisten kuntosalilla Hannuksenkartanossa ja erilaisissa info- ja teematilaisuuksissa. Toimintaan kuuluvat myös retket, kuntoutuskäynnit ikäihmisten kotona yhteistyössä kunnan kotihoitoyksikön ja fysioterapian kanssa sekä monitahoinen yhteistyö muiden vanhustyössä toimijoiden kanssa. Hanke päättyy vuoden 2005 lopussa, mutta rahoitusta tullaan hakemaan uudelle kunnan vanhusneuvolaa tukevalle toiminnalle. Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys ry:n toimesta on palkattu kuusi aluetyöntekijää, joista kaksi työskentelee sivukylissä ja neljä kirkonkylässä. Aluetyöntekijätoiminta tarjoaa mm. siivous-, ruoanlaitto-, leipomis-, asiointi- ja hoiva-apua kotona ja palvelutaloissa asuville ikäihmisille. Aluetyöntekijätoiminta työllistää kuusi työllisyysvaroin palkattua työntekijää sekä työnohjaajan. Keväällä 2005 toiminnan kautta sai apua kotiinsa 131 ikäihmistä. Aluetyöntekijätoiminta on osoittautunut tärkeäksi lisäresurssiksi vanhusten kotihoidossa. Aluetyöntekijätoiminta on ollut riippuvainen työvoimahallinnon määrärahoista ja sopivien työntekijöiden löytymisestä. Toiminta supistuu vuoden 2005 aikana. Osa aluetyöntekijätoiminnasta siirtyy kunnan työpajassa toteutettavaksi siivousaputoiminnaksi sekä yksityisille siivousalanyrittäjille. Aluetyöntekijän palvelu on maksanut asiakkaille VKY:n toimintana 8 euroa/tunti, työpaja perii tällä hetkellä 15 euroa/tunti ja yksityisellä puolella siivousapu maksaa euroa/tunti. Näillä toimenpiteillä luodaan pohjaa palvelusetelin käyttöön otolle vanhustyössä sekä taataan toiminnan jatkuvuus. Seurakunta, SPR, 4H-yhdistys, vammais-, eläkeläis- ja veteraanijärjestöt toimivat myös monella tapaa täydentäen ja tukien kunnan omia palveluja vanhusten kotona asumisen tukemiseksi.

10 Asumispalvelut Valtakunnallisen suosituksen mukaan palveluasumisen ja laitoshoidon tavoitteeksi on asetettu, että yli 75-vuotiaista - 90 % asuu tavallisissa asunnoissa % asuu palveluasunnoissa % asuu vanhainkodeissa ja muissa laitoksissa Sodankylässä em. luvut ovat ( 595 yli 75 vuotiasta ): % asuu tavallisissa asunnoissa % asuu palveluasunnoissa ( Helmikoti 16 paikkaa, joista ostopalvelusopimus VKY:n kanssa sekä 7 Kitisenrannan asukasta) % asuu laitoksissa (Hannuksenkartano keväällä (ajoittain 14-18) ja syksystä lomahoitopaikkaa, prosentti laskettu syksyn 2005 mukaan ) Laitoshoito Hannuksenkartano Pitkäaikainen laitoshoito Hannuksenkartanossa on tarkoitettu vanhuksille, jotka eivät pysty enää asumaan kotona kotihoidon ja muiden palveluiden turvin. Vanhainkotipaikkoja on ollut 52 (7) ja vuoden 2005 aikana hoitopaikkoja tulee olemaan 62, joista 14 on tarkoitettu lyhytaikaisiin lomahoitoihin. Lokakuussa 2003 tehdyn asukkaiden toimintakyvyn kartoituksen mukaan noin 76 % Hannuksenkartanon asukkaista oli joko runsaasti autettavia tai täysin hoidettavia. Keväällä 2005 Hannuksenkartanoon ja Helmikotiin jonotti noin 50 vanhusta. Lomahoitoa ei ole voitu järjestää kysyntää vastaavasti. Valtakunnallisten laatusuositusten mukaan laitoshoidon henkilöstömitoitus tulisi olla hoitohenkilöä asukasta kohti. Henkilöstötarvetta lisää asukkaiden korkea hoitoisuus sekä Hannuksenkartanon rakenteelliset puitteet. Neljä erillistä siipeä vaatii hoitohenkilökuntaa enemmän kuin yhtenäisempi rakenne. Hannuksenkartanossa välittömän hoitotyön henkilöstömitoitus on keväällä Syksyllä 2005 Hannuksenkartanon laitospaikkojen lisäännyttyä palkataan välittömään hoitotyöhön yksi sairaanhoitaja ja neljä lähihoitajaa. Keväällä 2005 Sodankylässä valmistui 13 uutta lähihoitajaa, joten koulutettujen sijaisten saanti paranee. Terveyskeskus Terveyskeskuksessa pitkäaikaisasiakkaiden paikkamäärää ei ole virallisesti vahvistettu, pitkäaikaispaikat määritellään tarpeen mukaan. Pitkäaikaispäätös tehdään kun potilas on ollut osastolla kolme kuukautta. Keväällä 2005 pitkäaikaispäätöksiä on 16 ja odotettavissa on 3 4 pitkäaikaispaikan lisäys. Lähes puolet pitkäaikaispaikoilla olevista vanhuksista kuuluisi Hannuksenkartanoon tai Helmikodille. Asiakkaiden hoitaminen väärissä hoitopaikoissa on kallista ja epätarkoituksenmukaista.

11 Palveluasuminen Palveluasuminen on asumismuoto, jossa asukkaalla on mahdollisuus saada palvelua ja tukea, mutta asiakas ei tarvitse vielä ympärivuorokautista hoitoa. Tehostetussa palveluasumisessa asukas saa ympärivuorokautista palvelua ja suositus ja tavoite henkilöstömitoitukselle tehostetussa palveluasumisessa on vähintään 0.4 työntekijää asukasta kohti. Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys ry:n omistamissa vanhustentaloissa on yhteensä 96 asuntoa ikäihmisille. Asuntoja haetaan kunnan asuntotoimiston kautta. Asukkaat maksavat asumisestaan vuokraa ja saavat tarvitsemansa palvelut joko kunnan kotihoitoyksiköltä tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Hannuksenrannan vanhustentalot Hannuksenrannan vanhustentaloissa on 23 asuntoa. Päivittäin taloilla työskentelee neljästä viiteen vakituista, kaksi työllisyysvaroin palkattua ja yksi valtiokonttorin varoilla palkattu kotihoitoyksikön työntekijä kello Keväällä 2005 Hannuksenrannan asukkaista 14 on runsaasti tai jatkuvasti hoitoa tarvitsevia. Hannuksenrannan asukkaat ruokailevat Hannuksenkartanossa. Asunnoissa on automaattinen palohälytysjärjestelmä. Kunta vastaa huonokuntoisten asukkaiden turvallisuudesta ja on asentanut huoneistoihin hoitajakutsujärjestelmän. Kutsu menee päivisin henkilökunnan puhelimiin ja ilta- ja yöaikaan Hannuksenkartanon yövalvontaan. Kunta huolehtii hoitajakutsujärjestelmästä ja perii siitä asiakkailta korvauksen. Kitisenrannan vanhustentalot Kitisenrannan vanhustentaloilla on 25 yksiötä ja 1 kaksio. Yksiöt sijaitsevat viidessä solussa, joissa on yhteinen ulko-ovi, eteinen ja oleskelutila. Kiinteistä on peruskorjattu vuonna 2000 uutta vastaavaan kuntoon. Kerhohuonetta (ruokailutilat ja jakelukeittiö) käyttävät talossa asuvat sekä muut kotihoitoyksikön asiakkaat. Kitisenrannan vanhustentaloilla on myös kotihoitoyksikön pohjoisen alueen toimitilat. Kunnan kotihoitohenkilöstö vastaa huonokuntoisten asukkaiden hoidosta ja valvonnasta. Taloilla työskentelee neljä vakituista ja yksi työllisyysvaroin palkattu kotihoitoyksikön työntekijä kello Asukkaiden turvallisuuden parantamiseksi taloissa on aloitettu yövalvonta vuoden 2005 alusta, yövuorossa työskentelee yksi työntekijä. Asukkaista seitsemän on runsaasti tai jatkuvasti apua tarvitsevaa ja neljä valvontaa tarvitsevaa. Asunnoissa on automaattinen palohälytysjärjestelmä. Asukkailla on käytössä turvapuhelimet. Kylälaakson vanhustentalot Kylälaaksossa on 41 yksiötä, jokaiseen on oma sisäänkäynti ulkoa. Huoneistot on peruskorjattu vuonna Piharakennus peruskorjataan vuoden 2005 aikana. Piharakennuksesta tehdään palvelutalo Kylälaaksossa asuville sekä lähialueen

12 12 ikäihmisille. Palvelutaloon saneerataan saunatilat, pesutilat sekä eteläisen alueen kotihoitoyksikön tiimin toimitilat ja uutena rakennetaan ruokailu- ja kerhotilat. Kunnan kotihoidon henkilöstö vastaa huonokuntoisten asukkaiden hoidosta. Päivisin kello Kylälaaksossa työskentelee kaksi kotihoitoyksikön työntekijää. Taloissa ei ole yövalvontaa. Tarvittaessa järjestetään aterioiden kotiinkuljetus. Asukkailla on tarvittaessa käytössä turvapuhelimet. Helmikoti ja palveluasunnot Helmikodin dementiakodissa on 16 hoitopaikkaa, joista kunta on tehnyt erillisen ostopalvelusopimuksen. Lisäksi Helmikodin avopuolella on yhdeksän ikäihmisten asuntoa, joista ei ole ostopalvelusopimusta. Asukkaat maksavat vuokran ja palvelumaksut palveluista. Helmikodin dementiakodissa asuvat tarvitsevat ympärivuorokautista valvontaa ja huolenpitoa Helmikodilla on Vanhustenkotiyhdistyksen palkkaamana vastuuhenkilö, neljä lähihoitajaa sekä yksi työntekijä työllisyysvaroin. Lisäksi Helmikodilla on viisi vakituista kunnan palkkaamaa työntekijää. Tehostetussa palveluasumisessa, jossa hoidetaan vaikeita käytösoireisia dementoituneita vanhuksia tai annetaan kuntouttavaa lyhytaikaishoitoa, tulisi henkilömitoituksen olla vähintään 0.50 hoitajaa asukasta kohden. Helmikodin välittömään hoitotyöhön osallistuvan koulutetun henkilöstön laskennallinen mitoitus on arkipäivisin 0.50, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, jolloin apua annetaan asuntopuolelle, noin Kunta huolehtii avopuolella asuvien ikäihmisten hoidosta ja huolenpidosta. Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys ry vastaa asuntopuolen asukkaiden yövalvonnasta, yövalvonnasta tulisi kuitenkin sopia virallisesti kunnan kanssa. Avopuolen asukkaista seitsemän tarvitsee jatkuvasti hoito ja huolenpitoa. Helmikodilla on automaattinen palohälytysjärjestelmä ja asuntopuolelle yhdistys on asentanut keväällä 2005 kulunvalvontajärjestelmän huonokuntoisten turvallisuuden parantamiseksi. Asukkaiden hoidon tarpeen lisääntymisen vuoksi kunta on palkannut avopuolelle työllisyysvaroin työntekijä arkisin päivävuoroon.

13 Sodankylän vanhustyön nykytila ja tulevaisuus Vahvuudet vanhustyön kannalta Lapissa on yhteisöllisyyttä ja lähimmäisestä välittämistä (naapuriapu) omaishoitajat kokenut henkilökunta, joka tuntee paikkakunnan erityispiirteet ja asiakkaat kuntaan saatu geriatri vanhustyön työntekijöitä kouluttautunut ja parhaillaan opiskelee ja tuo osaamistaan työyhteisön käyttöön Vky:n toiminta (Vanh.talot, Helmikoti ja projektit) vapaaehtoistyöntekijät kolmas sektori (eläkeläisjärjestöt, SPR, Vanhustenkotiyhdistys) Mahdollisuudet vanhustyön kannalta kehittämiskelpoiset palvelurakenteet hoitoalan työntekijöiden kiinnittäminen paikkakunnalle * kotihoidon hankkeet (KOHO vanhusten kotihoidon kehittämishanke ja Vanhusneuvola hanke sekä järjestöjen hankkeet (Kunnossa Kotona - hanke) kolmas sektori - seurakunta, järjestöt ja yhdistykset Heikkoudet vanhustyö kannalta laaja kunta, pitkät etäisyydet palve lujen keskittyminen kirkonkylälle välimuotoisten hoitopaikkojen puute johtajuus ikääntynyt henkilöstö henkilöstön sairastaminen koulutettua henkilöstöä liian vähän yksityisten hoivapalvelutuottajien puute pitkät jonot hoitopaikkoihin vanhukset ovat väärissä hoitopaikoissa Uhat vanhustyön kannalta hoitoa tarvitsevien vanhusten määrän kasvu (mm. dementiasairaudet) yhteisöllisyyden vähentyminen omaishoitajien uupuminen riittämätön henkilöstön määrä jatkuva työpaine rasittaa henkilöstöä työuupumusriski kasvaa sairaslomia ja ennenaikaista eläkkeelle jääntiä palvelun laadun heikkeneminen koulutettujen työntekijöiden hakeutuminen pois paikkakunnalta sijaisten saaminen vaikeaa nuoria ei hakeudu alalle yhä kasvavat jonot hoitopaikkoihin hoidon tarpeeseen ei kyetä vastaamaan 4. VANHUSTYÖN KESKEISIMMÄT KEHITTÄMISKEINOT VUOSILLE Sodankylän ikäihmisten määrä ja palvelujen tarve on viime vuosina kasvanut virallisia ennusteita nopeammin. Erityisesti vanhimpien ikäluokkien määrän kasvu aiheuttaa palvelujen tarpeen huomattavaa kasvua. Vanhusten huollon kehittämistä ei ole toteutettu vanhusten määrän ja palvelujen tarpeen edellyttämällä tavalla. Väestöennusteet ja dementian lisääntymien on otettava huomioon suunniteltaessa kunnan vanhustyön sisältöä ja palvelurakennetta.

14 14 Sodankylän kunnan vanhustyön toiminta-ajatus Hyvään vanhuuteen Sodankylässä pyrkii takaamaan kaikille ikääntyneille mahdollisuuden turvalliseen, inhimilliseen ja hyvään vanhuuteen asuinpaikasta ja asumismuodosta riippumatta. Kaikkien hallinnon alojen tulee ottaa huomioon väestön ikääntyminen ja heidän tarpeensa palveluja ja ympäristöä suunniteltaessa ja rakentaessa. Vanhustyön kehittämisalueet ovat: 1. Vanhustyön johtamisjärjestelmän uudistaminen 2. Palvelurakenteen muutos 3. Kotona asumisen tukeminen ehkäisevä vanhustyö, kotihoito ja tukipalvelut 4. Palveluasuminen ja laitoshoito 5. Henkilöstö 6. Kiinteistöt 4.1 Vanhustyön johtamisjärjestelmän uudistaminen - vanhustyönjohtaja vuoden 2006 alusta - kotihoitoyksikön tiiminvetäjien ja työntekijöiden toimenkuvien laadinta ja tarkastaminen - sosiaalitaloudellisen tiedon hankkiminen päätöksentekoa varten, työtapojen ja palvelumallien kehittäminen (tiedottaminen, työn arvioinnin ja dokumentoinnin kehittäminen) - toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus - esimieskoulutus (mm. JET koulutus) - vanhustyötä helpottavien ohjelmien ja teknologian hyödyntäminen johtamisessa ja käytännön työssä 4.2 Palvelurakenteen muutos Tulevina vuosina tapahtuu sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen muutos. Ikäihmisten määrän kasvu, iäkkäämpien vanhusten palvelutarpeiden lisääntyminen, dementoivien sairauksien lisääntyminen ovat syitä vanhuspalvelujen rakennemuutokseen ja sosiaalija terveysmenojen kasvamiseen. Ikääntyvät eivät kuitenkaan ole yksinomaan kustannusrasite, vaan myös yhteiskunnan kehityksessä hyödynnettävä voimavara. Ikäihmiset tulevat olemaan aikaisempia sukupolvia terveempiä ja vauraampia. Ikäihmisten palvelujen tarve painottuu kaikista iäkkäämpiin vanhuksiin. Ennalta ehkäisevällä ja avohuoltopainotteisella toiminnalla voidaan ikäihmisten laitospaikkojen tarvetta vähentää ja laitosaikaa lyhentää. - seudullisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen - korjaavasta ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan - laitospainotteisuudesta avohuoltopainotteisuuteen resurssien painopiste avohoitoon - sivukylien ikäihmisten hoidon ja huolenpidon turvaaminen lähes puolet kunnan yli 65-vuotiaista asuu sivukylissä ja haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään

15 15 - kunnan vanhuspalvelujen nykytilan arviointi ja tuotteistaminen, oman työn arvioiminen ja työprosessien kuvaaminen arvioidaan mitä kunnan kannattaa itse tuottaa ja mitä kilpailuttaa - vanhustyössä toimijoiden lisääntyminen lisää ikäihmisten palveluohjauksen tarvetta 4.3 Kotona asumisen tukeminen ehkäisevä vanhustyö, kotihoito ja tukipalvelut Turvataan iäkkäiden kuntalaisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Keinot: - omaishoitajien tuen lisääminen sekä lakisääteisten lomien ja muun tuen järjestäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa o palveluseteli palveluseteli käyttöön vuoden 2006 alusta o vanhusten perhehoito kokeilu vuoden 2006 alusta - erilaiset hankkeet tukemaan ikäihmisten kotona asumista o KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishanke vuosina o Osallistuminen STM:n Kotihoito ja kotipalvelu osana kunnan palvelujärjestelmää hankkeeseen vuosina o Vanhusneuvola hanke vuosina sisältää muistineuvolan, ennalta ehkäisevät kotikäynnit, lisäksi rahoitusta haetaan vanhusneuvolan kuntoneuvolaosioon o VKY:n Kunnossa Kotona hanke sekä mahdolliset muut järjestöjen ja yhdistysten hankkeet mm. Vapaaehtoinen auttamistyö hanke o Vapaaehtoistyön tukeminen ja yhteistoiminta - geriatri o muisti- ja dementiasairauksien mahdollisimman varhainen toteaminen o tuetaan dementoituneiden ikäihmisten voimavaroja ja omatoimisuutta mahdollisimman pitkään o koulutus - sivukylien ikäihmisten palvelujen saatavuuden parantaminen o kuljetusjärjestelyt (yhteistoiminta henkilöliikennettä järjestävien tahojen kanssa) o yhteistoiminta kylätoimikuntien ja järjestöjen kanssa o yhteistyö Työvoimatoimiston kanssa o järjestetään yksilöllisesti vanhuksille perhehoitoa mahdollisuuksien mukaan o palveluseteli o yhteistoiminta kunnan työpajan kanssa sekä muiden sivukylien toimijoiden kanssa. kaikkien toimijoiden yhteistyö on avainhaaste. - Päiväpalvelutoiminnan kehittäminen ja tukipalvelut o päiväpalvelutoimintaa kohdennetaan huonokuntoisille kotona asuville ikäihmisille o toiminnan sisältöjen uudistaminen ennalta ehkäiseväksi, tavoitteelliseksi muuta vanhustyön kokonaisuutta palvelevaksi toiminnaksi o yhteistoiminta palvelujen järjestämisessä kolmannen sektorin ja muiden tahojen kanssa

16 16 - vanhusten päivä- ja yöhoidon kehittäminen o kehitetään ja laajennetaan vanhusten päivähoitoa Hannuksenkartanossa o mm. omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestäminen osaksi tätä kautta 4.4 Palveluasuminen ja laitoshoito - järjestetään n. 50 vanhainkotiin tai palvelutaloon jonottavan ikäihmisen hoito o lähtökohtana on kotona asumisen tukeminen - omaishoidon tukeminen - perhesijoitusmallin kokeilu vanhusten hoidossa o ostetaan hoitopaikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta kilpailuttaminen o kunta rakentaa palvelutarpeiden mukaisen hoitokodin dementoituneille vanhuksille - Hannuksenkartanoon lisätään 10 laitoshoitopaikkaa vuoden 2005 aikana - Hannuksenrannan ja Kitisenrannan palvelutalojen muuttaminen tehostetun asumisen palvelutaloiksi henkilöstömitoitus, turvallisuus, valvonta - geriatrin palvelut kerran viikossa Hannuksenkartanossa - apuvälineitä työtä helpottamaan - uuden teknologian hyväksikäyttö hoitotyössä 4.5 Henkilöstö - kotihoitoyksikön henkilöstömäärän nostaminen ikäihmisten palvelutarpeita vastaavaksi sekä palvelutarjonta kattamaan 25 % kunnan yli 75 vuotiaiden määrästä vuoteen o prosentista - vuoteen prosenttiin o kotihoitoyksikön vakituisen henkilöstön määrää tulee nostaa vuosittain kahdella työntekijällä vuoteen 2015 mennessä, jotta 25 % kattavuustavoite saavutetaan - pitämällä hoitohenkilöstön henkilöstömitoitus valtakunnallisten suositusten tasolla - kehitetään hoitotyön laatua ja sitoutumista työhön o työprosessien mallintaminen, dokumentointi, kehityskeskustelut, työnohjaus o täydennyskoulutus (johtaminen, ammatillisuus, atk- ja teknologiataidot mm.) o vajaakuntoisten kuntouttaminen ja sopivampi työ o henkilöstön ikääntymisen huomioiminen ja jaksamisen sekä hyvinvoinnin tukeminen - tyky toiminta, työpaikkakäynnit, terveystarkastukset, erilaiset ryhmätoiminnot

17 Kiinteistöt Ikäihmisten laajenevalle ja hyviä toimintatuloksia saavuttaneelle kuntosalitoiminnalle järjestetään välttämättömät lisätilat aluksi Hannuksenkartanosta. Kuntosalin tuleva tilan tarve otetaan perusteellisesti arvioitavaksi vireillä olevan kunnan koko kiinteistökannan selvittelyn yhteydessä. 5. LOPUKSI Ikäihmisten neuvottelukunta on antanut vanhustyön kehittämissuunnitelmasta lausunnon Lausunnossaan Ikäihmisten neuvottelukunta korostaa kehittämistoiminnan lähtökohtana päättäjien ja työntekijöiden sitoutumista kehittämisohjelmaan ja hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Vanhustyön kehittämisohjelma lähetetään lausunnolle perusturvalautakuntaan. Kunnanvaltuusto vahvistaa vanhustyön kehittämisohjelman vuosille Vanhustyön kehittämissuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Hyvä vanhuspolitiikka kunnassa edellyttää yleisten vanhuspoliittisten linjausten ja suositusten huomioinnin lisäksi jatkuvaa tiedon hankintaa väestömuutoksista ja asiakkaiden palvelutarpeista paikallisella tasolla. Hyvä vanhuspolitiikka edellyttää hyvää yhteistyötä paikallisesti kunnan eri hallintokuntien, kolmannen sektorin, yritysten sekä alueellisesti ja valtakunnallisesti eri toimijoiden välillä.

18 18 Liite SODANKYLÄN VANHUSTYÖN KESKEISET KEHITTÄMISALUEET VUOSINA VANHUSTYÖN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN - vanhustyön johtaja - sosiaalitaloudellinen tiedon korostaminen päätöksenteon apuna - työn arviointi, dokumentointi - koulutus 2. PALVELURAKENTEEN MUUTOS - paikallinen, seudullinen ja valtakunnallinen yhteistyö - avohuoltopainotteisuus ja ehkäisevä työ - sivukylien ikäihmisten palvelutarpeiden huomioiminen - nykytilan arviointi, työprosessien kuvaus ja tuotteistaminen - monitoimijaisuus tarvitaan palveluohjausta 3. KOTONA ASUMISEN TUKEMINEN - ehkäisevä vanhustyö, kotihoito ja tukipalvelut - omaishoitajien tukeminen - hankkeet tukemaan vanhustyötä - geriatri - sivukylien ikäihmisten palvelutarpeet kuljetusjärjestelyt, yhteistoiminta eri tahojen kanssa - palveluseteli 4. PALVELUASUMINEN JA LAITOSHOITO - järjestetään laitospaikkaa jonottavien ikäihmisten hoito - ensisijaisesti omaishoito, perhesijoitusmalli sekä muut mahdolliset palvelumallit - ostetaan hoitopaikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta - kunta rakentaa hoitokodin dementoituneille vanhuksille - riittävä henkilöstömitoitus, apuvälineet ja teknologia 5. HENKILÖSTÖ - hoitotyön laadun kehittäminen sekä työhön sitoutumisen parantaminen - työprosessien mallintaminen, työnohjaus, täydennyskoulutus, ikääntymisen ja työssä jaksamisen huomioiminen - henkilöstömitoitus vastaamaan palvelutarpeita niin avo- kuin laitoshoidossa 6. KIINTEISTÖT - taataan tarvittavat tilat hoitotyössä - mm. kuntosalin laajennus Hannuksenkartanossa