RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU VUONNA Osa I. Vesistötarkkailu

Transkriptio

1 SSAB Europe Oy, Raahen tehdas Raahen Vesi Oy RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10661

2 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA I. VESISTÖTARKKAILU Tuomas Lahti, biologi (FM) Satu Ojala, limnologi (FM) Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT ILMAN LÄMPÖTILA JA SADEMÄÄRÄ TUULITILANNE MERIVEDEN KORKEUS VESISTÖN KUORMITUS RAAHEN VESI OY SSAB EUROPE OY, RAAHEN TEHDAS SSAB EUROPE OY, RAAHEN TEHDAS SANITEETTIJÄTEVEDET KUORMITUKSEN KEHITYS VESISTÖTARKKAILU VUONNA YLEISTÄ VEDEN LAADUN AJALLINEN VAIHTELU VEDENLAADUN ALUEELLINEN VAIHTELU RAAHEN TERÄSTEHTAAN EDUSTAN ALUE RAAHEN KAUPUNGIN EDUSTA PATTIJOEN EDUSTA SAARISTON ULKOPUOLINEN ALUE VEDEN LAADUN KEHITYS KALOJEN METALLIPITOISUUS YHTEENVETO VIITTEET... 28

3 LIITTEET ii Liite 1a. Liite 2a. Liite 2b. Liite 3. Osa-aluejako Intensiivisen tarkkailun vedenlaatuaineisto Alueellisen tarkkailun vedenlaatuaineisto Kalojen metallipitoisuustutkimuksen tulokset Copyright Ahma ympäristö Oy Kaupintie HELSINKI p Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/15

4 TIIVISTELMÄ Raahen edustan merialuetta tarkkaillaan kuormittajien (SSAB Europe Oy, Raahen tehdas ja Raahen Vesi) yhteistarkkailuna. Tarkkailu koostuu alueellisesta ja intensiivisestä tarkkailusta. Alueellisella tarkkailulla selvitetään neljä kertaa vuodessa 7 havaintopaikalta otettavin vesinäyttein veden laadun alueellista vaihtelua ja intensiivisellä tarkkailulla yhdeltä havaintopaikalta yhteensä 15 kertaa vuodessa veden laadun ajallista vaihtelua. Vuonna 2015 näytteet saatiin otettua ohjelman mukaisesti lukuun ottamatta tammi-helmikuun näytekierrosta, joka siirtyi huonon jäätilanteen vuoksi maaliskuun alkuun. Vuosi 2015 oli suppean tarkkailun vuosi. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli kokonaistypen osalta vuonna 2015 hieman suurempi kuin vuonna Kokonaisfosforin, kiintoaineen ja kemiallisen sekä biologisen hapenkulutuksen osalta kuormitus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Käsiteltyjen jätevesien yhteismäärä oli edellisvuotta suurempi ja koko tarkkailujakson korkein. SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan typen nettokuormitus oli edellisvuoden tasolla ja samalla edelleen koko tarkkailukauden korkeimmalla tasolla. Raudan sekä fosforin nettokuormitus oli vuodesta 2014 vähentynyt alle puoleen. Öljykuormituksen luparaja ylittyi 6 kertaa vuonna Kuukausikeskiarvoina laskettavat raakaveden, kiintoaineen, sinkin ja kokonaistypen lupaehdot eivät ylittyneet terästehtaalta vuonna Tehtaan saniteettijätevesien vesimäärä kohosi vuonna 2015 korkeimmalle tasolleen vuosien tarkkailujaksolla. Vesistökuormitus kohosi edellisestä vuodesta vain kokonaisfosforin osalta. Käsiteltyjen jätevesien mukana Raahen edustan merialueelle päätyvät merkittävimmät kuormitteet ovat kiintoaine, rauta ja typpi sekä vähäisemmässä määrin happea kuluttava orgaaninen aines, fosfori, sinkki ja öljy. Merialueelle päätyvä happea kuluttavan orgaanisen aineksen kuormitus oli vuonna 2015 vuosien keskimääräisen tason alapuolella. Kiintoainekuormitus oli vuonna 2015 vain noin neljännes edellisvuoden määrästä ja kokonaisfosfori sekä -typpikuormitus olivat vuoden 2014 tason alapuolella. Yhteensä fosforikuormitus merialueelle oli 4,3 kg/d ja typpikuormitus 433 kg/d. Ravinnekuormituksesta suurin osa tuli kaupungin puhdistamolta. Veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen merialueella vaikuttavat tuuli ja virtausolot. Raahen edustalla jokivesien vaikutus on yleensä vähäinen muuhun koilliseen Perämereen verrattuna. Suurimmat Raahen edustalle laskevista joista ovat Piehinginjoki ja Pattijoki. Vuosi 2015 oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Erityisesti talvikuukaudet olivat keskimääräistä lämpimämpiä ja kesäkuu poikkeuksellisen sateinen. Meriveden pinta oli keskimääräistä korkeammalla vuonna Alueellisesti tuloksia tarkkailtiin neljältä osa-alueelta: terästehtaan ja sataman edusta, Raahen kaupungin edusta, Pattijoen edusta ja saariston ulkopuolinen alue. Vuonna 2015 Raahen kaupungin edustan alueella vesi oli keskimäärin sameinta, väriltään tumminta, rautapitoisinta, ravinnepitoisinta ja sisälsi eniten leviä. Saariston ulkopuolella oli puolestaan keskimäärin korkein sähkönjohtavuus. Terästehtaan kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa näytepisteillä, mutta kaupungin jätevesien purkualueella lieviä vaikutuksia oli havaittavissa ajoittain keskimäärin hieman muita alueen pisteitä korkeampina ravinnepitoisuuksina. Planktonlevämäärää oli korkeimmillaan kaikilla pisteillä toukokuussa ja keskimääräinen levämäärä kuvasti lievää rehevyyttä kaikilla osa-alueilla. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotanto oli merialueella pääosin fosforirajoitteista kuten aikaisemminkin. Veden hygieeninen laatu oli alueella erinomainen. Kaikki näytteet täyttivät bakteerimääriltään kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön asettamat hyvän uimaveden laatuvaatimukset. 1

5 1 JOHDANTO Raahen edustan merialueen tarkkailu on toteutettu alueen kuormittajien yhteistarkkailuna vuodesta 1995 lähtien. Tarkkailuvelvollisia ovat SSAB Europe Oy, Raahen tehdas ja Raahen Vesi Oy, joka käsittelee Raahen kaupungin jätevedet. Kuormittajilla on velvoite tarkkailla jätevesien johtamisen vaikutuksia merialueen veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen. Vuoden 2015 tarkkailu toteutettiin vuosille laaditun tarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007) mukaisesti, jonka Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus hyväksyi (Dnro. PPO-2007-Y ). Vuosi 2015 oli Raahen edustan vesistötarkkailun osalta suppean tarkkailun vuosi. Tarkkailun tavoitteena on selvittää jätevesikuormituksen vaikutusalueen laajuus, vaikutusten ilmenemismuodot ja voimakkuus, veden laadun ajallinen ja alueellinen vaihtelu sekä vesistön tilan muutokset. Raahen edustan vesistötarkkailussa keskitytään veden fysikaalis-kemiallisen laadun ja rehevyyden seurannan lisäksi myös biologiseen tarkkailuun. Tarkkailu koostuu intensiivisestä ja alueellisesta tarkkailusta. Intensiivisellä tarkkailulla seurataan veden laadun ajallista vaihtelua tiheällä (15 kertaa vuodessa) yhden pisteen näytteenotolla, kun taas alueellista vaihtelua seurataan harvemmalla (4 kertaa vuodessa) useamman pisteen näytteenotolla. Biologinen tarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein laajana kasviplanktonin ja pohjaeläinten tarkkailuna. Edellinen laajan tarkkailun vuosi oli Tässä raportissa esitetään Raahen edustan vesistötarkkailun tulokset vuodelta Raahen edustan merialueen vesistötarkkailusta on vuonna 2015 vastannut konsulttina Ahma ympäristö Oy. Nordic Mines Oy:n Laiva-kaivoksen myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä (Dnro PSAVI/98/04.08/2011) on lupamääräys, jonka mukaan toimijan on osallistuttava kaivostoiminnan alkaessa Raahen edustan yhteistarkkailuun. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten sekä Laiva-kaivoksen ja Raahen edustan yhteistarkkailun osapuolten (SSAB Europe ja Raahen Vesi Oy) käymän neuvottelun pohjalta päädyttiin siihen, että Laiva-kaivoksen tarkkailu liitetään osaksi Raahen edustan yhteistarkkailua vuoden 2015 alusta alkaen siten, että tarkkailujen päällekkäisyydet poistetaan ja vuoden 2015 osalta merialueen tarkkailun raportointi tehdään yhteisesti. Vuoden 2015 maaliskuussa Nordic Mines Oy:n Laiva-kaivoksen pisteiden LaivaMe8 ja LaivaMe10 sijaintia muutettiin seuraavasti. Piste LaivaMe10 siirrettiin Raahen edustan merialueen yhteistarkkailun pisteen RE13 kanssa samaan paikkaan. Vastaavasti kaivoksen pisteen LaivaMe8 sijainti siirrettiin vastaamaan Raahen edustan yhteistarkkailun pistettä RE15. Tässä raportissa on referoitu myös Laiva- kaivoksen teettämään kalojen metallipitoisuuden tutkimusta. 2

6 2 TARKKAILUVELVOLLISET Raahen edustan merialueen tarkkailu kuuluu SSAB Europe Oy, Raahen tehtaan ja Raahen Vesi Oy:n velvoitetarkkailuun. Kyseisillä toimijoilla on lupa johtaa jätevesiä mereen Raahen edustalla. Raahen Vesi Oy:n jätevedet johdetaan Preiskarin pohjoispuolelle ja terästehtaan jätevedet johdetaan satama-altaaseen. Tarkkailuun velvoittavat lupapäätökset ovat esitettynä taulukossa 2-1. Molemmilla toimijoilla on sekä vesistö- että kalataloustarkkailuvelvoite. Yhdyskuntajätevesien vaikutukset vesistössä ovat pääasiassa rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Raahen terästehtaan jätevesien mukana vesistöön päätyy lähinnä kiintoainetta, sinkkiä, öljyä, rautaa ja typpeä sekä vähäisessä määrin fosforia ja happea kuluttavaa ainesta. Jätevesien laadun ja määrän sekä käsittelylaitteiden tehon tarkkailun laitokset suorittavat ja raportoivat itse lukuun ottamatta Raahen terästehtaan saniteettijätevesitarkkailua, jonka on suorittanut konsultti. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Taulukko 2-1. Raahen edustan kuormittajat sekä niiden tarkkailun velvoittavat lupapäätökset. Toimija Lupapäätös Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas PSY 13/06/2, VHO 07/0242/1, KHO 2487/1/07, Raahen Vesi Oy (Raahen kaupunki) PSY 54/06/2, VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Jokivesien vaikutus on vähäinen Raahen edustalla muuhun Koilliseen Perämereen verrattuna. Raahen edustan merialue sijoittuu Pyhäjoen ja Siikajoen väliin. Merialueelle laskee vain pieniä jokia, mm. alueen pohjoisosaan Pattijoki (F = 141 km²) ja Olkijoki (F = 68 km²) ja eteläosaan Piehinginjoki (F = 176 km²) (Ekholm 1993). Raahen kaupungin lähituntumassa on suppea saaristovyöhyke, joka ulottuu vain muutaman kilometrin päähän rannikosta. Saaristoalueelle tuleva kuormitus on nykyisin lähinnä hajakuormitukseen verrattavia pintaviemäröintivesiä ja saariston loma-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Raahen kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan saaristovyöhykkeen ulkopuolelle kaupungin pohjoispuoliselle merialueelle (liite 1a). Raahen terästehdas kuormittaa Lapaluodon edustaa Raahen eteläpuolella (liite 1a). Jätevesien sekoittumis- ja laimentumisolosuhteet Raahen edustalla ovat hyvät merialueen avoimuudesta johtuen. Veden tilan luokittelun perustana on vesien ekologinen tila eli vesistön luontainen tila, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Ekologinen tila määritetään biologisilla näytteenotoilla ja asiantuntija-arvioilla. Raahen edustan merialueen ekologinen tila on todettu tyydyttäväksi rannikon tuntumassa ja hyväksi saariston ulkopuolella. 4 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT 4.1 Ilman lämpötila ja sademäärä Vuoden 2015 keskilämpötila (4,8 ºC) Siikajoen Revonlahdessa oli vertailujakson vuosikeskiarvoa ( , 2,6 ºC) yli kaksi astetta korkeampi. Koko vuoden sadesumma Revonlahdessa (709 mm) oli myös keskimääräistä sadesummaa (541 mm) suurempi. (Kuva 4-1). 3

7 Talvikausi marraskuusta maaliskuulle oli kokonaisuudessa Siikajoen vesistöalueella tavanomaista lämpimämpi. Helmikuun keskilämpötila vuonna 2015 oli peräti 7 astetta korkeampi kuin vuosien keskiarvo. Kesäkauden kuukausikohtaiset keskilämpötilat huhtikuulta lokakuulle olivat vertailukauden keskimääräisiä lämpötiloja vastaavia. (Kuva 4-1). Talvikauden sademäärä oli lämpötilan tapaan keskimääräistä korkeampi. Varsinkin marrastammikuussa satoi runsaasti verrattuna vuosien keskimääräiseen sadantaan. Huhtikuu oli normaalia vähäsateisempi, kun taas alkukesällä (toukokuu ja kesäkuu) satoi jälleen huomattavasti enemmän kuin vuosina keskimäärin. (Kuva 4-1). Vuoden 2015 kesäkuu oli varsin poikkeuksellinen säiden puolesta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Vuoden 2015 kesäkuun sademäärä (108 mm) oli yli kaksinkertainen vertailukauden kesäkuun keskiarvoon (50 mm) nähden ja lämpötila oli keskimääräistä viileämpää varsin laajalla alueella Etelä- Pohjanmaalta Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella. (Kuvat 4-1 ja 4-2). 4 Kuva 4-1. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja -sademäärät Siikajoen Revonlahdessa vuonna 2015 sekä vertailujaksolla keskimäärin (Lähde: Ilmatieteenlaitos).

8 5 Kuva 4-2. Kesäkuun 2015 merkittävimmät sääpoikkeamat Suomessa (Lähde: Ilmatieteenlaitos, kesäkuun 2015 ilmastokatsaus). 4.2 Tuulitilanne Merialueen veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen vaikuttavat oleellisesti tuulet, jotka sekoittavat avovesiaikana vesimassoja ja aiheuttavat osaltaan meriveden pinnankorkeuden vaihtelua ja muutoksia virtausoloissa. Matalilla alueilla virtaus on yleensä tuulen suuntainen, mutta coriolisvoiman vaikutuksesta suuremmissa syvyyksissä virtaus on tuulen suuntaan nähden päinvastainen. Hailuodon havaintoasemalla vuonna 2015 tuuli yleisimmin etelästä tai lounaasta. Heinäkuussa vallitsevia olivat etelästä tai pohjoisesta puhaltaneet tuulet. Tuulen keskinopeus avovesiaikaan oli suurin syyskuussa (8,7 m/s) ja heikoin heinäkuussa (4,5 m/s). Raahen edustan veden vaihtumisen kannalta epäedullisten lounais-länsi-luoteistuulten osuus avovesiaikaan vaihteli välillä %, ja näiden osuus avovesiaikaan oli suurimmillaan elokuussa. Epäedullisista tuulista yleisin oli lounaistuuli. Koko vuonna 2015 yleisin tuulensuunta Hailuodon havaintoasemalla oli etelästä. (Kuva 4-3).

9 6 Kuva 4-3. Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Hailuodon havaintoasemalla touko-lokakuussa vuonna (Lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset vuodelta 2015)

10 7 Raahen edustan velvoitetarkkailu Meriveden korkeus Tuuli vaikuttaa vedenkorkeuteen kasaamalla vettä lahtien pohjukoihin, niinpä Suomen rannikolla meriveden korkeus vaihtelee eniten Perämeren pohjoisosassa ja Suomenlahden itäosassa. Vuonna 2015 merivesi oli korkeimmillaan Raahen edustalla (114 cm) ja alimmillaan (-28 cm). Vuoden 2015 vedenkorkeus Raahen edustalla oli keskimäärin selvästi korkeampi kuin vertailukeskiarvo. Elokuun puolesta välistä lokakuun loppuun merivedenpinta oli keskimääräisen tason alapuolella. Teoreettinen keskivesi oli Raahessa vuonna 2015 korkeusjärjestelmässä N60 31,1 cm. Pohjanlahdella ja Perämerellä maankohoaminen tapahtuu edelleen, joten vedenkorkeus jatkaa laskuaan tulevaisuudessakin. Vertailukauden kuukausikeskiarvojen perusteella vedenpinta on Raahen edustalla tyypillisesti alimmillaan toukokuussa ja korkeimmillaan Joulukuussa. Vuonna 2015 vedenpinta oli alimmillaan elokuussa ja korkeimmillaan joulukuussa. Vedenkorkeuden hajonta vaihtelee myös vuodenajoittain, ollen voimakkaimmillaan talvella, marras-tammikuussa, ja heikoimmillaan kesällä touko-heinäkuussa. Tämä oli havaittavissa myös Raahen mareografin tuloksissa vuonna 2015 (Kuva 4-3). Yhtenäinen jääpeite vaikuttaa vedenkorkeuden lyhytaikaisvaihteluihin estämällä tuulen vaikutuksen veden pintaan. Pysyvä jääpeite muodostui Raahen edustalle vasta helmikuun lopussa ja jääpeite suli molemmilla jo huhtikuun lopussa Jääpäivien määrä Raahen edustalla oli välillä Meriveden korkeus Raahe MW(cm) kk ka 2015 kk ka näytteenotto Kuva 4-3. Meriveden korkeus MW-järjestelmässä Raahen mareografilla vuonna 2015 vuorokausija kuukausikeskiarvoina, sekä pitkänajan keskiarvo ( ) kuukausikeskiarvoina ja näytteenoton ajoittuminen vuonna Nollakohta = teoreettinen keskivesi (Lähde: Ilmatieteenlaitos, merentutkimus) VESISTÖN KUORMITUS Raahen Vesi Oy Raahen puhdistamo on otettu käyttöön vuoden 1978 alussa. Raahen kaupunkiin kuuluvan Pattijoen kirkonkylän jätevedet on johdettu syyskuusta 1978 alkaen myös Raahen puhdistamolle.

11 Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on vastannut lähtien Raahen Vesi Oy. Kaupungin vesihuollon piiriin kuuluu n asukasta, joista viemäröintiin on liittynyt n Puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos, joka on mitoitettu asukasvastineluvulle ja virtaamalle m³/d. Puhdistetut jätevedet johdetaan saariston ulkopuolelle. Jätevedenpuhdistamorakennusta ja sen tekniikkaa on peruskorjattu tarpeen mukaan. Vuosina puhdistamolla saneerattiin puhdistamorakennusta sekä välppäystä, lietteenkuivatusta, ilmastusta ja tulopumppaamoa. Vuosina uusittiin kaikkien selkeytysaltaiden ketjukaavinjärjestelmät. Puhdistamorakennus liitettiin kaukolämpöön vuonna 2006 ja vuonna 2007 saneerattiin rakennuksen sähkö- ja ilmastointitekniikka sekä laitoksen prosessiautomaatio, joka on liitettynä Raahen Vesi Oy:n laitosautomaatiojärjestelmään. Vanhan purkuputken tilalle rakennettiin kesällä metrin pituinen purkuviemäri PE-kennoputkesta ID 800. Putken kaivutyöt aiheuttivat ajoittaista veden samentumista työmaa-alueella ja sen läheisyydessä. Jäteveden siirtoviemäri Vihannista Raaheen valmistui loppuvuodesta Se lisää puhdistamolla käsiteltävien jätevesien määrää n %. Uusi kompostointikenttä otettiin käyttöön Kompostointikenttä on kokonaisalaltaan noin 6 hehtaaria ja siitä on asfaltoitu noin 1,6 hehtaarin alue. Asfaltoidulta alueelta kerätään sade- ja sulamisvedet sekä kuivatun lietteen suotovedet ja johdetaan siirtoviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 54/06/2 myöntänyt Raahen Vesi Oy:lle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja jätevesien johtamiseen Perämereen Raahen kaupungissa. Lupamääräysten mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja mereen johdettavan jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia raja-arvoja: BOD7ATU enintään 15 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 90 % Kokonaisfosfori enintään 0,5 mg/l P ja puhdistusteho vähintään 90 % Raja-arvot tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vuonna 2015 puhdistamon toiminta täytti pääosin lupaehdot. Lupaehdot ylittyivät puhdistamolta lähtevän veden kokonaisfosforin osalta toisella (0,6 mg/l) ja kolmannella jaksolla (1,2 mg/l). Kolmannella jaksolla kokonaisfosforin poistoteho oli 88,3 % eli alle lupaehdoissa määritellyn 90 %. Neljännesvuosikeskiarvoina lähtevän veden BOD 7 -arvo oli välillä 5,0 7,3 mg/l ja puhdistusteho 96,3 96,9 %. Vastaavasti fosforipitoisuus vaihteli välillä 0,40 1,22 mg/l ja puhdistusteho 88,3 95,1 %. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli kokonaistypen osalta vuonna 2015 hieman suurempi kuin vuonna Kokonaisfosforin, kiintoaineen ja kemiallisen sekä biologisen hapenkulutuksen perusteella kuormitus on hieman pienentynyt vuodesta Käsiteltyjen jätevesien yhteismäärä oli edellistä vuotta suurempi ja koko tarkkailujakson korkein (Taulukko 5-1). 8

12 9 Taulukko 5-1. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vuosina Jätevesimäärä m 3 /d BOD 7 kg/d Kok.P kg/d 1,7 1,4 1,4 1,2 1,6 1,8 1,2 2,0 1,5 2,3 3,6 Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d COD cr kg/d SSAB Europe Oy, Raahen tehdas SSAB Europe Oy, Raahen tehdas Raahen terästehtaan jätevedet käsittävät erilaisia jäähdytys-, lauhde- ja pesuvesiä, joiden pääasialliset kuormitteet ovat kiintoaine ja rauta sekä sinkki ja öljy. Eri osaprosesseista tulevia jätevesiä puhdistetaan mekaanisissa selkeyttämöissä ennen mereen johtamista. Koksaamon jätevedet puhdistetaan biologisesti ja johdetaan lietealtaan ja terästehtaan merivesikierron kautta mereen. Lietealtaaseen johdetaan myös masuunialueelta tulevat jätevedet, satunnaiset harkkovalimon jätevedet, kaatopaikan suotovedet sekä muita jäähdytys- ja hulevesiä. Lietealtaalta vedet johdetaan pumppukaivoon ja sieltä merivesipumppaamolle, joten niiden ja harkkovalimon jätevesikuormitus näkyy merivesiviemäreissä M1 ja M2. Merivesiviemärin M1 kautta johdetaan puhtaita lauhde- ja jäähdytysvesiä. Merivesiviemäriin M2 johdetaan lauhde- ja jäähdytysvesien lisäksi masuunikuonan granuloinnissa ja kalkinpolttamolla käytettyä makeaa vettä ja konvertterien kaasujen pesussa käytettyä merivettä. Tehtaan käyttöveden ottaminen vesistöstä ja jätevesien johtaminen Raahen edustan merialueelle perustuvat Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamaan ympäristölupapäätökseen 13/06/2, jota on muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 07/0242/1 sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 2487/1/07. Lisäksi tehtaalla on voimassa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 8/05/2 koskien meriveden ottoputken ja merivesiviemärin jatkamista. Raahen terästehtaan bruttokuormitus vuonna 2015 ja lupaehdot kuormitukselle on esitetty taulukossa 5-2. Kuormitukset lasketaan kuukausikeskiarvoina. Öljykuormituksen luparaja ylittyi 6 kertaa vuonna Lämpökuorma mereen oli 644 TJ/kk vuonna 2015.

13 Taulukko 5-2. Raahen terästehtaan vuosikuormitus vuonna 2015 ja lupaehdot. Kuormitukset lasketaan ja lupaehdot tulee saavuttaa kuukausikeskiarvoina. Muuttuja Yks. Otto/purkupaikka Lupaehto Kuormitus 2015 Raakavesi m 3 /h meri Kiintoaine t/d meri 2 0,4 Sinkki kg/d meri 8 0,4 Öljy kg/d meri 5 8,7 N tot kg/d lieteallas Terästehtaalta mereen päätyvä rauta- ja kokonaisravinnekuormitus vuosina on esitetty taulukossa 5-3. Nettokuormituksesta on vähennetty raakaveden mukana tuleva kuormitus. Kokonaisfosforin ja raudan kuormitukselle ei ole lupaehdoissa annettu raja-arvoja, mutta kokonaistypen kuormituksen raja-arvo on 200 kg/d (taulukko 5-2) lieteallas 4:n padolta mitattuna. Vuonna 2015 bruttokuormitus oli typen ja fosforin osalta viime vuotta hieman korkeampi, mutta raudan osalta hieman alhaisempi. Vuonna 2015 typen bruttokuormitus oli korkeimmalla tasollaan vuosien seurannan aikana. (Taulukko 5-3) Typen nettokuormitus oli vuonna 2015 edellisvuoden tasolla. Raudan ja fosforin nettokuormitus pienentyi alle puoleen vuodesta Myös typen nettokuormitus oli vuonna 2015 koko tarkkailujakson huipputasolla yhdessä edellisen 2014 vuoden tuloksen kanssa. Vuonna 2006 ravinteiden nettokuormitus oli poikkeuksellisen pientä johtuen tulevan veden laadun suuresta vaihtelusta mm. satamassa tehtävien töiden seurauksena. (Taulukko 5-3) 10 Taulukko 5-3. Raahen terästehtaan merivesiviemäreiden fosfori-, typpi- ja rautakuormitus vuosina brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto Kok.P kg/d 11 0,6 10 1,8 11 4,4 10 4,6 7,7 2,7 7,9 3, ,4 9 3,1 10,3 0,7 Kok. N kg/d Fe kg/d Saniteettijätevedet Tehtaan noin työntekijän saniteettijätevedet käsitellään omassa puhdistamossa. Puhdistamon kemiallinen vaihe on rakennettu vuonna 1973 ja biologinen osa vuonna Puhdistamon biologisessa osassa on välppäys, hiekanerotus, esiselkeytys ja bioroottorit. Saostuskemikaalina käytetään kalkkia. Saniteettijätevesinäytteet on otettu neljä kertaa vuodessa. Tarkkailusta vastasi vuonna 2015 Ahma ympäristö Oy (ent. Lapin Vesitutkimus Oy) ja puhdistamon kuormituksesta on laadittu oma raportti, josta tarkemmat tulokset ilmenevät (Ahma ympäristö Oy 2016). Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 34/96/2 ( ) mukaiset raja-arvot sekä vesistöön menevän veden pitoisuus ja puhdistusteho vuonna 2015 on esitetty taulukossa 5-4. Ohituksia vuonna 2015 jouduttiin suorittamaan tammikuussa (51 m 3 ), maaliskuussa (485 m 3 ), elokuussa (11 m 3 ) ja lokakuussa (304 m 3 ). Raahen tehtaan saniteettijätevesienpuhdistamon puhdistustulos vuosikeskiarvona laskien täytti asetuksessa esitetyt vähimmäispuhdistusvaatimukset lähes kaikilta osin (Taulukko 5-4). Vain kiintoainereduktiossa jäätiin puhdistusvaatimuksista. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti puhdistamoilla, joiden AVL on pienempi kuin 2000, kiintoainereduktion tulee olla vuosikeskiarvona laskettuna vähintään 90 %.

14 Raahen tehtaan saniteettijätevesienpuhdistamon puhdistustulos vuonna 2015 oli 72 % vuosikeskiarvona. Kiintoaineen suhteen huonoon puhdistustulokseen vaikutti vahvasti joulukuun tarkkailukierros, jolloin jäännöspitoisuus ja poistuma jäivät vaatimuksista selvästi. Kiintoainepoistumat olivat läpi vuoden huonot. Osasyynä tähän voidaan pitää hyvin laimeaa tulevaa vettä, varsinkin kesä-, syys- ja joulukuun kierroksilla (Ahma ympäristö Oy 2016). Vesistöön päätyvän veden typpipitoisuus oli keskimäärin 18 mg/l, puhdistusteho 22,2 %, kiintoainepitoisuus 27 mg/l, puhdistusteho 72 % ja COD Cr 26 mg/l, puhdistusteho 87 %. Saniteettijätevesien vesimäärä oli vuonna 2015 korkeimmalla tasollaan vuosien tarkkailujaksolla. Vesistökuormitus kohosi edellisestä vuodesta kuitenkin vain kokonaisfosforin osalta. Muiden kuormitteiden osalta vesistökuormitus oli edellisen vuoden tasoa tai edellisvuotta hieman alhaisempi (Taulukko 5-5). Taulukko 5-4. Raahen terästehtaan saniteettivesien puhdistamolta vesistöön menevän veden laatu ja puhdistusteho vuonna 2015 puolivuosikeskiarvona laskettuna sekä lupaehdoissa annetut raja-arvot. Kuormite Yksikkö I/2015 II/2015 Luparaja BOD 7 mg/l 1,8 2,6 17,5 Bod 7 puhdistusteho % Kok. P mg/l 0,2 0,5 1 Kok. P puhdistusteho % Taulukko 5-5. Raahen terästehtaan saniteettivesien vesistökuormitus vuosina Jätevesimäärä m 3 /d BOD 7 kg/d 1,5 7,1 1,4 0,59 0,61 0,5 1,9 1,2 1,1 1,1 Kok. P kg/d 0,04 0,11 0,16 0,13 0,23 0,11 0,24 0,41 0,13 0,18 Kok. N kg/d 9 12,1 10 9,3 11,5 9,8 7,8 9,1 9,7 9 Kiintoaine kg/d ,2 14, ,9 11 6, COD cr kg/d 12,5 24,2 11 7,9 10,6 6,2 8,6 7, Kuormituksen kehitys Raahen terästehtaan ja Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitukset vuosina on esitetty kuvassa 5-1. Terästehtaan jätevesien kuormitukset ovat nettokuormituksia lukuun ottamatta öljykuormitusta, joka ilmoitetaan bruttokuormituksena. Käsiteltyjen jätevesien mukana Raahen edustalle tuleva happea kuluttavan orgaanisen aineen kuormitus (BOD 7 ) on varsin vähäistä. Vuonna 2015 terästehtaan ja Raahen Veden BOD 7 -kuormitus oli edellisvuoden tasoa pienempi. (Kuva 5-1) Terästehtaan kohonneet kiintoainekuormitukset 2000-luvulla ovat useimmiten johtuneet masuunin kuonagranuloinnin selkeyttimen toimintahäiriöstä, mutta vuonna 2012 masuunikuonan granuloinnin jäähdytysjärjestelmä on muutettu avoimesta pääosin suljetuksi järjestelmäksi. Niinpä vuosina 2012 ja 2013 terästehtaan kiintoainekuormitus oli edeltäviä vuosia matalampi. Vuonna 2014 kyseinen kuormitus oli vuosia suurempi, mutta edelleen vuosia pienempi.

15 Vuoden 2015 kiintoainekuormitus Raahen merialueelle laski alhaisimmalle tasolleen vuosien tarkasteluvälillä, ja oli yhteensä 0,457 t/d. Vuoden 2014 kohonnut kiintoainekuormitus johtui pääasiassa uuden voimalaitostyömaan putkitustöistä (Kuva 5-1). Vesistöön päätyvä yhteenlaskettu fosforikuormitus oli vuonna 2015 edellisiä vuosia hieman pienempi johtuen Raahen terästehtaan laskeneesta kuormituksesta. Raahen veden fosforikuormitus oli puolestaan noussut vuodesta Typpikuormitus Raahen merialueelle oli vuonna 2015 hieman edellisvuotta pienempi mutta edelleen korkealla tasolla tarkasteltaessa pitkän ajan kehitystä. Fosforikuormitus oli vuonna 2015 yhteensä 4,3 kg/d ja typpikuormitus 433kg/d (Kuva 5-1). Vuonna 2015 sinkki- ja rautakuormitukset terästehtaalta olivat alimmilla tasoillaan 13-vuotisella tarkkailujaksolla. Vuonna 2015 terästehtaan öljykuormitus oli hieman edellisvuotta korkeampi ja vuoden 2011 tasolla (Kuva 5-1). 12

16 13 Kuva 5-1. Raahen terästehtaan merialuekuormitus sekä Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitus vuosina Terästehtaan kuormitus ei sisällä saniteettijätevesiä. Terästehtaan kuormitukset ovat nettokuormituksia lukuun ottamatta öljykuormitusta.

17 14 6 VESISTÖTARKKAILU VUONNA Yleistä Vuoden 2015 vesistötarkkailu suoritettiin tarkkailusuunnitelman (Pöyry Environment Oy 2007) mukaisesti suppeana tarkkailuna, jossa tarkkailtiin meriveden kemiallista laatua. Vuosi 2014 oli merialueen edellinen laajan tarkkailun vuosi, jolloin tarkkailtiin lisäksi biologista laatua kasviplankton- ja pohjaeläinnäytteenotoin. Intensiivisellä eli tiheällä tarkkailulla seurataan veden laadun ajallista vaihtelua yhdeltä tarkkailupisteeltä (RE17) 15 kertaa vuodessa. Vuonna 2015 tarkkailuohjelmasta poiketen tammihelmikuun näytekerta jäi huonon jäätilanteen vuoksi ottamatta, joten kokonaisnäytteenottomäärä oli 14. Näytteitä otettiin läpi vuoden painottuen kasvukauteen. Intensiivinen tarkkailupiste RE17 (Selkämatalan länsipuoli) sijaitsee noin 2,5 km SSAB Europe Oy:n terästehtaasta. Alueellisella tarkkailulla seurataan veden laadun alueellista vaihtelua. Vuonna 2015 näytteitä otettiin seitsemältä havaintopaikalta kultakin neljä kertaa vuodessa. Maaliskuussa näytteitä ei saatu haettua huonon jäätilanteen vuoksi. Vuoden ensimmäiset näytteet otettiin toukokuun alussa. Toisen kierroksen näytteenottoa venytettiin kesäkuun lopulle johtuen ensimmäisen kierroksen ajankohdasta. Kaksi viimeistä näytekertaa otettiin ohjelman mukaisesti. Tarkkailupisteiden vedenlaatutiedot on taulukoituna kokonaisuudessaan liitteessä 2a-b. Vesistöpisteiden koordinaatit ovat esitettyinä taulukossa 6-1 ja pisteiden sijainti sekä kuormittajat ovat esitettynä kartalla liitteissä 1a-b. Taulukko 6-1. Raahen edustan merialueen tarkkailun näytepisteiden koordinaatit (YKJ) vuonna Pisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Intensiivinen Selkämatalan länsipuoli RE Alueellinen Kallan edusta RE Preiskarista n. 0,5 km koilliseen RE Preiskarista n. 1,3 km pohjoiseen RE Pattijoen edusta RE Raahen kaupungin edusta RE Terästehtaan ja sataman edusta RE Pohjois-Lukkarilan edusta RE

18 Veden laadun ajallinen vaihtelu Raahen edustan merialueen veden laadun ajallista vaihtelua on seurattu vuodesta 1995 lähtien pisteeltä RE13, joka sijaitsee laivaväylällä. Vuodesta 2008 alkaen intensiivinen tarkkailupiste (RE17) siirrettiin kauemmaksi merelle, koska laivaliikenne samensi vettä ajoittain. Näin ollen ennen vuotta 2008 intensiivisen tarkkailun tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuosien tuloksiin. Päällysveden lämpötila oli korkeimmillaan elokuun alussa ja alhaisin maaliskuussa (kuva 6-2). Vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen selvästi kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Näkösyvyys kuvaa epäsuorasti veden rehevöitymistä, sillä vesistön rehevöityessä vesi samenee levämäärän lisääntyessä. Vuonna 2015 näkösyvyys oli keskimäärin 2,2 m ja paras näkösyvyys 3 m mitattiin heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Kyseiset arvot olivat edellistä vuotta alhaisempia. Näkösyvyyteen vaikuttaa veden väri ja vedessä olevien hiukkasten määrä sekä vuosien väliseen vaihteluun myös vallitseva säätila. (Kuva 6-1). Päällysveden sameusluvut olivat alimmillaan (0,89 FTU) heinäkuun lopulla, kun taas korkeimmillaan ne olivat syyskuussa (5,1 FTU). Rautapitoisuus ja väriluku olivat alimmillaan heinäkuussa. Korkein väriluku päällysvedessä mitattiin maaliskuussa (46 mgpt/l). (Kuva 6-1). Happitilanne oli intensiivisen pisteen päällysvedessä, välivedessä sekä pohjan läheisessä vesikerroksessa kaikilla näytteenottokerroilla erinomainen ( %). Matalin hapen kyllästysprosentti (85 %) mitattiin päällysvedestä syyskuun lopussa. (Kuva 6-1). Päällysveden sähkönjohtavuus oli alimmillaan (490 ms/m) toukokuun puolivälissä. Sähkönjohtavuudessa ei tapahtunut kovinkaan suurta vaihtelua vuoden 2015 aikana ( ms/m). Väli- ja pohjaveden sähkönjohtavuus pysyi koko tarkkailukauden välillä ms/m. (kuva 6-1). Meriveden ph on yleisesti hieman emäksen puolella ja niin se oli myös intensiivisen tarkkailun pisteelläkin (päällysvesi ka ph 7,74). Alhaisin päällysveden ph oli maaliskuussa (ph 7,6) arvon ollessa kuitenkin emäksen puolella. Väli- ja pohjaveden ph vaihteli suunnilleen samoissa rajoissa kuin päällysvedessä (ph 7,62 7,8).

19 16 Kuva 6-1. Lämpötila, näkösyvyys, sameusluku, väriluku, ph, sähkönjohtavuus ja hapen kyllästysprosentti Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä RE17 syvyyksillä 1 m, 6 m ja 11 m vuonna 2015.

20 17 Kuva 6-2. Kokonaistyppi, klorofylli-a, kokonaisfosfori, rauta, nitraatti-nitriittityppi ja ammoniumtyppi Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä RE17 syvyyksillä 1 m, 6 m ja 11 m vuonna Kokonaistyppipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä maaliskuussa (550 µg/l) ja alimmillaan heinäkuun lopussa (290 µg/l) (kuva 6-2 ja liite 2a). Välivedessä ja pohjan läheisessä vesikerroksessa oli eniten typpeä myös maaliskuussa (520 µg/l). Keskimäärin intensiivisen pisteen kokonaistyppipitoisuus oli kaikissa vesikerroksissa erittäin karun vesistön tasolla avovesiaikaan (toukokuu lokakuu) ja lievästi rehevällä tasolla maalis-huhtikuun näytekerroilla. Kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä (39 µg/l) ja välivedessä (37 µg/l) syyskuun lopussa. Muilla näytekerroilla fosforipitoisuus vaihteli kaikissa vesikerroksissa välillä 9,4 24 µg/l. Keskimääräisen päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella (ka. 16,4 µg/l) näytepisteen RE17 pintavesi vuonna 2015 oli lievästi rehevällä tasolla. Epäorgaanisia typpiyhdisteistä nitraatti-nitriittityppeä oli eniten, mikä on normaalia luonnonvesissä. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa selkeää vaihtelua eri syvyyksillä vuoden aikana. Ammoniumtyppeä ja kokonaistyppeä oli ajoittain hieman enemmän päällysvedessä kuin syvemmissä vesikerroksissa. (kuva 6-2 ja taulukko 6-2).

21 Fosfaattifosforipitoisuudet olivat erittäin alhaiset koko kasvukauden ajan, joten voidaan olettaa fosforin rajoittaneen levätuotantoa. Planktonlevämäärää kuvaavan a-klorofyllipitoisuus (Chl-a) oli korkeimmillaan kesäkuun puolivälissä (9,7 µg/l) (kuva 6-2). Keskimäärin avovesikautena klorofyllipitoisuus oli 5,9 µg/l, joka kuvastaa lievää rehevyyttä. 18 Taulukko 6-2. Veden keskimääräinen laatu Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä (RE17) koko tarkkailukaudella vuonna Syvyys Happi Sähkö Väri ph Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Fe Sameus Chl-a Näkösyv. m Kyll% ms/m mgpt/l µgn/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l µgp/l FTU µg/l m ka , ,7 2,3 178,1 2,2 5,9 2,2 ka , ,9 2,3 173,4 2,1 ka , ,8 2,4 173,9 2,1 min , ,4 1,0 40,0 0,6 max , ,0 4,8 379,0 5,1 6.3 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Veden laadun alueellista vaihtelua tarkkailtiin 7 havaintopisteeltä eripuolilta Raahen edustan merialuetta neljä kertaa vuodessa. Näytekierrokset ajoittuivat maaliskuulle ( ), toukokesäkuun vaihteeseen (28.5. ja ) heinäkuulle (14.7. ja ) ja elokuulle ( ). Alueellista veden laatua on tarkasteltu neljältä osa-alueelta (liite 1a). Osa-alue I käsittää Raahen terästehtaan edustan pisteiltä RE13 ja RE15, lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan intensiivinen tarkkailupiste RE17 vastaavina alueellisen tarkkailun ajankohtina. Osa-alue II kuuluu Raahen kaupungin pisteet RE3, RE4 ja RE9. Osa-alue III on Pattijoen edusta (RE7) ja osa-alue IV käsittää saariston ulkopuolisen alueen pisteeltä RE2. Maalis- ja heinäkuun näytteenottojen aikaan merivedenkorkeus oli normaalia ajankohdan tasoaan hieman ylemmällä tasolla ja kun elokuun näytteenotoissa meriveden korkeus oli hieman pitkän ajan keskiarvon alapuolella (Kuva 4-3). Maaliskuun näytteenottokerroilla pintaveden lämpötila oli pisteillä 0,6-0,9 ºC. Touko-kesäkuussa pintaveden lämpötila oli 8,0 10,8 ºC. Heinäkuussa pintaveden lämpötilat olivat välillä 10,4 14,1 ºC. Elokuussa pintaveden lämpötila vaihteli 17,2 18,3 ºC. Pintaveden lämpötilat olivat yleisesti hieman edellisvuotta 2014 matalampia. Heinäkuussa Raahen edustan merialueen vesi oli lämpötilakerrostunut kaikilla pisteillä. Elokuussa kaikilla tarkkailupisteillä koko vesipatsas oli tasaisen lämmin noin 17 ºC. (Liite 2b) Raahen terästehtaan edustan alue Raahen terästehtaan edustalla (osa-alue I) korkeimmat päällysveden sameusluvut mitattiin Selkämatalan länsipuolisella pisteeltä RE17. Sameusluku oli poikkeuksellisesti korkeimmillaan elokuun lopussa (FTU 2,8). Yleensä vesi on ollut sameimmillaan keväisin tulva-aikaan, mutta vuonna 2016 alhaisimmat sameusluvut mitattiin terästehtaan edustan muilla pisteillä RE13 ja RE15 maaliskuun puolivälin tarkkailukierroksella. Keskimäärin päällysveden väriluvut olivat pisteillä hyvin samanlaiset (RE13: 34 mgpt/l, RE15: 35 mgpt/l, RE17: 32 mgpt/l). Korkein yksittäinen väriluku (51 mgpt/l) mitattiin kesäkuussa pisteellä RE13 ja maaliskuussa pisteellä RE15.

22 Värilukuun vaikuttava rautapitoisuus oli myös korkein pisteellä RE15 maaliskuun puolivälissä (349 µg/l). Pisteillä RE13 ja RE15 rautapitoisuudet olivat korkeimmillaan pintavedessä maaliskuun näytekerroilla ja pisteellä RE17 toukokuussa. Näkösyvyys vaihteli näytekertojen välillä ollen 1,8-3 metriä (Liite 2b) (Kuva 6-3). Happitilanne oli osa-alue I:sen kaikilla kolmella alueellisen tarkkailun näytepisteellä erinomainen kaikissa vesikerroksissa. Korkein ph-luku (ph 7,89) mitattiin heinäkuussa pintavedestä Selkämatalan länsipuolelta pisteeltä RE17. Meriveden happamuus oli koko tarkkailujakson ajan kaikilla pisteillä ja syvyyksillä emäksisen puolella (ph 7,60 7,89). Sähkönjohtavuudet olivat normaalilla Perämeren tasolla. (Liite 2b, Kuva 6-3). Keskimäärin eniten kokonaistyppeä (ka. N = 440 µg/l) päällysvedessä oli terästehtaan ja sataman edustalla pisteellä RE13. Kokonaisfosforia oli eniten Selkämatalan länsipuolisella tarkkailupisteellä RE17 (ka. P = 17,3 µg/l). Korkeimmat kokonaistyppipitoisuudet kaikilla osa-alue I:n pisteillä mitattiin maaliskuussa ja kokonaisfosforipitoisuudet elokuussa (kuva 6-3). Keskimäärin vähiten typpeä ja fosforia oli päällysvedessä Pohjois-Lukkarilan edustan pisteellä RE15. Ravinnepitoisuuksien perusteella osa-alue I:n alueellisen tarkkailun pisteillä vesi oli karun ja lievästi rehevän rajalla. (Liite 2b, Kuva 6-4). Kasvukaudella fosfaattifosforia oli vähän, joten ilmeisesti fosfori rajoitti levätuotantoa alueella. Kesäkuussa planktonlevämäärää kuvaava a-klorofylli-pitoisuus oli korkeimmillaan kaikilla alueen pisteillä ja ilmaisi tuolloin lievästi rehevää vesistön tilaa (9,6 11µg/l). Heinä-elokuussa planktonlevän pitoisuus oli kaikilla pisteillä alhaisempi ja ilmaisi lievästi rehevän tilaa (3,3 5 µg/l) (Kuva 6-4). Bakteerimäärät olivat alhaiset kaikilla pisteillä, ja veden hygieeninen laatu oli pääsääntöisesti erinomainen. Korkein mitattu bakteeripitoisuus pisteellä RE13 heinäkuussa ilmaisi sekin hyvää tilaa (13 mpy/100ml). (Liite 2b). 19

23 20 Kuva 6-3. Raahen terästehtaan edustan (osa-alue I: RE13, RE15, RE17) päällysveden (1 m) sameusja väriluvut sekä ph ja sähkönjohtavuus vuonna Kuva 6-4. Raahen terästehtaan edustan (osa-alue I: RE13, RE15, RE17) päällysveden (1 m) kokonaisravinne-, klorofylli-a- ja rautapitoisuudet vuonna 2015.

24 Raahen kaupungin edusta Sameusluvut olivat korkeimmillaan Raahen kaupungin edustan (osa-alue II) tarkkailupisteillä RE3, RE4 ja RE9 toukokuun tarkkailukierroksella (ka. 2,18 FTU). Korkein yksittäinen sameusluku mitattiin Raahen kaupungin edustan pisteen RE9 pohjan läheisestä vesikerroksesta (FTU 2,7). Veden väri oli keskimäärin kaikissa vesikerroksissa tumminta maaliskuun näytteenottokierroksella (väri ka. 48 mgpt/l). Tummin yksittäinen väriarvo mitattiin maaliskuussa Preiskarin pohjoispuolen pisteen RE4 pohjan läheisestä vesikerroksesta (49 mgpt/l). Myös veden värilukuun vaikuttava rautapitoisuus oli kaikilla korkeimmillaan maaliskuussa (kuva 6-4). Rautapitoisin vesinäyte otettiin Preiskarin koillispuoliselta pisteeltä RE3 maaliskuussa (277 µg/l). Näkösyvyys oli parhaimmillaan pisteillä RE3 (2,5 m) ja RE9 (2,6 m) elokuussa ja pisteellä RE4 (3 m) heinäkuussa (Kuva 6-5). Happitilanne eri vesisyvyyksissä oli erinomainen (> 88 %) kaikilla näytteenottopisteillä ja -kerroilla. Veden ph oli selvästi emäksen puolella koko tarkkailujakson ajan. Korkeimmillaan ph oli heinäkuussa pisteillä RE3 ja RE4, kun taas elokuussa pisteellä RE9 (kuva 6-4). Korkein ph (8,14) mitattiin elokuussa pisteeltä RE9 ja matalin (7,63) pisteeltä RE4 maaliskuussa. Sähkönjohtavuus oli korkein heinäkuussa (ka. 556 ms/m) ja alhaisin maaliskuussa (ka. 507 ms/m). Sähkönjohtavuus päällisvedessä oli alhaisin Raahen kaupungin edustan pisteellä RE9 mutta kokonaisuudessaan tarkkailupisteiden välillä ei ollut suuria eroa. (Liite 2b, Kuva 6-5). Päällysveden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimäärin korkeimmat pisteellä RE9 (ka. N = 398 µg/l, ka. P = 19,5 µg/l) (kuva 6-6). Yksittäisen näytekerran korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat typen osalta pisteellä RE4 maaliskuussa (N = 510 µg/l,) ja fosforin osalta pisteellä RE9 heinäkuussa (P = 24 µg/l). Ammoniumtyppeä mitattiin päällysvedessä olleen keskimäärin eniten pisteellä RE9 (ka. 19,2 µg/l). Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alhaiset perustuotantokaudella kaikilla näytepisteillä. Typpipitoisuuksien perusteella kaikilla kolmella pisteellä vesi oli keskimäärin karua. Fosforipitoisuuksien perusteella vesi oli karua pisteillä RE3 ja RE4, mutta kaupungin edustalla veden luokitus olisi lievästi rehevä. Planktonlevämäärät olivat korkeimmillaan kaikilla pisteillä toukokuussa. Korkein levämäärä mitattiin toukokuussa pisteellä RE3 (11 µg/l), joka kuvaa rehevää veden tilaa. Keskimääräinen klorofylli-a:n pitoisuus Raahen kaupungin edustan vesinäytteissä oli 6,8 µg/l, joka kuvastaa lievästi rehevää vedenlaatua (kuva 6-6). (Liite 2b) Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat yleisesti alhaiset ja veden hygieeninen laatu oli erinomainen kaikilla näytepisteillä ja kaikilla näytekerroilla. (Liite 2b)

25 22 Kuva 6-5. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II: RE3, RE4 ja RE9) päällysveden (1 m) sameus- ja väriluvut sekä ph ja sähkönjohtavuus vuonna Kuva 6-6. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II: RE3, RE4 ja RE9) päällysveden (1 m) kokonaisravinne-, klorofylli-a- ja rautapitoisuudet vuonna 2015.

26 6.3.3 Pattijoen edusta Pattijoen edustan osa-alueelle (osa-alue III) kuuluu vain piste RE7. Keskimäärin näkösyvyys (ka 2,3 m) oli hyvä ja vesi oli läpi tarkkailukauden silminnähden kirkasta. Korkeimmat sameus- (FTU 2,3) ja väriarvot (48 mgpt/l) mitattiin päällysvedestä maaliskuun tarkkailukerralla. Sähkönjohtavuus oli korkeimmillaan heinäkuussa (560 ms/m) ja alhaisimmillaan maaliskuussa (510 ms/m). Keskimääräinen sähkönjohtavuus oli 528 ms/m. Kokonaistyppipitoisuudet ( ka. 380 µg/l) Pattijoen edustalla vaihtelivat karun ja lievästi rehevän vedentilan välillä ollen keskiarvona tarkasteltuna karun puolella. Korkein kokonaisfosforipitoisuus mitattiin pohjan läheisestä vesikerroksesta toukokuussa (20 µg/l). Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (15,4 µg/l) ilmensi lievästi rehevää tilaa. Planktonlevämäärä eli klorofylli-a-pitoisuus ilmensi lievästi rehevää veden laatua ollen keskimäärin 6,7 µg/l. Bakteerimäärät olivat hyvin alhaiset, joten veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b) Saariston ulkopuolinen alue Raahen edustan saariston ulkopuolisella alueella (osa-alue IV, piste RE2) veden sameusluvut olivat alhaiset (ka. 1,1 FTU) ja ph-arvot lievästi emäksisiä (ka. ph 7,73). Happitilanne oli kaikilla tarkkailukerroilla kaikissa vesikerroksissa erinomainen. Veden sähkönjohtavuus (ka. 5,48 ms/m) oli hieman korkeampi kuin rannikon läheisillä pisteillä. Sähkönjohtavuudessa ei ollut havaittavissa kuitenkaan mitään selkeää piikkiä, joka olisi nostanut keskiarvoa. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli alueella keskimäärin karua (ka. N = 309 µg/l, ka. P = 10,7 µg/l). Epäorgaanisista ravinteista keskimäärin eniten oli nitraatti-nitriittityppeä (ka. 71,9 µg/l). Rautapitoisuus oli keskimäärin kaikissa vesikerroksissa korkeimmillaan toukokuussa (ka. 199 µg/l), kuten muillakin alueelliseen tarkkailuun kuuluvissa pisteissä. Rautapitoisuudet olivat keskimäärin hieman alhaisemmat kuin rannikon läheisyydessä. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b).

27 Taulukko 6-3. Veden keskimääräinen laatu päällysvedessä (1 m) Raahen edustalla eri osa-alueilla (I = terästehtaan edusta, II = Raahen kaupungin edusta, III = Pattijoen edusta, IV = saariston ulkopuolinen alue) vuonna 2015 näytteenottokuukausina. Sameus Väri O 2 O 2 ph Sähkö Chl-a Kok.N Nh 4 -N NO 23 -N Kok.P PO4-P Lämpök. kolif.bakt. Fe FTU mg/pt/l mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l Alue I Maaliskuu 2, , , ,7 4, Toukokuu 1, , , ,3 2, Heinäkuu 1, , , ,7 1, Elokuu 1, , , ,3 2, Alue II Maaliskuu 2, , , ,3 4, Toukokuu 2, , , , ,3 1, Heinäkuu 1, , , , ,7 1, Elokuu 1, , , , ,3 1, Alue III Maaliskuu 2, , , ,0 4, Toukokuu 1, , , ,0 1, Heinäkuu 0, , , , ,0 1, Elokuu 2, , , , ,0 2, Alue IV Maaliskuu 1, , , ,4 24, Toukokuu 1, , , , ,0 2, Heinäkuu 0, , , , ,0 1, Elokuu 0, , , , ,0 1, Veden laadun kehitys Veden laadun kehitystä Raahen edustalla on tarkasteltu neljällä osa-alueella talvella (maalishuhtikuu) ja kesällä (kesä-elokuu) viimeisen kolmentoista vuoden aikana ( ). Kesällä 2015 kesäkuun näytteenotto jakautui kahdelle päivälle, joista toinen oli toukokuun 28. ja toinen kesäkuun 6. Toukokuun lopun näytekierroksen tulokset on otettu huomioon kesäkauden kuvaajissa (kuva 6-6). Osa-alue I käsittää Raahen terästehtaan edustan pisteiltä RE13 ja RE15, lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan intensiivinen tarkkailupiste RE17. Osa-alueeseen II kuuluu Raahen kaupungin edustan pisteet RE3, RE4 ja RE9. Osa-alue III on Pattijoen edusta (RE7) ja osa-alue IV käsittää saariston ulkopuolisen alueen pisteeltä RE2. Vuodesta 2008 lähtien tuloksia ei voida suoraan verrata edellisiin vuosiin, koska joidenkin näytteenottopisteiden sijainnit ovat muuttuneet (RE15, RE17, RE13) ja näytteenottokertoja on yksi enemmän (heinäkuu). Lisäksi kuvaajia ei voi suoraan verrata edellisten vuosiraporttien kuvaajiin, koska osa-alue jaottelu on ollut erilainen ja näytteenottopisteiden määrä on vähentynyt. Vuodesta 2008 lähtien raporteissa Pattijoen edusta on erotettu omaksi osa-alueekseen (III) ja tämän osa-alueen tulokset perustuvat vain yhden pisteen tuloksiin.

28 Talvi Raahen edustan merialueella veden laadun vaihtelu on suurempaa talvella kuin kesällä (kuva 6-7), koska vesien sekoittuminen on heikompaa talvella jääpeitteestä johtuen. Päällysveden talviaikainen sähkönjohtavuus oli tarkkailujaksolle tyypillisellä tasolla vuonna Näytteenottoaikaan maaliskuussa merivedenkorkeus oli keskimääräistä korkeampi, joten makeaveden vaikutus on ollut keskimääräistä voimakkaampi. Tosin talvi oli suhteellisen vähäluminen eikä jokien virtaamat olleet kovinkaan suuria kevätaikaan. Vuonna 2003 mitattiin alhaisia sähkönjohtavuuksia Raahen edustalla, mutta vuonna 2011 sähkönjohtavuudet olivat vielä tätäkin alemmat. Rautapitoisuudet ja väriluvut olivat vuonna 2011 korkeimmillaan voimakkaammasta jokivesivaikutuksesta johtuen. Sama oli havaittavissa myös vuonna 2003 (kuva 6-6). Vuonna 2015 Raahen edustan merialueen rautapitoisuus ja veden väri olivat tarkastelujakson ( ) keskimääräisellä tasolla. Talviaikaiset väriluvut noudattavat selvästi rautapitoisuuden muutoksia, joten rautapitoisuus vaikuttaa oleellisesti Raahen edustan merialueen värilukuun. Ravinnepitoisuudet olivat talvella 2015 keskimääräisellä tasolla tarkasteltaessa koko 14-vuotista tarkkailujaksoa. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet nousivat kuitenkin kaikilla osa-alueilla hieman vuodesta 2014, jolloin mitattiin yleisesti hyvin matalia ravinnepitoisuuksia. Korkeimmat typpipitoisuudet ovat olleet vuonna 2007 lukuun ottamatta saariston ulkopuolista aluetta, jossa typpipitoisuudet olivat vuonna 2011 korkeimmat. Fosforipitoisuudet olivat talvella 2008 koko 14-vuotisen tarkkailujakson korkeimmat. Pattijoen edustalta mitattiin osa-alueelle poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus vuonna (Kuva 6-7) Kesä Vuonna 2015 kesäaikaiset veden sähkönjohtavuudet olivat kaikilla osa-alueilla hyvin tavanomaisella tasolla tarkastellessa 14-vuotista seurantajaksoa. Korkein sähkönjohtavuus kesällä 2015 mitattiin Kallan edustalla (540 ms/m, osa-alue IV). Kesäkuun 2015 poikkeuksellisen runsaat sateet tai korkea keskimääräinen kesäaikainen meriveden taso eivät näkyneet poikkeavina sähkönjohtavuuksina. Rautapitoisuus, väriluku ja ravinnepitoisuudet olivat kaikki nousseet edellisvuodesta, jolloin mitattiin vuosien tarkastelujaksolla hyvin matalia pitoisuuksia. Rauta, väriluku ja kokonaistyppi olivat vuonna 2015 koko tarkkailujaksoa tarkasteltaessa melko tavanomaisella tasolla. Kesäaikaiset fosforipitoisuudet olivat nousseet eniten edellisvuodesta. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II) keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (17,4 µg/l) oli toiseksi korkein kesäaikainen fosforipitoisuus vuoden 2012 jälkeen. Osa-alueella III, (Pattijoen suu) mitattiin yhtä korkea kesäaikainen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus kuin huippuvuonna 2012 (16,3 µg/l). Vuonna 2014 planktonlevämääriä kuvaava klorofylli-a oli nousut edellisestä vuodesta 2013 kaikilla osa-alueilla. Sama nousu jatkui osa-alueilla I, II ja III vuonna Osa-alueella IV (Kallan edusta) planktonlevämäärät olivat taas kääntyneet laskuun. 25

29 26 Kuva 6-7. Veden laadun kehitys päällysvedessä (1 m) Raahen edustan merialueen neljällä osaalueella talvella ja kesällä vuosina (I = terästehtaan edusta, II = kaupungin edusta, III = Pattijoen edusta, IV = saariston ulkopuolinen alue).

30 7 KALOJEN METALLIPITOISUUS Laiva-kaivoksen toimeksiannosta Raahen edustan merialueelta pyydettiin talvella näytekaloja metallianalyysejä varten. Määritykset sisältyvät Laiva-kaivoksen tarkkailuohjelmaan. Määritetyt näytekalat olivat kaivoksen purkuputken lähialueelta ja eteläiseltä vertailualueelta pyydettyjä ahvenia ja siikoja. Liitteessä 3 on esitetty näytekalojen metallipitoisuuksien määritysten tulokset YHTEENVETO Raahen edustan merialueen vuoden 2015 vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisena suppeana katsauksena alueen vedenlaatuun. Vuosi 2015 oli Siikajoen Revonlahdessa normaalia sateisempi ja lämpimämpi. Vuonna 2015 kylmin kuukausi oli tammikuu, sateisin kesäkuu ja kuivinta oli huhtikuussa. Vuoden 2015 vedenkorkeus Raahen edustalla oli keskimäärin korkeampi kuin vertailukeskiarvo vuosilta Erityisesti talviaikaan marraskuun alusta helmikuun loppuun merivesi oli tavanomaista selvästi korkeammalla. Ainoastaan elokuusta lokakuuhun meriveren korkeus oli hieman tavanomaista matalammalla tasolla. Korkeimmillaan merenpinta oli joulukuussa ja alimmillaan elokuussa. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli kokonaistypen osalta vuonna 2015 hieman suurempi kuin vuonna Kokonaisfosforin, kiintoaineen ja kemiallisen sekä biologisen hapenkulutuksen osalta kuormitus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Käsiteltyjen jätevesien yhteismäärä oli edellisvuotta suurempi ja koko tarkkailujakson korkein. SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan typen nettokuormitus oli edellisvuoden tasolla ja samalla edelleen koko tarkkailukauden korkeimmalla tasolla. Raudan sekä fosforin nettokuormitus oli vuodesta 2014 vähentynyt alle puoleen. Öljykuormituksen luparaja ylittyi 6 kertaa vuonna Kuukausikeskiarvoina laskettavat raakaveden, kiintoaineen, sinkin ja kokonaistypen lupaehdot eivät ylittyneet terästehtaalta vuonna Lämpökuorma mereen oli 644 TJ/kk vuonna Tehtaan saniteettijätevesien vesimäärä kohosi vuonna 2015 korkeimmalle tasolleen vuosien tarkkailujaksolla. Vesistökuormitus kohosi edellisestä vuodesta vain kokonaisfosforin osalta. Tarkkailuvelvollisten kuormittajien lisäksi Raahen edustan merialueen tilaan vaikuttavat lähivalumaalueen hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma sekä ilmalaskeuma, myös merivirtauksilla on vaikutusta pitoisuuksiin. Yleisesti makeanveden vaikutus on Raahen edustan merialueella kuitenkin vähäistä. Vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Kerrostuneisuudesta huolimatta happitilanne säilyi pääosin erinomaisena pinnasta pohjaan. Vuonna 2015 näkösyvyys oli keskimäärin 2,4 m ja paras näkösyvyys 4 m mitattiin maaliskuussa Kallan edustalla. Päällysveden sameusluvut olivat alimmillaan heinäkuussa, kun taas korkeimmillaan ne olivat syyskuussa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat korkeimmillaan päällysvedessä maaliskuussa ja kokonaisfosforin pitoisuudet syyskuun lopussa, kun taas planktonlevämäärä oli korkeimmillaan kesäkuussa. Kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella vesi voitiin luokitella lievästi reheväksi ja kokonaistypen perusteella karuksi. Epäorgaanisten ravinteiden suhteen (DIN:DIP) perusteella perustuotantoa alueella rajoitti fosfori. Alueellisesti tuloksia tarkkailtiin neljältä osa-alueelta: terästehtaan ja sataman edusta, Raahen kaupungin edusta, Pattijoen edusta ja saariston ulkopuolinen alue.

31 Terästehtaan kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa näytepisteillä, mutta kaupungin jätevesien purkualueella lieviä vaikutuksia oli havaittavissa ajoittain keskimäärin hieman muita alueen pisteitä korkeampina kokonaisfosforipitoisuuksina. Saariston ulkopuolella oli puolestaan keskimäärin korkein sähkönjohtavuus, joten meriveden vaikutus oli siellä voimakkainta. Avovesiaikaan vuonna 2015 Raahen kaupungin edustan alueella vesi oli keskimäärin sameinta, väriltään tumminta, rautapitoisinta, ravinnepitoisinta ja sisälsi eniten levistä peräisin olevaa klorofylli a:ta. Veden hygieeninen laatu oli kaikilla osa-alueilla erinomainen. Vuosien vedenlaatutuloksien perusteella Raahen edustan merialueella veden laadun vaihtelu on suurempaa talvella kuin kesällä, koska vesien sekoittuminen on heikompaa talvella jääpeitteestä johtuen. Tarkkailujakson talviaikaiset väriluvut noudattavat selvästi rautapitoisuuden muutoksia, joten rautapitoisuus vaikuttaa oleellisesti Raahen edustan merialueen värilukuun. Ravinnepitoisuudet olivat talvella 2015 keskimääräisellä tasolla tarkasteltaessa koko tarkkailujaksoa 14-vuotista tarkkailujaksoa. Kesäkuu 2015 oli runsassateinen mutta talvikaudella merivedenkorkeus oli keskimääräistä korkeammalla. Tarkkailukauden säätilan ei kuitenkaan havaittu merkittävästi vaikuttaneen Raahen merialueen vedenlaatutuloksiin verrattuna tarkkailukauden keskimääräisiin tuloksiin. Kesäaikainen rautapitoisuus, väriluku ja ravinnepitoisuudet olivat kaikki hieman nousseen vuodesta 2014, jolloin mitattiin hyvin matalia pitoisuuksia. Vuonna 2015 planktonlevämäärät olivat hieman nousseet edellisestä vuodesta kaikilla muilla osa-alueilla paitsi saariston ulkopuolisella alueella. Korkeimmat planktonlevän määrät Raahen kaupungin edustalle, terästehtaan edustalla ja Pattijoen suulla on mitattu vuosina 2006 ja VIITTEET Ahma ympäristö Oy Rautaruukki Oyj. Raahen tehtaan saniteettivesien puhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta Käyttö- ja päästötarkkailu. Rovaniemi. 10 s. + liitteet. Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 126. Forsberg, C., Ryding, S. -O., Claesson, A. & Forsberg, Å Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt. Internat. Verain. Limnol. 21: Pöyry Environment Oy Raahen edustan vesistö- ja kalataloustarkkailusuunnitelma v Oulu. 8 s. + liitteet.

32 Liite 1. RAAHEN EDUSTAN OSA-ALUEJAKO Osa-alue Selite Pisteet 1 Terästehtaan ja sataman edusta RE13, RE15, RE17 2 Raahen kaupungin edusta RE3, RE4, RE9 3 Pattijoen edusta RE7 4 Saariston ulkopuolinen alue RE2

33 RAAHEN EDUSTAN OSA-ALUEJAKO Osa-alue Selite Terästehtaan ja sataman edusta Raahen kaupungin edusta Pattijoen edusta Saariston ulkopuolinen alue Pisteet RE13, RE15, RE17 RE3, RE4, RE9 RE7 RE2

34 A ma mp ist O T o isuusti Rova i mi Asiakas: Raa usta t ista kkai u KOONTITAU UKKO IITE 2A R h n dus n n ns v n n r lu 4645 uv us r nn oord n R - 35F s s lu l k mata a sipuo i RE17 RE17, RE17a, RE17b A vioitu koko aiss v s 12 m A a sit ph k Happi, Happi, Ammo ium am us i K o of i a T ppi Nit aatti ja Ammo ium Fosfo i Fosfaattifosf Rauta, F Koko aiss v jo tavuus k st sast iu ut t ppi it iittit p summa t ppi o i s N tt otto s v s N k s v s mp ti a tt ottaj a mittaama) M t m Mittaus p va muus M it s aja F 3021:1979 / ROI 4 F EN 27888:1994 / ROI 2: 14 2: 4 F 3040:1990 kumottu / ROI F 3040:1990 kumottu / ROI 14 F 3032:1976 / ROI 33: 28 33: :2000 / ROI :2012 C ) / ROI 30: 30 30: 13 F 5772:1993 / ROI :1998 / ROI 13395:1997 / ROI : : 15 50: :2005 / ROI 20: : 15 50: :2005 / ROI 20: : 20 50: :2005 / ROI 10: : 15 30: 10 1,0 0,20 3,0 0, ,0 3,0 2,0 50 N t tu us P iv m N t paikka N.ottos v. m /m mg O2/ g/ FTU mg Pt/ g/ g/ g/ g/ g/ g/ g/ m m m C R RE17 1,0 7, ,3 0, ,4 64,2 0,3 0,1 R RE17a 6,0 7, ,8 0, ,5 3,1 57,1 0,1 R RE17b 11,0 7, , ,6 67,7 0,4 R RE17 7, , , ,0 2,5 0,9 R RE17a 7, , , ,0 0,6 R RE17b 7, , , ,0 0,6 R RE17 1,0 7, , ,0 1,0 2,0 1,7 R RE17a 6,0 7, , ,2 6,0 1,5 R RE17b 11,0 7, , ,4 11,0 1,4 R RE17 1,0 7, ,2 1,7 40 8, , ,5 7,8 R RE17a 6,0 7, , , ,0 R RE17b 11,0 7, , , ,6 R RE17 1,0 7, ,8 2,4 33 9, , ,0 2,5 8,7 R RE17a 6,0 7, , , ,0 8,7 R RE17b 11,0 7, , , ,0 8,7 R RE17 1,0 7, ,9 36 9, ,0 2,0 11,9 R RE17a 6,0 7, , ,0 10,5 R RE17b 11,0 7, , ,0 10,1 R RE17 1,0 7, ,6 16 6, ,4 2, ,0 1,8 14,1 R RE17a 6,0 7, , ,1 10 2,0 76,9 12,0 R RE17b 11,0 7, , ,8 2, ,6 R RE17 1,0 7, ,0 11 3, ,0 60 3,0 12,9 R RE17a 6,0 7, , , ,1 R RE17b 11,0 7, , ,0 54 9,2 R RE17 1,0 7, ,6 0, , ,0 57,2 11,0 1,8 15,2 R RE17a 5,5 7, ,5 1, ,0 59,6 14,9 R RE17b 10,0 7, ,6 1, ,0 58,7 14,9 R RE17 1,0 7, ,3 0, , ,0 66,6 11,2 3,0 17,6 R RE17a 5,0 7, ,2 1, ,0 72,4 16,6 R RE17b 10,0 7, ,8 1, ,0 73,0 15,5 R RE17 1,0 7, ,0 2,8 36 3, , ,0 2,0 17,5 R RE17a 5,5 7, ,9 2, , ,3 R RE17b 10,0 7, ,1 2, , ,1 R RE17 1,0 7, ,5 5,1 19 7, , ,5 13,9 R RE17a 5,5 7, ,5 5, , ,9 R RE17b 10,0 7, ,6 4, , ,9 R RE17 1,0 7, ,9 2,7 19 2, ,4 2,0 13,5 R RE17a 5,5 7, ,0 2, ,5 13,4 R RE17b 10,0 7, ,7 2, ,4 13,4 R RE17 1,0 7, ,1 16 5, ,6 2,0 8,5 R RE17a 5,5 7, , ,5 8,7 R RE17b 10,0 7, , ,7 2,0 8,8 R RE17 1,0 7, , ,0 12 2,7 2,5 5,7 R RE17a 6,0 7, , ,4 5,8 R RE17b 11,0 7, , ,9 5, :2005 / OU 200: : : 10 Y is t uomiot Kii toai a i o va si aista m it s ajaa, vaa m it s aja iippuu k t t st t m st. Komm tti Jak u R : Ei appipu oa. Y t s ki t A kuai a a tiikka: I kka im ki, , i kka.va imaki a mag oup. om F sikaa is k mia i a a tiikka Rova i mi): Ta ja O i, , ta ja.o i a mag oup. om abo ato io o FINA akk itoi tipa v u akk itoima t staus abo ato io T131. Kuvaus akk itoi ista o saatavissa as.fi tai abo ato iosta. ausu to i kuu u akk itoi i pii ii. M t m t: M t m o akk itoitu. M t m viittaust opussa o vi abo ato iotu ust s itt t: OU A ma mp ist O, ammo katu 8, Ou u, p ROI A ma mp ist O, T o isuusti 6, Rova i mi, p Mittaustu oks t: Tutkimustu osk t kosk vat vai it tt it. ost saa kopioi a vai koko aa. Y t sti ot: A ma mp ist O, T o isuusti 6, Rova i mi, p

35 A a ris O T ollisuus i Rova i i Asiakas: Raa dus a is arkkailu ESIST T TKIM S KOONTITAULUKKO LIITE 2B R h n dus n lu ll n n r lu A al si M l Mi aus var uus Kuv us T r nn Koord n ETRS-TM35FI s s lu S l Kalla dus a RE2 RE2, RE2a, RE2b, RE2c Arvioi u koko aiss v s 16,5 r iskari RE3 RE3, RE3a ,5 k koillis, arvioi u koko aiss v s 4,5 r iskari RE4 RE4, RE4a, RE4b ,3 k o jois, arvioi u koko aiss v s 8,5 a ijo dus a RE7 RE7, RE7a Arvioi u koko aiss v s 4,5 Raa kau u gi dus a RE9 RE9, RE9a Arvioi u koko aiss v s 4 T r s aa ja sa a a dus a RE13 RE13 (LaivaM 10), RE13a (LaivaM 10), RE13b Arvioi u koko aiss v s 10 o jois Lukkarila dus a RE15 (LaivaM 10) RE15 (LaivaM 8), RE15a (LaivaM 8) Arvioi u koko aiss v s 9 o jois Lukkarila dus a RE15 RE15 (LaivaM 8), RE15a (LaivaM 8), RE15b (LaivaM 8) L k s ois kolifor is bak ri F 4088:2001 / ROI H F 3021:1979 / ROI 4 k jo avuus F EN 27888:1994 / ROI 2: 14 2: 4 Ha i, k ll s sas F 3040:1990 ku o u / ROI Arvioi u koko aiss v s 9 Ha i, liu u F 3040:1990 ku o u / ROI 14 WAD s a idi DIN D13 2 / AEUF A o iu i F 3032:1976 / ROI 33: 28 33: 7 ulfaa i a us ri Kii oai GF/C :2009 / ROI 7027:2000 / ROI 7887:2012(C ) / ROI : 30 30: 13 F EN 872:2005 / ROI 25: 26 25: 13 Klorof lli a T i Ni raa i ja i rii i su a F 5772:1993 / ROI :1998 / ROI 13395:1997 / ROI : : 15 50: 12 Fosfori :2005 / ROI 20: : 20 50: 10 Fosfaa ifosf ori :2005 / ROI 10: : 15 30: 10 Ars i, As Ars i, As Kad iu, Cd (liukoi ) M ri sraja 1,0 1,0 0,20 3,0 0,20 0, ,0 5,0 3,0 2,0 0,05 1 0,02 0,4 50 0,1 N u us iv r N aikka N.o os v. /100 l / g O2/l g/l g/l g/l FTU g /l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l R RE13 1,0 7, , ,6 48 6, , R RE13a 5,0 7, , ,3 53 9, , R RE13b 9,0 7, , ,8 54 5, , R RE2 1,0 0 7, , , ,8 R RE2a 5,0 7, , ,0 2,2 67,8 R RE2b 10,0 7, , ,4 2,0 59,2 R RE2c 16,0 7, , ,4 2,0 53,1 R RE3 1,0 8 7, , ,3 278 R RE3a 3,5 7, , ,5 277 R RE4 1,0 1 7, , ,4 264 R RE4a 5,0 7, , ,1 259 R RE4b 7,0 7, , ,9 222 R RE7 1,0 0 7, ,1 2, ,2 253 R RE7a 3,0 7, ,3 2, ,9 248 R RE9 1,0 1 7, , ,9 272 R RE9a 3,0 7, , ,9 267 R RE15 1,0 3 7, , ,4 51 6, ,2 1 0,4 349 R RE15a 5,0 7, , ,0 57 5, ,7 1 0,4 359 R RE2 1,0 0 7, ,8 1,7 29 7, ,3 203 R RE2a 5,0 7, , ,0 200 R RE2b 10,0 7, , ,0 205 R RE2c 15,5 7, ,5 1, ,0 191 R RE3 1,0 4 7, ,4 2, ,0 214 R RE3a 3,5 7, ,9 1, ,0 222 R RE4 1,0 1 7, ,3 23 9, ,0 236 R RE4a 5,0 7, ,2 2, ,0 227 R RE4b 7,5 7, ,0 2, ,0 225 R RE7 1,0 0 7, ,7 1, ,0 217 R RE7a 4,0 7, ,5 1, ,0 208 R RE9 1,0 0 7, , ,0 255 R RE9a 3,0 7, ,0 2, ,0 275 R RE13 1,0 4 7, ,3 1, ,0 132 R RE13a 4,5 7, , ,4 188 R RE13b 8,0 7, ,0 1, ,2 148 R RE15 1,0 1 7, ,2 1, ,4 144 R RE15a 3,5 7, ,1 1, ,9 154 R RE15b 6,0 7, ,8 1, ,7 178 R RE2 1,0 2 7, , , ,0 63,7 R RE2a 5,0 7, , ,0 65,9 R RE2b 10,0 7, , ,0 50 R RE2c 16,0 7, , ,5 2,0 69,7 R RE3 1,0 5 7, ,7 25 5, ,4 13 2,0 179 R RE3a 3,0 7, , ,1 7,7 16 2,0 158 R RE4 1,0 0 7, ,1 19 4, ,0 54,9 R RE4a 5,0 7, , ,0 58,1 R RE4b 7,0 7, , ,0 62,7 R RE7 1,0 1 7, , , ,0 64,4 R RE7a 3,0 7, , ,0 65,4 R RE9 1,0 1 8, ,2 27 7, ,0 6,6 24 2,4 151 R RE9a 3,0 7, , , ,0 139 R RE13 1,0 13 7, , ,1 17 4,8 4, ,0 0,76 0,02 84,1 0,1 R RE13a 4,5 7, ,2 13 2, ,0 0,71 0,02 76,7 0,1 R RE13b 8,0 7, ,3 16 2, ,0 0,74 0,02 95,5 0,1 R RE15 1,0 0 7, ,3 17 3,4 3, ,0 0,69 0,02 60,8 0,1 R RE15a 3,0 7, , , ,0 0,79 0,02 50,9 0,1 R RE15b 5,0 7, , , ,0 0,80 0,02 56,1 0,1 R RE2 1,0 0 7, ,3 0, , ,0 79,0 R RE2a 5,0 7, ,3 0, ,0 77,0 R RE2b 10,0 7, ,4 0, ,0 62,6 R RE2c 15,0 7, ,4 0, ,0 75,1 R RE3 1,0 4 7, ,2 1,7 45 3, ,0 165 R RE3a 3,0 7, ,4 2, ,8 182 R RE4 1,0 0 7, ,8 2,5 39 3, ,8 261 R RE4a 5,0 7, ,8 2, ,1 264 R RE4b 6,5 7, ,6 2, ,3 316 R RE7 1,0 1 7, ,1 2,1 34 4, ,1 212 R RE7a 3,0 7, ,1 2, ,0 218 R RE9 1,0 1 8, ,9 1,3 35 5, ,0 133 R RE9a 2,5 8, ,6 1, ,0 170 R RE13 1,0 3 7, , ,3 19 4,8 5, ,1 1,0 0, ,0 R RE13a 4,0 7, , ,2 19 5, ,1 1,0 0, ,0 R RE13b 7,0 7, , ,5 20 5, ,9 1,0 0, ,0 R RE15 1,0 0 7, , ,2 35 5,6 4, ,4 1,0 0, ,0 R RE15a 2,5 7, , ,1 36 6, ,3 1,0 0, ,0 R RE15b 4,0 7, , ,4 18 6, ,0 1,0 0, ,0 A o iu i 11732:2005 / ROI 20: : 15 50: :2005 / OUL 0,2: 25 0,2 1: 15 1: :2005 / OUL 4: : 15 20: :2005 / OUL 0,2: 30 0,2 2: 15 2: 10 Kad iu, Cd (liukoi ) :2005 / OUL 4: : 15 40: 10 Rau a, F :2005 / OUL 200: : : 10 Elo o a, Hg (liukoi ) :2005 / OUL 0,5: 25 0,5: 10

36 ESIST T TKIM S ESIST T TKIM S KOONTITAULUKKO LIITE 2B A al si M l Mi aus var uus M ri sraja Elo o a, Hg (liukoi ) :2005 / OUL 10: 25 10: 10 Nikk li, Ni (liukoi ) :2005 / OUL 0,5: 25 0,5 2: 15 2: 10 Nikk li, Ni (liukoi ) :2005 / OUL 10: : 15 40: 10 L ij, b (liukoi ) :2005 / OUL 0,5: 25 0,5: 10 L ij, b (liukoi ) :2005 / OUL 10: 25 10: 10 Uraa i, U Uraa i, U Elo o a, Hg (liukoi ) :2005 / OUL 0,1: 30 0,1 1: 15 1: :2005 / OUL 2: : 15 20: :2005 / OUL 5: 25 5: 10 Kad iu, Cd (liukoi ) :2005 / OUL 2: : 15 20: ,1 2 0,05 1 0,01 0,2 1 0,2 Koko aiss v s N o o s v s N o o s v s N k s v s N k s v s L ila ( o aja i aa a) L ila ( o aja i aa a) N u us iv r N aikka N.o os v. g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l C C R RE13 1, ,36 1 0,2 2,0 20,0 0,9 R RE13a 5, ,37 1 0,2 5,0 1,0 R RE13b 9, ,37 1 0,2 9,0 1,7 R RE2 1,0 4,0 0,6 R RE2a 5,0 0,5 R RE2b 10,0 0,4 R RE2c 16,0 0,5 R RE3 1,0 2,0 0,8 R RE3a 3,5 0,8 R RE4 1,0 2,0 0,7 R RE4a 5,0 0,7 R RE4b 7,0 0,6 R RE7 1,0 2,5 0,9 R RE7a 3,0 0,8 R RE9 1,0 2,0 0,9 R RE9a 3,0 0,8 R RE15 1, ,35 2,0 0,8 R RE15a 5, ,34 0,7 R RE2 1,0 1,0 2,5 8,0 R RE2a 5,0 5,0 8,0 R RE2b 10,0 10,0 7,9 R RE2c 15,5 15,5 7,7 R RE3 1,0 1,0 2,0 9,1 R RE3a 3,5 3,5 9,0 R RE4 1,0 1,0 2,5 8,3 R RE4a 5,0 5,0 8,2 R RE4b 7,5 7,5 8,2 R RE7 1,0 1,0 2,0 8,5 R RE7a 4,0 4,0 8,6 R RE9 1,0 1,0 2,0 10,8 R RE9a 3,0 3,0 11,1 R RE13 1,0 1,0 1,9 10,9 R RE13a 4,5 4,5 10,8 R RE13b 8,0 8,0 10,2 R RE15 1,0 1,0 1,8 10,8 R RE15a 3,5 3,5 10,8 R RE15b 6,0 6,0 10,6 R RE2 1,0 1,0 3,5 10,4 R RE2a 5,0 5,0 10,4 R RE2b 10,0 10,0 8,3 R RE2c 16,0 16,0 8,2 R RE3 1,0 1,0 2,0 14,1 R RE3a 3,0 3,0 14,0 R RE4 1,0 1,0 3,0 11,9 R RE4a 5,0 5,0 11,9 R RE4b 7,0 7,0 11,9 R RE7 1,0 1,0 2,5 11,4 R RE7a 3,0 3,0 11,3 R RE9 1,0 1,0 1,5 16,2 R RE9a 3,0 3,0 14,5 R RE13 1,0 0,83 0,060 0,31 1,0 2,5 13,1 R RE13a 4,5 0,92 0,05 0,33 4,5 11,3 R RE13b 8,0 0,85 0,057 0,30 8,0 10,2 R RE15 1,0 0,84 0,069 0,30 1,0 3,0 12,9 R RE15a 3,0 1,3 0,051 0,31 3,0 11,5 R RE15b 5,0 0,97 0,05 0,32 5,0 10,3 R RE2 1,0 16,0 3,0 17,2 R RE2a 5,0 17,2 R RE2b 10,0 17,0 R RE2c 15,0 17,0 R RE3 1,0 4,0 2,5 17,6 R RE3a 3,0 17,6 R RE4 1,0 7,5 2,3 17,6 R RE4a 5,0 17,6 R RE4b 6,5 17,5 R RE7 1,0 4,0 2,3 17,4 R RE7a 3,0 17,4 R RE9 1,0 3,5 2,6 18,3 R RE9a 2,5 18,1 R RE13 1,0 2,0 1,0 0,29 8,0 1,9 18,2 R RE13a 4,0 2,0 1,0 0,30 17,7 R RE13b 7,0 2,0 1,0 0,31 17,5 R RE15 1,0 2,0 1,0 0,31 5,0 2,1 17,7 R RE15a 2,5 2,0 1,0 0,31 17,5 R RE15b 4,0 2,0 1,0 0,31 17,4 Yl is uo io Kii oai lla i ol varsi ais a ri srajaa, vaa ri sraja rii uu k s r s. Jak lu Y s kil Alkuai a al iikka: Ilkka li ki, , ilkka.vali aki a agrou.co Mikrobiologi a al iikka (Rova i i): Tarja M, , arja. a a agrou.co F sikaalis k ialli a al iikka (Rova i i): Tarja Olli, , arja.olli a agrou.co Labora orio o FINA akkr di oi i alv lu akkr di oi a s auslabora orio T131. Kuvaus akkr di oi is a o saa avissa as.fi ai labora orios a. Lausu o i kuulu akkr di oi i iirii. M l : M l o akkr di oi u. M l vii aus lo ussa ol vi labora orio u us s li : AEUF Ali a ki a, Eurofi s ci ific Fi la d O OUL A a ris O, a o ka u 8, Oulu, ROI A a ris O, T ollisuus i 6, Rova i i, Mi aus uloks : Tu ki us ulosk kosk va vai i i. los saa ko ioida vai koko aa. Y s i do : A a ris O, T ollisuus i 6, Rova i i,

37 Liite 3 NORDIC MINES OY KALOJEN METALLIPITOISUUDET AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10666

38 Nordic Mines Oy Kalojen metallipitoisuudet i NORDIC MINES OY LAIVA KAIVOKSEN POHJAELÄINTARKKAILU Jyrki Salo, FM Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO TARKKAILUN TOTEUTUS VUOSINA TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU VIITTEET... 5 LIITTEET Liite 1. Kalanäytteiden määritystulokset Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu OULU p Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 11/2015

39 1 Nordic Mines Oy Kalojen metallipitoisuudet JOHDANTO Laiva -kaivos hyödyntää Raahen Laivakankaan kultaesiintymää. Kaivosalue sijaitsee Raahesta noin 15 km kaakkoon Laivavaaran eteläpuolelle. Esiintymän yhteyteen on perustettu kaksi avolouhosta ja rakennettu tuotantolaitos sekä toimintaa palvelevat muut toiminnot, kuten tulotie, läjitysalueet, kaksi sähkölinjaa, vedenottamot ja putkilinjat. Rakentaminen aloitettiin vuoden 2010 toukokuussa ja saatiin päätökseen vuoden 2011 loppupuolella. Toiminta käynnistyi ja tuotanto Keväällä 2014 kaivoksen tuotanto keskeytettiin toistaiseksi yhtiön taloudellisen tilanteen vuoksi. Alasajo kesti 1,5 kuukautta, joten kaivoksen toiminta on ollut kokonaan keskeytyneenä n. kesäkuun 2014 puolivälistä lähtien. Rakentamisvaiheessa päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin rakentamisvaiheen tarkkailuohjelman mukaisesti (LVT 2010). Pohjois-Suomen ELY-keskus hyväksyi päivätyn kaivoksen toimintavaiheen tarkkailusuunnitelman (LVT 2011) antamallaan päätöksellä. Purkupaikan varmistuttua merialueen tarkkailu on hyväksytetty erikseen Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksella. Hyväksyttyä tuotantovaiheen päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa on päivitetty vuoden 2012 aikana ja päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukseen (Ahma ympäristö Oy 2013). Heinäkuussa 2013 yhtiö ajautui yrityssaneeraukseen, minkä johdosta mm. louhoksen toiminta keskeytettiin heinäkuun lopussa. Yrityssaneerauksen vuoksi kaivoksen ympäristötarkkailuun tehtiin muutoksia ajalle Muutokset hyväksytettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella. Toukokuussa 2014 kaivosyhtiö toimitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi tarkkailusuunnitelman tuotannon tilapäisen keskeyttämisen ajalle (Nordic Mines 2014) ja ELYkeskus antoi ohjelmasta hyväksymispäätöksen Tässä raportissa tarkastellaan kaivoksen purkuputken lähialueelta ja eteläiseltä vertailualueelta talvella pyydettyjen näyteahventen ja siikojen metallipitoisuuksia. 2. TARKKAILUN TOTEUTUS VUOSINA Raahen edustan merialueelta pyydettiin talvella näytekaloja metallianalyysejä varten. Kalojen saamiseksi alueelle rekrytoitiin paikallisia kalastajia, joilla katsottiin olevan parhaat resurssit ja tietotaito näytteiden saamiseksi. Tästä huolimatta näytepyynti osoittautui edellistalven tapaan haastavaksi, eikä Raahen edustan saariston pohjoispuolelta tai Kuljunlahdelta lopulta saatu näytteitä. Näytteet kuitenkin saatiin sekä ahvenista että siioista purkuputken lähialueelta sekä etelämpää Selkämatalan alueelta läheltä Kuljunlahden suuta. Kaksi eteläpuoleisen alueen kalastajan saamista ahvenista oli kalastettu varsin läheltä purkuputken suuta Pohjois-Lukkarilan eteläpuolelta, mutta varsin vähäisistä pitoisuuseroista johtuen nämäkin sisällytettiin tulostarkastelussa vertailualueen aineistoon. (Kuva 1.) Kalastajia pyydettiin ottamaan näytteiksi viisi kappaletta sopivan kokoisia haukia, ahvenia ja siikoja kultakin näytealueelta, joskaan haukia kalastajat eivät saaneet ja eteläisen vertailualueen näyteahventen määrä jäi neljään. Ahventen tavoitekoko oli cm/yksilö, mutta siioille ei asetettu varsinaista tavoitekokoa. Kalastajat ohjeistettiin mittaamaan ja punnitsemaan kalat heti pyynnin jälkeen, sekä täyttämään erillinen näytteenottolomake tarkkoine pyyntipaikkoineen. Kalastajat säilöivät kalat yksittäin ja kokonaisina alumiinifolioon käärittyinä puhtaisiin pusseihin ja pakastivat ne -20 ºC:ssa. Kun kalastaja oli saanut tarvittavan näytemäärän kokoon, noudettiin kalat edelleen säilytettäviksi odottamaan preparointia. Preparointi toteutettiin laboratorio-olosuhteissa keraamisia

40 2 Nordic Mines Oy Kalojen metallipitoisuudet välineitä käyttäen ja jokaisesta näytekalasta otettiin näyte valkeasta lihaksesta kylkiviivan yläpuolelta läheltä kalan pyrstöä. Näytteenotossa ja kalojen preparoinnissa sovellettiin ympäristöministeriön ohjeistusta (Karvonen ym. 2012). Näytteistä määritettiin seuraavien metallien pitoisuudet milligrammoina tuorepainoa kohden: kupari elohopea uraani kadmium arseeni lyijy nikkeli koboltti sinkki vanadiini Kuva 1. Näytekalojen pyyntialueet suhteessa kaivoksen vesien purkuputken pään sijaintiin (1 = purkuputken suun lähialue, 2 = eteläinen vertailualue).