Julkisten hankintojen seminaari

Transkriptio

1 Julkisten hankintojen seminaari Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, Lappeenrannan kaupunki

2 Innovatiiviset hankinnat Julkinen sektori voi hyödyntää innovatiivisia julkisia hankintoja eri tavoin. Niiden sisällyttäminen yleisiin hankintakäytäntöihin tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti kaikissa hankinnoissa hyödynnetään ratkaisun tai tuotteen innovatiivisuutta keskeisenä arviointikriteerinä. Strategisessa hankinnassa puolestaan rohkaistaan jonkin teknologian, tuotteen tai palvelun tuomista markkinoille.

3 Innovatiiviset hankinnat Käynnissä olevat hankkeet ja kehitystyö: Lappeenranta-Imatra-kasvusopimus; edistää innovatiivisia ja kestäviä hankintoja haastaen palveluntuottajia etsimään uusia ja parempia ratkaisuja. Vastuulliset ja innovatiiviset hankinnat hanke/ LUT. Hankkeessa tutkitaan yrityksien ja julkisten hankkijoiden vastuullisuutta sekä innovatiivisuutta hankinnoissa (benchmark). Tekes, innovatiivisten hankintojen valmennusohjelma. Lappeenranta on mukana 4 pilotilla rakentamassa 14 muun suuren kaupungin kanssa innovatiivisia edelläkävijäratkaisuja. Kaupunki on aktiivisesti mukana Motivan ekoverkostossa, jossa jaetaan tietoa kestävistä ja innovatiivisista hankinnoista.

4 Lappeenranta-Imatra- kasvusopimus Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt resurssiviisaan kaupungin tiekartan, jossa on linjattu toimenpiteet, joilla tavoitellaan hiilineutraalia ja jätteetöntä kaupunkia. Tiekartta haastaa yritykset osallistumaan innovatiivisiin kokeiluihin ja hankintoihin. Kaupungit tarjoavat puolestaan yrityksille infrastruktuuriansa, jotta yritykset saavat nopeammin referenssikohteita uusille markkinoille pääsemiseksi. Tässä hyödynnetään myös innovaatioita edistäviä julkisia hankintoja ja investointeja. Korkeakouluilla on ollut tärkeä merkitys innovaatioiden ja start up - yritysten syntymiseen. Tutkimuksesta on syntynyt liiketoimintaa mm. Outotecin, The Switchin, Mevean sekä Visedon kaltaisten paikallisten yritysten voimin.

5 Kaupunki suosii kokeilukulttuuria Kokeiluympäristöinä mm.: Pien-Saimaa ja Kivisalmen pumppu Kukkuroinmäki ja uudet kiertotalouden yrityshankkeet Hyväristönmäen uusi jätevedenpuhdistamo ja ravinteiden talteen otto Green Campus ja Länsi-Lappeenrannan palveluverkko Urheilutalon peruskorjaus ja muut kaupungin investoinnit Kaupungin oman ajoneuvokannan uudistaminen siten, että polttoaineena uusiutuvat energianlähteet (metaani, biokaasu tai sähkö). Parhaillaan haetaan yritystä metanointilaitoksen perustamiseen esikuvana kampusalueen uudet uusiutuvan energian varastointiratkaisut.

6 Elinkeinopolitiikka Strategia 2016 Hankinnat tukevat paikallista elinkeinoelämää Paikallisten hankintojen osuus kasvaa konsernin hankinnoista 50,5 - > 55%. Lappeenrannassa paikallisten hankintojen osuus jo lähtökohtatilanteessa 2015 useita vertailukaupunkeja parempi. Seurantamittaus tehdään aikana.

7 Innovatiiviset hankinnat Strategia v Laaditaan strategia ja tavoitteet innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen edistämiseksi Kehitetään mittaristo jonka avulla seurataan tavoitteiden toteutumista Hankinnoissa käytetään ennakoivaa lähestymistapaa käyttäen vuoropuhelua toimijoiden kanssa sekä tietopyyntöjä kartoittaen markkinoita.

8 Innovointi Hankintoihin ja hankintaprosesseihin liittyvä tiivis yhteistyö markkinoiden kanssa johtaa tiedon vaihtoon yksityisen sektorin kanssa ja käytäntöjen arvioitiin, mikä kehittää myös kunnan omaa toimintaa sekä tuo uusia innovaatioita tuotteiden sekä palveluiden tarjontaa. Kaupunki käynnistää osana kasvusopimusta innovatiivisten hankintojen kehittämishankkeen, jossa vuoropuhelua alueen yritysten kanssa entisestään tiivistetään.

9 Kiitos mielenkiinnosta!

10 Innovatiiviset hankinnat- Tarua vai todellisuutta? Kansanedustaja Markku Pakkanen

11

12

13 Case: Pudasjärven koulu Ympäröivä yhteisö, rakennus muuntuu moneksi. Energia tehokas. Kunta on saanut paljon positiivista mainosta, ulkomaita myöten. Yhteisöä kuunneltu rakennusvaiheessa.

14

15 Tekesin ohjelma

16

17 Vauhditetaan uusia innovaatiota. Kehitetään tuotteiden ja palveluiden pääsyä markkinoille. Parannetaan julkisten palveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Haetaan ratkaisuja yhteiskunnallisesti suuriin haasteisiin: energia, ympäristö, ICT, sosiaali-ja terveyspalvelut Tekesin ohjelma

18

19 Mikä on innovatiivinen hankinta ja miten hankinta tehdään; markkinakartoituksesta tarjouspyyntöön Veli Sinda Asiantuntija Teknologiateollisuus ry.

20 Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla - seminaari VT6 TAALA HANKE JA ALLIANSSIMALLIN HYÖDYT Harri Sivonen Pöyry Finland Oy

21 SISÄLTÖ Hanke Vt6 Taavetti Lappeenranta Allianssimalli Allianssin toimintatapa ja BIGROOM työskentely Allianssimallin hyötyjä suunnittelijan, rakentajan ja tilaajan näkökulmista Huomioitavia asioita allianssihankkeissa

22 VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä 11,5 km uutta 16,5 km leventämistä 5 eritasoliittymää 20 km maantietä 8 km kevyen liikenteen 17 km yksityisteitä 17 siltaa: 3 vanhaa ja 1+1 rataan liittyvää Pohjavedensuojausta n. 11 km Meluesteitä n. 8 km, josta valleja n. 6 km Riista-aidat, valaistus, pysäköintialueet Kustannusarvio 76 M 22

23 VT6 TAALA NUMEROINA 1,8 milj. m3 maansiirtoja = kuorma-autollista m3 kallioleikkausta m2 asvaltoituja väyliä = n. 200 räjäytystä = 150 jalkapallokentän verran m2 pohjavedensuojausta m uusia rumpuja ja hulevesiviemäreitä Siltoihin m3 betonia ja kg terästä Laura Pennanen 23

24 VT6 TAALA HANKINTAPROSESSI Suunnitteluryhmän kilpailuttaminen Hankintailmoitus 05/14 TP Hankintapäätös 10/14 Valmisteluvaihe yksivaiheinen neuvottelumenettely 5 tarjoajaa Rakentajan kilpailuttaminen Hankintailmoitus 10/14 TP Kaksi parasta jatkaa Hankintapäätös 02/15 VT 6 projektiallianssin kehitysvaihe Aloitus 3/15 Toteutusvaiheeseen 09/15 kaksivaiheinen neuvottelumenettely 5 tarjoajaa

25 AIKATAULU Valmisteluvaihe Kehitysvaihe Toteutusvaihe v. takuu Tie liikenteelle, tavoite V aikana viimeistelytöitä ja lopullisia päällystyksiä 25

26 ALLIANSSI Tilaaja ja yksi tai useampi palveluntuottaja (urakoitsija, suunnittelija jne.) työskentelevät yhtenä integroituna projektiorganisaationa Tällä hetkellä Livillä käynnissä käynnissä 3 allianssiurakkaa: Tampereen rantatunneli Vt 6 TaaLa Äänekosken ratayhteydet 26

27 TOTEUTUSMUOTONA ALLIANSSI Integroitu toteutusmalli Suunnittelussa ja rakentamisessa yhteinen organisaatio Positiiviset ja negatiiviset riskit yhteisiä Avoimuuden periaatteet kiinteää yhteistyötä tavoitellen Yhteistoimintahanke, sopimus memuodossa 27

28 ALLIANSSIN TOIMINTATAPA Avoimuus Luottamus Kustannustehokkuus Yhteistyö Arvoa rahalle Innovointi BIGROOM Avaintavoitteet 28

29 BIGROOM TOIMINTA KAS vaiheessa Bigroom Pöyry talolla TAS vaiheessa Bigroom Jurvalassa entisen K-kaupan tiloissa Suunnittelun edustus 3 pv/vko (tie, geo, rak) Rakentajan edustus 4 pv/vko 29

30 BIGROOM OPIT VT6 TAALA HANKKEESTA Potilas lähellä, eli aineistot ympärillä kokoajan nähtävillä Asioiden käsittely ja ongelmienratkaisu nopeaa ja yhteistä Yhteishenki kasvaa ja ryhmä tiimiytyy Miehitys suunniteltava, jotta tarvittava tietotaito ja päätösvalta edustettuna jos et ole bigroomissa asiat vain etenee sinusta riippumatta Tiedottaminen muulle ryhmälle haasteena Ennakko-odotuksia suunnittelijalta TAS vaiheen reissaamisesta Muutaman viikon jälkeen suunnittelijat halusivat olla työmaalla 30

31 AVAINTAVOITTEET Aikataulu Turvallisuus Julkisuuskuva Ympäristö Käytettävyys Inframallintaminen Laura Pennanen 31

32 ALLIANSSIMALLIN HYÖDYT TILAAJAN NÄKÖKULMASTA Valitaan ennemminkin henkilöitä kuin yrityksiä Ymmärrys eri osapuolien näkemyksistä ja tavoitteista paranee Strategiset tavoitteet julkisen sektorin Allianssimalleille Kehittää tuottavuutta koko alalla Muuttaa kulttuuria avoimempaan suuntaan Parantaa asiakkaan tyytyväisyyttä tekemällä hankkeet nopeammin, halvemmalla ja laadukkaammin Kehittää innovatiivisuutta ja tietämystä 32

33 ALLIANSSIMALLIN HYÖDYT SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Ratkaisut suunnitellaan järkeviksi huomioiden kustannukset ja avaintavoitteet Innovointi mahdollisuus Suunnitellaan mitä tarvitaan Tiivis yhteistyö rakentajan ja tilaajan kanssa Hyvä yhteistoiminta tilaajan asiantuntijoiden ja suunnitelmien hyväksyjien kesken 33

34 ALLIANSSIMALLIN HYÖDYT RAKENTAJAN NÄKÖKULMASTA Mahdollisuus aitoon ja oikea-aikaiseen suunnitteluohjaukseen Kaikki puhuvat samaa kieltä ja samasta asiasta ja samasta näkökulmasta Energia käytetään hankkeen parhaaksi sen tavoitteiden mukaisen läpiviennin varmistamiseen Innovaatioiden toteuttamiselle ei ole keskinäisiä sopimuksellisia eturistiriitoja Se mukavampi tapa tehdä töitä 34

35 Hankkeen parhaaksi!

36 Innovatiivisuus sairaalakalusteiden hankinnoissa hankinko tavaraa vaiko ratkaisun? Jouni Maksimainen myyntijohtaja

37 LOJER GROUP asiantuntijasi sairaalakalusteissa Suomalainen teknologia- ja palveluosaaminen sekä valmistus toiminnan avaintekijöinä 40% 25 MEUR 60% 140 Keski-ikä 38v 80% 20% MARKKINA- OSUUS LIIKEVAIHTO VIENNIN OSUUS HENKILÖSTÖ

38

39 Lojer tuotteet palvelevat sadassa maassa 60% VIENNIN OSUUS Amerikat 1% Skandinavia 63% Muu Eurooppa 11% Venäjä IVY 10% Aasia 11% ME 4%

40 Case: Hankinko sairaalasängyn vai toimivan vuodepaikan? Lähtötilanne: - Sastamalan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen (Sotesi) hoitokalusteet olivat osin vanhentuneita. Huoltojen tilaaminen eri paikoista oli kallista ja hidasta. - Yksiköllä ei organisaatiomuutosten jäljiltä ollut omia resursseja kaluston ja kiinteistöjen huoltoon - Kunnossapito oli korjaamista eikä ennakoivaa huoltoa. Kustannukset olivat vaikeasti budjetoitavissa - Toiminta oli jakaantunut useaan toimipisteeseen, joiden kuormitus vaihteli merkittävästi. Toisaalla kalustoa oli liikaa ja toisaalla liian vähän.

41 Ratkaisu: - Palvelutuottajan ei tarvitse omistaa sairaalasänkyjä, mutta sillä on oltava jatkuvasti käytössään potilas- ja asukasmääriä vastaava määrä laitteita. - Lojer otti vastuulleen vanhan kaluston, ja vastaa sen hallinnasta, käytettävyydestä ja turvallisuudesta kiinteään kuukausivuokraan. - Vastuiden siirto edellytti, että Lojer osti vanhan kaluston itselleen. - Kustannukset joustavat potilaspaikkojen mukaan, eikä yllättäviä kustannuseriä voi tulla. - Nykyisin Sotesi itse vuokraa sänkyjä eteenpäin kotihoidon asiakkaille. - Sosiaali- ja terveyspalvelut pystyy nyt keskittymään omaan ydintehtäväänsä. Emme haluaisi enää palata vanhaan

42 Case: Helsingin kotisaattohoidon logistiset palvelut - Noin puolet saattohoidon potilaista haluaa viettää viimeiset päivänsä kotona. Tämä edellyttää kotisairaanhoitoa ja hoitoon soveltuvaa kalustoa. - Sängyn tekniset ratkaisut mahdollistavat laadukkaan saattohoidon mm. kipua lievittävät asentohoidot, helpomman hengittämisen ja avustajan ergonomian hoitotilanteissa. - Lojer toimittaa 24h varoitusajalla hoitovuoteen sekä erikoispatjan Helsingin kotisairaaloiden potilaiden koteihin. - Lojerin patentoima, sähköisesti kokoontaittuva Modux - hoitosänky soveltuu tähän erinomaisesti - se mahtuu pieneen hissiin ja kapeista oviaukoista.

43 Case: Saattohoidon logistiset palvelut - Palvelu veloitetaan kiinteällä päivävuokralla, joka sisältää laitevuokran lisäksi kaiken palvelun (kuljetukset, varastoinnin, puhdistukset ja huollot) - Lojerin Helsingin kaupungille toteuttaman hoitosänkyjen vuokraus- ja kuljetuspalvelun avulla hoitohenkilökunta voi keskittyä tärkeimpään: potilaan hyvään hoitoon

44 Kokemuksia Terveydenhuollossa ja hoivassa on valtavasti mahdollisuuksia innovatiivisille tuotteille, palveluille ja näiden yhdistelmälle. Tällaisilla tuotteilla ja palveluilla päästään usein merkittäviin säästöihin elinkaarikustannuksissa. Kotimaiset tuotteet ovat elinkaarikustannuksissa erittäin kilpailukykyisiä. Onnistuminen edellyttää muutoshalua ja toimittajan kanssa yhteistä ideointia ja sitoutumista prosessiin. Käyttäjien ja hankintayksiköiden on tehtävä yhteistyötä. Nykyisin sairaalakalusteiden kilpailutuksessa 2/3 päätöksistä perustuu vain ja ainoastaan hankintahetken halvimpaan hintaan. Kotimaisten tuotteiden vienti edellyttää menestystä ja kokemusta kotimaan markkinoilta

45 LAPPEENRANNAN JOUKKOLIIKENTEEN UUDISTUS Kaupungininsinööri Pasi Leimi, Lappeenrannan kaupunki Projektipäällikkö Mika Piipponen, Ramboll Finland Oy

46 LÄHTÖTILANNE Yksi liikennöitsijä hoiti hyvät vuorot itsekannattavasti saaden ~1,7 M vuotuisen lipputuen Kaupunki osti kannattamattomat vuorot kalliilla useilta eri yrittäjiltä Lipputuettua liikennettä (pika- ja vakiovuorot) ELY-keskuksen ostamaa liikennettä Kaupungin ostamia koulupäivävuoroja Paikallisliikenne Lähiliikenne Koulukyydit Opetustoimi kilpailutti jokaisen vuoron omana kohteena Osa koulukyydeistä koululipuilla vuoroliikenteessä Lisäksi yksittäiskuljetukset erityisoppilaille

47 LÄHTÖTILANNE Yksi liikennöitsijä hoiti hyvät vuorot itsekannattavasti saaden 1,7 M vuotuisen lipputuen Kaupunki osti kannattamattomat vuorot kalliilla useilta eri yrittäjiltä Paikallisliikenne Lähiliikenne Koulukyydit Lipputuettua liikennettä (pika- ja vakiovuorot) ELY-keskuksen ostamaa liikennttä Kaupungin ostamia koulupäivävuoroja Mitä enemmän matkustajia, sitä enemmän maksettiin lipputukea Lipputuki/matka kasvoi liikennöitsijän kustannusten noustessa automaattisesti Kannattamattomista vuoroista ei syntynyt tarjoajan kannalta järkevää kokonaisuutta => korkea hinta Opetustoimi kilpailutti jokaisen vuoron omana kohteena Osa koulukyydeistä koululipuilla vuoroliikenteessä Lisäksi yksittäiskuljetukset erityisoppilaillr

48 LÄHTÖTILANNE Kaupungin kannalta hyvä niin kauan kun ELYllä riitti rahaa liikenteen ostoon (nykyisin ei riitä) Yksi liikennöitsijä hoiti hyvät vuorot itsekannattavasti saaden 1,7 M vuotuisen lipputuen Kaupunki osti kannattamattomat vuorot kalliilla useilta eri yrittäjiltä Maaseutuliikenteessä lipputuki oli kohtuullinen Lipputuettua liikennettä (pika- ja vakiovuorot) ELY-keskuksen ostamaa liikennettä Kaupungin ostamia koulupäivävuoroja Paikallisliikenne Lähiliikenne Koulukyydit Opetustoimi kilpailutti jokaisen vuoron omana kohteena Osa koulukyydeistä koululipuilla vuoroliikenteessä Lisäksi yksittäiskuljetukset erityisoppilaille

49 LÄHTÖTILANNE Rahat erillään muusta joukkoliikenteestä Jokainen kyyti oli oma kohde, Yksi liikennöitsijä hoiti hyvät vuorot itsekannattavasti saaden 1,7 M joten vuotuisen tarjoaja lipputuen ei voinut luottaa tarjousta Kaupunki tehdessään osti kannattamattomat toimivaan vuorot kalliilla useilta eri yrittäjiltä kokonaisuuteen vaan tarjosi varman päälle Lipputuettua liikennettä (pika- ja vakiovuorot) ELY-keskuksen ostamaa liikennettä Kaupungin ostamia koulupäivävuoroja Paikallisliikenne Lähiliikenne Koulukyydit Opetustoimi kilpailutti jokaisen vuoron omana kohteena Osa koulukyydeistä koululipuilla vuoroliikenteessä Lisäksi yksittäiskuljetukset erityisoppilaille

50 MITEN EDETTIIN Joukkoliikennestrategia (2012) Hyvä tausta-aineisto Päättäjät mukana Vahvistettu palvelutaso koko kaupungin alueelle Seurannan mittarit Hankintaprosessi (2013) Verrattiin hankintamalleja ja päädyttiin bruttoliikenteeseen Tarkat tekniset vaatimukset Haettiin laadun ja hinnan optimia Pala kerrallaan (2014-) 1. Paikallisliikenne (lippu- ja taksauudistus) 2. Koulukyydit ja niiden avoin kutsuliikenne 3. Maaseutuliikenne

51 MITEN EDETTIIN Joukkoliikennestrategia Hankintaprosessi Hyvä tausta-aineisto Pala kerrallaan Päättäjät mukana Vahvistettu palvelutaso koko kaupungin alueelle Seurannan mittarit Verrattiin hankintamalleja ja päädyttiin bruttoliikenteeseen Tarkat tekniset vaatimukset Haettiin laadun ja hinnan optimia 1. Paikallisliikenne (lippu- ja taksauudistus) 2. Koulukyydit ja niiden avoin kutsuliikenne 3. Maaseutuliikenne Poliittiset päättäjät ja muut vaikuttajat mukana vaikuttamassa jo työpajoissa Yhdessä sovitut tavoitteet, jotka vahvistettiin kaupunginvaltuustossa joukkoliikenteen kehittämistyön pohjaksi

52 MITEN EDETTIIN Joukkoliikennestrategia Hankintaprosessi Hyvä tausta-aineisto Pala kerrallaan Päättäjät mukana Vahvistettu palvelutaso koko kaupungin alueelle Seurannan mittarit Verrattiin hankintamalleja ja päädyttiin bruttoliikenteeseen Tarkat tekniset vaatimukset Haettiin laadun ja hinnan optimia 1. Paikallisliikenne (lippu- ja taksauudistus) 2. Koulukyydit ja niiden avoin kutsuliikenne 3. Maaseutuliikenne Bruttomallissa kaupunki ostaa liikennepalvelun ja saa itselleen lipputuoton, joten hinnoittelu ja tuotteet ovat merkittävä työkalu kaupungin joukkoliikennetavoitteiden saavuttamiseksi Kaluston ikä- ja muut laatukysymykset sekä sopimuskauden pituus arvioitiin niin tarkasti, että hankinta voitiin toteuttaa hintakilpailuna (autopäivän, linjatunnin ja km:n kokonaisuus). Vaatimukset ylittävästä laatutasosta ei saanut lisäpisteitä.

53 MITEN EDETTIIN Joukkoliikennestrategia Hankintaprosessi Hyvä tausta-aineisto Pala kerrallaan Päättäjät mukana Vahvistettu palvelutaso koko kaupungin alueelle Seurannan mittarit Verrattiin hankintamalleja ja päädyttiin bruttoliikenteeseen Tarkat tekniset vaatimukset Haettiin laadun ja hinnan optimia 1. Paikallisliikenne (lippu- ja taksauudistus) 2. Koulukyydit ja niiden avoin kutsuliikenne 3. Maaseutuliikenne Muutos aloitettiin paikallisliikenteestä, jossa on suurin matkustajapotentiaali: kolme eri kokoista kohdetta Koulukyydeistä muodostettiin useamman vuoron kohteita, jotta kilpailutus houkuttelisi paremmin ja samalla hinnat laskisivat. Lisäksi vapaat paikat otettiin kaikille avoimen kutsuliikenteen käyttöön Maaseutuliikenteen osalta karsittiin alle 3 matkustajan/yli 20 /nousu vuorot sekä sovittiin työnjaosta ELYn ja kaupungin välillä, muodostettiin 9 aiempaa toimivanpaa kilpailutettavaa kohdetta

54 MITÄ SAAVUTETTIIN lisämatkaa paikallisliikenteeseen ensimmäisen 15 kk aikana (+10,3 %) Asiakastyytyväisyys kasvoi merkittävästi Paikallisliikenteen nettokustannus putosi /vuosi (-38,4%). Samalla kuitenkin hallinto- ja markkinointikustannukset kasvoivat. Maaseutuliikenteen uudistuksen säästö on jo ensimmäisenä vuonna (2016) (-10,4 %) vaikka saatiin uusia vuoroja Mukana on edelleen kaiken kokoisia yrityksiä, joka auttaa turvaamaan aidon kilpailun jatkossakin

55 INNOVAATIO NIMELTÄ LAPPEENRANNAN JOUKKOLIIKENNEVERKKO Kutsu- ja koululiikenn e Paikallisliikenne Lähiliikenne Päättäjät mukana alusta saakka => strategia ja tavoitteet sekä resurssit Hankintaprosessin vahva ennakkosuunnittelu, jolloin liikennöitsijä tarjoaa vain vaatimukset täyttävän kokonaisuuden hintaa Vaihtelevan kokoisia kohteita, jolloin kaikilla liikennöitsijöillä on mahdollisuus osallistua Palvelutason mittaus ja jatkuva kehittäminen Toistaiseksi EKSOTE hoitaa VPL- ja SHLkuljetukset, KELA SVL-kuljetukset Toivottavasti nekin ovat tulevaisuudessa mukana

56 TÄSTÄ ETEENPÄIN Markkinointi ja viestintä Uusi tilastodata ja hinnoittelun työkalut Mobiilipalvelut ja ASIAK AS Käyttöliittymät Palvelumuotoilu ja asiakaslähtöisyys Avoimet rajapinnat uusia palveluja Matka-ketjut ja MaaS; helppous

57 MOBIILIPALVELUT JA KÄYTTÖLIITTYMÄT Mobility as a Service (MaaS) tai Liikkuminen palveluna Waltin tunnistepohjaisuus Asiakkaan tarvitsemat matka- ja palveluketjut Sonera Reissu, IQPayments jne. DigiLiftaripalvelu Mobiilien kuluttajakäyttöliittymien kehittäminen Uusi Matka.fi palvelu, johon liitetään Lappeenrannan paikallisliikenteen bussien reaaliaikainen sijainti

58 PALVELUMUOTOILU JA ASIAKASLÄHTÖISYYS Asiakastarpeen tunnistaminen Vuosittainen asiakaskysely netissä Waltti-järjestelmän tuottama matkustustieto Erillisselvitykset Suora palaute Valtakunnalliset tutkimustulokset

59 MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ

60 Muita Lappeenrannan joukkoliikenteen kehityshankkeita Lipputuotteiden kysynnän ja hinnoittelun analysointi => matkustajamäärän kasvun optimointi Pyöräilyn liityntäpysäköinti joukkoliikenteeseen Joukkoliikenteen vaihtoyhteystarkastelut Asiakastyytyväisyyden systemaattinen seuranta Sujuva liikkuminen -ideakilpailu

61 KIITOKSET MIELENKIINNOSTA! Lappeenrannan kaupunki Kaupungininsinööri Pasi Leimi Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Mika Piipponen

62 PMG Solutions with Complete Drive for Hydro-Energy, Small Wind-Energy, Marine-Energy (Tidal/Current) & Advanced Motors Your Value Adding Partner Case studies

63 Projektiorganisaatio (Pumpun toimitus) Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Päätoimittaja Pumpun hydraulinen suunnittelu Moottori sekä järjestelmän mekaniikkasuunnittelu Alihankintakoneistamot, pumpun mekaniikkaosien valmistus

64 Kokemuksia projektista Yleisesti ottaen yhteistyö sujui hyvin kaikkien osapuolten välillä Erityinen kiitos kaupungin ottamasta riskistä uuden tekniikan soveltamisessa Projektin toteutuksen osalta huomioita: Aikataulu lähtökohtaisesti tiukka ottaen huomioon että tarvitaan suunnittelupanostuksia ja uusia työkaluja yms tuotannossa Tekninen ja taloudellinen optimointi -> kehitettävää Kokonaisjärjestelmän läpikäynti kaikkien osallistuvien tahojen kanssa (tilaaja, toimittajat, konsultit)