Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen tulokset

Transkriptio

1 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen tulokset Marja Heikkilä Johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

2 Hankkeen toteutuksen keskeiset elementit Palvelurakenteiden keventäminen Sisällön tärkeys Käytäntölähtöisyys Hallinnon kysymysten mutkikkuus Yhteishengen, luottamuksen merkityksen korostuminen Vuoteen 2014 järjestelmä kuntoon!

3 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon mallin tavoitteet 1. Hallintokysymykset: Luodaan maakuntaan mahdollisimman toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon alueet 2. Sisältökysymykset: Toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon täysi integraatio 3. Osaamisen ja tulevaisuuden kysymykset: Vahvistetaan Keski-Suomen asemaa myös erityisosaamisen ja palveluiden järjestäjänä, tuottajana ja osaajana

4 1. Hallintokysymykset: Luodaan maakuntaan mahdollisimman toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon alueet

5 Keski-Suomen kunta- ja palvelurakenteet Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski Yhteistoiminta-alue: Jämsä ja Kuhmoinen JYTE-alue Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana Keski-Suomen Seututerveyskeskus Sairaanhoitopiirin liikelaitos Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: laajan väestöpohjan kuntayhtymä

6 Keski-Suomen sote-mallin uudistaminen Uuden hallitusohjelman vaikutukset Keski-Suomen sote-malliin! Hankkeella näiltä osin jatkoaikaa saakka! Kun otetaan huomioon lainsäädännölliset puitteet ja Keski-Suomen nykyinen kuntarakenne, järkevän ja toimivan maakunnallisen kokonaisratkaisun tekeminen on vaikeaa (tai mahdotonta SM) Ensi vaiheen ratkaisu: Kunnat siirtävät sosiaalipalvelut yhteistoiminta-alueille, jos eivät ole jo siirtäneet ja/tai jos eivät täytä Paraslain :n 5 muutosta Toisen vaiheen mallin valmistelu: On varauduttava tuleviin muutoksiin ja ryhdyttävä valmistelemaan tulevaisuuden Sote-mallia

7 Uuden Sote-mallin lähtökohtia Nykyinen maakunnallinen toimintamalli on epäyhtenäinen ja hajanainen eikä siinä läheskään kaikilta osin toteudu toimiva sosiaalija terveydenhuollon integraatio, vaikka kunnat ovat siirtämässä sosiaalihuollon palvelut nykyisille yhteistoiminta-aluille On varauduttava siihen, että tulevaisuudessa vaaditaan Paras-lain asukasmäärärajaa suurempia alueellisia kokonaisuuksia Sosiaali- ja terveydenhuollossa korostuu asiakkaiden nykyistä suurempi valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus, mikä johtanee luontaisten palveluverkkojen muutoksiin

8 . jatkuu Tulee etsiä hallintoratkaisuja, jotka vahvistavat kuntademokratian toimivuutta, kuntien ohjausmahdollisuuksien säilymistä ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Koko maakuntaa kattava hallintomalli ei ole tarkoituksenmukainen ja mahdollinen, koska kuntien näkökulmasta se hallittavuus on vaikeaa jos sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus säilyy peruskunnilla, rahoitus- ja toimintavastuut eriytyvät toisistaan Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut kantanaan, että se pitää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut omana toimintanaan

9 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet yhteistoiminta-alueet Äänekoski järjestää itse sosiaali- ja terveyspalvelut Jyväskylä ja Jämsä järjestävät isäntäkuntamallin mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistoimintaalueillaan. Jyväskylän JYTE -yhteistoimintaalueeseen kuuluvat kaupungin lisäksi Hankasalmi, Muurame ja Uurainen. Jämsän yhteistoimintaalueeseen Kuhmoinen. Saarikan kunnat sekä Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula muodostavat Pohjoisen Keski-Suomen palvelujen järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän (ns. tilaajakuntayhtymä)

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet yhteistoiminta-alueet Jyväskylän JYTE- yhteistoiminta-alue (neljä kuntaa) ja Seututerveyskeskus (kahdeksan kuntaa) järjestävät nyt tekeillä olevien suunnitelmien mukaan vuoden 2015 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueillaan maakunnan keskisellä alueella. Selvitystyössä esitetty etenemisvaihtoehto on, että Seututerveyskeskuksen kahdeksan kuntaa ja JYTEalueen kolme kuntaa lukuun ottamatta Jyväskylää muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän (tai ainakin seututerveyskeskuksen 8 kuntaa muodostavat tällaisen kuntayhtymän) Keski-Suomeen muodostuu näillä ratkaisuilla viisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueet Pohjoisen Keski-Suomen sotekuntayhtymä: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi,Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari Äänekoski Jyväskylä Keskisen Keski-Suomen sotekuntayhtymä: Hankasalmi, Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, ja Uurainen Eteläinen yhteistoiminta-alue: Jämsä ja Kuhmoinen

12 Palvelutuotanto Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden kuntayhtymät tilaavat palvelut kunnilta, liikelaitoksilta, järjestöiltä ja yrityksiltä. Sairaanhoitopiirin seututerveyskeskus säilyy palvelutuotantoa hoitavana liikelaitoksena ja sen tehtäväaluetta laajennetaan sosiaalitoimen peruspalveluihin. Saarikka -liikelaitos säilyy sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan liikelaitoskuntayhtymänä. Muille uuden yhteistoiminta-alueen kunnille mahdollistetaan mukaantulo liikelaitokseen Mikäli keskisen alueen yksitoista kuntaa perustavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän, on mahdollista, että Jyväskylän kaupunki perustaa muille kunnille palveluja tuottavan liikelaitoksen, jonka hallintoon tulee mukaan kuntien edustus. Liikelaitos alkaa tuottaa sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluja. Myös kaupunki voi hankkia palveluja omalta liikelaitokseltaan. Kuntayhtymiin kuuluvilla kunnilla säilyy mahdollisuus toimia sosiaalihuollon peruspalveluja tuottavina yksiköinä. Kunnilla on tehtävää hoitava oma henkilöstönsä. Kunnat voivat palvelujen vaihto tai osto- ja myyntiperiaatteella tuottaa yhteistoiminta-alueella palveluja toisilleen.

13 Maakunnalliset erityispalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen tilaajina ovat sosiaali-ja terveydenhuollon alueet Maakuntaan ei muodosteta sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluista vastaavaa uutta organisaatiota Erikoissairaanhoito säilyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä, jonka toimintaedellytyksistä kunnat huolehtivat Maakunnallisten sosiaalihuollon erityispalvelujen järjestämisen vaihtoehdot: (1) Sosiaalihuollon erityispalveluja kootaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin siinä tapauksessa, että se tuo asiakashyötyjä palveluintegraation kautta (esimerkkejä jatkossa) (2) Sosiaalihuollon erityispalvelut toteutetaan monituottajamallilla siten, että tuottajina ovat Seutu(sosiaalija)terveyskeskusliikelaitos, Jyväskylän kaupunki liikelaitoksineen, palvelusäätiöt ja järjestöt sekä yritykset

14 Rahoitusjärjestelmä Hyvinvointipalvelujen yhteistoiminta-alueiden rahoitus- ja laskutusjärjestelmässä siirrytään kiinteähintaisiin vuosisopimuksiin. Sopimus noudattaa seuraavia periaatteita: Tuotteistetut ja hinnoitellut palvelut: laskutetaan sopimuksen tekemisvuotta edeltävien vuosien käytön perusteella tehdyn suunnitelman ja sopimuksen mukaisesti Resurssiperusteisista palveluista sovitaan, kuinka paljon resursseja (esim. päivystysaikaa) kunnalla on käytössä. Laskutus perustuu kunnan käytössä oleviin resursseihin Yhteiset tuotteistamattomat palvelut jaetaan kuntien kesken sovitulla (esim. asukasmäärä, ikäpainotteisuus, aikaisempien vuosien käyttö) tavalla

15 2. Sisältökysymykset: Sosiaalija terveydenhuollon integraation toteuttaminen

16 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ajankohtaisuus Väestörakenteen muutos vanhusten palvelukokonaisuuksien järjestäminen yhteinen haaste ei pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon! Hyvinvoinnin ongelmakirjon muutos mielenterveys- ja päihdeongelmien kasvu - lasten, nuorten ja perheiden tilanne Sektoroituneet sosiaali-ja terveyspalvelut toimivat heikosti niillä asiakkailla, joiden avun tarve on pitkäkestoista ja ongelmat monimutkaisia -> ylisukupolvinen asiakkuus, vrt. THL:n 1987 syntyneet tutkimus! Laitoshoidon purkaminen sairaalapaikkojen vähentäminen, pitkäaikaisvuodeosastojen lakkauttaminen -> edellyttää jalkautumista ihmisten koteihin ja lähipalveluihin, moniammatillista tiimityötä sekä verkosto-osaamista

17 jatkuu Asiakkaiden tarpeet liittävät ammattilaisten ja organisaatioiden toiminnan yhdeksi kokonaisuudeksi Asiakaslähtöisyys -> resurssien tehokkaampi käyttö (Tekesin tuore raportti) Osaoptimoinnin vähentäminen -> kokonaisvaikuttavuuden parantaminen Parempi vaikuttavuus mitataan myös ihmisten arjessa pärjäämisenä ja mahdollisimman suurena omatoimisuutena (Osaavan) henkilöstön saatavuuden turvaaminen suuri haaste koulutuksen uudistamiselle! Hyvinvointi- ja terveyserojen supistaminen mahdollistuu paremmin integroidussa järjestelmässä Hyvät kokemukset Lainsäädännön muutokset edellyttävät intgraatiota

18 Esimerkkejä sote-integraation tarpeesta sekä perus- että erityispalveluiden tasolla Syrjäytyminen sairaus kytkennät Jotta sairaus saadaan hoidettua, tarvitaan runsaasti tukitoimia - mahdollisesti vertaistukiryhmää, asumisen tukea, taloudellista apua jne. Lapsen kasvun ja kehityksen pulmat: tarvitaan mm. sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteistä tukea -> dia Kohti perhekeskuksia! Terveydenhuollon päivystyksen kompastuskivet: monisairaat vanhukset, lastensuojeluun, mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat, elämäntilanteen akuutit kriisit

19

20 Integraation tarve lasten nuorten ja perheiden erityispalveluissa Lastensuojelun sijaishuollon palvelut, lapsi- ja nuorisopsykiatria ja lasten neurologia ovat esimerkkejä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon erityispalveluista, joissa syvempään keskinäiseen integraatioon on selkeä tarve. Lastensuojelun kuntouttavan laitoshoidon ja psykiatrisen hoidon välillä oleva raja on monesti epäselvä. Tämä synnyttää keskustelun/pallottelun siitä, kumman tahon tulee järjestää hoito. Lapsi- ja nuorisopsykiatriaan rakentuvat liikkuvat palvelut (esimerkkinä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Kolikkoryhmä) tulee toiminnallisesti integroida osaksi kunnan muuta palvelujärjestelmää siten, että erityispalvelujen interventio kohdentuu oikein ja oikea-aikaisesti.

21 .. Jatkuu Lapset, joilla on neurologisia häiriöitä, ovat kasvava asiakasryhmä myös lastensuojelussa. He ovat haastavia niin kodin kuin koulun arjessa ja perheitten jaksaminen on kovilla, mikä voi johtaa jopa lapsen sijoitustarpeeseen. Perheen ja koulun tueksi tarvittaisiin integroidut erityispalvelut avohuollossa, jotta sijoituksia voitaisiin välttää. Perheneuvolan ja lastenpsykiatrian yhteistyön ja työnjaon lähtökohtana on usein arvio siitä, kumman palveluista lapsi hyötyy enemmän. Perheneuvola toimii toisaalta osana kunnan/alueen peruspalvelua ja toisaalta sillä tulee olla yhteys erityispalveluihin.

22 Integraation tarve lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluissa koko maakunnan alueella Perheneuv ola Palveluohjaus Päivähoito Sijaishuolto Erityispalvelut VUOROVAIKUTUS Lasten- ja nuorisopsykia tria Kolikkoym. ryhmät Lapset, nuoret ja perheet Koti Kunnan peruspalvelut Lastenneurologia- ja foniatria Sosiaali- ja terveystoimi Lastentau dit Konsultaatiot Vertaistuki Koulu

23 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio eri alueilla Pohjoinen Keski-Suomi Väestöpohja noin asukasta Terveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä Saarikan, Viitasaaren seudun ja Äänekosken kesken voitaisiin työstää lisää Alueelle voitaisiin jatkossakin turvata hyvät peruspalvelut, joita vahvistettaisiin sairaanhoitopiirin tuella eteentyönnetyllä erityissairaanhoidolla ja tasokkaalla keskitetyllä ilta- ja osittaisella viikonloppupäivystyksellä Äänekoskella Voisi toteutua samaan aikaan Äänekosken uuden terveyskeskuksen valmistumisen kanssa v

24 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio eri alueilla Keskinen Keski-Suomi Väestöpohja noin asukasta Kaikkein suurimmat mahdollisuudet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon Erikoislääkäripalveluiden jalkauttaminen perusterveydenhuoltoon Palveluverkon selvittäminen etenkin vaativien palveluiden osalta ( mm. kuntoutus)

25 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio eri alueilla Eteläinen Keski-Suomi/ Jämsän seutu Väestöpohja noin asukasta Jämsän seutu on tärkeä osa Keski-Suomen kokonaisuutta Vaikka seutu vaihtaisi sairaanhoitopiiriä, kansalaisilla on vuodesta 2014 oikeus käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palveluita Jämsän seudulle on rakennettavissa toimiva kumppanuuskonsepti

26 3. Osaamisen ja tulevaisuuden kysymykset: Vahvistetaan Keski-Suomen asemaa erityisosaamisen ja palveluiden järjestäjänä, tuottajana ja osaajana

27 Erityispalvelut Tavoitteena on turvata korkeatasoisten palveluiden säilyminen Keski-Suomessa vrt. Sote- järjestämislakia valmistelleen työryhmän linjaukset -> Jotta kykenemme toimimaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon erityisosaamisen verkostoa, meidän on huolehdittava osaamisen tasosta Oma maakunnallinen erikoissairaanhoito Kehitetään yhteistyössä maakunnallisia sosiaalihuollon erityispalveluita

28 Sosiaali- ja terveydenhuollon erityistason integraatio Tärkeää niiden asiakas/potilasryhmien näkökulmasta, joiden hoito/kuntoutus edellyttää moniammatillista ja -tieteistä osaamista, mm. päihde-, mielenterveys- (psykiatrisissa), vammaisja kuntoutuspalveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä geriatrisessa kuntoutuksessa Esimerkkejä: Arjen mieli-hanke: Uusi Integroitunut päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen malli Vammais-Kaste : Erityisesti maakunnallisen erityisosaamisen tulevaisuuden mallin ratkaiseminen: mitä se on, miten se tukee alueellista osaamista Em. Integraation tarve lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluissa

29 Osaamisen vahvistaminen Rakennetaan hyväksi koetun verkoston (ml. yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitokset) tuella sellaista osaamista, joka turvaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollon osaavan työvoiman saatavuuden, ammattirakenteen uudistumisen ja johtamisosaamisen parantamisen Koulutus- ja tutkimustoiminnan merkityksen huomioiminen: Sairaanhoitopiirin professuurit (4), jotka mahdollistavat kokonaan Keski-Suomessa suoritettavat erikoislääkärikoulutusohjelmat

30 Sosiaalialan osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollon yksikön yhteistoiminta Tukee kuntien kehittämistoimintaa ja palveluintegraatiota Hankeyhteistyö Koulutusyhteistyö (täydennyskoulutuksessa) Yhteistyö työvoimatarpeen ennakoinnissa Kuntien tuki hyvinvointikertomusten ja järjestämissuunnitelman tekemisessä (uusi terveydenhuoltolaki, tulossa oleva sosiaalihuollon ls:n uudistus) Sosiaali- ja terveysjohdon työkokousten järjestäminen

31 Sosiaalialan osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollon yksikön yhteistoiminta Muut toimijat koulutuksessa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (yliopistot, ammattikorkeakoulu, THL, järjestöt, yritykset, jne.) Sosiaalialan osaamiskeskus Kehittämisen käytäntö kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla Perusterveydenhuollon yksikkö tarpeet toiminta Kunnat / yhteistoiminta-alueet

32 Järjestö- ja kansalaistoiminnan merkitys Kansalaistoiminnan keskuksen rooli Integraatio sosiaali- ja terveysjärjestöissä Sosiaaliturvayhdistyksen ja Kantereen yhteinen hankehaku voimien yhdistämiseksi Vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta entistä vahvemmin voimavaraksi ja ammattilaisten työn rinnalle Kokemusasiantuntijat, expert patient toiminta, vertaisryhmät, kansalaisraadit, asiakaskehittäjäryhmät, asiakaskokemuksen merkityksen ymmärtäminen, jne.

33 Hankkeesta nousevat jatkotehtävät

34 Hankkeesta nousevat erilliset jatkotehtävät 1. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio kolmella alueella 2. Yhteispäivystys Tavoitteena maakunnallinen sosiaali-terveydenhuollon ja kriisipäivystys 3. Tietoteknologian edistämishanke Sonette/Medikes verkkojen integraatio ja verkosta kansalaisversio neuvonnan ja ohjauksen välineeksi, ym. 4. Aluemallikokeilu Keskisen Keski-Suomen sosiaalipalveluiden siirtäminen sote - alueille ja maakunnallisten erityispalveluiden selvitys 5. Lasten ja perheiden erityispalveluiden integraatiohanke

35 Kiitos!