Keski-Suomen SOTE 2020 esiselvitys ja Kasterahoituksen

Transkriptio

1 Keski-Suomen SOTE 2020 esiselvitys ja Kasterahoituksen hakeminen Marja Heikkilä, johtaja, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

2 KESKI-SUOMEN SOTE HANKKEEN SISÄLTÖLUONNOS 1 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 2 TAVOITE: KESKI-SUOMEN SOTE-PALVELUIDEN UUDELLEEN ORGANISOINTI MAAKUNNAN ASUKKAITA PARHAITEN PALVELEVALLA TAVALLA. 2.1 Keski-Suomen sote-palvelujen organisointi: järjestämis- ja tuottamisvaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtoiset mallit Kantokykytarkastelu Rahoitus Lähidemokratia ja yhteisöjen voimavarat 2.2 Lähipalvelujen turvaamisen suunnitelman laadinta ja pilotointi 2.3 Keskeisten palveluprosessien kehittäminen ja pilotointi 2.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisrakenne 2.5 Keski-Suomen suhde ISKE-ervaan 3 ODOTETUT TULOKSET

3 TAUSTA palvelurakenneselvityksen tulokset o Täysi sote-integraatio o 4 sote-aluetta o Maakunnan omien erityispalveluiden turvaaminen Hallintoraportti (Möttönen Palola) Integraatioraportti (Markkanen Puro) 2. Kuntien palvelulinjaukset, strategiat, palveluverkkoselvitykset, kuntarakennelausunnot, jne. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) periaatteet

4 LISÄKSI 5. Maakunnassa tehdyt ja tekeillä olevat muut selvitykset ja raportit, mm: Uusi sairaala hankkeen selvitykset Kotisairaala-selvitys Eri kuntien muut selvitykset (mm. vanhustenhuolto) K-S:n terveydenhuollon järjestämissuunnitelma K-S:n maakuntasuunnitelma ja sen toteuttamissuunnitelmat Erityinen kuntajakoselvitys alkaa Jyväskylän kaupunkiseudulla Ym.

5 TAVOITTEENA KESKI-SUOMEN SOTE-PALVELUIDEN UUDELLEEN ORGANISOINTI MAAKUNNAN ASUKKAITA PARHAITEN PALVELEVALLA TAVALLA 2.1 Keski-Suomen sote-palvelujen organisointi: järjestämis- ja tuottamisvaihtoehtojen vertailu - Vaihtoehtoiset mallit ( 3 ) - Kantokykytarkastelu ( 4 ) - Rahoituspilotti? - Lähidemokratia ja yhteisöjen voimavarat

6 LÄHIPALVELUIDEN TURVAAMINEN Järjestämisvastuussa olevan tahon tulee turvata kaikille alueen asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti. Tarkoittaa myös alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamista Lähipalveluiden toteuttamisen suunnitelma laadinta sote-alueella tulee pakolliseksi Mutta mitä ovat lähipalvelut? Tätä selvitämme yhdessä Kuntaliiton Vaikuttavat lähipalvelut hankkeen kanssa

7 KL:n Vaikuttavat lähipalvelut hanke Osaprojekti 1 Valmistelu ja analysointi Osaprojekti 2 Kuntien kanssa toteutettava kehittäminen Työpaja 1 Työpaja 2 Työpaja 3 Lähipalveluiden kehittäjäverkosto Lähipalveluiden määrittely Paikallisten kuntakokeilujen valmistelu ja pilottikuntien valinta Lähipalveluiden tilanneanalyysi Paikalliset kuntakokeilut ja kehittämistyöpajat Erilaiset kunnat ja erilaiset alueet Uudenlaisten, kuntalaislähtöisten ja sektorirajapintoja ylittävien palvelukonseptien käyttöönottaminen ja hyödyntäminen Projektiorganisaation muodostaminen Tulosten hyödyntäminen ja toimintamallien vakiinnuttaminen 7

8 MUUT ESILLE NOUSSEET KYSYMYKSET o o o Keskeisten palveluprosessien kehittäminen ja pilotointi o Kuntoutus, vanhustenhuolto Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämisrakenne o Oppilaitokset, kunnat, PTH:n yhsikkö, Koske, SHP Keski-Suomen suhde ISKE-ervaan o Uusi Itä- ja Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualue, joka on jotakin ihan muuta kuin nykyerva

9 TULOKSET Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudelleen organisointi maakunnan asukkaita parhaiten palvelevalla tavalla Sote-integraatio, palveluprosessien sujuvoittaminen, yhteiset tietojärjestelmät, Kustannusten kasvun hillintä Lähipalveluiden turvaaminen Palveluiden laadun turvaaminen oman maakunnan koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön tuella

10 AIKATAULU JA RAHOITUS Hankeaika Hakuaika mennessä Kuntien rahoitusosuus 25 %, valtionosuus 75 % Hallinnoijana Jyväskylän kaupunki Hankkeen budjetti vielä auki Muiden kuntien halukkuus rahoitukseen, sairaanhoitopiiri?

11 Haasteet lähipalveluiden integroinnissa

12 Sote-integraatio toteutettu: Pohjoinen Keski-Suomi ( asukasta) Perusturvaliikelaitos/Sote-kuntayhtymä Saarikka: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi Wiitaunioni: Kinnula, Pihtipudas, Viitasaari Äänekosken kaupunki Sote-integraatio toteuttamatta: Keskinen Keski-Suomi ( asukasta) Keski-Suomen seututerveyskeskus: Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Toivakka Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus: Hankasalmi, Jyväskylä, Muurame, Uurainen

13 MIKSI KESKI-SUOMESSA ON EDETTY ERI TAHTIIN SOTE-INTEGRAATIOSSA? Historia, esim. kunta - kuntayhtymä PARAS-lainsäädäntö, esim. integroitu ja erotettu Erilaiset näkemykset sote-integraation tarpeesta: onko keskeistä pth:n ja esh:n integraatio vai sos.huollon ja pth:n integraatio vai tärkeintä huolehtia omasta sektorista? Omassa sektorissakin on tarpeeksi kehitettävää ja säästöt painavat! Joka kunnassa on integroitu jotain, mm. kotihoito

14 PALVELUINTEGRAATION ASTEET (Munday 2007) Organisaatiolähtöisyys, niukka yhteistyö Reaktiivinen, tarpeenmukainen yhteistyö Moniammatilliset tiimit (ei koko organisaatio) i Suunniteltu, jatkuva yhteistyö Monipalveluyksiköt Strategiset kumppanuudet Kokonaisjärjestelmänä toimiminen Täydellinen integraatio I n t e g r a a t o a s t e k a s v a a

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ajankohtaisuus Väestörakenteen muutos vanhusten palvelukokonaisuuksien järjestäminen yhteinen haaste ei pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon! Hyvinvoinnin ongelmakirjon muutos mielenterveys- ja päihdeongelmien kasvu - lasten, nuorten ja perheiden tilanne Sektoroituneet sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat heikosti niillä asiakkailla, joiden avun tarve on pitkäkestoista ja ongelmat monimutkaisia -> Tutkimukset viittaavat ylisukupolviseen asiakkuuteen juuri niissä tilanteissa, joissa vaikeisiin ongelmiin vastataan liian yksioikoisilla palveluilla (vrt. THL:n 1987 syntyneet tutkimus). Laitoshoidon purkaminen sairaalapaikkojen vähentäminen, pitkäaikaisvuodeosastojen lakkauttaminen -> edellyttää jalkautumista ihmisten koteihin ja lähipalveluihin, moniammatillista tiimityötä sekä verkosto-osaamista

16 jatkuu Asiakaslähtöisyys -> resurssien tehokkaampi käyttö Asiakkaiden tarpeet liittävät ammattilaisten ja organisaatioiden toiminnan yhdeksi kokonaisuudeksi Osaoptimoinnin vähentäminen -> kokonaisvaikuttavuuden parantaminen Parempi vaikuttavuus mitataan myös ihmisten arjessa pärjäämisenä ja mahdollisimman suurena omatoimisuutena Integroitu järjestelmä säästää henkilöstöresursseja. (Osaavan) henkilöstön saatavuuden turvaaminen suuri haaste koulutuksen uudistamiselle! Hyvät kokemukset Lainsäädännön muutokset edellyttävät integraatiota

17 Esimerkkejä sote-integraation tarpeesta Syrjäytyminen sairaus kytkennät (Hv- ja terveyserot) Jotta sairaus saadaan hoidettua/syrjäytyminen estettyä, tarvitaan runsaasti tukitoimia sairaanhoitoa, mahdollisesti vertaistukiryhmää, asumisen tukea, työtä, taloudellista apua jne. Lapsen kasvun ja kehityksen pulmat: tarvitaan mm. sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteistä tukea Tuki toteutetaan lasten ja perheiden arjessa: kotona, päivähoidossa, neuvolassa, koulussa ja vapaa-ajan harrastuksissa Perhekeskus? Erityispalveluilla näitä tukeva rooli

18 OULUN TUTKIMUSTULOKSIA (Oulun kaupungin paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi, NHG 2013) Oulussa todettiin, että kaupungin maksamien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset kasautuvat pienelle asukasjoukolle Vuositasolla 10 % oululaisista kerryttää 81 % kustannuksista ja 5 % kerryttää 68 % kustannuksista Palveluiden suurkäyttäjistä >90 % käyttää useampaa kuin yhtä palvelua kun taas muulla väestöllä näin on vain 27 %:lla Perinteinen siiloutuneisiin erikoistuneisiin palveluihin perustuva palvelujärjestelmä palvelee heikosti valtaosan kustannuksista aiheuttavia asukkaita

19

20 Sote-integraatio eri asiakasryhmillä Integraatiosta hyötyvät eniten asiakasryhmät, joilla pitkäkestoisia ja monimutkaisia hyvinvoinnin ja terveyden pulmia: syrjäytymisuhan alla olevat nuoret päihde- ja mielenterveyskuntoutujat vammaiset Vanhukset lapsiperheet Markkanen- Puro, 2011

21

22 Lähi/peruspalveluidenpalvelui den integrointi Kysymyksessä ei pelkästään sote-integraatio, keskeistä myös muiden lähipalveluiden huomioiminen ja uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen, mm. lähipalvelukokeilu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntalaisten omien voimavarojen saaminen käyttöön joustavoittamalla palvelujärjestelmää Tietojärjestelmien integrointi helpottaa sekä asiakasta, työntekijää että johtamista