Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari Janne Kinnunen Saarijärven kaupunki

Transkriptio

1 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari Janne Kinnunen Saarijärven kaupunki Kuva: Mikko Puurunen 2009

2 Kuntalain sisältämät vaihtoehdot kunnan omalle palvelutuotannolle säilytettävä myös käynnissä olevassa kuntalain uudistuksessa palvelun tuottaminen yhteistyössä palvelun ostaminen palveluseteli ulkopuoliselle yritykselle annettava toimilupa palvelutuotannossa tarvittavan käyttöomaisuuden vuokraus ulkopuoliselle yritykselle julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö yksityistäminen eli kunnan toiminnan myyminen yksityiselle toiminnan harjoittajalle (kunnan henkilöstön mahdollinen siirtyminen liikkeenluovutuksen yhteydessä uuden yrittäjän palvelukseen) kunnan tukema vapaaehtois- ja tai omaistyö harrastus- ja vapaaehtoispohjaisten toimijoiden tukeminen avustuksin

3 TILASTOTIETOA SAARIJÄRVESTÄ: Asukasluku Kokonaispinta-ala 1422 km2 Maapinta-ala 1255 km2 Vesipinta-ala 167 km2 HISTORIAA LYHYESTI: Saarijärvellä on ollut kivikautista asutusta jo 8000 vuotta sitten. Saarijärvi muodostettiin Rautalammin kappeliksi v ja itsenäiseksi seurakunnaksi v Kunnallishallinto perustettiin v Kaupunki Saarijärvestä tuli v Saarijärvestä on muodostettu Karstulan, Uuraisten ja Pylkönmäen kunnat. Nykyiseen Äänekosken kaupunkiin kuuluu Saarijärvestä Konginkankaan kuntaan ja silloiseen Äänekosken kuntaan liitettyjä osia. Vuoden 2009 alussa Pylkömäki yhdistyi Saarijärven kanssa. Varhaisin tieto Saarijärven väkiluvusta on vuodelta 1749, jolloin se oli 1380 henkeä. Suurimmillaan väkiluku oli v Silloin Saarijärvellä asui henkeä.

4 Runeberg Saarijärven kulttuurin perustana voidaan pitää kansallisrunoilija J.L. Runebergia, joka oleskeli seudulla kotiopettajana 1820-luvulla. Hänen tehtyä seutuamme tunnetuksi teoksissaan useat tunnetut kirjailijat ja kuvataiteilijat vierailivat seudulla luvulla tehden aluetta tunnetuksi omalla sarallaan. Runebergin runoista seutuun liittyvät mm. Saarijärven Paavo, Vänrikki Stoolin tarinat ja Maamme-laulun sanoitus. Runebergin vaiheisiin Saarijärvellä sekä hänen tuotantoonsa kokonaisuutena voi tutustua Säätyläiskotimuseossa, jonka yläkerrassa on mm. Runebergin kammari. Kohde toimii Saarijärven museon alaisena kesäkohteena.

5 Saarijärveläisiä taiteilijoita Kuvanveistäjä Hanne Autere, Taidemaalari Yrjö Hakala, Taidemaalari Aune Herala, Taidemaalari Kerttu Kuikanmäki, 1928 Taidemaalari Väinö Rusanen, 1928 Kuvanveistäjä Arvo Siikamäki, 1943 Kuvanveistäjä Kain Tapper, Taidegraafikko, kuvanveistäjä Frans Toikkanen, Taidemaalari Jouko Hackzell, 1980 Taidemaalari Samuli Heimonen, 1975 Taidemaalari Elsa Härkönen-Peura, 1922 Taidegraafikko Pekka Juntunen, 1957 Taidegraafikko Anneli Klemola, 1935 Taidemaalari Olavi Peura, Tekstiilitaiteilija, taidemaalari Saara Pylvänäinen, 1936 Kuvataiteilija Tiina Raaterova, 1983 Taidemaalari Päivi Siikamäki, 1958

6 Saarijärven Viitasaaren seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta sijaitsee Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa. Seutukunta koostuu kahdeksasta kunnasta Seutukunnan maapinta-ala on 6 665,7 km² ja kokonaispinta-ala 7 338, 3 km² mikä tarkoittaa seutukunnan vastaavan pinta-alaltaan 37,1 % koko maakunnan pinta-alasta. Alueen asukasmäärä on 13 % maakunnan väestöstä. Kaupunki- ja maaseutujaon mukaan koko seutukunta on harvaan asuttua maaseutua. Keskimäärin asukkaita maapinta-alalla on 5,2/ km2. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa asui vuoden 2008 lopussa asukasta

7 Elinkeinoista -Teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden merkitys seutukunnassa selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin (työpaikoista yli 1/3, kun koko maassa hieman yli 1/5) - Palvelusektorin osuus työpaikkojen määrästä pienempi kuin maassa keskimäärin. On kuitenkin ollut koko 2000 luvun kasvava toimiala teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden merkityksen vähetessä - Liikevaihdosta teollisuuden osuus noin 40 % - Alueen erikoistumisaloja ovat puu- ja rakennustuoteteollisuus, metalliteollisuus sekä maa- ja metsätalous. Bioenergiaklusteri on puu- ja rakennustuoteteollista, metalli- ja maa- ja metsätalousklusteria yhdistävä klusteri. Energia-ala, erityisesti bioenergia, on seutukunnan vahvuus, jolla on hyvät edellytykset kasvaa koko maan keskiarvoa nopeammin.

8 Kehittämistoiminta, organisointi TYÖVALIOKUNTA = Kunnanjohtajat SEUTUEDUSTAJISTO = Seudun kuntien johtavan luottamushenkilöt + kunnanjohtajat SEUDUN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ = Kehittämisyhtiöistä, kunnista, oppilaitoksista ja yrittäjistä koottu ryhmä Seutuohjelma ja prosessit Kehittämistoimenpiteitä Kehittämistoimenpiteitä Kehittämistoimenpiteitä

9 K O K O N A I S U U S - VA S TA A S E U T U E D U S TA J I S T O LUONNONVAROJA PITKÄLLE JALOSTAVA, OSAAVIEN IHMISTEN JA VERKOSTOJEN YRITTELIÄS, PALVELEVA JA VIIHTYISÄ POHJOINEN KESKI-SUOMI MENESTYVIÄ TYÖNANTAJIA Yritykset menestyvät ja uusia perustetaan Työpaikat pysyvät ja uusia syntyy OSAAVAA TYÖVOIMAA Halu oppia ja kouluttautua Uusia koulutusmahdollisuuksia VETOVOIMAA Houkutteleva ja kilpailukykyinen asuin- ja työympäristö Tasapainoinen väestörakenne KEHITTÄMINE N PERUSTUU YHTEISEEN ENNAKOINTII N p r o s e s s i k a r t t a - v a s t a a k e h i t t ä m i s t y ö r y h m ä

10 Saarijärven Viitasaaren seutukunta EU:n perustamissopimuksen mukainen Eu I-tukialue: mm. investointituet Totuttu tekemään yhdessä asioita Yhteisen tekemisen kulttuuria on jo olemassa Yhteinen ympäristöterveydenhuolto tulossa 2013

11 Luonnollinen väestölisäys ja kokonaisnettomuutto (henkeä) seutukunnittain Jyväskylä Keski-Suomi Joutsa Äänekoski Keuruu Jämsä Saar. -Viit Luonnollinen väestölisäys Kokonaisnettomuutto Lähde: Tilastokeskus

12 Väestöennusteen mukainen muutos (henkeä) verrattuna vuoteen Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärven-Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomi Lähde: Tilastokeskus (toukokuun 2007 väestöennuste)

13 Työikäisen väestön (15-64 v.) muutos seuduittain (2006=100) Koko maa Keski-Suomi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saar.-Viit. Äänekoski Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007

14 TULEVAISUUS Yht Wiitaunionin ikääntyneen väestön kehitys ikäluokittain vuosina

15 TULEVAISUUS Yht SAARIKAN ikääntyneen väestön kehitys ikäluokittain vuosina

16 Viiden kunnan yhdistymisselvitys 2010 (vahvan isäntäkunnan malli) Kyyjärvi Kivijärvi Kannonkoski Viitasaari Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi, Viitasaari Saarijärvi Yht. n as.

17 Jokivarsikuntien yt-alue Kinnula Peruspalveluky Selänne Pihtipudas Keski-Suomi Petäjävesi Jyväskylä Järvi- Pohjanmaa Kyyjärvi Keuruu Karstula Kivijärvi Saarijärvi Multia Kannonkoski Viitasaari Äänekoski as. Uurainen Laukaa Muurame Toivakka Kysteri yt-alue Konnevesi Hankasalmi Yhteistoiminta-alueet (myös selvitystapauksissa) Wiitaunioni ja Kinnula. ( as.) Saarikka ( as.) Jyväskylä ym. ( as., aiesopimus) Laukaa ym. ( as., aiesopimus) Jämsä ym. ( as.) Jämsä Joutsa Luhanka Kuntajakoselvitysalue Kuhmoinen VM/KUNTA/SS tilanteen pohjalta

18 Selvityksen sisältöä Tulevaisuuden sote-malli, suuremmat alueelliset kokonaisuudet? Saarikan kunnat sekä Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula muodostavat Pohjoisen Keski-Suomen palvelujen järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän. Äänekoski voi tarvittaessa myöhemmin liittyä kuntayhtymän jäseneksi. Pohjoinen K-S TH:n yhteistyön tiivistämistä Saarikan, Viitasaaren seudun ja Äänekosken kesken voitaisiin työstää lisää Alueella voitaisiin jatkossakin turvata hyvät peruspalvelut, joita vahvistettaisiin sairaanhoitopiirin tuella eteentyönnetyllä erityissairaanhoidolla ja tasokkaalla keskitetyllä ilta- ja osittaisella viikonloppupäivystyksellä Äänekoskella

19 Vallitsevasta tilanteesta vielä Sote-kuntayhtymä Perusturvaliikelaitos Saarikka 2009 sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu. Sisäinen tilaajatuottajamalli. Wiitaunioni + Kinnula: kunnat tilaajina

20 Perusturvaliikelaitos Saarikka perustettu 2009 alusta, sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu kuntayhtymässä, Wiitaunionilla oma alue. Saarikassa työ hyvällä alulla: palveluiden myöntämisen kriteerit yhtenäistetty, yli 75 v palvelurakenneselvitys valmis, kustannustason nousu vuosittain n. 2% Saarijärven tk:n saneeraus käynnissä 11 milj euroa. Wiitaunionissa exit valmisteilla Syvenevää yhteistyötä tarvitaan niin Wiitaunionin kuin Saarikankin sisällä, yhteisesti toteutettu mm. perhehdoidon toimintaohje, palvelusetelikäyntö Wiitaunionin ja Saarikan alueen yhteinen ympäristöterveydenhuoltoalue Äänekosken suunta on myös mielenkiintoinen, isäntäkuntamalli selkeä, yhteistyömahdollisuudet kannatta selvittää

21 Perusturvaliikelaitos Saarikan omistajakunnat ovat asettaneet taloudelle + 2% vuosittaisen kasvun rajan. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa huomattavaa tuottavuuden kasvattamista Saarikan toiminnassa. Saarikan tavoitteena on vähentää pitkäaikaishoivan paikkoja (laitoshoidon paikkoja). Valtakunnallinen suositus tulee olemaan 1 % yli 75-vuotiaista, nyt todellisuus 6%. Tätä myötä tehostettujen asumispaikkojen tarve kasvaa.

22 Yli 65-vuotiaiden osuus väestön kasvusta Ennuste: koko maassa v lähes 25 % väestöstä Saarijärvellä nyt: - asukkaita n , yli 65 v. n eli n. 23 % Saarikan sos. Ja terveyskuntayhtymä: Saarijärvi. Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi - asukkaita n , yli 65 v. yli eli n. 24 % Uusia, innovatiivisia ratkaisuja vanhustenhuoltoon tarvitaan! Työtä paljon jäljellä vielä nykyisissäkin yhteistoiminta-alueissa

23 Sivulanpellon asemakaava

24 Sivulanpellon asemakaava, rakennusoikeus Sivulanpellon asemakaavalla muodostuu rakennusoikeutta seuraavasti: AP, AP/s-1 korttelialueille 3943 k-m2 Y-2 korttelialueelle 2981 k-m2 AKPY korttelialueille 9900 k-m2 AK- korttelialueelle 2850 k-m2 Puistoalueelle 100 k-m2 (kesäkahvila, kioski) Uimaranta-alueelle (vv -1) 50 m2

25 Sivulanpellon asemakaava, yleissuunnitelma vuodelta 2009 Vuonna 2009 Sivulanpellon alueelta laadittiin yleissuunnitelma (vaihtoehtoja).

26 Sivulanpellon asemakaava, yleissijainti Visiokuva Pekka Pekkalan voittaneesta ehdotuksesta.

27 Sivulanpellon asemakaava, asumisoikeusyhdistys Omatoimi Visiokuva puukerrostalosta Asumisoikeusyhdistys Omatoimi

28 Arkkitehdin piirtämä näkymä yhteistilasta

29 Kiitos!