uudelleen organisointi

Transkriptio

1 Metsäpuiden siementuotannon uudelleen organisointi Metsätaimitarhapäivät Jyväskylä Karoliina Niemi Metsäntutkimuslaitos Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

2 Hankkeen tausta ja toteutus Tausta -siementuotantoon myönnettävä valtion tuki ja sen käyttö EU:n valtiontukisäännöt -siementuotannon tehokkuus ja volyymi -toimijaorganisaatioissa käynnissä olevat muutokset (MH, Tapio ja metsäkeskukset) valtion yhtiöittämistoimet -kilpailuun liittyvät kysymykset (nostettu esiin osittain jo v. 2004) -Pohjois-Suomen erikoisasema 1) Julkinen tuki ja 2) toimiva organisaatiorakenne Laadukkaan siemenen saannin turvaaminen koko maassa Hankkeen toteutus -rahoitus: MMM:n yhteistutkimusvarat -toteutus: Metsäntutkimuslaitos -ohjausryhmä (MMM, Metla, Evira) -kesto väliraportti (lausuntokierros) -loppuraportti: Metlan työraportteja 185 (v.2010)

3 Metsäpuiden siementen hankinta 1) Siemenviljelykset -1-polven viljelykset l perustettu tt pääosin ja 1970-luvuilla tuotantovaihe suurella osalla lopuillaan -1.5-polven viljelysten perustaminen käynnissä 2) Metsikkökeräykset -määrät vaihtelevat vuosittain -koko maan männyn metsäkylvöihin ja pohjoisen taimitarhakylvöihin -kuusen keräys v. 2006: siementä taimitarhakylvöihin 3) Siemenen tuonti -vähäistä, kg / vuosi -vuonna 2008: 210 kg sv-kuusi (Ruotsi) 85 kg kuusi (Viro) 0 kg mänty

4 Siemenviljelyksen omistaja Rekisteröidyt 1-polven siemenviljelykset, 11/ 2010 Kokonais- Kokonais- Osuus kaikista, määrä ä pinta-ala, ha % Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Lounais-Suomen metsäkeskus Metsähallitus (Siemen Forelia Oy) Finsilva Oyj Metsäntutkimuslaitos Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Pohjois-Karjalan metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Pohjois-Savon metsäkeskus Tornator Oy UPM-Kymmene Oyj Yhteensä omistajaa Finsilva Oyj ja Tornator Oy vuokranneet viljelykset Tapiolle

5 Jalostusasteeltaan korkeampien polven viljelysten l perustaminen Siemenviljelysten perustamisohjelma (Metsäpuiden siemenhuoltotyöryhmän muistio 2004:12, MMM) -uusien 1.5-polven siemenviljelysten perustaminen 900 ha (v ) kaikki Etelä- ja Keski-Suomen taimitarhakylvöt ja puolet metsäkylvöistä -valtionavustus (85 %) siemenviljelysten perustamiseen ja nuoruusvaiheen hoitoon tuettava aika vuotta / viljelys -ei tukea maan hankintaan ja eikä tuotantovaiheen hoitoon -Pohjois-Suomen siemenhuolto perustuu edelleen pääosin metsikkösiemenen käyttöön varmuusvarastointi Metsähallituksen yhteiskunnallisena tehtävänä -tavoitteena lisätä läpinäkyvyyttä ja kilpailua (lisää toimijoita) Miten on toteutunut?

6 Siemenviljelyksen omistaja 1.5-polven siemenviljelykset, Kokonaismäärä Mänty, ha Kuusi, ha Osuus kaikista, % Metsähallitus (Siemen Forelia Oy) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio E-P:n metsäkeskus P-S:n metsäkeskus P-P:n metsäkeskus Yhteensä Toimijoiden määrä vähentynyt merkittävästi!

7 Siemenviljelysten perustaminen on viivästynyt: Siemenviljelysten kokonaistehopinta-ala on 561 hehtaaria -kuusen osalta perustettu tai perusteilla 51 % (tavoite: perustettu v. 2015) -männyn osalta perustettu tai perusteilla 68 % (tavoite: perustettu v. 2020) Määräraha Käyttö Määrära aha, määräraha on 2-vuotinen siirtomääräraha (ei sen jälkeen siemenhuollon käytettävissä) -määräraha ei riitä kaikkien siemenviljelysten perustamiseen nykyisellä tukitasolla Vuosi

8 Kilpailuun liittyvät tekijät: -Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Siemen-Tapion yhteys -Metsähallituksen ja sen tytäryhtiön Siemen Forelia Oy:n yhteys -siemen- ja taimituotannon väliset yhteydet (MMM:n nimeämä työryhmä aloittaa työn kevään aikana) -Metsäntutkimuslaitos vartetuottajana ja siemenviljelysten tarkastuksen apuna -siemenviljelyshankkeiden valinta (MMM)

9 Metsikkösiemenen keruu: -valtion tavoite: metsikkösiemenen avulla paikataan jalostetun siemenen puutetta -valtio edesauttaa jalostetun siemenen tuotantoa myöntämällä valtionavustusta -männyn metsikkösiementä tarjotaan, vaikka käyttöalueelle olisi tarjolla jalostettuakin siementä -osa liiketoiminnan kannattavuutta -metsikkösiemenen keruuseen ja käpyjen varastointiin liittyvät ongelmat (osana P. Heleniuksen projektia) toimijoiden mukaan kiinnostus -toimijoiden mukaan kiinnostus jalostettua siementä kohtaan on kasvanut!

10 1) Julkinen rahoitus ja sen kohdentaminen Jalostetun siemenen tuotanto: -mittavat alkupanostukset ml. peltomaan ja vartteiden hankinta, salaojitus ja hirviaidat -myyntitulot ajoittuvat pitkälle tulevaisuuteen, vasta vuoden päähän perustamistöiden aloittamisesta -varsinaiseen tuotantoon liittyvät riskit: siemensatojen vuosittainen ja alueellinen vaihtelu, siemen- ja käpytuhot erityisesti kuusella Liiketaloudellisesti kannattava toiminta ja metsänomistajien mahdollisuus saada jalostettua siementä tasapuolisesti edellyttävät julkista rahoitusta Julkisen rahoituksen turvaaminen jatkossa edellyttää yhä parempaa EU:n valtiontukisääntöjen huomioonottamista

11 EU:n valtiontukisääntelyn soveltuvuus siementuotannon tukemiseen Valtion tuki: -pääsääntöisesti sest kielletty etty -poikkeuksena tuet, jotka tarpeellisia EU:n talouden yleisen kehityksen vuoksi -julkisen sektorin myöntämä rahoitus tietylle yritykselle tai tuotteelle: vastikkeeton etu, jäsenvaltioiden välinen kauppa valtiontukisäännöt -notifiointi komissiolle (joitakin poikkeuksia) Nykyinen valtion myöntämä tuki ei ole EU:n valtiontukisääntöjen mukainen

12 Siementuotanto mahdolliset tukimuodot 1) Vähämerkityksinen de minimis tuki -enintään /3 vuotta -v myönnetty valtionavustus: Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalle alle ( yhtyvät) Tapiolle noin EI mahdollinen siementuotannon tukemiseen 2) Valtion sidosyksikkö -valtion omistama yksikkö -tuottaa palvelua hankintayksikölle, esim. valtion jollekin organisaatiolle, vain max. 10 % palvelusta hankintayksikön ulkopuolelle Ei sovellu siementuotannon tukemiseen 3) Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut = SGEI-palvelut (services of general economic interest) tai viranomaistoiminnoksi valtiontalouden sisälle

13 SGEI-palvelu Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut = SGEI-palvelut (services of general economic interest) -palvelun saatavuuden turvaaminen yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää -palveluntuottajalle julkisen palvelun velvoite -palvelu on viranomaisen ennalta määrittelemä (laki) -palvelun tuottamisesta korvaus valtiolta korvaus välttämätön ja kohtuullinen, ei ylikompensaatiota -palvelun tarpeellisuus ja markkinoiden toimimattomuus testattava, kilpailun vähäisyys -palvelun tuottajan valinta: kilpailutus tai tehokkuustesti -SGEI-palvelut vasta muotoutumassa: sosiaalista asuntotuotannon palveluita, liikenneyhteyksien turvaamiseen liittyviä palveluita, kalastusvakuutusjärjestelmä, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljelys

14 Siementuotanto SGEI-palveluna -yhteiskunnallinen merkitys ja luonnolliseen monopoliin rinnastettava luonne siementuotannon yhteiskunnallinen merkitys ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen (omavaraisuus, alueellisuus), kannattamattomuus ilman valtion tukea, kilpailu? siemenviljelysten perustamisen ja nuoruusvaiheen hoidon pitkä kesto ilman tuloja, myös tuotantovaiheen pitkä kesto Mutta: -SGEI-palvelusta sopimus yleensä vain 3-5 vuodeksi -kilpailutus -ei voi koskea k ulkomaille vietävää ää siementä, onko viennillä illä juurikaan merkitystä? Yhteistyö komission asiantuntijoiden ntijoiden kanssa aloitettava a hyvissä ajoin ennen mahdollisen lain valmistelua SGEI-palvelun hyväksymisen varmistamiseksi

15 2) Organisaatiomallin valinta Nykyinen hajautettu organisaatiomalli Siemen- Tapion rahasto VALTIO VALTIO Siemen- Tapion rahasto VNK MMM MMM In house Tapio Metsähallitus Metsäkeskus Metsäkeskus Metsähallitus "Tapion Siemen Liike-toiminta Siemen Siemen Oy" Forelia Oy / siemen Forelia Oy Liike -toiminta / siemen 158 ha, 28 % 299 ha, 53 % 104 ha, 19 % 299 ha, 53 % 262 ha, 47 % -hajauttaa riskejä -valtio kilpailuttaisi siementen tuottajat (SGEI) -pieni volyymi, Metsäkeskuksen ja Tapion uudistukset (toiminta, omaisuus)? -Metsähallituksen maat avoimeen vuokraukseen -takaako kilpailun, koko maa, siemen- ja taimituotanto?

16 Erityistehtäväyhtiö -suorittaa jotakin erityistehtävää -yhteiskunnallinen intressi, tietty palvelutehtävä -voidaan säätää lailla -vastuuministeriö vastaa yhtiön ohjauksesta ja ohjeistuksesta, t määrittelee erityistehtävän i t ä ja asetettavat vaatimukset sekä nimeää valtion ehdokkaat hallitukseen -VNK:n omistajaohjausosasto seuraa yhtiön taloudellista tilaa ja hallintoa -MMM:n hallinnonalalla ei toistaiseksi erityistehtäväyhtiöitä, muita mm. Yleisradio, Finnavia Oyj, Finnvera Oy, Suomen Ilmailuopisto i Oy

17 Erityistehtäväyhtiö VALTIO Tapio: -viljelykset -karistamot MMM Metsäkeskus: -viljelykset -varastot Siemen- Tapion rahasto "Suomen Siemen Oy" Metsähallitus: -Siemen Forelia Oy -viljelykset -karistamot -monopoliasema monopoliin rinnastettava luonne -siementuotannon yhteiskunnallinen merkitys (MMM:n rooli) -rationaalisen toiminnan kehittäminen, hallituksen rooli -riittävä volyymi -täysi irrottautuminen taimituotannosta -tarvitsee vahvan taseen!! -ei voi puuttua metsikkösiemenen i keruuseen

18 Työ jatkuu: -MMM:n asettaman siementarvearviotyöryhmän tulokset -MMM:n asettama siemen- ja taimityöryhmä tuotannon organisointi -MMM:n toimet SGEI-palvelun osalta KIITOS!