Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kaupunginhallituksen tila- ja Pöytäkirja Sivu 1 / 41 Kokoustiedot Aika maanantai klo 9:00-10:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Tiina Elo, puheenjohtaja Saara Hyrkkö Kaija Kalliola Laura Kiijärvi Jukka Kilpi Mikko Peltokorpi Jouni J. Särkijärvi Jukka Vilske Kirsi Åkerlund Muut saapuvilla olleet Ari Konttas kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Sonkeri kaupunginhallituksen III varapuheenjohtaja, poistui klo Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja, poistui klo Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui klo Olavi Louko teknisen toimen johtaja Carl Slätis toimitusjohtaja Olli Isotalo kehittämisjohtaja Pasi Laitala elinkeinopäällikkö Johanna Pellinen viestintäpäällikkö Anne Savolainen asuntopäällikkö Risto Pirkanniemi lakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 41 Allekirjoitukset Tiina Elo puheenjohtaja Risto Pirkanniemi sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Laura Kiijärvi Kaija Kalliola Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 41 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 18 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 19 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle ja ) 21 Korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja 12 kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella 22 Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja 14 väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Kh-Kv-asia) 23 5 Espoon kaupungin päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden 21 väistötilaperiaatteet 24 6 Kirkkojärven päiväkodin (korvaava uudisrakennus) ja 26 nuorisotilan hankesuunnitelman hyväksyminen Tilakeskus -liikelaitoksen vuoden 2013 tilinpäätöksen 28 hyväksyminen 26 Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen 30 investointien osalta (Kh-Kv-asia) 27 9 Tilakeskus-liikelaitoksen siirtokelpoisten tilojen hankinta 31 (Kh - asia) 28 Viranhaltijoiden päätökset Kokouksessa kuultavat selostukset Tila- ja n työohjelma vuodelle

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle tila- ja n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen tila- ja n jäsenille ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistolle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Kaija Kalliola.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Särkijärven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen toimenpiteisiin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 41 Kalliola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoo tehostaa kaavoitusta siten, että kaavoittajan jakojäännökset otetaan tehokkaaseen käyttöön tonteiksi. Kilpi teki seuraavat lisäysehdotukset: 1. Segregaation ehkäisemiseksi ja sosiaalisen nousun väylän avaamiseksi myös pienituloisille espoolaisille Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa monipuolistetaan sisällyttämällä siihen asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja, 2. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen asukkaille tehdään mahdolliseksi lunastaa asuntonsa omakseen arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen omaksi lunastamisesta säädettyjen lakien mukaisessa järjestyksessä. Vilske Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esittelijän esityksen kohta 7 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Kalliolan ja Kilven lisäysehdotusten raukeavan kannattamattomina. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja n hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että on tehty puheenjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Päätös Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja n 5 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen jäsenen Vilske ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. : Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman seuraavin muutoksin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus).

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 41 - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta. Liite Selostus 1 Asunto-ohjelma 2 Valtuustoryhmien kommentit 3 Asunto-ohjelma muutosesityskommentit 4 5 Asunto-ohjelma muutosesitys lisäkommentit Kilpi Äänestyslista 20 Asunto-ohjelman valmistelu Asunto-ohjelma on laadittu valtuuston hyväksymän Espoo-tarinan asumiseen ja asuntotuotantoon liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ja toiminnan tarkemmaksi suuntaamiseksi. Asunto-ohjelman luonnoksesta on pidetty valtuustoseminaari Valtuustoseminaarin jälkeen valtuustoryhmät ovat saaneet esittää lausuntonsa asunto-ohjelman luonnoksesta. Asunto-ohjelman luonnokseen on tehty tarkennuksia ja lisäyksiä annettujen lausuntojen perusteella. Päätöshistoria

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 41 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja n hyväksyneen sen. Päätös : Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Åkerlundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja n hyväksyneen sen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / / Korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Valmistelijat / lisätiedot: Aki Välimäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko puoltaa Espoon Tähtirikkohankkeen asumisoikeus- korkotukilainahakemusta. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Hakemus ja Talousarvio Espoon Tähtirikko - Korko yhteenveto haku III Ara varaukset seuranta Karhusuo Gumböle Muurala asunnot TA-Asumisoikeus Oy hakee puoltoa Asunto Oy Espoon Tähtirikko - nimiselle hankkeelle asumisoikeustalon rakentamista varten. Lainantarve on euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä YIT Rakennus Oy:n kanssa. Hanke sijaitsee Miilukorven asemakaava-alueella korttelin tontilla 5 osoitteessa Miilukorventie 6. Hankkeen asuntojen lukumäärä on 30 ja kerrosala k-m 2. Asunto Oy Espoon Tähtirikko on liikenteelliseltä sijainniltaan hyvällä paikalla Kehä III:n ja Turunväylän tuntumassa. Lähialueen asuntokannasta on valtion tukemia vuokra-asuntoja 22 %, muita vuokra-asuntoja 6 %, asumisoikeusasuntoja 16 %, vapaarahoitteisia omistusasuntoja 51 % ja muita asuntoja 5 %. Kyseessä olevalla alueella ei ole tyhjiä tai vuokralle annettuja asumisoikeusasuntoja. Kunnallistekniikan osalta hanke on toteuttamiskelpoinen samoin kuin kaavoituksen osalta. Hanke on saanut rakennusluvan (rakennuslautakunta lupa ). Oheismateriaalissa on selvitys lähialueen asuntorakenteesta ja

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 41 lainahakemus talousarvioineen sekä tiedot hankkeesta. Lisäksi oheismateriaalissa on taulukko niistä alkamattomista asuntohankkeista, joiden puoltoa on käsitelty kaupunginhallituksen jaostoissa. Tiedoksi - Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, kirje

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / /2013 Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh Pekka Eurasto, puh Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Tarkastusvaliokunnan mietintö 1/2013 Rakennusten kosteus- ja homeongelmat - Valtuustokysymys Hanna Kiljunen sekä 42 muuta valtuutettua ovat päivätyllä valtuustokysymyksellään tiedustelleet seuraavaa: 1 Mihin toimenpiteisiin Espoo on ryhtynyt päiväkotien ja koulujen korjausrytmin ja yksittäisten korjausprosessin nopeuttamiseksi? 2 Kuinka kaupunki huolehtii jatkossa siitä, että väistötilat korjausten ajaksi järjestetään tasapuolisesti kaikilla alueilla siten, että oppilaiden koulumatkat pysyvät kohtuullisen pituisina ja turvallisina ja että oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta?

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 41 3 Mihin toimenpiteisiin Espoon kaupunki on ryhtynyt Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotusten johdosta sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi? Vastaus: 1 Päiväkotien ja koulujen korjausten toteuttamisen valmistelua on kiirehditty jo vuodesta 2013 alkaen, siten, että tavoitteena on korjata vuosittain noin kolme koulua. Tämä merkitsee sitä, että investoinneissa tulee painottaa peruskorjaushankkeita. Tavoitteeseen tullaan pääsemään toteutuksen osalta viimeistään vuodesta 2017 lähtien. Korjauksissa sisäilmaongelmista kärsivät kohteet ovat etusijalla. Espoo on ollut edelläkävijä niin sanotun elinkaarimallin käytössä koulujen ja päiväkotien peruskorjaushankkeiden toteuttamistapana. Tällä mallilla toteutettavat kouluhankkeet on siirretty Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiön omistukseen ja yhtiön on vastannut hankkeiden toteuttamisesta. Tilakeskus on vastannut hankkeiden suunnittelusta ja kilpailuttamisesta. Tällä mallilla on voitu toteuttaa useampia peruskorjaushankkeita samanaikaisesti ja näin nopeuttaa korjausrytmiä. Elinkaarimallin neljännessä kilpailutuserässä suunnitellaan yhteensä neljän koulun peruskorjauksen kilpailuttamista siten, että yhteen kilpailutukseen sisältyisi kahden koulun peräkkäin toteutettavat korjausurakat. Talousarvioehdotukseen verrattuna elinkaarihankkeiden määrää on lisätty kolmesta neljään. Korjausrytmin nopeuttamisessa ensisijainen työkalu ovat päiväkotien ja koulujen korjausten prioriteettilistat. Listoja tulee ylläpitää ja päivittää jatkuvasti siten, että ne vastaavat korjausten todellista kiireellisyyttä. Tilakeskus on kehottanut sivistystoimea huomioimaan entistä paremmin ne käyttöikänsä loppupuolella olevat ongelmakohteet, joiden osalta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tai Svenska Rum lautakunnan tulisi hyväksyä pikaisesti kohteiden korjaamista koskeva tarveselvitys. Päiväkotikorjausten toteuttamista tulevat nopeuttamaan tilakeskuksen talonsuunnittelun laatimat uudet päiväkotien suunnitteluohjeet, joiden käyttö yksinkertaistaa korjaussuunnittelun toteuttamista. Lisäksi päiväkotien korjausprosessien nopeuttamiseksi korjausurakoita tullaan niputtamaan samantyyppisissä kohteissa. 2 Opetustoimintaa säätelevästä lainsäädännöstä seuraa suoraan tiettyjä velvoitteita opetuksen järjestämispaikan sijainnille. Perusopetuslain 6 :n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Säännöksen perustelujen (Hallituksen esitys 86/1997) mukaan kunnan päätös koulun vaihtamisesta edellyttää sellaista tosiasiallista syytä, joka estää mainitun koulun käymisen. Hallituksen esityksen mukaan tällaisena syynä voi tulla kysymykseen, että koulun toiminta lakkautetaan, kunnan

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 41 tekemä sopimus opetuksen hankkimisesta päättyy tai koulu tulee käyttökelvottomaksi. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita myös koulun epäterveellisyys tilojen huonon kunnon takia ja koulun peruskorjaus. Edelleen perusopetuslain 6 :n mukaan oppilaiden koulumatkojen tulee olla asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneolosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvalla lapsella on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Oppilaalla on perusopetuslain 32 :n mukaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun on yli viisi kilometriä tai jos lautakunnan vahvistamat muut kriteerit täyttyvät. Esiopetuksen oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos oppilaan matka kotoa/päivähoidosta esiopetukseen on yli viisi kilometriä. Oppilaan päivittäinen koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia, jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun kestää enintään kolme tuntia. Tilakeskus ja sivistystoimi ovat yhdessä valmistelleet syksyn 2013 aikana kaupunkitasoiset väistötilaperiaatteet, jotka tulevat varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen erityyppisissä väistötilanteissa.. Väistötilanteet voidaan jakaa kahdenlaisiin: ns. suunniteltuihin ja äkillisiin. Suunnitelluissa väistötilanteissa kyse on talousarvioon sisältyvistä ja aikataulutetuista päiväkodin/koulun peruskorjaushankkeista. Tällöin tarvittavista väistötiloista voidaan päättää kaupunginhallituksessa tai valtuustossa osana korjaushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymistä. Käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen ja antaa lausunnon hankesuunnitelmasta. Väistötilojen suunnittelu perustuu olemassa olevaan palveluverkkoon tai hankesuunnitelmaan sisältyy esitys uusista hankittavista tiloista. Äkillinen väistötilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun tiloissa sattuu tulipalo, vesivahinko tai muu vastaava ennakoimaton ja yllättävä tilanne, minkä vuoksi tilat tulee välittömästi poistaa käytöstä kokonaan tai osittain. Äkillinen väistötilanne voi syntyä myös silloin, kun Espoon seudun ympäristöterveys asettaa tilat käyttökieltoon. Lisäksi voi olla tilanteita, joissa Tilakeskus on tehnyt tiloissa sellaisia mittauksia ja havaintoja, joiden perusteella se arvioi, että ko. opetus- tai päiväkotitilat eivät ole terveellisiä tai turvallisia ja tilat tulisi siksi ottaa pois käytöstä. Väistötilaperiaatteissa esitetään, että ensisijaisesti väistötilana tulisi käyttää sivistystoimen käytössä olevia ko. tarkoitukseen soveltuvia tiloja, joissa on vapaata kapasiteettia, ja jotka ovat käytettävissä nopeasti. Opetuksen järjestäminen opetustiloiksi suunnitelluissa tiloissa on koululaisten kannalta ensisijainen vaihtoehto. Vasta toissijaisesti tulisi hankkia väliaikaisia vuokratiloja kiinteistä tai siirtokelpoisista rakennuksista. Lisäksi soveltuvaa väistötilaa

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 41 kartoitettaessa tulee huomioida perusopetuslain ja lukiolain asettamat vaatimukset tiloille ja koulumatkan pituudelle sekä muita opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen liittyviä näkökohtia. Suomenkielisten peruskoulujen väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään omalta perusopetuksen palvelualueelta, joita ovat: Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Leppävaara, Keski- ja Pohjois-Espoo. Akuutin väistön alussa sekä tilanteissa, joissa omalta palvelualueelta ei selvityksistä huolimatta löydy soveltuvaa tilaa, väistötilat voidaan järjestää muulta palvelualueelta. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa Espoo on yksi palvelualue. Väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään ruotsinkielisen kouluverkon sisältä kuitenkin niin, että etäisyys väistävästä yksiköstä väistötilaan on ruotsinkielisten oppilaiden osalta vertailukelpoinen suhteessa suomenkielisten oppilaiden etäisyyksiin vastaavassa tilanteessa. Lukiokoulutuksessa ei ole palvelualuejakoa. Väistötilat kartoitetaan kaupunkitasoisesti. 3 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotukseen sisältyy maan hallitukselle asetettuja toimenpidekehotuksia säädösmuutosten valmisteluun sekä valvontaviranomaisten toiminnan kehittämiseen liittyen. Tilakeskus seuraa ehdotukseen liittyvää lainvalmistelu- ja kehittämistyötä sekä tulee huomioimaan uudistukset kaupungin rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa. Toimenpide-ehdotuksessa mainittuihin kehittämiskohteisiin on monilta osin jo kiinnitetty huomiota Espoon kaupungin toiminnassa. Toimenpide-ehdotuksen 4. kohdan mukaan rakentamista on pystyttävä valvomaan nykyistä paremmin ja valvonnan on oltava oikea-aikaista. Lisäksi työmaalla tulisi näkyä, esim. kyltissä, mikä taho on toiminut pääsuunnittelijana, pääurakoitsijana ja valvojana. Toimenpide-ehdotuksen 5. kohdan mukaan rakennustöiden kosteudenhallintaa tulisi parantaa. Espoon Tilakeskuksen toteuttamissa rakennushankkeissa edellytetään, että urakoitsija vastaa koko urakan ajan työmaan laadunvalvonnasta ja laatii rakennushankkeesta erillisen laatusuunnitelman. Osana laadunvalvontaa urakoitsijan on valvottava suunnittelijoiden, oman ja aliurakoitsijoidensa työnjohdon ja työvoiman osaamista ja työsuoritusta sekä työtuloksen sopimuksenmukaisuutta. Urakoitsijan on kiinnitettävä erityistä huomiota työvaiheiden oikeaan ajoitukseen ja työsuoritusten laatuun etenkin salaojitus- ja perustustöissä, veden ja kosteuden eristämisessä ja poisjohtamisessa sekä tiiveyteen ja energian kulutukseen vaikuttavissa rakenteissa. Toteutusvaiheessa edellytetään pääsääntöisesti kiinteää sää-suojaa rakennuksen ulkopuolisen kosteuden hallitsemiseksi. Urakoitsijan on myös valvottava hankintojen ja aliurakoitsijoiden rakennusvaiheiden kelvollisuutta ja työsuoritusta, jotta sopimuksen mukainen laatu saavutetaan.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 41 Laatusuunnitelma hyväksytään viimeistään ensimmäisessä työmaakokouksessa, jonka jälkeen sen toteutumista seurataan työmaakokousten yhteydessä ja tarvittaessa erillisissä laatupalavereissa. Työmaan valmistuttua pidetään erillinen palautetilaisuus. Urakoitsijan velvollisuutena on kerätä hyväksytyn laatusuunnitelman mukaiset dokumentit (katselmuspöytäkirjat, tarkastus- ja neuvottelumuistiot yms.) työmaalle erilliseen, vastaanotossa tilaajalle luovutettavaan laatukansioon. Toimenpide-ehdotuksen 7 kohdan mukaan toimintatapojen ja menetelmien kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseksi tulisi olla nykyistä luotettavampia. Lisäksi kansalaisille olisi kerrottava, mitä kosteus- ja homeongelmasta ei tutkimustiedonkaan perusteella tiedetä. Sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja sisäilmaongelmiin liittyvän viestinnän parantamiseksi on tehty Espoossa paljon työtä. Alkuvuodesta 2012 perustettiin moniammatillinen sisäilmatyöryhmä (MASI), jonka tarkoituksena on pyrkiä kehittämään kaupungin sisäilma-asioihin liittyviä toimenpideohjelmia ja ratkaisumalleja sekä lisäämään yhteistyötä toimialojen kesken. Ryhmässä on edustajia eri toimialoilta (n. 30 henkilöä). Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ryhmä on valmistellut toimintaohjeita ja yleisiä periaatteita sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Nämä ohjeet ja periaatteet on laadittu yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja parantamaan sisäilmaongelmien selvittämiseen liittyvää prosessia. Ohjeiden tavoitteena on - saavuttaa selkeä selvittelyprosessi, jolla on alku ja loppu, - selvittelyprosessi on sujuva, avoin, tehokas ja taloudellinen, - tilanne kohteessa ei kriisiydy, - asiakas/käyttäjäystävällinen lähestymistapa. Ohjeiden mukaan kohteiden käyttäjien tehtävänä on tarkkailla kohteiden tilannetta aktiivisesti ja ilmoittaa mahdollisista havainnoistaan välittömästi Tilakeskukselle ja Espoo Kiinteistöpalveluille, jotta tilannetta päästään arvioimaan ja mahdolliset tutkimukset sekä korjaustoimenpiteet voidaan suorittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Käyttäjän palautteiden vastaanottamiseksi on otettu syksyllä 2013 käyttöön uusi välitön palautejärjestelmä Huoltokirja, joka toimii käyttäjien kiinteistönhoidon välittömänä palautejärjestelmänä ja joka mahdollistaa varhaisen puuttumisen havaittuihin ongelmakohtiin. Ohjeet on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat jollakin tapaa mukana ongelmien selvittelyprosessissa. Ohjeiden laatiminen ja päivitys on Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntijoiden päävastuulla, mutta menettelyistä sovitaan yhteistyössä moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä. Ohjeiden ensimmäisen version on arvioitu valmistuvan keväällä Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt ohjeita ja niitä käsitellään johtoryhmässä uudestaan alkuvuonna 2014.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 41 Ohjeiden valmistuttua niistä tullaan tiedottamaan kaupungin intranetsivustolla Essissä. Lisäksi voidaan järjestää erillisiä kaupungin sisäisiä tiedotustilaisuuksia. Lisäksi Tilakeskukseen on perustettu oma sisäilma-asiantuntijoiden ryhmä, johon kuuluu jäseniä Tilakeskuksesta ja Espoo Kiinteistöpalveluista. Ryhmä arvioi, mitä sisäilmaongelmaisissa kohteissa tulisi tehdä (tutkimukset, korjaukset), kuka tekee mitäkin ja millaisella aikataululla. Ryhmässä seurataan aktiivisesti ongelmakohteiden toimenpiteiden toteutumista ja etenemistä sekä mietitään toimenpidesuosituksia käyttäjille ja sovitaan sisäisestä sekä ulkoisesta tiedottamisesta. Ryhmä raportoi säännöllisesti MASI-ryhmälle. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan useammin. Vaikeisiin sisäilmaongelmakohteisiin perustetaan ns. kohdekohtainen sisäilmaryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ja priorisoi kohteessa havaittujen ongelmien kiireellisyys sekä käynnistää tekniset selvitykset. Lisäksi ryhmä tiedottaa käyttäjiä ja muita tarvittavia tahoja. Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntijat ovat laatineet excel-pohjaisen seurantatyökalun, johon kirjataan kaikki kohteet, joista on tehty sisäilmaan liittyvä ilmoitus. Taulukkoon kirjataan ongelmanselvittelyprosessin eri vaiheet ja tietojen pohjalta saadaan selville muun muassa prosessin eri vaiheiden kestot ja sisäilmaongelmaisten kohteiden määrät. Saatujen tietojen pohjalta nähdään esimerkiksi, mikä prosessin vaihe on ajallisesti pisin, jolloin voidaan kohdentaa kehittämistoimia oikeisiin kohtiin. Tiedonkulun ja viestinnän parantamiseksi Espoon kaupungin nettisivuille on lisätty Peruskorjaukset -sivu ja Sisäilmaan vaikuttavat monet tekijät - sivu, joiden kautta on tarkoitus välittää niin tilojen käyttäjille kuin asukkaille tietoa peruskorjauksista ja sisäilmasta. Päivähoito- ja koulutus -sivuille on lisätty Päiväkoti- ja koulukorjaukset -sivusto, johon on listattu tietoa tutkimus-/korjauskohteista ja linkkejä sisäilmasivuille. Toimenpide-ehdotuksen 9. kohdan mukaan kuntien tulisi kiinnittää huomiota rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon. Espoon kaupungin Tilakeskuksessa ennakoivan kunnossapidon tehostamiseksi on perustettu vuosikorjaustöiden toteuttamista valvova erillinen koordinointiryhmä. Vuosikorjauksissa etusijalla ovat terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevat korjauskohteet. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Hanna Kiljusen ja 42

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 41 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu asetetussa määräajassa antaa. Käsittely Päätös Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu asetetussa määräajassa antaa. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / / / Espoon kaupungin päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh Jaana Suihkonen, puh Juha Hovinen, puh Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh Virpi Leino, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis (johtokunta) hyväksyy Espoon kaupungin päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet liitteen mukaisesti. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 5 Espoon kaupungin päiväkotien koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet Johtosäännöt ja asian valmistelu Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 :n 1 kohdan mukaan kaupunginhallituksen tila- ja päättää tilojen hankintaa ja käyttöä koskevista periaatteista. Tila- ja toimii Tilakeskusliikelaitoksen johtokuntana, joka muun muassa huolehtii toimitilojen hankkimisesta ja luovuttamisesta sekä tilojen hallinnosta sekä niiden kiinteistönpidosta sekä päättää perus- ja vuosikorjauksista. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 7 kohdan mukaan lautakuntien tehtävänä on hyväksyä tilahankkeiden tarveselvitykset tehtäväalueensa osalta. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 6 :n mukaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum -lautakunnan tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta huolehtia varhaiskasvatusta koskevista asioista mukaan lukien esiopetus, perusopetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevista asioista,

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 41 lukiokoulutusta koskevista asioista ja opetuslainsäädännössä opetuksen järjestäjän tai kunnan velvollisuudeksi säädetyistä muista tehtävistä. Johtosäännön 7 :n mukaan lautakunta päättää tehtäväalueensa lainsäädännössä säädetyistä tehtävistä, ellei tehtävää ole siirretty peruskoulun tai lukion johtokunnan päätettäväksi taikka ellei lautakunta ole siirtänyt päätösvaltaa viranhaltijalle. Perusopetuslain 6 :n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Hallituksen esityksen 86/1997 koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi mukaan kunnan päätös koulun vaihtamisesta edellyttää sellaista tosiasiallista syytä, joka estää mainitun koulun käymisen. Hallituksen esityksen mukaan tällaisena syynä voi tulla kysymykseen, että koulun toiminta lakkautetaan, kunnan tekemä sopimus opetuksen hankkimisesta päättyy tai koulu tulee käyttökelvottomaksi. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita myös koulun epäterveellisyys tilojen huonon kunnon takia ja koulun peruskorjaus. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 6 ja 7 :n perusteella opetuksen järjestämispaikan vaihtamisesta väistötilanteissa päättää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta/svenska rum -lautakunta. Ko. lautakuntien hyväksymän delegointipäätöksen mukaan tulosyksikön johtaja päättää peruskoulun/lukion opetuksen järjestämispaikasta peruskoulun/lukion rakennuksen korjauksen ajaksi hätäväistötapauksissa, jos päätös tulee tehdä ennen seuraavaa lautakunnan kokousta. Svenska rum -tulosyksikön ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön toimintaohjeiden mukaan tulosyksikön johtaja päättää päivähoidon toimipisteiden avaamisesta ja sulkemisesta. Mikäli sivistystoimen käytössä ei ole soveltuvaa tilakapasiteettia, käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen, jossa se tekee esityksen toiminnan järjestämispaikasta ja tarvittavan tilan määrästä. tai toimintaohjeessa määritelty Tilakeskuksen viranhaltija päättää tilojen hankkimisesta vuokraamalla. kehotti valmistelemaan kaupunkitasoiset väistötilaperiaatteet. Väistötilaperiaatteita on valmisteltu sivistystoimen ja Tilakeskuksen yhteistyönä. Väistötilaperiaatteet selkeyttävät opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum -lautakunnan harkintavaltaa opetuksen tai toiminnan järjestämispaikasta päätettäessä. Väistötilaperiaatteita on käsitelty kaupunginhallituksen johtoryhmässä sekä kaupunginhallituksen tila- ja n, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja Svenska rum -lautakunnan yhteisessä iltakoulussa

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 41 Teknisen ja ympäristötoimen sekä sivistystoimen viestintä ovat valmistelleet yhteistyössä päiväkoti- ja koulukorjaukset -internetsivuston, jossa on perustietoa vuosi- ja peruskorjausten periaatteista ja väistöperiaatteista sekä linkitykset investointilistaan, prioriteettilistaan ja teknisen ja ympäristötoimen sisäilmasivustolle. Väistötilaperiaatteiden keskeisiä kohtia Väistötilanteet voidaan jakaa kahdenlaisiin: ns. suunniteltuihin ja akuutteihin. Ns. suunnitelluissa väistötilanteissa kyse on talousarvioon sisältyvistä ja aikataulutetuista päiväkodin/koulun peruskorjaushankkeista. Tällöin tarvittavista väistötiloista voidaan päättää kaupunginhallitus/valtuusto - tasolla osana korjaushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymistä. Käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen ja antaa lausunnon hankesuunnitelmasta. Väistötilojen suunnittelu perustuu olemassa olevaan palveluverkkoon tai hankesuunnitelmaan sisältyy esitys uusista hankittavista tiloista. Ns. akuutista väistötilanteesta on kyse esimerkiksi silloin, kun tiloissa sattuu tulipalo, vesivahinko tai muu vastaava ennakoimaton ja yllättävä tilanne, minkä vuoksi tilat tulee välittömästi sulkea kokonaan tai osittain. Akuutti väistötilanne on kyseessä myös silloin, jos Espoon seudun ympäristöterveys asettaa tilat käyttökieltoon. Lisäksi voi olla tilanteita, joissa Tilakeskus on tehnyt tiloissa sellaisia mittauksia ja havaintoja, joiden perusteella se arvioi, että ko. opetus- tai päiväkotitilat eivät ole terveellisiä tai turvallisia ja tilat tulisi siksi ottaa pois käytöstä. Väistötilaperiaatteissa esitetään, että ensisijaisesti väistötilana tulisi käyttää sivistystoimen käytössä olevia ko. tarkoitukseen soveltuvia tiloja, joissa on vapaata kapasiteettia, ja jotka ovat käytettävissä nopeasti. Päiväkotien väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään omalta varhaiskasvatuksen palvelualueelta. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa palvelualueita ovat: Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Leppävaara, Espoon keskus. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa palvelualueita ovat: pohjoinen, läntinen ja itäinen alue. Akuutin väistön alussa sekä tilanteissa, joissa omalla palvelualueelta ei selvityksistä huolimatta löydy soveltuvaa tilaa, väistötilat voidaan järjestää muulta palvelualueelta. Suomenkielisten peruskoulujen väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään omalta perusopetuksen palvelualueelta, joita ovat: Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Leppävaara, Keski- ja Pohjois-Espoo. Akuutin väistön alussa sekä tilanteissa, joissa omalta palvelualueelta ei selvityksistä huolimatta löydy soveltuvaa tilaa, väistötilat voidaan järjestää muulta palvelualueelta.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 41 Ruotsinkielisessä perusopetuksessa Espoo on yksi palvelualue. Väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään ruotsinkielisen kouluverkon sisältä kuitenkin niin, että etäisyys väistävästä yksiköstä väistötilaan on ruotsinkielisten oppilaiden osalta vertailukelpoinen suhteessa suomenkielisten oppilaiden etäisyyksiin vastaavassa tilanteessa. Lukiokoulutuksessa ei ole palvelualuejakoa. Väistötilat kartoitetaan kaupunkitasoisesti. Mikäli omalta palvelualueelta ei pystytä osoittamaan soveltuvaa väistötilaa, hyödynnetään muuta toimintaan valmiiksi hyvin soveltuvaa tilaa tai kohtuullisin muutoksin toteutettavaa tilaa. Jos toimintaan soveltuvaa tai kohtuullisilla muutoksilla toteutettavaa tilaa ei löydetä, voidaan hankkia väliaikaisia vakioituja siirtokelpoisia tiloja. Väistötilaratkaisuja arvioitaessa huomioidaan, minkälainen toiminta on kyseessä. Arvioinnissa otetaan huomioon lasten ja nuorten ikä, kulkuyhteydet tai kuljetuksen järjestämismahdollisuudet ja se, että siirrettävä toiminta säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. Myös kunkin väistötilavaihtoehdon toteuttamisaikataulu ja väistön pituus huomioidaan vaihtoehdon valinnassa. Soveltuvaa väistötilaa kartoitettaessa tulee huomioida lasten päivähoidosta annetun lain, perusopetuslain ja lukiolain asettamat vaatimukset tiloille ja koulumatkan pituudelle sekä muita opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen liittyviä näkökohtia. On syytä todeta, että esitetyt väistötilaperiaatteet, joissa väistötila tulee ensisijaisesti järjestää omalta palvelualueelta, tulevat kustannuksiltaan kalliimmaksi verrattuna tilanteeseen, jossa väistötilat järjestetään lain asettamat vähimmäisvaatimukset huomioiden. Päätöshistoria Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli väistötilaperiaatteita kokouksessaan ja hyväksyi periaatteet esittelijän esityksen mukaisesti. Svenska rum -lautakunta käsitteli väistötilaperiaatteita kokouksessaan ja muutti yksimielisesti periaatteiden kappaleen Ruotsinkielisessä perusopetuksessa Espoo on yksi palvelualue. Väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään ruotsinkielisen kouluverkon sisältä. kuulumaan seuraavasti: Ruotsinkielisessä perusopetuksessa Espoo on yksi palvelualue. Väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään ruotsinkielisen kouluverkon sisältä kuitenkin niin, että etäisyys väistävästä yksiköstä väistötilaan on ruotsinkielisten oppilaiden osalta vertailukelpoinen suhteessa suomenkielisten oppilaiden etäisyyksiin vastaavassa tilanteessa. Svenska rum -lautakunnan hyväksymä muutos on huomioitu liitteenä

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 41 olevissa väistötilaperiaatteista ja selostusosan Väistötilaperiaatteiden keskeisiä kohtia -kohdassa. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / / / Kirkkojärven päiväkodin (korvaava uudisrakennus) ja nuorisotilan hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Riihimäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen Tila- ja (johtokunta) hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Kirkkojärven päiväkodin (korvaava uudisrakennus) ja nuorisotilan hankesuunnitelman. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Hankesuunnitelma - Vastine Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta - Päätös Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Kirkkojärven päiväkodin ja nuorisotilan (korvaava uudisrakennus) tarveselvityksen Hankesuunnitelma on valmistunut Tilakeskus-liikelaitoksen keväällä 2013 aloittamassa projektissa, jossa tavoitteena on uudistaa Espoon päiväkotien suunnitteluohje ja samalla valmistella seitsemän päiväkodin hanke- ja esisuunnitelmat sekä rakennuttaminen. Kirkkojärven kaupunginosassa 42, korttelissa ja tontilla 1 sijaitsevan nykyisen huonokuntoisen päiväkodin korvaaminen uudisrakennuksella tuo mahdollisuuden samalla lisätä päivähoitopaikkoja, jolloin päiväkotiyksikkö (6 ryhmää, 126 hoitopaikkaa) tulee olemaan nykyistä parempi sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Samalla voidaan toteuttaa Keski- Espooseen tarvittava nuorisotila toiminnan kannalta oikeaan paikkaan ja yhteishankkeena taloudellisesti. Muutettu asemakaava vahvistuu vuoden 2014 aikana ja tonttia laajennetaan nykyisestä.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 41 Rakennuksen koko on hym², htm², brm². Kyseessä on kaupungin oma hanke. Rakentamisen kustannukset ovat korkeintaan 6,1 milj. euroa indeksiin sidottuna (ALV 0, rakennuskustannusindeksi 5/2013). Hoitopaikan hinta lasta kohden on euroa. Päiväkodin arvioitu vuokraosuus on enintään euroa/kk nuorisotilan arvioitu vuokraosuus on enintään euroa/kk. Valtuuston hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille kustannusarvio on 6,1 milj. euroa. Kirkkojärven päiväkodin ja nuorisotilan rakentaminen on ajoitettu vuosille Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / / Tilakeskus -liikelaitoksen vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 1 Tilakeskus -liikelaitoksen vuoden 2013 tilinpäätöksen 2 siirtää Tilakeskus -liikelaitoksen ylijäämän ,31 euroa vuodelta 2013 oman pääoman lisäykseksi. (johtokunta) merkitsee tiedoksi kertomuksen Tilakeskus-liikelaitoksen toiminnasta vuonna Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 8 Tilakeskus-liikelaitos tasekirja Kertomus tilakeskus-liikelaitoksen toiminnasta 2013 Kaupungin tilikausi on kalenterivuosi. Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan on laadittava liikelaitoksen erillistilinpäätös kalenterivuosittain. Tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja Tilakeskusliikelaitoksen toimitusjohtaja. Tilinpäätös annetaan kaupunginhallitukselle yhdistettäväksi kaupungin tilinpäätökseen. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Liikelaitoksen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä päättää valtuusto osana kaupungin tilinpäätöksen

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / 41 hyväksymistä. Tilintarkastaja tarkastaa liikelaitoksen tilinpäätöksen osana kaupungin tilintarkastusta. Tilintarkastaja esittää liikelaitosta koskevat tilinpäätöslausumat kaupungin tilintarkastuskertomuksessa. Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tuloksen käsittelystä päättää valtuusto tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Liikelaitoksen sisäinen toimitilavuokran laskentaperiaatteet päivitettiin tilikaudella ja liikelaitos osti Tapiolasta kaksi kiinteistöyhtiötä ja tilikaudella valmistui ja vastaanotettiin kuusi kohdetta. Tilakeskus-liikelaitoksen sitovat tulostavoitteet toteutuivat tilikaudella. Liikelaitoksen tilikauden tulos oli 14,8 milj. euroa ylijäämäinen ja toiminta sekä investointimenot pystyttiin kattamaan tulorahoituksella. Toteutuneet investointimenot olivat 47 milj. euroa ja investointibudjetti 86 milj. euroa, käyttämättä jääneet määrärahat siirtyvät jatkuvien hankkeiden osalta vuodelle 2014 valtuuston päätöksellä. Tilinpäätöksessä aikaisempien tilikausien virheet oikaistiin omaa pääomaa veloittaen 6,5 milj. euroa ja vuokravastuita tarkistettiin tilikauden osalta jonka myötä vertailuvuoden vuokravastuut kasvoivat. Tilakeskus-liikelaitoksen toimintaa vuonna 2013 on esitelty erillisessä kertomuksessa. Tiedoksi

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / / / Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen investointien osalta (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh Hannu Tuominen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin vanhoihin rakennuksiin, jolla katetaan tasearvoista luovutettavien Espoo Logistiikka-liikelaitoksen rakennusten ja Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston hotellirakennuksen hankintamenot. Päätös Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Vuoden 2014 talousarvio sisältää talousarvion sitovuutta koskevia määräyksiä. Valtuusto päättää liikelaitosten investoinneista ja niiden rahoituksesta. Tilakeskus-liikelaitoksen uudisrakentamisen hankkeista päätetään hankekohtaisesti ja muista investoinneista omaisuuslajeittain. Palveluliikelaitosten johtokunta on merkinnyt tiedoksi Espoo Logistiikka-liikelaitoksen selvityksen omistamiensa Mankkaan varikon rakennusten luovutuksesta Tilakeskus-liikelaitokselle tasearvoista Luovutushetken tasearvot ovat yhteensä ,61 euroa. Palveluliiketoimi on viemässä rakennusten luovutuksen päätettäväksi kaupunginhallitukseen vuoden 2014 aikana. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt luovuttaa Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston omistaman Hotelli Kuninkaantien osan rakennuksesta Espoon kaupungin Tilakeskus liikelaitokselle, siten, että luovutus toteutetaan luovutushetken tasearvolla. Luovutushetken tasearvo on ,10 euroa. Tiedoksi Jotta Tilakeskus-liikelaitos voi vastaanottaa sille tasearvoista luovutetut rakennukset, esitetään kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin omaisuuslajille vanhat rakennukset.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / / / Tilakeskus-liikelaitoksen siirtokelpoisten tilojen hankinta (Kh - asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh Hannu Tuominen, puh Pekka Eurasto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis ehdottaa kaupunginhallitukselle, 1 että väistötilojen ja muiden siirtokelpoisten toimitilojen, hankkeen 4046, rakentamisen aloittaminen hyväksytään, 2 että tarvittavat määrärahamuutokset tuodaan käsiteltäväksi Seuranta 1:n yhteydessä elokuussa. Päätös Liite Selostus Kaupunginginhallituksen tila- ja : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Tiedot väistötilojen lisämääräraha-anomusta varten v 2014 Vuoden 2014 talousarvio sisältää talousarvion sitovuutta koskevia määräyksiä. Valtuusto päättää liikelaitosten investoinneista ja niiden rahoituksesta. Tilakeskus-liikelaitoksen uudisrakentamisen hankkeista päätetään hankekohtaisesti ja muista investoinneista omaisuuslajeittain. Mikäli hankkeen lisämäärärahan tarvetta ei voida kattaa muista hankkeista säästyvillä rahoilla, vaan se aiheuttaa sitovan kokonaismäärärahan lisätarvetta talousarviovuoden tai suunnitelmakauden kuluessa, on kyseessä lisämääräraha, josta päättää valtuusto. Vuoden 2014 talousarviossa on investointeihin väistötiloihin ja muihin siirtokelpoisiin toimitiloihin varattu 1,2 milj. euron määräraha. Useassa koulussa on todettu sisäilmaongelmia ja tilat todettu käyttökelvottomiksi. Lisäksi kahdessa koulussa ja yhdessä päiväkodissa ovat tilat riittämättömät. Edellä mainituista syistä väistötilojen ja muiden siirtokelpoisten toimitilojen tarve on talousarviossa ennakoitua suurempi.