Valtuusto Sivu 1 / 47

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 47 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 4 täydennysvaali 4 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 5 varhaiskasvatusjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 5 Palveluliikelaitosten johtokunnan jäsenen eronpyyntö ja 6 täydennysvaali 6 1 Vuoden 2013 arviointikertomus 7 7 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen 9 hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen Vuoden 2013 tilinpäätös ja tuloksen käsittely 10 9 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyväksyminen Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle ) Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja 25 väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Pöydälle ) 12 Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta Valtuustokysymys Barona-areenan aitioiden 36 käyttöoikeuksista ja käyttäjistä 14 Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta (Pöydälle ) 15 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä 44 Espoo Markus Torkki puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 47 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 14.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 47 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. / Vihr.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / /2012 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Johanna Värmälän (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Hanne Hovin (SDP) tilalle Sari Turkan (SDP). Selostus Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Johanna Värmälän (SDP) henkilökohtainen varajäsen Hanne Hovi (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään vapautusta em. tehtävästä perusteena henkilökohtaiset syyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Johanna Värmälän (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Hanne Hovin (SDP) tilalle Sari Turkan (SDP). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Hanne Hovi - Lautakunnan sihteeri

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 5 / / /2012 Kaupunginhallitus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Janna Koiviston (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Merja Puustisen (Vihr.) tilalle (Vihr.). Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Janna Koiviston (Vihr.) henkilökohtainen varajäsen Merja Puustinen (Vihr.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ero puolueesta. Tasa-arvolain säännösten estämättä varhaiskasvatusjaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Janna Koiviston (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Merja Puustisen (Vihr.) tilalle (Vihr.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Merja Puustinen - Jaoston sihteeri

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 6 / / /2012 Kaupunginhallitus Palveluliikelaitosten johtokunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee palveluliikelaitosten johtokunnan jäseneksi Janne Mikkolan (Kok.) tilalle (Kok.). Selostus Palveluliikelaitosten johtokunnan jäsen Janne Mikkola (Kok.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että johtokunnan jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee palveluliikelaitosten johtokunnan jäseneksi Janne Mikkolan (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Janne Mikkola - Johtokunnan sihteeri

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 7 / / /2014 Tarkastuslautakunta Vuoden 2013 arviointikertomus Valmistelijat / lisätiedot: Riitta Björklund, puh Virpi Ala-aho, puh Aleksi Paananen, puh Anneli Tiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarkastuslautakunta Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2013, 2 velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä, 3 antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Liite 1 Vuoden 2013 arviointikertomus Selostus Päätöshistoria Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Virpi Ala-aho Tarkastuslautakunta merkitsee tiedoksi esteellisyydet ja hyväksyy arviointikertomuksen vuodelta 2013 sekä antaa ulkoisen tarkastuksen yksikölle oikeudet tehdä kertomukseen stilistisiä korjauksia.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 8 / 47 Tarkastuslautakunta esittää, että valtuusto 1. merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2013, 2. velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä, 3. antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Käsittely Pykälä 42 käsiteltiin pykälien jälkeen. Esteellisyydestä muiden luottamustehtävien vuoksi ilmoittivat Marita Backman, Maija Saimalahti ja puheenjohtaja Paula Viljakainen. Maija Saimalahti poistui käsiteltäessä sosiaali- ja terveystoimen arviointia klo , , ja Marita Backman poistui käsiteltäessä Palveluliiketoimen arviointia klo ja Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen poistui klo ja arvioitaessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaa. Puheenjohtajana toimi tänä aikana varapuheenjohtaja Susanna Rahkonen. Tarkastuslautakunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2013 arviointikertomuksen toimitettavaksi valtuustolle kokouksessa tehdyin lisäyksin ja muutoksin. Päätös Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 9 / 47 7 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen Tarkastuslautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan Tarkastuslautakunnan ehdotus valtuustolle jaetaan valtuutetuille sähköpostilla sekä valtuuston kokouksessa paperisena pöydälle.

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 10 / / /2014 Kaupunginhallitus Vuoden 2013 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen, 2 päättää vuoden 2013 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilakeskus-liikelaitos lisää poistoeroa ,52 euroa. - Logistiikka-liikelaitos vähentää poistoeroa ,89 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa ,00 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä ,33 euroa lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä ,73 euroa kirjataan rahaston tilikauden ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä ,66 euroa lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Peruspalveluiden kehittämisrahastoa on tilikauden aikana purettu ,00 euroa. - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä ,65 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Tilikauden aikana sosiaalisen luototuksen rahaston pääomaa on lisätty euroa. - Vahinkorahaston ylijäämä ,34 lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Kaupungin tilikauden ylijäämä ,35 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Liite 2 Vuoden 2013 tilinpäätös

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 11 / 47 Selostus Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen sisällytetään konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja. 1. Toimintaympäristö Espoon asukasmäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan lähes henkilöllä ja oli vuoden 2013 lopussa Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 syntyi noin lasta, mikä on lähes 100 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä on kasvanut merkittävästi. Näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksesta vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on kasvanut ja vuonna 2013 se oli 75,7 prosenttia. Joulukuun 2013 lopulla Espoossa työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 prosenttia. Naisia oli 43,9 prosenttia työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 26 prosenttia työttömistä. Espoossa työttömiä oli 31,8 prosenttia eli henkilöä enemmän kuin edellisvuonna, jolloin työttömyysaste oli 6,4 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Espoossa 57,1 prosenttia vuodentakaista suurempi ja pitkäaikaistyöttömien 71,4 prosenttia suurempi. 2. Vuosikate ja tilikauden tulos Espoon kaupungin tulos vuodelta 2013 oli ennakoitua parempi. Vuosikate oli 164,8 milj. euroa ja tilikauden tulos 56,1 milj. euroa. Tilikauden tulos oli yli 59 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi, vaikka tilikauden aikana tehtiin merkittäviä talousarvion määrärahakorotuksia. Huomioitavaa kuitenkin on, että kertaluonteiset erät paransivat olennaisesti tulosta ja niiden vaikutus siihen oli kaksi kolmasosaa. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syksyllä hillitsivät kulujen kasvua. 30 milj. euroa ennakoitua parempina toteutuneet rahoitustuotot johtuivat merkittävältä osin yhden varainhoitosopimuksen irtisanomisesta, jonka johdosta kaupungin kirjanpitoon realisoitui varainhoitosopimuksen sisällä olleita rahoitustuottoja. Rahoitustuotot kirjautuvat tuotoksi kirjanpitoon siinä vaiheessa, kun ne realisoidaan. Loppuvuodesta muutettiin kolmen

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 12 / 47 varainhoitosopimuksen neutraaliallokaatiota, jolloin myös realisoitui tuottoja kirjanpitoon. Lisäksi tuottoihin vaikuttivat ennakoitua paremmat osakemarkkinoiden kehitykset. Verotulojen tilitysaikataulumuutoksen takia ennen tammikuulle kirjautuneita verotuloja tilitettiin joulukuussa 10 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja verotilitysten poikkeuksellisten erien vaikutus tulokseen on n.40 milj. euroa, joten kaupungin vertailukelpoinen vuosikate on n. 125 milj. euroa ja tilikauden tulos on n. 16 milj. euroa. Vuosikate on n. 55 milj. euroa alle vuosikatteen 180 milj. euron tavoitetason. 3. Käyttötalous Toimintakate eli toimintatuottojen ja kulujen erotus oli ,3 milj. euroa ja se heikkeni edellisvuodesta noin 49,0 milj. euroa. Toiminnasta saatavat tuotot kattoivat 18,3 prosenttia toimintakuluista. Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 278,7 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 26 milj. euroa eli 10,3 prosenttia. Maksutuotot (110,2 milj. euroa) kasvoivat 2,8 prosenttia ja vastaavasti myyntituotot (62,7 milj. euroa) kasvoivat 22,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulujen kokonaismäärä oli 1 573,8 milj. euroa. Kulut kasvoivat 61 milj. euroa eli 4 prosenttia. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 613,6 milj. euroa (kasvua 3,7 %) ja palvelujen ostot 685,8 milj. euroa (kasvua 3,9 %). Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin liittyvät kulut olivat 73,3 milj. euroa. Avustusten kulut olivat 142 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 8,2 prosenttia. Muut toimintakulut olivat 59,1 milj. euroa ja ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin n. 228 milj. euroa. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 50 milj. euroa. Sekä erikoissairaanhoito ja toimeentulotuki kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta. 4. Verorahoitus Verotuloja tilitettiin kaikkiaan 1 307,2 milj. euroa, mikä on 57,9 milj. euroa eli 4,6 prosenttia enemmän kuin vuonna Huomioitaessa tilitykset, jotka olisivat aiemmin tulleet vasta vuonna 2014, oli todellinen verotulojen kasvu 3,9 prosenttia. Verotulojen kehitys ei riittänyt kattamaan toimintakulujen kasvua. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 129,1 milj. euroa, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 61,6 milj. euroa eli 5,8 prosenttia enemmän. Yhteisöveroa tilitettiin kuitenkin vain 108,9 milj. euroa, mikä on 7,1 milj. euroa eli 6,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2013 oli jo toinen vuosi kun yhteisöverotilitykset ovat yhtäjaksoisesti pienentyneet. Verotuloon perustuva valtionosuuden tasausvähennys oli kaikkiaan 182,4 milj. euroa, mikä vastaa noin kolmen tuloveroprosentin tuottoa.

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 13 / Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana 183 henkilöllä. Kasvu kohdentui lähes yksinomaan niihin peruspalveluihin, joissa asiakasmäärä on jatkuvasti kasvanut, kuten sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin sekä sivistystoimen opetustoimeen. Kaupungin henkilöstökulut olivat 613,6 milj. euroa ja vuokratyövoiman käytön kustannukset 27,6 milj. euroa. 6. Investoinnit Kaupungin investointitaso oli ennätyksellisen korkea ja investointeja toteutettiin 225 milj. eurolla, mikä on 11 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Lisäksi kaupunki toteutti konsernin kautta investointihankkeita ja koko kaupunkikonsernin investointitaso oli lähes 500 milj. euroa. Kaupungin toteutuneet investointimenot alittivat kuitenkin muutetun talousarvion n. 68 milj. eurolla. Vuodenvaihteen yli jatkuvien talonrakennuksen ja kunnallistekniikan hankkeiden myötä vuodelle 2014 siirtyy noin 45 milj. euroa. Myös taseyksiköiden investoinnit jatkuvat vuonna 2014 ja niiden myötä menoja siirtyi noin 7 milj. euroa. Investointien rahoitusosuuksia kirjattiin yhteensä 47,2 milj. euroa, josta länsimetron valtionosuutta 45,6 milj. euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat yhteensä 179,4 milj. euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä kunnallistekniikan investointimenot taseyksiköt mukaan lukien olivat yhteensä noin 101 milj. euroa. Merkittävimmät kokonaisuudet olivat alueellisen kunnallistekniikan rakentaminen 21 milj. eurolla, liikenneväylien toteutus 17 milj. eurolla ja kunnallistekniikan sopimus- ja projektirakentaminen 40 milj. euroa. Toimitilojen uudis- ja korjausrakentamiseen käytettiin 23,1 milj. euroa ja perusparannuskohteisiin 9,8 milj. euroa. 7. Lainat Vuoden 2013 talousarvioon merkityt 116 milj. euron lainat nostettiin kokonaan ja rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 62,7 milj. eurolla ja kaupungin lainamäärä ilman lyhytaikaisissa veloissa olevaa konsernitilin saldoa oli vuoden lopussa 211,7 milj. euroa, Lainamäärä asukasta kohti oli euroa. Ilman konsernitilin saldoa lainamäärä asukasta kohti oli 812 euroa, joka on vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Lyhytaikaisten velkojen kasvu johtuu tytäryhtiöiden (mm. Länsimetro Oy) konsernitilillä olevista kassavaroista, jotka näkyvät kaupungin lyhytaikaisena velkana, vaikka kaupunki ei ole käyttänyt konsernitilin kassavaroja. Konsernitilivelkaa tytäryhteisöille on tilinpäätöshetkellä noin

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 14 / milj. euroa, joka vaikuttaa oleellisesti kaupungin lainakannasta laskettuihin tunnuslukuihin. Konsernin lainakanta oli milj. euroa eli 21 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Lainakanta asukasta kohden oli euroa kun se vuotta aikaisemmin oli euroa. Suurin osa konsernin lainakannasta koostui Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Espoon Asunnot Oy:n, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Espoon Toimitilat Oy:n ja Länsimetro Oy:n vieraasta pääomasta. Oikaistu lainakanta (Espoon Asunnot Oy:n ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän lainat vähennettynä) oli 825 milj. euroa eli 315 milj. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Oikaistu lainakanta asukasta kohden oli euroa, kun vuotta aikaisemmin se oli euroa. Kaupungin kassatilanne oli kireä vuonna Keskimääräiset kassamenot olivat 148,8 milj. euroa kuukaudessa kassatulojen ollessa 139,4 milj. euroa kuukaudessa. Kassan vajetta paikattiin pitkin vuotta nostamalla lyhytaikaista kassalainaa. Vuodenvaihteessa kassalainaa ei ollut. 8. Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuodelle 2013 asetettu yhteensä 78 tulostavoitetta, joista osa toistui kaupunki-yhteisinä tulostavoitteina kaikkien toimialojen korteissa. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat olivat asettaneet tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia, mutta niiden toteutumisen eteneminen raportoitiin lauta- ja johtokunnille. Espoo-strategia koostui viidestä näkökulmasta: talous, henkilöstö, palvelujen järjestäminen, asiakas ja kaupunkilainen sekä elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki. Talouden ja palvelujen järjestäminen -näkökulmissa oli merkittävin osa tulostavoitteista, yhteensä 52 kappaletta. Henkilöstö-näkökulmassa oli kuusi sekä elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki -näkökulmassa 10 tulostavoitetta. Asiakas ja kaupunkilainen -näkökulma sisälsi 10 tulostavoitetta. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden toteumatiedot sekä niiden poikkeamat. Tämän jälkeen neljän tulostavoitteen osalta toteumatiedot ovat muuttuneet ja ne ovat arvioista poiketen toteutuneet tavoitteiden mukaisesti. Kyseiset tulostavoitteet liittyvät kaupungin toimintakatteen, vuosikatteen ja tuottavuuden kehittymiseen sekä teknisen ja ympäristötoimen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuteen. Lopullisten tietojen mukaan 12 tulostavoitetta ei toteutunut tai toteutui aikataulustaan myöhässä. Poikkeamia oli eniten talousnäkökulmassa, mutta muuten poikkeamat jakautuivat melko tasaisesti kaikkiin näkökulmiin.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 15 / Muutos edellisiin tilikausiin Ennen vuotta 2009 Espoo kirjasi valtiolta saatavan tuen Länsimetroon käyttöpuolen tuloksi ja teki osakesijoituksia yhtiöön ja rahoitti antolainoilla Länsimetro Oy:tä sen rahoitustarpeen kattamiseksi. Vuonna 2009 tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti Länsimetron kustannukset kirjattiin kaupungin investoinniksi ja valtion tuki valtionosuudeksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kirjauserot korjataan yhdenmukaisiksi keskenään ja siten että ne ovat vastaavia sekä Länsimetro Oy:n ja Helsingin kaupungin kirjausten kanssa. Kyseinen 1,8 milj. euron ero on syntynyt vuonna Lisäksi Espoon kaupunki maksaa Länsimetro Oy:lle valtiolta saadut 1,7 milj. euron avustukset, jotka ovat vielä välittämättä. 10. Mahdolliset tarkistukset Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilipäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että konserniesikunta oikeutetaan tekemään teknisiä tarkistukset tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 allekirjoittaa Espoon kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi, 2 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi, 3 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset tarkistukset. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen 2 päättää vuoden 2013 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilakeskus-liikelaitos lisää poistoeroa ,52 euroa.

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 16 / 47 - Logistiikka-liikelaitos vähentää poistoeroa ,89 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa ,00 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä ,33 euroa lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä ,73 euroa kirjataan rahaston tilikauden ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä ,66 euroa lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Peruspalveluiden kehittämisrahastoa on tilikauden aikana purettu ,00 euroa. - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä ,65 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Tilikauden aikana sosiaalisen luototuksen rahaston pääomaa on lisätty euroa. - Vahinkorahaston ylijäämä ,34 lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Kaupungin tilikauden ylijäämä ,35 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 17 / 47 9 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyväksyminen Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan Esityslistateksti jaetaan tämän esityslistan mukana. Kaupunginhallituksen ehdotus valtuustolle jaetaan valtuutetuille sähköpostilla sekä valtuuston kokouksessa paperisena pöydälle.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 18 / / /2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuusto Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Liite Selostus 3 Valtuustoryhmien kommentit 4 Asunto-ohjelma muutosesityskommentit 5 Asunto-ohjelma muutosesitys lisäkommentit Kilpi 6 Asunto-ohjelma Asunto-ohjelma on laadittu Espoo tarinan asumiseen ja asuntoihin liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ja toiminnan tarkemmaksi suuntaamiseksi. Sen tavoitteena on tuoda esille niitä asumiseen liittyviä tekijöitä, joiden avulla voidaan muun muassa torjua segregaatiota ja vastata espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin sekä tarjota edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Asunto-ohjelmassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla mahdollistetaan monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, tuetaan erilaisten väestöryhmien asumista, myötävaikutetaan aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen sekä edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parannetaan asumisen energiatehokkuutta. Asunto-ohjelman luonnoksesta on pidetty valtuustoseminaari Valtuustoseminaarin jälkeen valtuustoryhmät ovat esittäneet lausuntonsa asunto-ohjelman luonnoksesta. Asunto-ohjelman luonnokseen on tehty muutoksia annettujen lausuntojen perusteella. Tila- ja asuntojaosto on käsitellyt asunto-ohjelmaa ja kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tekemät muutokset on huomioitu liiteosassa.

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 19 / 47 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Åkerlundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Särkijärven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen toimenpiteisiin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina.

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 20 / loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen.