Enköpingin kunnan suomen kielen hallintoalueen toimintakertomus 2016
|
|
- Teemu Penttilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (9) Enköpingin kunnan suomen kielen hallintoalueen toimintakertomus 2016 Selitys sille, että Enköpingin kunta on suomen kielen hallintoalue, johtuu siitä, että kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 2011, että Enköpingin kunta hakisi liittymistä suomen kielen hallintoalueeseen. Alueeseen liittyminen myönnettiin ja olemme kuuluneet siihen 1. helmikuuta 2013 lähtien. Taustaa Suomi ja suomen kieli yhdessä suomalaisen kulttuurin kanssa ovat osa Ruotsin kulttuuriperintöä. Se onkin tärkein syy siihen, että Ruotsin kunnissa on nykyisin suomen kielen hallintoalueita. Kun puhutaan kansallisista vähemmistöistä, puhutaan ruotsalaisista sillä erolla, että he haluavat säilyttää kielensä ja kulttuurinsa. Ruotsinsuomalaiset keitä he ovat? Tunnustettu kansallinen vähemmistö Ruotsissa Ruotsissa asuva henkilö, jolla on juuret Suomessa. Oma lippu, kaksi kulttuuria ja kaksi kieltä. Ruotsinsuomalaisia yhdistävät etenkin kieli ja kulttuuri. Varmaa tilastoa ei ole, mutta Ruotsissa arvioidaan asuvan noin ruotsinsuomalaista. Enköpingissä on 4794 ruotsinsuomalaista, noin 11 % Enköpingin väestöstä. Heistä 717 kuuluu ensimmäiseen sukupolveen - Suomessa syntyneisiin, yli 60-vuotiaisiin henkilöihin. Suomea äidinkielenään lukee Enköpingissä 70 oppilasta - kolmas sukupolvi. Vasta nykyään olemme alkaneet kutsua ryhmää ruotsinsuomalaisiksi kansaksi, jolla on kaksi kulttuuria ja kaksi kieltä. Ruotsinsuomalaisilla on myös oma juhlapäivänsä, jota vietetään 24. helmikuuta ja ensimmäisen kerran sitä juhlittiin Päiväksi valittiin 24. helmikuuta, koska se oli Carl-Axel Gottlundin syntymäpäivä. Gottlund oli Postiosoite Käyntiosoite Puhelin (vaihde) Plussiirtotili Webb-osoite Enköpings kommun Kungsgatan Enköping Telefax Org.nro Sähköposti kommunledningskontoret@enkoping.se
2 2 (9) suomalainen kansanelämäntutkija ja kulttuuripoliitikko, joka perusti Ruotsin ensimmäisen suomalaisyhdistyksen Tukholmassa Vuodesta 2014 ruotsinsuomalaisilla on myös oma virallinen lippu, jonka on piirtänyt Andreas Jonasson. Kansallinen vähemmistö: (saamelaiset, juutalaiset, romanit, tornionlaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset) Eroaa pääväestöstä kielellisesti ja kulttuurisesti On ollut olemassa maassa perinteisesti (historiallisesti) Sillä on selvä keskinäinen yhteenkuuluvuus ja halu säilyttää identiteettinsä Sama historiallinen kotipaikkaoikeus Ruotsiin kuin valtaväestöllä Osa maamme yhteistä historiallista kulttuuriperintöä Kun Suomi oli Ruotsia. Ruotsi ja Suomi olivat samaa maata lähes 700 vuotta, 1100-luvulta luvulle. Näin ollen maan kaikki asukkaat olivat ruotsalaisia, myös ne, jotka puhuivat suomea, saamea tai saksaa. Kun valtakunta kehittyi ja yhä useampi maakunta Mälarinlaakson pohjois-, etelä- ja itäpuolella liitettiin Svean kuninkaan piiriin, saivat kaikki ihmiset vähitellen samat oikeudet ja velvollisuudet. He saivat samat lait, saman kirkon, samat koulut. Heitä hallitsi sama kuningas ja samat valtiopäivät ja he taistelivat saman sinikeltaisen lipun alla. Pääkaupunki oli Tukholma ja se sijaitsi keskellä valtakuntaa. Tänä aikana Ruotsi taisteli 34-vuotisen sodan Tanskan kanssa, soti kolmekymmentäkolme vuotta Venäjän ja kaksi vuotta Norjan kanssa, mutta luonnollisestikaan ei yhtään sotaa Suomen kanssa, koska Ruotsi ja Suomi olivat sama maa. Näiden 700 vuoden aikana Suomeen saatiin kaupunkeja ja kulkuyhteyksiä, kouluja, yliopistoja, perustuslakeja ja valtiosääntö, ja kun Suomesta tuli Venäjän alainen suuriruhtinaskunta, se jatkoi kehittymistä ruotsalaiselta pohjaltaan. Ruotsalaisuus on nivoutunut suomalaisuuteen niin vankasti, että jos ruotsalaisuuden lanka vedettäisiin pois Suomen historiasta, kudos purkautuisi. Tämä on yksi syy siihen, että suomalaiset ovat kansallinen vähemmistö, samoin kuin saamelaiset ovat Ruotsin alkuperäiskansa. Mitä kunta on velvollinen tekemään?
3 3 (9) On hyvin tärkeää, että viranomaiset, jotka joutuvat tekemisiin kansallisten vähemmistöjen kanssa, ymmärtävät vähemmistökielillä tarjottavien yhteiskuntapalvelujen merkityksen. Voidaan olettaa, että myönteinen kohtelu viranomaisten taholta johtaa siihen, että vähemmistöön kuuluvat käyttävät oikeuksiaan hyväkseen entistä enemmän. Vuoden 2016 aikana olemme kartoittaneet ruotsinsuomalaisten toiveet suomenkielisistä palveluista Enköpingin kunnassa. Kyseinen kartoitus tehtiin yli 65-vuotiaista suomalaisista. Kunnassa on vuosien ajan ollut suomalaistaustaisia henkilöitä. Monet tulivat aikoinaan töihin, kun Bahco rekrytoi työvoimaa ja 1970-luvulla. Ote koosteesta Kartoitus ruotsinsuomalaisten toivomuksista koskien suomenkielistä palvelua Enköpingin kunnassa 2016 Katso liitteestä. Johdanto Enköpingin kunta on kuulunut vuodesta 2013 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Sen tehtävänä on vaalia suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. Yhdessä kansallisten vähemmistöjen kanssa osa työstä on kartoittaa olemassa olevia tarpeita. Enköpingin kunta on päättänyt osatyönä kartoittaa toiveet suomenkielisestä palvelusta. Tällä hetkellä Enköpingissä asuu 717 yli 60-vuotiasta Suomessa syntynyttä henkilöä. Tässä raportissa selostamme, mitä suomen kielen hallintoaluekuntana oleminen merkitsee, miten asioitten eteen tehdään työtä Enköpingissä ja kartoituksen tulokset. Kartoituksen tarkoituksena oli näyttää, millaisia toivomuksia suomenkielisestä palvelusta yli 65-vuotiailla ruotsinsuomalaisilla on Enköpingin kunnassa. Tulokset osoittivat muun muassa, että enemmistö haluaa palveluja suomeksi, ja että muina toivomuksina on saada puhua suomea kunnassa ja kunnan toimialoilla asioidessa, mutta myös toisissa instansseissa, kuten esimerkiksi maakäräjillä, poliisilla ja verovirastossa. Esiin tuli toivomuksia myös lapsille ja nuorille suunnatusta koulutuksesta, samoin asiasta kiinnostuneille aikuisille. Muina toivomuksina olivat laajempi suomenkielisten kulttuuriaktiviteettien tarjonta. Toivomuksia oli myös ilmaisesta bussista eläkeläisille ja Suomi- Seuran toiminnan kehittämisestä. Kartoitus koostui 12 kysymyksen kyselystä, jota jaettiin ruotsinsuomalaisille eri paikoissa. Jaoimme yhteensä 124 kyselyä ja saimme 46 vastausta. Kartoituksessa tuli esiin esimerkiksi toivomuksia puhua suomea kunnan eri toimialoilla asioidessa. Lisäksi toivottiin, että kirjastossa on oltava suomalaisia kirjoja, lehtiä jne, että tarjotaan suomenkielistä kulttuuria kuten elokuvia, teatteria ja musiikkia. Edelleen oli toiveita luennoista suomen historiasta, suomenkielisestä henkilöstöstä vanhustentaloissa, kotipalvelussa ja suomea puhuvasta avuntarpeen käsittelijästä ja terveysneuvonnasta suomeksi.
4 4 (9) Enköpingin suomenkielisen hallintoaluetyön toimintaa 2016 Vanhustenhuolto Kungsgården Kungsgårdenin hoivakodissa on suomenkielinen osasto Backen/ Mäki. Osastossa asuu 10 suomea puhuvaa henkilöä ja henkilöstöstä 5 puhuu suomea. Paikalla on suomenkielistä henkilöstöä niin päiväaikaan kuin yölläkin. Kungsgårdenissa on sauna käytössä perjantaisin, Suomi-tunti, ristisanatehtäviä, tanssia ja laulua suomalaisen musiikin tahdissa, ja ääneenlukua. Yhteistyössä Suomalaisen hallintoalueen kanssa vietettiin Pikkujoulua perinteiseen suomalaiseen tapaan. Tilaisuuteen kutsuttiin myös omaisia, esikoululaisia ja kunnan edustaja. Koordinaattori on yhdessä Kungsgårdenin suomenkielisen osaston ja Kaarinassa toimivan Livia terveys- ja sosiaalialan koulun kanssa aloittanut yhteistyön saada suomenkielisiä oppilaita/nuoria kesälomien sijaisiksi hoivakodin suomenkieliselle osastolle. Suomenkielinen omaiskahvilatoiminta Villa Sandgatanilla Vuodesta 2015 lähtien hoito- ja erityishuoltohallinto on järjestänyt suomenkielistä kahvilatoimintaa Villa Sandgatanilla. Omaiskahvilatilaisuuksissa on mahdollisuus seurustella, solmia kontakteja, tiedottaa ja saada ohjeistusta siitä, mihin eri asioissa voi kääntyä. Vuoden 2016 aikana olemme toteuttaneet suomenkielisen omaiskahvilatilaisuuden kerran kuukaudessa Villa Sandgatanilla ja teemoina ovat olleet esimerkiksi lääkeneuvonta, eri asumismuodot, suomenkielinen yhteislaulu, maksut ja taksat, luento artroosista, grilli-ilta Blå tågetilla. Lokakuussa käynnistettiin suomenkielinen vesijumppa. Tähän toimintaan osallistuu kymmenkunta henkilöä treenaamaan suomalaisen musiikin tahdissa ja suomenkielisen ohjaajan johdolla. Työryhmä Villa Sandgatan Työryhmä, johon kuuluu vähemmistön edustaja, vapaaehtoiskeskuksen kehittäjä, omaiskonsulentti, vanhusasiamies, hoidon ja hoivan edustajat ja suomen kielen hallintoalueen koordinaattori, tapaa kerran kuukaudessa. Tapaamisissa keskustellaan siitä, miten suomenkielistä vanhustenhuoltoa voidaan kehittää Enköpingin kunnan suomen kielen hallintoalueen puitteissa. Työryhmä suunnittelee muun muassa teemat suomenkielisiin omaiskahvilatilaisuuksiin.
5 5 (9) Esikoulu Ljunggårdenin esikoulussa on kaksi osastoa, joista yhdessä on 1-3-vuotiaita lapsia ja toisessa 3-5-vuotiaita lapsia. Kummallakin osastolla on suomea puhuva pedagogi. Tällä hetkellä viiden lapsen äidinkieli on suomi. Kuluneen vuoden aikana suomenkieliset pedagogit ja erään toisen esikoulun suomenkielinen pedagogi ovat perustaneet oman verkoston. Verkostossa heillä on yhdessä aikaa keskustella, miten he voivat edistää suomen kieltä ja kulttuuria. Syksyn 2016 aikana he ovat tavanneet 3 kertaa. Suomalaiset pedagogit ovat osallistuneet kouluhallinnon keskeisen esikoulutiimin äidinkielitapaamisiin, jonka tehtävänä on tukea lasten äidinkieltä esikoulussa. Jaamme Ruotsinsuomalaisen nuorisoliiton tuottamaa Kielipakettia ( Språkpaket ) lastenneuvoloihin, jotka puolestaan jakavat pakettia tuoreille vanhemmille kannustuksena puhua suomea lapsensa kanssa. Tänä vuonna olemme antaneet stipendin yhdelle oppilaalle, joka lukee suomea äidinkielenään. Stipendin sai tänä vuonna yhdeksäsluokkalainen Sandra Ahlström S:t Ilian-koulusta. Kulttuuri Aikomuksenamme oli käynnistää suomenkielinen kulttuuri 2016 suomalaisella elokuvalla Joar Blåssa. Teknisten ongelmien vuoksi saimme sen sijaan nähdä En man som heter Ove (Mies, joka rakasti järjestystä). Toukokuussa puolestaan näytettiin suomalainen elokuva Viikossa aikuiseksi (Vuxen på en vecka) ja lokakuussa näytettiin taas suomalainen elokuva Kätilö (Barnmorskan). Pääsiäislomalla näytettiin lasten ja nuorten elokuva Semesterhjältarna/Lomansankarit. Yhteistyön kautta Suomi-instituutin kanssa saamme mahdollisuuden näyttää suomalaisia elokuvia. Ruotsinsuomalaisten päivä 24. helmikuuta huomioitiin kirjastossa, ja liputtamalla myös Kunnantalon lämpiössä. Sadunkertoja Riitta-Liisa Halonen piti kirjastossa kaksi satutuntia, helmikuussa ja huhtikuussa. Suomenkielinen lukupiiri jatkoi harrastustaan kirjastossa myös 2016 piirinvetäjä Markku Välilän johdolla. Kirjastossa on laaja valikoima suomalaisia lasten ja aikuisten e-kirjoja. Huhtikuussa järjestettiin yhdessä Suomi-Seura Sampon kanssa teatterimatka Tukholman Kaupunginteatteriin katsomaan esitys Fosterlandet.
6 6 (9) Kunnan kirjastossa pidettiin kevään aikana kaksi luentoa. Luennoitsija Hans Raab, joka on aiemmin toiminut ruotsin lehtorina ja suomen tuntiopettajana Tübingenin yliopistossa Saksassa, ja jonka tutkimuksen ja opin yksi painopiste on skandinaavisessa historiassa, luennoi huhtikuussa aiheesta "Ruotsinsuomalaiset ja suomenruotsalaiset matka ajassa ja tilassa: Historia, kieli ja ennakkoluulot", ja toukokuussa hän luennoi aiheesta "Kalevala suomalaisten kansalliseepos - Synty, sisältö ja vaikutus" ja silloin kuunneltiin myös Juhani Sinisalon Kantelemusiikkia. Hyvän yhteistyön ansiosta Elämyshallinnon kautta voimme tarjota enköpingiläisille ja suomalaisille matkailijoille nyt myös puisto-opastusta suomeksi. Västeråsin Cityfestivaaleilla Enköpingin kunta osallistui tekemään suomalaisuutta näkyväksi yhdessä useiden toisten suomen kielen hallintoalueen kuntien kanssa. Festivaaleilla oli ruotsinsuomalainen tori, ja esiintyjinä nuoria tunnettuja artisteja, joilla on juuret Suomessa. Festivaalin tarkoituksena oli saada ruotsinsuomalaisia nuoria osallistumaan festivaaliin kontaktien solmimiseksi kuntien välisessä jatkuvassa yhteistyössä. Suomenkielisen hallintoalueen tuella Suomi-Seura Sampossa pidettiin elokuussa perhepäivä, jolloin nähtiin lastenesitys Miska Pressan katti (Miska Presidentens katt) ja kuultiin konsertti Vanha rauta (Gamla järn). Suomalaisella kulttuuriryhmällä oli vuoden 2016 aikana viisi kokousta. Tarkoituksena on ollut suunnitella suomenkielistä kulttuuria yhdessä vähemmistöedustajien kanssa. Ryhmään kuuluu kulttuurisihteereitä, kirjastonhoitajia, suomen kielen hallintoalueen koordinaattoreita ja ruotsinsuomalaisia vanhempia, ruotsinsuomalaisia Suomi-Seura Sampon edustajia. Erityisesti olemme kutsuneet kokouksiin ruotsinsuomalaisia vanhempia keskustelemaan siitä, miten voimme saada lapset ja nuoret kiinnostumaan suomen kielestä ja kulttuurista. Jotta asiasta innostuttaisiin, kutsuimme yhteen kokoukseen Tuuli Uljaksen, joka on Ruotsinsuomalaisen nuorten liiton pääsihteeri ja Uppsalan ruotsinsuomalaisen vanhempainryhmän edustaja. Tuuli Uljas kertoi Uppsalan ruotsinsuomalaisesta toiminnasta, siitä kuinka he Rusukissa perustivat ja ylläpitävät Uppsalan Suomi-koulua, yhdistystoimintaa koululaisille. Marraskuun 14. päivänä vietettiin Kura skymning -Iltahämärässätapahtumaa, joka on Pohjoismaiden kirjastojen ja Pohjola-Norden yhdistyksen yhteistyötapahtuma. Tapahtumassa luettiin suomeksi Terttu Virmelän tekstiä, ja samasta kirjasta luettiin Pohjolan kirjastoissa teksti
7 7 (9) arabiaksi, englanniksi ja ruotsiksi. Tänä vuonna on päätetty lukea teksti Emmi Itärannan kirjasta Teemestarin kirja/memory of water. Ida Elina antoi 12. lokakuuta laulu- ja kantelemusiikin konsertin Enköpingin kunnankirjastossa. Tämä on Uppsalan läänin maakäräjien/kulttuurin yhteistyötapahtuma. Suomiseura järjesti lokakuussa yhteistyössä suomen kielen hallintoalueen kanssa teatterimatkan Norrtäljeen katsomaan esityksen Parasta ennen/bäst före. Lokakuussa esitettiin Käräjätalossa (Tingshuset) näytös Ilman kieltä, Ilman rajoja, Mieletön, ruotsinsuomalainen identiteettikatastrofi (Språklöst, Gränslöst, Fabulous en sverigefinsk identitetskatastrof). Ruotsinsuomalaiset messut järjestettiin 17. marraskuuta jo kolmantena vuotena peräkkäin Enköpingin kirjastossa. Messut toteutettiin yhteistyössä hoito- ja erityishuoltohallinnon, kouluhallinnon ja elämyshallinnon kanssa ja niiden tarkoituksena on näyttää kansalaisillemme, mitä suomenkielisiä palveluja Enköpingin kunta voi tarjota. Kunnallisesta suomenkielisestä neuvonpitoryhmästä messuille osallistui kaksi edustajaa. Saimme kuunnella Mikko Rajalan suomalaista musiikkia. Finn-kirja, Suomi-Seura Sampo ja Pohjola-Norden yhdistys olivat mukana. Suomi-Instituutissa kirjastaan palkinnon saanutta Saga-oppilasta onniteltiin. Perinteinen suomalainen jouluaskartelutilaisuus Himmeli pidettiin suomiseurassa 19. marraskuuta. Tapahtuman johtajana oli Anna-Mari Ojutkangas Hedlund, joka on suomenkielen äidinkielenopettaja. Tähän tapahtumaan saatiin tukea myös suomen kielen hallintoalueen varoista. Markku Välilä on syksyn mittaan tarkastanut kunnan suomenkieliset verkkosivut. Hänen arvionsa on, että meidän suomenkieliset sivumme ovat oikein hyvät, niitä parhaimpia, johon tulokseen hän tuli surffailtuaan toisten kuntien suomenkielisillä kotisivuilla. Tämä on hyvä arvosana Enköpingille. Uutiskirje suomenkielisestä toiminnasta on julkaistu kerran kuukaudessa ja lähetetty noin sadalle tilaajalle. Olemme pitäneet neljä kokousta Kunnallisen suomenkielisen neuvonpitoryhmän kanssa. Uuden työjärjestyksen mukaan varapuheenjohtajana toimii suomenkielisen vähemmistön edustaja. Neuvonpitoryhmän puheenjohtaja on kunnanneuvos Helena Proos
8 8 (9) Yhteistyötä teemme luonnollisestikin Suomi-Seura Sampon kanssa, jolla on erittäin tärkeä rooli kuntamme suomen kielen hallintoalueessa; seuran valttina on suomen kieli ja aito suomalainen kulttuuri. Koordinaattori kuuluu myös kansalliseen verkostoon, joka koostuu 59 suomen kielen hallintoaluekunnasta. Haluamme tuoda näkyville sen, että Enköpingin kunta on osa suomen kielen hallintoaluetta. Siksi liputamme Kunnantalossa Stora Torgetilla jo kolmantena vuotena peräkkäin Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Tulevaisuuden visioita Etsivää toimintaa suomenkielellä koskien yli 80 vuotiaita henkilöitä, yksinäiset erityisesti huomioiden Suomenkielinen puhelinpalvelu vanhuksille (Hoito- ja erityishuoltohallinto) Suomenkielinen kotipalvelu Suomenkielinen palvelukoti/hoivakoti/dementiakoti Suomenkielistä nuorisotoimintaa Ystävyyskuntavaihtoa nuoret saavat mahdollisuuden vahvistaa suomen kieltään Kaarinassa Resurssien lisäämistä suomi äidinkielenä-opettajille Avoin suomenkielinen esikoulu Suomea äidinkielenä-opetusta lukiossa Suomea puhuva työntekijä yhteyskeskukseen (kontaktcenter) Enköping Tarja C Björkenö Suomenkielisen hallintoalueen koordinaattori
9 9 (9)
Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa
Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin
LisätiedotTarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa
Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat
LisätiedotKUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt
KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Eeva
LisätiedotSuomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014
Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina
LisätiedotKUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt
KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Eeva
LisätiedotTiivistelmä toimintasuunnitelmasta
Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä
LisätiedotSuomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014
Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä
LisätiedotToimintasuunnitelma 2017
Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu
LisätiedotToimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue
Toimintasuunnitelma Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue 2019 2021 Toimintaperiaatteet 1 Johdanto Ruotsin valtiopäivät päätti joulukuussa 1999, että Ruotsi sitoutuu noudattamaan Euroopan neuvoston
LisätiedotUutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa
Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi
LisätiedotSuomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksesta tehdyt muistiinpanot
Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksesta tehdyt muistiinpanot Aika: perjantai 25. syyskuuta klo. 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Enköpingsrummet Läsnäolijat: Helena Proos (S) puheenjohtaja,
LisätiedotMuistiinpanoja kunnallisen suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksesta
1 (5) Muistiinpanoja kunnallisen suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksesta Aika: Tiistai 19. syyskuuta klo 17.00-19.00 Paikka: Villa Sandgatan, Enköping Läsnä: Helena Proos (S) puheenjohtaja,
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Suomen kielen hallintoalue Antaget av Mariestad Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Toimintasuunnitelma ja budjetti 2018... 3 1. Tausta... 3 2. Kokonaisvaltainen tavoite...
LisätiedotTrosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma
Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista
LisätiedotTULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun
TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista
LisätiedotRuotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma
Suora puhelinnumero Viite Kunnanjohtotoimisto 0910-73 50 93 9.11.016 Dnro Yngve Lindmark Kunnanhallitus Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma 017 019 Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotToimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun
Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito
LisätiedotLäsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg
Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,
Lisätiedot1 (6) Plusgiro Plusgiro Org.nr Besöksadress Telefon (växel) Enköping Telefax Fax
4.5. 2018-1 (6) Kokousmuistiinpanoja kunnan suomenkielisen neuvonpitoryhmän kokouksesta KFS Ajankohta: Torstaina 3. toukokuuta 2018 ko. 17.30 19.30 Paikka: Kungsgården, Enköping Läsnä: Helena Proos (S)
LisätiedotUutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa
Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Avoimet neuvonpidot ruotsinsuomalaisten ja saamelaisten kanssa Uumajan kunta on pitänyt avoimet neuvonpidot sekä ruotsinsuomalaisten
LisätiedotHAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015
HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA
LisätiedotOhjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad
Ohjesääntö Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä Mariestad Neuvonpitoryhmä hyväksynyt 23.5.2017 Mariestad Päivämäärä: Dnro: Sivu: 2 (5) Neuvonpitoryhmän ohjesääntö Mariestadin kunta kuuluu 1. helmikuuta
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotTutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi
Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen
LisätiedotMuistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto
Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri
LisätiedotPOSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO
Handläggare: Anne-Mari Ågren, Ledningsstab utv KS Toimintakertomus 2014 Suomen kielen hallintoalue Johdanto Karlskogan kunta kuuluu vuodesta 2012 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Taustana on vähemmistö
LisätiedotToimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.
Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset
LisätiedotToimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue
2017-03-30 Kommunledningsförvaltningen Sida 1 (5) Administration Administrativ chef Monica Carlström Toimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue 1. Johdanto Motala on 2013-02-15 asti suomalainen hallintoalue.
LisätiedotKANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen
KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON KUNNANJOHTOTOIMISTO PITOKANSALLISETVÄHEMMI STÖTsuomenkielenhallintoalueNE UVONPitoKANSALLISETVÄHE Toimintasuunnitelma 2015 MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen Suomen
LisätiedotVÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.
VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin
LisätiedotSuomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista
Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä
LisätiedotRuotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal
Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten
LisätiedotPeter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund
1(10) Paikka ja aika Kokoushuone Säfsen, klo 10.15 12.00 Päätösvaltaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Åsa Bergkvist (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet Muut läsnäolijat Virkamiehet Peter
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TARKOITUS JA TAVOITTEET Ruotsinsuomalaiset ovat kansallinen vähemmistö, joilla on oikeuksia koskien kieltä sekä yhteiskunnallisia toimia ja palveluita. Näihin oikeuksiin kuuluu
LisätiedotKokouksen avaaminen Puheenjohtaja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi kokoukseen ja julisti kokouksen avatuksi.
Kunnallisen suomenkielisen neuvonpidon pitämän kokouksen muistiinpanot Aika: 22. toukokuuta 2019 klo 17.30 19.30 Paikka: Linbanegatan 12, Enköping Läsnäolijat: Ulrika Ornbrant (C) puheenjohtaja, Enköpingin
LisätiedotKansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa
Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate
LisätiedotNeuvonpito suomen kielen hallintoalue
SIG1000, v4.1, 2015-11-12 1 (5) 2016-11-04 MINNESANTECKNINGAR Helge Artell Projektledare 08-591 262 47 helge.artell@sigtuna.se Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema kieli ja kulttuuri Paikka: Kunnantalo,
LisätiedotYhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015
dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä
LisätiedotVähemmistökieliohjelma Haaparanta
Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto
LisätiedotKartoitusanalyysi, yleinen kysely
Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Se tarkoittaa, että kunnan suomenkielisellä
LisätiedotKANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET
Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMAA (6) Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Ajankohta
TOIMINTASUUNNITELMAA 2017 1 (6) Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Ajankohta Painopiste 1. Tiedottaminen Tavoite 1. Vastuuhenkilöiden sitouttaminen sekä osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen tiedotusvastaavan
LisätiedotKehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä Johdanto, taustaa
Direkttelefon Referens Kommunledningskontoret 0910-73 50 93 2018-11-21 Dnr Yngve Lindmark Kunnanhallitus Kehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä 2019 2022 Johdanto, taustaa Kunnanhallitus
LisätiedotSuomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin
LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.
LisätiedotAsiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015
Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen
LisätiedotTERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?
TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotPaikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40
Kokouksen päivämäärä 2015-01-27 Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Ari Heikkilä Jakob Etaat,
LisätiedotEsko Kalliomäki (-) Se nästa sida. Niina Slagner (S) Seppo Järvinen (-) ANSLAG/BEVIS. Sverigefinska rådet Sammanträdesprotokoll 1(13)
Sammanträdesprotokoll 1(13) Plats och tid Beslutande Tisdagen den 21 maj 2019 i Kommunstyrelsens sessionssal, Kommunstyrelsens hus, klockan 14:00 15:35 Lennart Lind (S) Niina Slagner (S), Ordförande Maria
LisätiedotPöytäkirja. Ohjausryhmän kokous maanantaina 15. helmikuuta Aika: 14:00 16:30 Paikka: Artisten, Skövden kaupungintalo
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE Dnr KS2016,0095 Pöytäkirja Ohjausryhmän kokous maanantaina 15. helmikuuta 2016 Aika: 14:00 16:30 Paikka: Artisten, Skövden kaupungintalo Läsnäolijat: Leif Walterum (C), puheenjohtaja
LisätiedotNeuvonpito suomen kielen hallintoalue
1 (6) 2018-11-27 MUISTIINPANOT Anne Kayani Projektledare Projektipäällikkö 08-591 266 12 anne.kayani@sigtuna.se Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema: Avoin keskustelu hallintoalueen asioista Paikka:
LisätiedotVÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016
VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä
LisätiedotKokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00
Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat
LisätiedotVähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014
PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka
LisätiedotNeuvonpito suomen kielen hallintoalue
Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema suomen kieli koulussa ja vähemmistöpolitiikassa Paikka: Kunnantalo, kokoushuone Matsilver Aika: Tiistai 14. Toukokuuta klo 17.00 18.30 Läsnäolijat: Sari Pesonen,
LisätiedotNeuvonpito suomen kielen hallintoalue
SIG2000, v4.1, 2015-11-12 1 (5) 2019-02-19 MUISTIINPANOT Anne Kayani Utredare/Projektledare 08-59126612 anne.kayani@sigtuna.se Vår beteckning Er referens KS/2019:96 Neuvonpito suomen kielen hallintoalue
LisätiedotHALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015. Vuoden ruotsinsuomalainen kunta
HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015 Vuoden ruotsinsuomalainen kunta Alkusanat Hallstahammarin kunnan asukkaista 23% on suomitaustausta, noin 3 600 henkilöä (Suomessa suntyneitä tai henkilöitä
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotRuotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen
Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat
LisätiedotKirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin
Kirjasto-opas suomeksi Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjastoista lainaat ilmaiseksi kirjoja, elokuvia, musiikkia, aikakauslehtiä ja tv-pelejä. Järjestämme muun muassa kirjailijavierailuja, satutunteja,
LisätiedotSuomen kielen hallintoalueen vuosikertomus 2017
Suomen kielen hallintoalueen vuosikertomus 2017 23.2.2018 Tausta Trollhättanin kaupunki kuuluu vuodesta 2012 alkaen suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä merkitsee vähemmistölain määräysten lisäksi myös
LisätiedotVähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki
Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Päivämäärä: 2016-05-23 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Taustatietoa... 3 Lähtökohdat... 4 Työtavat... 4 Neuvonpito...
LisätiedotNeuvonpito suomen kielen hallintoalue
SIG1000, v4.0, 2012-09-24 1 (5) 2015-09-24 Maarit Kononen Projektledare 08-591 262 47 maarit.kononen@sigtuna.se Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Paikka: Kunnantalo, Raisio Päivämäärä: 2015-09-15 klo
LisätiedotMe haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa
Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on
LisätiedotToimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.
1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa
LisätiedotJohdanto. Tarkoitus ja tavoitteet
Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi
LisätiedotOpiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia
Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta
LisätiedotHankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan
Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä
LisätiedotKokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund
Suomen kielen hallintoalueen neuvosto KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1(7) Paikka ja aika Kokoushuone Grangärde, klo 13.00 14.20 valtaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com
Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.
LisätiedotKielineuvoston suomen kielen neuvonta
Kielineuvoston suomen kielen neuvonta Kielineuvoston kieliseminaari Tukholma 28.3.2019 Tarja Larsson ja Henna Leskelä Kielineuvoston suomen kielen neuvonnan kartoitus kartoitusvuodet 2007, 2010 ja 2017
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Tervetuloa kauden 2017-2018 aloituskokoukseen! 1. Tausta: Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöjen asiaa kehitetään Vantaalla? (Monikulttuurisuusaisain yksikön rooli)
LisätiedotVÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 172. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2004 N:o 172 176 SISÄLLYS N:o Sivu 172 Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotFaron sopimuksen suositukset
Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa
LisätiedotSuunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.
JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotSurahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012
Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista
LisätiedotHämeenlinnan Reumayhdistys ry
Hämeenlinnan Reumayhdistys ry Jäsentiedote 1/2017 1 HALLITUS V. 2017 Puheenjohtaja Tuiri Iso-Hollo tuiri.iso-hollo@elisanet.fi p. 050-3016043 Varapuheenjohtaja Rainer Paakkonen rainer.paakkonen@pp.inet.fi
LisätiedotToimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016
Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet
LisätiedotKunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa
201 2015-08-05 1 (5) Monikulttuurinen yksikkö Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun 1. 9. luokalla Sigtunan kunnassa Ohjausasiakirja Koululaki: 9 luku Esikoululuokka 10 Esikoululuokan tulee
LisätiedotTuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen
Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Mikä ihmeen Hakunila? Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 8.3.2013 Pari seikkaa Hakunilasta - Vantaa:
LisätiedotOmaistukitoiminta keväällä 2016
Omaistukitoiminta keväällä 2016 Kevään aikana on mahdollisuus osallistua keskusteluryhmiin, teematapaamisiin jne. Toivotamme yhdessä eri toimijoiden kanssa teidät sydämellisesti tervetulleiksi ja toivomme,
LisätiedotViittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus
12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet
LisätiedotSuomen kieliolot ja kielilainsäädäntö
Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus
LisätiedotKaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod
KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille
LisätiedotSUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2019 Dokumentin nimi Vahvistettu Voimassa Suomen kielen hallintoaluetyön toimintasuunnitelma 2016-11-18 2017-2019 Vastuussa dokumentista Päättävä
LisätiedotKuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry
Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti
LisätiedotKieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus
Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus Suomenruotsalaiset Suomessa asuvia henkilöitä, jotka puhuvat
LisätiedotKielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS
Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin
LisätiedotSanna Sova, hankekoordinaattori Henrik Hurme, Kielimaistiaiset - Makuja kieliin! II vastaava
Makuja Kieliin: kieltenopiskelijat kieli- ja kulttuuriagentteina kouluissa ja varhaiskasvatuksessa esimerkkejä opiskelijoiden toteuttamista kielituokioista Sanna Sova, hankekoordinaattori Henrik Hurme,
LisätiedotKansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet
Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan
LisätiedotVIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM
VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
Lisätiedot