Sokeiden vapaalipun myöntämisperusteiden tarkistaminen

Transkriptio

1 Hallitus TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET VUONNA / /2016 Hallitus 105 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Pirkko Lento, p , johtava tariffisuunnittelija Jarmo Riikonen, p , ja projektipäällikkö Satu Rönnqvist, p HSL päättää Helsingin seudun taksa- ja lippujärjestelmästä. Siihen kuuluvat myös erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet. Hallitukselle esitetään, että sokeiden vapaalipun myöntämisperusteita tarkistetaan jo alkaen. Vuoden 2017 kuluessa tullaan luopumaan HSL-lippujen myynnistä VR:n myyntikanavissa, kun Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistus (LIJ2014-hanke) on täydessä laajuudessaan tuotannossa. HSL ja VR ovat sopineet, että konduktöörit myyvät HSL:n kertalippuja asti. Helsingin kaupungin lausunnon mukaisesti HSL varautuu luopumaan raitiovaununkuljettajien lipunmyynnistä vuoden 2017 kuluessa tai viimeistään vuoden 2018 alusta edellyttäen, että korvaavat järjestelyt on toteutettu. Hallitus päättää ajankohdasta myöhemmin. Taksa- ja lippujärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu matkalippujen kelpoisuusalueista (vyöhykkeistä), lippulajeista sekä lippujen osto-oikeuksia ja hinnoittelua koskevista periaatteista. Järjestelmään kuuluvat myös alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet. HSL päättää pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmästä sekä lippujen hinnoista. Tehtävä perustuu pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annettuun lakiin (2009/829). HSL:n ja jäsenkuntien yhteistoimintaa säätelevässä perussopimuksessa oikeus on laajennettu HSL:n koko toimialueelle, joka kattaa pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon. Sokeiden vapaalipun myöntämisperusteiden tarkistaminen Aikuisten ja lasten lippujen sekä henkilökohtaisten alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ovat yhtenäiset koko seudulla. Näkövammaisten edustajat ovat kritisoineet uusien kosketusnäytöllisten matkakortinlukijoiden käytettävyyttä. Näkövammaisten Liiton ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa on tuotu esiin ehdotus, että sokeiden vapaalipun

2 myöntämisperusteita tarkistettaisiin näkövamman haitta-asteen osalta. Uuden matkakortinlukijan kehittämisessä on kuultu eri asiakasryhmiä, mm. näkövammaisia. Lähtökohtana on ollut, että kaikki käyttäjäryhmät pystyvät käyttämään uutta lukijaa; lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät, uudet käyttäjät, satunnaiskäyttäjät, ulkomaalaiset matkustajat, ryhmässä matkustavat sekä erityisryhmät kuten heikkonäköiset, sokeat, huonokuuloiset, kuurot ja liikuntavammaiset. Vaatimuksena on ollut, että tekstit ja symbolit erottuvat selkeästi niin, että myös ikänäköiset tai värisokeat käyttäjät pystyvät ne helposti lukemaan. Käyttäjän tulee saada toiminnoistaan kortinlukijalta välitön ja ymmärrettävä palaute. Lisäksi asetettiin vaatimus, että kortinlukijaa on pystyttävä käyttämään yhdellä kädellä. Tämä vaatimus yhdessä uuden tariffin (ns. kaarimalli) ominaisuuksien kanssa johti siihen, että matkakortin käyttö kosketusnäytöllisellä lukijalla muutettiin muotoon Valinta - Hyväksyntä - Kortin näyttö. Nykyisessä, LIJ-hankkeen levityksen myötä poistuvassa matkakorttijärjestelmässä matkakortti näytetään kortinlukijalle ja arvolipun ostoa koskevat valinnat tehdään poistamatta matkakorttia kortinlukijan lukualueelta. Toiminto vaatii yleensä molempien käsien käyttöä. Kortinlukijan käyttöliittymää valmisteltaessa ja ennen fyysisen kortinlukijan muotin hyväksymistä HSL kutsui Reumayhdistyksen, Vanhustyön keskusliiton ja Näkövammaisten Liiton edustajat tutustumaan ja antamaan palautetta uudesta kortinlukijasta. Uuden kortinlukijan nykyistä suurempaa näyttöä kiiteltiin ja todettiin sen olevan selkeä parannus nykyiseen, koska nykylukijan tumma näyttö vaikeuttaa näkemistä. Reumayhdistys ja Vanhustyön keskusliitto kiittelivät herkkää kosketusnäyttöä, joka on selkeä parannus nykyisiin jäykkiin painikkeisiin. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että painikkeet (vyöhyke, raitiovaunu, OK ja ryhmämaksaminen) löytyvät aina samoilta paikoilta, jolloin painikkeiden paikat ovat opeteltavissa. Palautteen perusteella kortinlukijan pintaan toteutettiin näytön molemmin puolin kohoviivat, jotka ohjaavat sormen valintapainikkeiden kohdalle. Kortin lukualueen pinnalle toteutettiin kohopisteet, joiden avulla näkövammainen erottaa lukualueen helpommin. Näkövammaisten liiton ja Vanhustyön keskusliiton edustajat pyysivät kiinnittämään erityistä huomiota kontrasteihin näytön erottumisen parantamiseksi. Tämä toive toteutettiin lisäämällä näytön ympärille mustat kehykset. Vasta näiden muutosten jälkeen annettiin toimittajalle lupa käynnistää kortinlukijan tehdastuotanto. Kaikkia näkövammaisten edustajien esittämä toiveita ei pystytty toteuttamaan. Toivetta äänipalautteen saamisesta jokaisesta painalluksesta ei toteutettu. Kortinlukijoita on hyvin erilaisissa ympäristöissä ja äänimaailmoissa (asemilla ulkona ja sisällä, sisällä ajoneuvoissa, harjoittelulukijat palvelupisteissä). Kuljettajat sekä osa matkustajista voivat kokea tiheään toistuvat piippaukset häiritsevinä. Ulkona liikenteen melussa ääntä taas ei välttämättä kuule. Toivetta puheohjauksen saamisesta lukijoihin ei myöskään toteutettu. LIJ-hankinta perustuu ovat valmislaitteisiin, joihin tehdään tarjouspyynnön mukaisten vaatimusten edellyttämät muutokset. Puheohjaus ei sisältynyt toimitukseen, jolloin muutoksella olisi ollut vaikutuksia LIJ-hankkeen kustannuksiin ja aikatauluun.

3 Tehdyistä parannuksista huolimatta kosketusnäyttö tuottaa osalle näkövammaisista edelleen ongelmia arvolipun ostossa. Vaikeasti heikkonäköiset kokevat kortinlukijan toimintojen hahmottamisen vaikeaksi, osa jopa mahdottomaksi. Sokeiden vapaalipun laajentaminen merkittävästi heikkonäköisiin on kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu kuin tehdä isoja muutoksia matkakortinlukijoihin, joista osa on jo asennettu asemille ja liikennevälineisiin. Näkövammaisten Liiton edustajien mukaan arvioidaan, että keskimäärin noin yhdellä prosentilla väestöstä on jonkin asteinen näkövamma. Liiton jäsenistä HSL-alueella asuu noin henkeä. Heistä noin 1 000:lla näkövamman haitta-aste on 90 % ja noin 800:lla haitta-aste on %. HSL-alueen ulkopuolisissa kehyskunnista asuvista jäsenistä noin 150 henkilön näkövamman haitta-aste on vähintään 90 % ja noin 120 henkilöllä %. Nykyisin sokean vapaalippu myönnetään HSL-kunnassa vakituisesti asuville sokeille, joiden näkövamman haitta-aste on vähintään 90 % (haittaluokka 18). Myöntämisperusteet täyttävät pääkaupunkiseudulla asuvat sokeat saavat seutuvapaalipun, mutta Keravalla, Kirkkonummella ja Sipoossa asuvat saavat kolmen vyöhykkeen seutuvapaalipun. Kaarimalliin siirryttäessä kaikki sokean vapaalippuun oikeutetut saavat koko HSL-alueella kelpaavan seutuvapaalipun (Lähiseutu 3-lippu). Sokean vapaalippuun sisältyy aina oikeus maksuttomaan saattajaan, joka todetaan erillisellä näkövammaisen valokuvalla varustetulla Oikeus saattajaan-kantakortilla. Näkövammaisten Liiton edustajat ovat esittäneet, että haitta-aste olisi 50 %. Sosiaali- ja terveysministeriön taulukon Haittaluokat ja haitta-asteet näkökyvyn perusteella (STM 1649/2009) mukaan näöntarkkuus on silloin kummassakin silmässä enintään 0,2 (haittaluokat 10-18). Normaalissa näkökyvyssä näöntarkkuus on 1,0. Haitta-asteen alentaminen 50 %: iin aiheuttaisi HSL:lle noin euron lipputulomenetyksen nykytilanteeseen verrattuna. Konduktöörien lipunmyynti lähijunissa HSL:n hallitus päätti , että LIJ-hankkeessa ei toteuteta HSL:n matkalippujen myyntiä VR:n myyntikanavissa. VR-myyntikanavien osuus HSL-lippujen myynnistä on noin 2,4 %. Ratkaisulla pyrittiin mm. vähentämään LIJ-hankkeen aikatauluriskejä. VR myy HSL:n matkalippuja miehitetyillä rautatieasemilla (asemamyynti), VR:n lippuautomaateissa (automaattimyynti) sekä junissa (konduktöörit). HSL:n kertalippuja myydään kaikissa VR:n myyntikanavissa. HSL:n matkakortille voi ladata kausilipun tai arvoa asemien lipunmyynnissä sekä VR:n automaateissa. Asemilla myydään myös HSL:n kertakortille ladattuja vuorokausilippuja. Konduktööriltä voi ostaa paperisen yhden vuorokauden aikuisten lipun. HSL-alueella ainoastaan Helsingin päärautatieasemalla sekä Tikkurilan asemalla on enää VR:n asemamyyntiä. Näillä asemilla on myös HSL:n

4 järjestämiä myyntipisteitä, joissa voi ladata matkakortteja. HSL:n asiakkaat käyttävät hyvin vähän VR:n lippuautomaatteja, koska lähellä on yleensä myös HSL:n lippuautomaatti. Siten ainoastaan konduktöörien kertalippumyynnillä voidaan arvioida olevan merkitystä HSL:n asiakkaiden palveluihin. HSL-alueen matkoista noin 90 % maksetaan matkakorttiin ladatulla kausilipulla tai arvolla, jolla ostetaan arvolippu kortinlukijalta. Loput maksetaan kertalipuilla, vuorokausilipuilla tai matkapuhelimiin ladattavilla lipuilla (tekstiviestilippu ja uusi mobiilikertalippu). HSL:n asiakkaat ostavat konduktööreiltä kertalippuja, joten palvelulla on merkitystä lähinnä satunnaisesti matkustaville. Lippuja myydään merkityissä lipunmyyntivaunuissa tai Flirt-junien lipunmyyntialueella. Konduktöörien myyntilaitteilla ei voida myydä HSL:n kertalippuja enää silloin, kun uudistettu matkakorttijärjestelmä (LIJ-hanke) on tuotannossa täydessä laajuudessaan ja nykyinen matkakorttijärjestelmä poistuu käytöstä. HSL järjestää kaikille asemille HSL:n uuden LIJ-järjestelmän monilippu- tai kertalippuautomaatin ennen lipunmyynnin päättymistä. HSL ja VR ovat sopineet, että konduktöörit myyvät HSL:n kertalippuja lähijunissa asti, jollei toisin sovita. Sopimuksen mukaan myynti loppuu kuitenkin viimeistään kesäkuussa HSL-lippujen myynti muissa VR:n myyntikanavissa on perusteltua lopettaa samanaikaisesti, jolloin muutoksesta voidaan viestiä selkeästi ja yhtenäisesti. Konduktöörien lipunmyynnin loputtua asiakas voi hankkia kertalipun lippuautomaatista, käyttää puhelimeen ladattavaa kertalippua tai maksaa kertamatkan junassa olevalle kortinlukijalle matkakortin arvolla. Kertalippujen myynnin loppumisen jälkeen HSL:n ostoliikenteen junissa liikkuvien konduktöörien määrä perustuu uudessa sopimuksessa HSL:n määrittelemään palvelutasoon, jota voidaan muuttaa sopimuskauden aikana. Raitiovaununkuljettajien lipunmyynti HSL:n hallitus hyväksyi HSL:n lipunmyynnin kehittämissuunnitelman jatkotyön pohjaksi. Yhtenä toimenpiteenä oli kuljettajien lipunmyynnin lopettaminen raitiovaunuissa sitten, kun niissä on kertalippuautomaatit. Helsingin kaupungin lausunnossa HSL:n TTS-suunnitelmasta kiirehditään raitiovaununkuljettajien lipunmyynnin lopettamista. Kuljettajamyynnin lopettamisella arvioidaan saavutettavan merkittävä palvelutason parantuminen pysäkkitoimintojen nopeutuessa. Myös muut raitioliikenteen parantamistoimenpiteet kuten liikennevaloetuuksien kehittäminen edellyttävät lipunmyynnin poistamista. Helsinki korostaa kuitenkin, että kertalipun käyttäjille on turvattava riittävät mahdollisuudet hankkia lippu automaatista, mobiililaitteella tai muulla tavoin. Helsinki toteaa lausunnossaan, että kuljettajalipunmyyntiä korvaavien lipunmyyntikanavien tulisi raitioliikenteen kehittämistoimenpiteiden

5 näkökulmasta olla käytössä vuoden 2017 aikana ja kuljettajalipunmyynnistä olisi tarkoituksenmukaista luopua viimeistään vuoden 2018 alussa. HSL on luopunut ajatuksesta sijoittaa kertalippuautomaatteja raitiovaunuihin. Sen sijaan vilkkaimmille raitiovaunupysäkeille (esim. Lasipalatsi) sijoitetaan uusi LIJ-järjestelmän monilippuautomaatti ja muille keskeisille pysäkeille kertalippuautomaatti. Tavoitteena on saada uudet automaatit asennettua keskeisille pysäkeille viimeistään kesään 2017 mennessä. Raitiovaununkuljettajien lipunmyynnin loputtua asiakas voi hankkia kertalipun lippuautomaatista, käyttää puhelimeen ladattavaa kertalippua tai maksaa kertamatkan raitiovaunussa olevalle kortinlukijalle matkakortin arvolla. Taksa- ja lippujärjestelmän kuvaus on päivitetty viimeksi vuodelle Esityslistan liitteenä olevaan kuvaukseen on päivitetty sen jälkeen tapahtuneet muutokset, joista merkittävin on mobiililipun käyttöönotto, varauduttu seudullisen metroliikenteen alkamiseen sekä tehty muutamia pienempiä tarkistuksia. Ehdotus (SR) Hallitus päättää, että 1) sokeiden vapaalipun myöntämisperusteet muutetaan alkaen seuraaviksi: Sokea: Vapaalippu myönnetään HSL-kunnassa vakituisesti asuville sokeille, joiden näkövamman haitta-aste on vähintään 50 % (haittaluokat 10-18). 2) konduktöörit lopettavat HSL-lippujen myynnin lähijunissa , jollei VR:n kanssa toisin sovita. Myynti lopetetaan kuitenkin viimeistään kesäkuussa Samassa aikataulussa päättyy HSL-lippujen myynti myös muissa VR-myyntikanavissa eli asemamyynnissä (Helsinki, Tikkurila) ja VR:n automaateissa. 3) raitiovaununkuljettajien kertalippujen myynnin lopetuksen ajankohta päätetään myöhemmin, kun korvaavat järjestelyt on toteutettu 4) Lisäksi hallitus päättää tarkistaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa. Päätös Liite Täytäntöönpano Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Helsingin seudun taksa- ja lippujärjestelmän kuvaus 2017 (luonnos) Päätösote HSL-kunnille